Anopin perintö

Vierailija kirjoitti:

Saahan miehesi siskot lakiosuutensa jokatapauksessa.

Mutta omaan kokemukseen: isovanhempani olivat testamentannut omaisuutensa isälleni. Isän sisarukset olivat saaneet tästä hepulin ja uhkasivat välien rikkoutumisella. Isäni ei halunnut sitä, joten testamentti revittiin ja omaisuus jaettiin sisarusten kesken tasan. Välit hyvät tänäpäivänä.

Vainajan tahto ei siis totetunut vaan sisarusten ahneus vei edelle.   Olisivathan sisarukset saaneet joka tapauksessa lakiosansa.

Muuten tuo edunvalvoja kannattaa heti irtisanoa kun tytär täyttää 18, vai raukeaako se automaattisesti kun tulee täysi-ikäiseksi.  Kallista lystiä, ottavat isot palkkiot vaikka eivät tee mitään.  Saavathan muut sisarukset tosiaan, samoin kuin sinäkin, lakiosan.  Voit kylläkin luopua osuudestasi, jolloin tytär saa tai jos sinulla on enemmän lapsia, he kaikki saavat sinun osuutesi perinnöstä, jolloin sinun ei tarvitse maksaa perintöveroa, vaan veron maksavat lapsesi ja jos perintöosuutesi jakautuu usealle, pienenee vero.  Kysy lisää esim pankkisi lakiasiainosastolta.

Munkin mielestä lakiosuus on ihan naurettava. Ystävälläni on varakkaat vanhemmat. Hänellä on myös veli, joka jo nuorena ajautui huonoon seuraan ja pahoille teille. On ajan saatossa yrittänyt mm. tappaa oman isänsä huumepäissään ja uhkaillut ystävääni puukolla, vaatinut rahaa ja soitellut uhkailusoittoja. Istunut vankilassa ja taposta ja useista pahoinpitelyistä. Aikanaan hän sitten perii puolet vanhempiensa omaisuudesta. Siis ihmiset, jotka ovat joutuneet elämään pelossa ja haluaisivat pysyä mahdollisimman kaukana lapsestaan, joutuvat aikanaan antamaan osan omaisuudestaan tälle ilman vastaväitteitä. Vanhemmuutta kun ei voi perua. Naurettava laki.

Vierailija kirjoitti:

Munkin mielestä lakiosuus on ihan naurettava. Ystävälläni on varakkaat vanhemmat. Hänellä on myös veli, joka jo nuorena ajautui huonoon seuraan ja pahoille teille. On ajan saatossa yrittänyt mm. tappaa oman isänsä huumepäissään ja uhkaillut ystävääni puukolla, vaatinut rahaa ja soitellut uhkailusoittoja. Istunut vankilassa ja taposta ja useista pahoinpitelyistä. Aikanaan hän sitten perii puolet vanhempiensa omaisuudesta. Siis ihmiset, jotka ovat joutuneet elämään pelossa ja haluaisivat pysyä mahdollisimman kaukana lapsestaan, joutuvat aikanaan antamaan osan omaisuudestaan tälle ilman vastaväitteitä. Vanhemmuutta kun ei voi perua. Naurettava laki.

Em tilanteessa voi tehdä perinnöttömiksi! "Normiperheessä" lakiosa on hyvä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin mietin että miten 14-vuotias on joutunut olemaan noin paljon vastuussa mummon hoitamisesta? Siis useamman kerran viikossa käynyt tämän luona ja toimittanut tälle asioita? Meilläkin on yhden isovanhemman siivous ulkoistettu neljälle lapsenlapselle, käyvät vuorotellen omalla viikollaan ja heille tietenkin maksetaan tuosta korvaus. Ei toivottavasti vaikuta mitenkään perinnönjakoon, koska hänellä on muitakin lapsenlapsia.

Rahanahneuttaan varmaan käynyt siellä. Ei muuten kukaan normaali 14-vuotias uhraile vapaa-aikaansa mummoon. Eikä kyllä kuuluisikaan! Jos on seuraa pitänyt, niin onpa "kiva" maksaa siitä! Luulisi mummon arvostaneen itseään sen verran, ettei tartte rahaa luvata siitä, että joku käy paikalla. Mutta halusi varmistaa sen tietty.

12

Sulle äitihullu voi olla outo ajatus, että joku rakastaa toista ihmistä. Vaikkapa mummoaan. Ei kuoleman jälkeen ole rahankiilto silmissä kuten sinä olit.

Ei se ole lainkaan vieras ajatus, vaan se on, että siitä pitää palkita. Jos kerran rakastaa, niin mihin siinä rahaa tarvitsee? Perinnöt perintöinä, rakkaus rakkautena ja apu apuna. Ymmärrän minäkin tuon korujutun, mutta en mitään "yhdelle kaikki" -vittuilua, jos muutkin ovat olleet ihan normaaleja ihmisiä.

12

Mä ainakin voisin kuvitella ymmärtäväni anoppia jos aapeen tytär on ainoa lapsenlapsi. Anoppi ajatteli että kaikki aikuiset on hyvintoimeentulevia ja koska apn tytär oli hänelle läheinen mummo ehkä halusi että tytär jatkaa harrastuksia ilman häntä ja saa opintonsa päätökseen jne.. Tiesi kumminkin että jos lapsilla menee huonosti heillä on oikeus hakea lakiosaa.

Ei se että haluaa vähintään lakiosansa perinnöstään, eli puolet siitä, mikä oikeasti kuuluisi periä, tarkoita sitä, että menee huonosti, vaan on lakiin perustuva oikeus saada oma osuutensa, kun on sattunut syntymään tuon perinnönjättäjän lapseksi.  Normaali periminen on tavallista, testamentti poikkeus siitä.  Kuka lahjoittaa itselleen kuuluvan suurenkin omaisuuden jollekin esim. toisen sisaruksen lapselle, kun itselläkin on vastaavassa asemassa olevia lapsia, jotka eivät saa mitään?

No riippuu vähän summista. Jos on perintöä tulossa 500 000 euroa (ei yhtään harvinaista pk-seudulla nykyään) ja mahdollisen perijän tulot ovat luokkaa siivooja, niin onhan tuo elämää muuttava summa vaikka menisi puoliksi. Sen sijaan muutamasta kymppitonnista ei kannata harmistua.

Kuollut ei tahtoaan muuta.

Itse jouduin ensin katsomaan vierestä ex-puolison perintöriitaa mikä tuhosi hänen välinsä lähisukulaisiinsa ja sitten oli vuorossa omat perintöasiat. Tähän väliin on kerrottava, että puolisosta paljastui ihan toisenlainen ihminen perinyöriitojen yhteydessä. Ahne ja itsekeskeinen. Jaossa olleet summat eivät olleet pieniä, joten ehkä se oli omiaan repimään naamioita.

Sitten tämä oma perintö. Rahaa, taloa, autoa ja irtaimisto piti jakaa sisarusten kesken. Yksi sisaruksista veloissa ja vaikeuksissa, joten ehdotin että laitetaan hänelle menemään kaikki. Ei käynyt ja vaimo siinä sivussa eniten hanttiin laittoi. Kieltäydyin perinnöstä mikä kävi kaikille paitsi vaimolleni. Pisti mietityttämään. Erosin vajaa vuosi tapahtuneesta.

Suosittelen ettet puutu koko asiaan. Anna olla. Tyttäresi tehköön mitä haluaa.