Lue keskustelun säännöt.
Anopin perintö
08.09.2016 |
Anoppi testamenttasi koko perintönsä tyttärelleni joka "hoiti" häntä monta vuotta, kävi kaupassa, siivosi, harrastivat yhdessä jne.
Minä ja mieheni tiesimme tästä mutta emme puhuneet mitään miehen sisaruksille anopin toiveesta.
Ei hirveästi yllättänyt että meteli tästä nousi mutta se yllätti että miehen siskot käskevät minun puhua järkeä tyttärelleni ja hänen pitäisi olla vastaanottamatta perintöä. Kun en tähän suostunut, vaan tyttärelle hommattiin edunvalvoja (tytär on 17.v) alkoi minun sättimiseni kuinka minä olen saanut miehenikin puolelleni ja kuinka minä olen junaillut nämä asiat ja kuinka minä en ymmärrä että anoppi oli heidän äiti.
Miten tästä selviää, pitäiskö olla puhumatta mitään/vastaamatta puhelimeen tai viesteihin vai yrittää puhua niin että välit pysyisivät.
Mies on päättänyt että hän pitää hiljaiseloa hetken aikaa ja toivoi meiltä samaa. Palautuukohan välit enää koskaan hyviksi?
Kiitos joku jakaa kokemuksia riitaisista perinnön jaoista.
Kommentit (186)
Välit sukuun eivät tule koskaan ennalleen se on varma.
Nythän tässä on käynyt niin että poikansa on ollut mummon suosikkilapsi ja hänen lapselleen on haluttu jättää perintö.
Vaikka sanotaan että omaisuuden saa jättää kenelle haluaa niin aina se ei ole viisasta. Perinnönjättäjä ei ole näkemässä mitä se aiheuttaa sukulaisten kesken. Tuskin mummo halusi että lapsensa riitautuvat hänen kuolemansa jälkeen. Mummo taisi olla höppänä joka vähän sekosi ennen kuolemaansa. Mielestäni perillisiä pitää kohdella tasapuolisesti.
Eikös täälläkin ole paljon puhuttu siitä että lapsia pitää kohdella tasa-arvoisesti. Muutama päivä oli juurikin ketju jossa oli törkeää eriarvoisuutta kolmen lapsen perheessä, yksi opiskeli opintolainalla, kahden muut kulut maksoi vanhemmat ja toinen näistä kahdesta sai mitä halusi. Kaikki lapset asuivat kotona. Muistaako kukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon että tämä on provo ja kukaan ei kohtelisi jälkeläisiään eriarvoisesti.
Ap ei ole tullut kertomaan mitä suuruusluokkaa omaisuus on. Provo vissiin.
Onko ap teillä muita lapsia kuin tämä tytär? Ei heistäkään tunnu kivalta jos sisarus rikastuu ja mummo ei jättänyt heille mitään.
Tällaisen testamentin vaikutus on useamman sukupolven mittainen juopa sukulaisten kesken. Jos muut lapset nuorempia niin eivät vielä asiaa ymmärrä mutta kun ymmärtävät eivät tule sitä hyväksymään.
Jos itselläni olisi tällainen testamenttisuunnitelma tiedossa pyrkisin keskustelulla ohjaamaan vanhusta muuttamaan mielensä.
Eihän suomessa voi laillisesti jättää omia lapsiaan perinnöttömäksi ellei siihen oo jotain todella painavaa syytä..
Vierailija kirjoitti:
Toivon että tämä on provo ja kukaan ei kohtelisi jälkeläisiään eriarvoisesti.
Ap ei ole tullut kertomaan mitä suuruusluokkaa omaisuus on. Provo vissiin.
Voihan se aiheuttaa eripuraa, mutta kyllä henkilö saa tehdä omaisuudellaan ihan mitä haluaa. Tässäkin pojantytär on käynyt aktiivisesti katsomassa ja auttomassa mummoaan ja viettämässä tämän kanssa aikaa. Omia tyttäriä äidin vointi ei ole ilmeisesti kiinnostanut hevonpätkää. Ymmärrän oikein hyvin että on testamentannut omaisuuden lapsenlapselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli provo tai ei, niin ei ne omat lapset ilman perintöä jää. Rintaperilliset saavat aina omansa ja vain osan omaisuudestaan voi siirtää testamentilla heidän ohi. Ei lapsella pidäkään olla automaattista oikeutta saada kaikkea vanhempiensa omaisuutta, ihminen kuitenkin määrää omista varoistaan, myös kuoleman jälkeen testamentilla.
