Poikani on lähes joka välitunti yksin. Miten tuen kotona?

Vierailija kirjoitti:

Höh eikö siellä koulussa välitöntä valvoja tee mitään jos joku jatkuvasti on yksin. Meillä tyttö aloitti koulun viime syksynä ja on vähän arka, niin välkkävalvojat vei aina tytön toisten luokse. Valvoja johdatti leikin niin että yksi tarvittiin vielä mukaan. Nyt tyttö on oppinut ja on paljon koulussa kavereita tyttöjä ja poikia. Välkkä valvojat otti sen asiakseen ettei kukaan syrjäytydy Ope sanoikin että he pitää huolen ettei koulussa tarvitse kenenkään olla yksin. Kysy asiaa opelaa miksi teidän lapsi on yksin vaikka lapsia on paljon ympärillä.

Missä noin hyviä kouluja muka on? Omat kokemukset olleet hällä väliä ja lapset on lapsia eikä tehdä kärpäsistä härkäsiä ja silleen. Sama kokemus oli myös omana kouluaikanani ja aina joka luokalla se 1-3 oppilasta yksin jossain nurkassa välitunnilla toivoen ettei kukaan ala taas kiusata. Eräskin vaelteli pitkin koulun käytäviä vaihdellen paikkoja ettei joutuisi kiusauksen kohteeksi, kun muut taas leikkivät ja pitivät hauskaa. Vuosien kiusaamisen jälkeen vältteli kaikkia paikkoja, joissa sama kiusaaminen voisi tapahtua eli oli koko ajan peloissaan ja paossa. Siis omassa koulussa, jossa pitäisi opiskella. Luokassa ei pääse pakoon, joten kauhusta jäykkänä siellä ja senhän muut huomaavat ja lisää kiusaamista. Lopulta ei uskaltanut enää kouluun ja siitäkin syytettiin eli lintsari mikä lintsari kun mieluummin pakoili metsässä kovimmilla talvipakkasillakin, koska kouluun meneminen olisi vielä pahempaa. Ikävää kun oli parhaimpia oppilaita ihan arvosanoissa ja lahjakas monessa, mutta sitten kiusaaminen tuhosi kaiken.

Kiusauksella murennetaan mukavasti psyykettä toiselta ja lopulta seurauksena alistuneisuus ja pelkotilat. Voi aiheuttaa myös fight or flight reaktion ja sitä pakoon menemistä ei huomata tai siitä ei välitetä, mutta annas vaan kun jollakin on fight-reaktio vuosien kiusamisen jälkeen ja voi käydä huonosti. 

Olen ymmärtänyt, että nykyään opettajat ja rehtori eivät tee mitään kiusaamisen estämiseksi? Onko valtasuuntaus tämä? Asia pitää korjata. Millainen ajatus olisi, että välituntivalvojaksi voisi lähteä koulun ulkopuolelta vapaaehtoisia? Valvojat valittaisiin haastattelun perusteella.

Onneksi oma penska on jo koulunsa käynyt. Nykyiset pilleristiäidit ei anna lasten valita edes kavereitaan. Surkeaa touhua.

Riippuu tosi paljon näköjään koulusta ja opettajista miten näissäkin toimitaan..Meidän lapsen koulussa on välituntisin aina yhteisiä leikkejä, joihin kutsutaan jos joku on yksin(koulussa on sellainen välituntisääntö).

Aloittajana ottaisin yhteyttä opettajaan ja vaatisin tekemään asialle jotain. Mikäli mitään ei tapahtu niin sitten reksiin tai muihin opeihin. Älä ainakaan paina villaisella!

Tilanne voi muuttua. Jo pelkästään, että lapsi kutsuu luokkakaverit kotiinsa synttäreilleen voi auttaa alkuun. Toinen tapa on etsiä yksi kaveri, vaikkakaan ei löytyisi samasta koulusta, ja käydä hänen kanssaan esim uimassa, pelaamassa sählyä, leffassa, kutsua kotiin tms. Itetunto kasvaa, kun kokemus karttuu ja kohta jo lapsella onkin kavereita koulustakin. Meillä on vanhemmat vaikuttaneet taustalla. On huomattu yksinäisiä lapsia ja yhdistetty heitä. Jos vanhemmilla on jotain yhdistävää, niin sen varjolla saa lapsetkin yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että nykyään opettajat ja rehtori eivät tee mitään kiusaamisen estämiseksi? Onko valtasuuntaus tämä? Asia pitää korjata. Millainen ajatus olisi, että välituntivalvojaksi voisi lähteä koulun ulkopuolelta vapaaehtoisia? Valvojat valittaisiin haastattelun perusteella.