Toki voidaan vaatia, että jälkeläisiään pitää kohdella tasa-arvoisesti. Mutta mikä on ollut jälkeläisten tapa kohdella vanhempaansa?
Riittääkö se, että olen synnyttänyt 4 lasta, ja minun pitää kohdella kaikkia lapsiani tasavertaisesti loppuelämäni? Voinko vaatia lapsiltani asianmukaista käytöstä, yhteydenpitoa tai vaikkapa osallistumista jollakin tapaa elämääni, hoitamiseeni, välittämiseeni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo se nyt on tullut selväksi että rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, älkää jaksatko jankata sitä.
Ap:n asemassa mä vastailisin vaan että en voi asialle mitään enkä halua puida tätä yhtään.
Se nyt vaan on niin että ihmisellä on oikeus testamentata omaisuutensa eikä tarvitse miettiä jotain tasapuolisuutta. Juuri tämän takia jota edellinen kommentoi: Toki voidaan vaatia, että jälkeläisiään pitää kohdella tasa-arvoisesti. Mutta mikä on ollut jälkeläisten tapa kohdella vanhempaansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisen lakiosaa ei voi testamentata pois.
Kui?
Sen kun testamenttaa vaan ja ellei rintaperillinen moiti testamenttia, niin sinne menee että heilahtaa.
Juuri näin se menee. Moittiminen on se avainsana.
Tässä voi käydä ap niin, että tyttäresi haastetaan oikeuteen. Siellä hän häviää jutun, ja lakiosien maksamisen lisäksi oikeudenkäyntikulut tuomitaan hävinneen maksettavaksi. Jos haaste tulee, kannattaa siinä vaiheessa viimeistään sopia asia ja jakaa ne lakiosat, että välttyy oikeudenkäyntikuluilta. Eli nyt ei ainakaan kannata tyttären tuhlata sitä perintöä.
Jos haluatte säilyttää ehkä välit (varmaahan se ei ole), jaatte ne lakiosat jo nyt. Eli se on nenää kohti puolet siitä, mitä normaalisti olisi perinyt. Eli jos perintö olisi ollut normaalisti vaikkapa 100 000 euroa ja neljä lasta (miehesi mukaanluettuna) mummolla, se olisi ollut 25 000 euroa/nenä. Siitä puolet on 12500/nenä eli 50.000 menee sisaruksille jaettavaksi. Loput perii testamentin saaja. Miehesi voinee kieltäytyä perinnöstä. Silloin se hänen osuutensa menee tyttärenne hyväksi.
Killinkiäkään yli sen hänen ei lain mukaan tarvitse antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisen lakiosaa ei voi testamentata pois.
Kui?
Sen kun testamenttaa vaan ja ellei rintaperillinen moiti testamenttia, niin sinne menee että heilahtaa.
Juuri näin se menee. Moittiminen on se avainsana.
Tässä voi käydä ap niin, että tyttäresi haastetaan oikeuteen. Siellä hän häviää jutun, ja lakiosien maksamisen lisäksi oikeudenkäyntikulut tuomitaan hävinneen maksettavaksi. Jos haaste tulee, kannattaa siinä vaiheessa viimeistään sopia asia ja jakaa ne lakiosat, että välttyy oikeudenkäyntikuluilta. Eli nyt ei ainakaan kannata tyttären tuhlata sitä perintöä.
Jos haluatte säilyttää ehkä välit (varmaahan se ei ole), jaatte ne lakiosat jo nyt. Eli se on nenää kohti puolet siitä, mitä normaalisti olisi perinyt. Eli jos perintö olisi ollut normaalisti vaikkapa 100 000 euroa ja neljä lasta (miehesi mukaanluettuna) mummolla, se olisi ollut 25 000 euroa/nenä. Siitä puolet on 12500/nenä eli 50.000 menee sisaruksille jaettavaksi. Loput perii testamentin saaja. Miehesi voinee kieltäytyä perinnöstä. Silloin se hänen osuutensa menee tyttärenne hyväksi.
Killinkiäkään yli sen hänen ei lain mukaan tarvitse antaa.
Testamentin moittiminen ei ole haaste oikeuteen. Jos tädit pyytävät lakiosaansa, se heille annetaan ilman oikeudenkäyntejä. Mutta heidän itse pitää asia perukirjaan ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pysty päättämään tuosta alaikäisen tyttäresi puolesta, koska edunvalvoja hoitaa hänen asioitaan nyt. Itse tekisin samnlailla kuin miehesi enkä vastaisi mihinkään. Mitäpä tuo nyt haittaa jos ette koskaan enää väleissä olekaan?
Minua haittaa, jotenkin toivoin että välimme pysyisivät läheisinä niinkuin ennenkin. Soiteltiin, käytiin kylässä, toinen siskoista on lapsemme kummi.
Nyt tuntuu että nuo kaksi ovat ihan vieraita ihmisiä:(
He eivät tunnu ymmärtävän että minulla ei ole mitään valtaa päätöksiin eikä ole tyttäreni vika miten heidän äitinsä toimi.Ap
Reilut ihmiset ymmärtäisivät muidenkin tunteita asiassa, olet kyllä käsittämättömän ahneen tuntuinen.
12-5/5
Eihän ap:lla ole mitään osaa tässä :D
Olihan, hän tiesi asiasta vuosia, hykerteli käsiään vaan kun tiesi asiasta, eikä koittanut sanoa, että massiiviset riidat tiedossa jos näin toimitaan. Kehtaakin vielä toivoa muista tuon jälkeen ystäviä! Minkä kokoinen perintö on? Millainen tuntipalkka auttajalle saadaan näin? 100e tunti?
12Meneekö vähän tunteisiin :D Joku osallinen jutussa? Jätät nyt vaatimatta laikiosaasi jotta vainajan tahto toteutuu.
En ole osallinen, vaan saisin raivarin, jos meidän suvussa syrjittäisiin noin. Onneksi isovanhempani antoi aina tasan saman verran kaikille lapsilleen joista yhden tytär olen. Ja saan ilman kenenkään ahnetta väistävetämistä osani! Eli isäni koko osuuden, koska olen ainoa lapsi!
12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuossa purkautuu miehen sisarten suru äitinsä menetyksestä ja ehkä katumuskin siitä etteivät käyneet riittävästi (?) tätä katsomassa. Ikävää tietysti että kiukuttelevat teille, mutta tuon testamentin varjolla on helppo kanavoida se viha teihin. En rupeaisi keskutelemaan asiasta, vastaisin vaan noin kuten kasi ehdotti. Aika auttaa jos on auttaakseen.
Ihme selityksillä sinäkin ahnetta omaatuntoasi rauhoittelet. Jos sinun siskosi lapsi saisi kaiken (jos olisit itse lapseton) ja puhutaan elämänlaadulle merkittävistä summista, niin kyllä suakin vituttais.
12
Ei palaudu välit enää ikinä ja sukulaissuhteille voitte sanoa hei hei.
Noi tuommoset on semmosia juttuja, että välit menee kokonaan. Nähty on.
Minusta perinnöt pitää jakaa tasapuolisesti ja jos joku on enemmän hoitanut yms. niin se pitää maksaa pois jotenkin jo ennen kuolemaa. Siten säilyy sopu suvussakin paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon että tämä on provo ja kukaan ei kohtelisi jälkeläisiään eriarvoisesti.
Ap ei ole tullut kertomaan mitä suuruusluokkaa omaisuus on. Provo vissiin.
Veikkaan, että ihan kunnonkokoinen perintö, koska ei kehtaa sanoa summaa.
12
Toivon todellakin, että ap:n miehen sisrukset vaativat lakiosansa. Mutta väleissä he eivät ehkä halua olla, jos ap katselee kieroon moisia toiveita.
12
Vierailija kirjoitti:
Jo se nyt on tullut selväksi että rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, älkää jaksatko jankata sitä.
Ap:n asemassa mä vastailisin vaan että en voi asialle mitään enkä halua puida tätä yhtään.
Se nyt vaan on niin että ihmisellä on oikeus testamentata omaisuutensa eikä tarvitse miettiä jotain tasapuolisuutta. Juuri tämän takia jota edellinen kommentoi: Toki voidaan vaatia, että jälkeläisiään pitää kohdella tasa-arvoisesti. Mutta mikä on ollut jälkeläisten tapa kohdella vanhempaansa?
Sano yksikin syy lapsen kohdella vanhempaansa huonosti? Vanhemman vika jos lapsi hylkää tai ei pidä tästä. Käyttäytykää itse vanhemmat kunnolla niin saatte samaa kohtelua takaisin.