Asia on ollut noin niin kauan kuin muistan. Joissain kouluissa kuulemma parempaa, mutten tiedä noiden koulujen nimiä :D ja kun ei kouluja saa pisteyttääkään sen mukaan missä kiusataan vähiten niin minkäs teet. 

Valvojat tuskin ainakaan huonontaisivat tilannetta kunhan tosiaan huolella valittaisiin. Mutta jos työtön esimerkiksi lähtisi tuohon vapaaehtoishommaan, niin eiköhän KELA kaikessa viisaudessaan laittaisi siitäkin karenssia kuten muustakin vapaaehtoistyöstä....   ehkäisisi "älykköjen" mukaan työnhakua tai jotain muuta keksittyä shittiä minkä takia valtio voisi säästää pienistäkin tuista.

Ei se nyt opettajan vastuulla ole pelkästään eikä muita voi pakottaa leikkimään yksinäisen kanssa. Yhteistoiminnallista ope voisi keksiä, mutta ei jokaiselle välitunnille.

Kyllähän minunkin poikani on yksin, koska on outo. Ei diagnoosia, mutta kaikkea adhd ja Aspergerin väliltä löytyy. Ymmärrän ettei muita haluta leikkiä poikani kanssa, koska poikani on sosiaalisesti melko raskas. Jos joku edes vähän aikaa leikkii poikani roikkuu takiaisena kiinni eikä ymmärrä antaa tilaa toiselle. Eihän sellaisen kanssa moni halua leikkiä. Mitä sitten ope voisi tehdä? No ei juurikaan mitään. Siitähän vasta kiusaaminen alkaisi jos ope pakottaisi leikkimään poikani kanssa. Siispä olemme opetelleet sosiaalisia taitoja muualla sekä kannustan vaan hakeutumaan muiden seuraan. Viimeksi eilen poikani itki ettei hänellä ole yhtään kaveria. Koulun jälkeen aina kotiin kun haluaisi mennä vaikka lähipuistoon jonkun kanssa. Maailma on julma paikka ja lapset kiusaavat, siitä ei tulla pääsemään ikinä.

Rinnakkaisluokalla on yksi maahanmuuttaja joka myös usein yksin. Olen kannustanut että menisi häneen tutustumaan. Hänelläkään tuskin on jonoksi asti kavereita. Toivotaan, että tämä tästä paranee. Lukuvuosi vasta alussa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsesti tulee torjutuksi - onko hän itse enemmän syrjäänvetäytyvä ja arka, kuin aggressiivinen ja helposti tulistuva? Torjutuksi tulee usein lapsi, jolla on jotain pulmia toisten vertaisten kanssa olemisessa. Vuorovaikutuksessa on usein jotain sellaista, joka vaikeuttaa toisten lasten kanssa leikkimistä, esimerkiksi kielelliset kyvyt. Voit tukea lapsen itsetuntoa ja luottamusta siihen, että toisten kanssa on mukavaa ja tulee hyväksytyksi, harrastuksissa ja vapaa-ajalla luotujen kaverisuhteiden avulla, tärkeää on myös kannustus ja rohkaisu. 

Eivätne muutkaan 8-vuotiaat ole mitään "valmiita" sosiaalisesti vuorovaikutuksessa niin erinomaisia malliyksilöitä, että pitäisi ruveta nyt kaivamaan ap:n lapsesta jotain syytä. Ehdottomasti koulun pitää tiedostaa ja tukea luokan ryhmäytymistä. Kysymys ei ole mistään teineistä vaan tokaluokkalaisista.  Aloittajana ottaisin yhteyttä koulun rehtoriin ja kertoisin tilanteesta. Etenkin se, että poika itse on surullinen tilanteesta.  Silloin voisi olettaa, vaikka kysymyksessä olisi millainen (huonompi) koulu tahansa, että viranpuolesta rehtorin on reagoitava ja puhuttava luokanvalvojalle, oli tämä kuinka leipääntynyt hommaansa tahansa. Koulu ei voi vastata asiaan niin, "etteivät voi asioille mitään", "eivät voi pakottaa muita lasta leikkimään yhden lapsen kanssa" jne. Kyllä tässä on sellainen kasvatuksellinen paikka, kun on kyse pienistä alakoululaisista. Lasten asenteisiin on mahdollista vaikuttaa. Enemmän epäilen että vika on aikuisten välinpitämättömyydessä.

Ap, kerron oman poikani tilanteesta, jos se yhtään auttaa. Poikani on tosi arka, ollut aina, hänelle on vaikeaa olla aloitteentekijä. On tavallaan kyllä sosiaalinen ja urheilullinenkin, ja menee mielellään mukaan jos vaan pyydetään. Itse ei ole esim ikinä hakenut ketään ulos tai tee aloitetta, ei vain uskalla mennä. Poika on nykyään 13 v.

Tein alaluokilla tuota, että verkostouduin itse muiden vanhempien kanssa ja järjestin yökyläilyjä yms. Puhuin opettajille ja ip-kerhon ohjaajille jne. Mutta jossain kohtaa tavallaan luovutin, koska ajattelin että pojan suhteet eivät voi olla minun harteillani kuitenkaan. Poikani pelasi välkillä useimmiten futista, koska sillä tavoin pystyi olemaan kuitenkin porukassa.

Viidennellä kävi sitten niin, että samalle luokalle tuli uusi poika, jonka kanssa omallani natsasi heti. Ovat siitä lähtien olleet parhaita kavereita ja välkillä aina yhdessä. Eli poikani osaa kyllä muodostaa suhteita, mutta hän ei ole sellaista "kaikkien kaveri" -tyyppiä. Tuon kaverinsa kanssa heillä on oma huumori ja jutut ja nyt heidän kanssaan on usein pari muutakin poikaa.

Minua edelleen jännittää jatkokoulutukset yms kun kaverit vaihtuu yläasteen jälkeen. Koska olen nähnyt miten hauras se tasapaino on, ja koko juttu on kiinni siitä löytyykö toista samankaltaista.

Voi ei, tää sai mut tosi surulliseksi. Luin suurimman osan kommenteista, ja olen itsekin sitä mieltä että opettajan kuuluisi ja pitäisi ryhmäyttää oppilaita niin ettei kukaan jää yksin! Entä ne opettajat ketkä on valvomassa välitunneilla? Eivätkö he huomaa poikaasi joka on yksin? Olisi hienoa jos nuo aikuiset huomaisivat poikasi ja auttaisi tutustumaan, jos siellä olisi vaikka joku toinen yksinäinen. T. Saman kokenut ja kyseisellä tavalla pelastunut, kun välituntia valvonut opettaja tuli toisen yksinäisen kanssa luokseni välitunnilla ja auttoi meitä tutustumaan ja nyt olemme olleet ystäviä ala-asteen perukoilta asti yli kaksikymppisiksi!

Opettajille puhuttelu, rehtorille ilmoitus. Vaadi että valvovat kouluvälitunteja, lapsia ei saa nauraa/nimitellä/kiusata tunneilla jne. jne.  Opettajien tehtäviin kuuluu tai pitäisi kuulua. Aika monissa kouluissa eivät toimi ellei heille erikseen sano. 

Jos ei parane niin uhkaus rikosilmoituksesta poliisille saa opettajat yllättävästi tekemäänkin jotain.  Etenkin tehtävä mikäli kiusaus fyysistä ja/tai esim. tavaroita varastetaan lapselta tai hajotetaan. 

Turha odottaa liian pitkään tosiaan. Mikäli kiusataan ala-asteella kiusaaminen yleensä seuraa myös yläasteelle pilaten opinnot (ja ennen kaikkea lapsen psyykkeen) oikein kunnolla. Vaikuttaa sen jälkeen aikuiselämään ja yleensä negatiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt opettajan vastuulla ole pelkästään eikä muita voi pakottaa leikkimään yksinäisen kanssa. Yhteistoiminnallista ope voisi keksiä, mutta ei jokaiselle välitunnille.