12
Vierailija kirjoitti:
Eihän suomessa voi laillisesti jättää omia lapsiaan perinnöttömäksi ellei siihen oo jotain todella painavaa syytä..
No ensinnäkin testamentilla voi ohittaa lakiosuuden ja ellei rintaperillinen moiti testamenttia, niin lakiosuus jää saamatta.
Toisekseen, omaisuutensa voi lahjoittaa elinaikanaan kenelle haluaa, jolloin ei jää mitään perittävää.
Vierailija kirjoitti:
Toki voidaan vaatia, että jälkeläisiään pitää kohdella tasa-arvoisesti. Mutta mikä on ollut jälkeläisten tapa kohdella vanhempaansa?
Riittääkö se, että olen synnyttänyt 4 lasta, ja minun pitää kohdella kaikkia lapsiani tasavertaisesti loppuelämäni? Voinko vaatia lapsiltani asianmukaista käytöstä, yhteydenpitoa tai vaikkapa osallistumista jollakin tapaa elämääni, hoitamiseeni, välittämiseeni?
Oikea hyväksikäyttäjävanhempi tässä. Lapsesi eivät ole sinulle mitään "velkaa", sinä päätit heidät tehdä ja kolme heistä voi asua vaikka Australiassa vai vedätkö siitä palkokasvit henkeen ahne pikku hitler? "Teidän pitää käyttää elämänne minun pyllyni pyyhkimiseen, yäääää!"
12
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisen lakiosaa ei voi testamentata pois.
Kui?
Sen kun testamenttaa vaan ja ellei rintaperillinen moiti testamenttia, niin sinne menee että heilahtaa.
Juuri näin se menee. Moittiminen on se avainsana.
Tässä voi käydä ap niin, että tyttäresi haastetaan oikeuteen. Siellä hän häviää jutun, ja lakiosien maksamisen lisäksi oikeudenkäyntikulut tuomitaan hävinneen maksettavaksi. Jos haaste tulee, kannattaa siinä vaiheessa viimeistään sopia asia ja jakaa ne lakiosat, että välttyy oikeudenkäyntikuluilta. Eli nyt ei ainakaan kannata tyttären tuhlata sitä perintöä.
Jos haluatte säilyttää ehkä välit (varmaahan se ei ole), jaatte ne lakiosat jo nyt. Eli se on nenää kohti puolet siitä, mitä normaalisti olisi perinyt. Eli jos perintö olisi ollut normaalisti vaikkapa 100 000 euroa ja neljä lasta (miehesi mukaanluettuna) mummolla, se olisi ollut 25 000 euroa/nenä. Siitä puolet on 12500/nenä eli 50.000 menee sisaruksille jaettavaksi. Loput perii testamentin saaja. Miehesi voinee kieltäytyä perinnöstä. Silloin se hänen osuutensa menee tyttärenne hyväksi.
Killinkiäkään yli sen hänen ei lain mukaan tarvitse antaa.
Rintaperillisen ei tarvitse moittia testamenttia lakiosan saadakseen! Tämä on fakta.
Vain lakiosan vaatiminen riittää. Se on tehtävä todistettavasti , eikä testamentin saaja silloin joudu maksamaan perintöveroa kuin omasta osuudestaan.
Jos rintaperillinen ei vaadi lakiosa, sinne menee että heilahtaa. Ei sen takia tarvitse eikä kannata mennä oikeuteen, vaikka olisi isompikin perintö. On täysin riidaton asia, että rintaperilliset saavat lakiosansa, ja testamentinsaaja saa oman osuutensa. Vain harvoissa poikkeuksissa menee toisin, ja silloin on yleensä kyse jostain rikollisesta toiminnasta.
Miksi minä epäilen, että tämä on provo? Siitä kun lapsi sattui olemaan niin sopivasti 17-vuotias eli alaikäinen, ja vähän on hukassa yhdellä jos toisella perimisasioiden aakkoset. Siksi tämä on niin kiitollinen provoaihe.
Testamentin moittiminen oikeudessa tuottaa harvoin tuloksia. Ei mene läpi, jos testamentin tekijä on todistajien mukaan ollut täysissä järjissään ja ymmärtänyt testamentin merkityksen.
Vain silloin on testamentti kumottu, jos on todistettavasti väärennetty tai on selvästi johdateltu tekemään testamentti jollekin hyväksikäyttäjälle.
Kui?
Sen kun testamenttaa vaan ja ellei rintaperillinen moiti testamenttia, niin sinne menee että heilahtaa.