Kyllähän minunkin poikani on yksin, koska on outo. Ei diagnoosia, mutta kaikkea adhd ja Aspergerin väliltä löytyy. Ymmärrän ettei muita haluta leikkiä poikani kanssa, koska poikani on sosiaalisesti melko raskas. Jos joku edes vähän aikaa leikkii poikani roikkuu takiaisena kiinni eikä ymmärrä antaa tilaa toiselle. Eihän sellaisen kanssa moni halua leikkiä. Mitä sitten ope voisi tehdä? No ei juurikaan mitään. Siitähän vasta kiusaaminen alkaisi jos ope pakottaisi leikkimään poikani kanssa. Siispä olemlme opetelleet sosiaalisia taitoja muualla sekä kannustan vaan hakeutumaan muiden seuraan. Viimeksi eilen poikani itki ettei hänellä ole yhtään kaveria. Koulun jälkeen aina kotiin kun haluaisi mennä vaikka lähipuistoon jonkun kanssa. Maailma on julma paikka ja lapset kiusaavat, siitä ei tulla pääsemään ikinä.

Rinnakkaisluokalla on yksi maahanmuuttaja joka myös usein yksin. Olen kannustanut että menisi häneen tutustumaan. Hänelläkään tuskin on jonoksi asti kavereita. Toivotaan, että tämä tästä paranee. Lukuvuosi vasta alussa.

Mutta tämä tarina nyt ei kuitenkaan koske kaikkia yksinäisiä. Ei aikuiset voi luovuttaa, nostaa käsiä pystyyn siksi että on joitakin jotka tarvitsevat erityistukea ja eivät sittenkään sopeudu. Yksittäisestä ei tässä kohtaa voida vetää yleissääntöä.

"Poikani on lähes joka välitunti yksin. Miten tuen kotona?"

Tuet kotona toki, mutta ensisijaisesti teet koululle selväksi ettei tuo meno saa jatkua. Ja teet sen selväksi kunnolla, koska aikuisena se on sinun velvollisuutesi lastasi ja hänen tulevaisuuttaan ajatellen. 

Jos poikasi on välitunnilla yksin about aina, on hän kaikella todennäköisyydellä koulukiusattu ja se sattuu. Poikasi voi myös hävetä asiaa niin paljon ettei uskalla kiusaamisesta aikuisille mainita. Se on aika normaali reaktio koulukiusatuilla ja pahentaa asioita entisestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Numero 18:n konstit vaikuttivat aluksi hyviltä, mutta kalskahti tuo, että olet pyytänyt lastesi seuraksi niitä koulun suosituimpia lapsia. Kaikki lapset eivät ole siis sinulle samanarvoisia? Käytät toisia lapsia välineenä, jotta omista lapsista tulisi suosittuja tai jotta he eivät ainakaan tulisi kiusatuksi? Minkä lainen arvo niillä koulun hiljaisilla ja epäsuosituilla lapsilla on sinun silmissäsi? Empaattinen ja empatiaan kasvattava vanhempi ohjaisi omat lapsensa ottamaan kaikki mukaan leikkeihin eikä suosisi niitä valmiiksi suosittuja. Paha olo tuli viestistäsi vaikka siinä oli aluksi hyvältä vaikuttavia neuvoja.

Sekä että. Parhaiden kaverien lisäksi on yleensä etu jos kaveeraa luokan suosituimpien kanssa. Silloin yleensä välttyy kiusaamiselta.

Tiedän että tämä kuulostaa inhottavalta, mutta päätin lasteni aloitettua koulun, että heitä ei kiusattaisi niin kauan kun minä voin asialle jotain vain tehdä. Lapseni ovat tyypillisiä kirjanörttejä. Rillitkin molemmilla. Juuri niitä, joita tyypillisesti kiusataan. Molemmille lapsille on löytynyt koulusta parikin hyvää ystävää (pienellä avustamisella) ja tulevat toimeen muiden luokkalaisten kanssa. Kiusaajiakin löytyy muilta luokka-asteilta, mutta näyttäisi siltä että omat luokkakaverit puolustavat nörttejäni.

18

Sun lapsista kasvaa tota menoa hirveitä aikuisia. Sellaisia, jotka haluavat hengata vain niiden coolien, rikkaiden ja hyvännäköisten ihmisten kanssa, jotka kiipeävät mielistelemällä ja reittä pitkin työelämässä, jotka valitsee parisuhteeseen parhaimman näköisen ja lipevimmän tyypin. Ja pahimmillaan lapsistasi tulee itsestään kiusaajia, kun opetat heille että kannattaa olla paras kaveri niiden suosituimpien kanssa ja jättää ne vähemmän suositut omaan arvoonsa.

Onko lapsesi jollain tavalla erilainen? Vaatteet, ulkonäkö ym.  Jos haluaa olla porukan jäsen, pitää mukautua ryhmään.  Näin se vain menee.  Muistelepa omaa lapsuuttasi ja nuoruuttasi.  Kaikilla samanlaiset vaatteet ja koulutarvikkeet.  Jos lapsi on erityislapsi, voisi harkita erityiskoulua jossa samanlaisia erityislapsia.  

Minun poikani oli tuollainen. Otin itse yhteyttä muutamaan luokkakaverin vanhempaan ja aloin määrätietoisesti sopia tapaamisia koulun ulkopuolelle. Poika myös meni samaan joukkueeseen missä oli kavereita. Siitä se sitten lähti, nyt on kavereita. Oli juuri 7-8-vuotiaana arka ja yksinäinen. Mutta koulun homma ei ole sosiaalistaa, vaan kodin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänelle pitää keksiä jotain hyvää itsenäistä tekemistä välitunneille. Pasianssi alkaa olla hieman vanhanaikaista, mutta esimerkiksi Pokemonien keräily onnistuu yksikseenkin, jos poikasi on sellaisesta kiinnostunut.

Ala-asteella ei saa määrätä puhelinta välitunnilla :/

Mitä?

Jos tarkoitit, että ei saa käyttää, niin sitä ei voi lain mukaan kieltää, mutta koulu voi toivoa, että puhelimia ei käytettäisi.

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsesi jollain tavalla erilainen? Vaatteet, ulkonäkö ym.  Jos haluaa olla porukan jäsen, pitää mukautua ryhmään.  Näin se vain menee.  Muistelepa omaa lapsuuttasi ja nuoruuttasi.  Kaikilla samanlaiset vaatteet ja koulutarvikkeet.  Jos lapsi on erityislapsi, voisi harkita erityiskoulua jossa samanlaisia erityislapsia.  

Herätys sieltä menneiltä vuosikymmeniltä! Vaihda asennettasi ja kasvata lapsesi myös hyväksymään ihmisten erilaisuus ja persoonat. Näin se vaan on!

Hei nyt valoja päälle. Miten te kuvittelette, että välkkävalvoja ehtii kaikki huomioimaan? Esimerkki, yhdellä opettajalla 3-4 välkkävalvontaa viikossa. Oppilaita esimerkiksi 300 vilistämässä ulkona. Miten te kuvittelette, että se valvoja voi kiinnittää jokaiseen huomiota, joka yksin potkii kiviä oven edessä? Lisäksi usein on alue, jolla välkkävalvoja on. Alueita esimerkiksi neljä ja yksi alue yksi valvoja. Ei valvoja voi jokaiselta yksin olevalta käydä kysymässä, että kaipaako leikkiseuraa. Yksin laahustavia on kuitenkin kymmeniä.

Kyllä opettaja voi jeesata, mutta eihän se nyt hänen tehtävä ole Matille seuraa löytää. Ja miettikääs, onko kivaa Matilla tai muilla jos opettaja pakottaa leikkimään Matin kanssa?

En voi ymmärtää teitä jotka sanotte, että opettajalle vaan viestiä kyllä ope saa luvan hoitaa ja röyhkeimmät sanoivat, että seuraavaksi rehtoriin yhteys. Te olette juuri niitä vanhempia, joista puhutaan opehuoneessa negatiiviseen sävyyn. Välitunnin aikana ope monistaa/kasaa seuraavan tunnin tavarat/korjaa kokeita tai pistareita/valmistelee seuraavaa tuntia jne. Kyllä opettajat tekevät sen minkä pystyvät, mutta eivät hekään kaikkea voi tehdä.

Entäs jos ope pakottaa muut leikkimään Matin kanssa? Seuraavaksi alkaa opettajan hiillostus Timon äidiltä, että Timo ei pääse pelaamaan jalkapalloa muiden kavereiden kanssa kun on pakko olla Matin kanssa.