Poikani on lähes joka välitunti yksin. Miten tuen kotona?

Lapsesti tulee torjutuksi - onko hän itse enemmän syrjäänvetäytyvä ja arka, kuin aggressiivinen ja helposti tulistuva? Torjutuksi tulee usein lapsi, jolla on jotain pulmia toisten vertaisten kanssa olemisessa. Vuorovaikutuksessa on usein jotain sellaista, joka vaikeuttaa toisten lasten kanssa leikkimistä, esimerkiksi kielelliset kyvyt. Voit tukea lapsen itsetuntoa ja luottamusta siihen, että toisten kanssa on mukavaa ja tulee hyväksytyksi, harrastuksissa ja vapaa-ajalla luotujen kaverisuhteiden avulla, tärkeää on myös kannustus ja rohkaisu. 

Olisiko mitään mukavaa harrastusta jossa ruveta käymään? Itse vedän lasten kokkikerhoja,ja joka vuosi  yksinäisimmätkin lapset ovat löytäneet sieltä kavereita,jonka kanssa on myös liikuttu myös koulussa ja vapaa-ajalla.

Vierailija kirjoitti:

Mut varmaan kivitetään tästä syystä, mutta itse näin molempien lasten eka ja tokaluokalla todella vaivaa sen eteen ettei lapsiani alettaisi kiusata koulussa. Mitäkö tein?

Vanhempainillassa loin kontaktin mahdollisimman moneen vanhempaan joita en entuudestaan tuntenut. Erityisesti valikoin luokan lapsista mahdollisimman vauhkon (todennäköisimmän kiusaajan) lapsen ja tutustuin hänen vanhempiinsa. 

Kun koulussa järjestettiin vanhemmille suunnattuja tapahtumia/päiviä, järjestin aina niin että pääsin paikalle, jotta pääsen tutuiksi paremmin myös lasten kanssa. Ehdotin myös molempien opettajille että tulisin tarvittaessa jeesaamaan vaikka luistelutunnille.

Se on kumma juttu kun pienintäkään kiusaamista oli ilmoilla, niin yleensä riitti pari sanaa kiusaajalle (jonka tunsin vähintään nimeltä) tai jos kiusaaminen ei loppunut, niin sana pari lapsen vanhemmille. Ja kas, kiusaaminen loppui aina.

Lasten synttäreille kutsuttiin myös aina ihan koko luokka ja kutsut välitin myös vanhempien kautta. Arvatkaas kuinka moni vanhempi kehtasi antaa lapsensa jättää lasteni synttärit väliin? Ei yksikään (en nyt laske paria tapausta jotka olivat kipeinä). Lapseni veivät aina synttäripäivinään ja nimpparipäivinään kouluun karkkia tarjottavaksi. Jaksoinpa myös joitain suositumpia lapsia kutsua omieni mukana huvipuistoon, leikkipuistoon tai rannalle.

Ala-asteella kiusaamiseen voi vanhemmat vaikuttaa vielä. Itse koin että nuo ekat pari vuotta on olleet niitä kriittisimpiä. Silloin on muodostunut ne koko ala-asteen kestävät kaverisuhteet.

Tiedän että mun lapset on niitä helposti kiusattavaksi ajautuvia, kun molemmat on nörttitaipuvaisia.

Perusta vaikka oma fb-ryhmä luokan vanhemmille ja pyydä opea kutsumaan vanhempia sinne muka vaan tiedon jakoa varten. Todellisuudessa muodosta vanhempien kanssa klikki, jonka kautta pääset kaveeraamaan itse lapsesi luokkakaverien perheiden kanssa ja sitä myöten tuot omat lapsesi mukaan tapaamaan luokkatovereitaan.

Kuulostaa selviytymistaistelulta. Olen kyllä itsekin ollut näkemässä tätä vanhempien tekemää melko aggressiivista verkostoitumistyötä joskus jo päiväkotien vanhempainilloissa. Meneekö se sitten siihen, että jo vanhemmat taistelevat suosituimpien lasten vanhempien kaveruudesta. Olen kyllä myös sitä mieltä, että meidän vanhempien pitää vetää yhtä köyttä. Yhteisinä arvoina pitäisi olla, että kenenkään ei tahtomattaan tarvitse koulussa olla yksin, eikä ketään saa kiusata. Riippumatta siitä, ovatko vanhemmat tuoneet karkkia kouluun tai kutsuneet suosituimpia lapsia uintireissuille tai järjestäneet koko luokalle synttäribileet. Niitä arvoja kohti pitäisi kaikkien aikuisten pyrkiä, lapset oppivat ja sisäistävät ne sitten myös pikkuhiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä, samaa meilläkin. Poika aina yksin. Kun edes sen yhden kaverin löytäisi.

Missä asutte. Muutan sinne. T. Ap

Ei tänne kukaan halua muuttaa. Se on niin surullista kun lapsi on aina yksin, niin monta itkua minäkin itkenyt kun olen katsonut pojan kärsivän yksinäisyydestä.

8-vuotias on siis 2.luokan aloittanut.Miten meni eskaru ja eka?Kuulostaa,että olette maalla?Nyt on vaan etsittävä pojalle harrastusta ja muuta koulun ulkopuolista seuraa.Onko lapsi arka,pelkääkö?Keskustele opettajan kanssa ja vanhempain illassa.Onko naapureiden tai perhetuttujen lapsia samassa koulussa?

Numero 18:n konstit vaikuttivat aluksi hyviltä, mutta kalskahti tuo, että olet pyytänyt lastesi seuraksi niitä koulun suosituimpia lapsia. Kaikki lapset eivät ole siis sinulle samanarvoisia? Käytät toisia lapsia välineenä, jotta omista lapsista tulisi suosittuja tai jotta he eivät ainakaan tulisi kiusatuksi? Minkä lainen arvo niillä koulun hiljaisilla ja epäsuosituilla lapsilla on sinun silmissäsi? Empaattinen ja empatiaan kasvattava vanhempi ohjaisi omat lapsensa ottamaan kaikki mukaan leikkeihin eikä suosisi niitä valmiiksi suosittuja. Paha olo tuli viestistäsi vaikka siinä oli aluksi hyvältä vaikuttavia neuvoja.

Jos poika ei osaa mennä mukaan, kysele mitä muut pojat tekevät välitunneilla ja ehdota niitä juttuja.

No ihan normaali tapa on pyytää luokalta lapsia teille kotiin leikkimään. Pyydät vaikka yhden kerrallaan ja sovit asian vanhempien kanssa.

Kannattaa varata opettajan kanssa tapaaminen ja selvittää mitä koulussa voidaan tehdä asian eteen.

Voisiko lapsesi aloittaa jonkun harrastuksen missä käy muita luokan lapsia?

Onko lapsi iltiksessä? Voisiko iltiksen ohjaajat tukea kaverisuhteita?

Monet tuntuvan ajattelevan, että lapsen pitää itse hoitaa kaveriasiansa. Aika iso taakka jää sille lapselle, joka ei luontaisesti löydä kavereita. Kuitenkin vanhemmat voivat tukea monin eri tavoin kaverisuhteiden syntymistä.

Mun äiti oli syvästi masentunut, kun olin lapsi ja kun olin 16 teki itsarin.

Miksikö mulla ei ollut kavereita?

Ei paljoa naurattanut.

Opettajan tehtävä on ryhmäyttää luokkaa! Lisäksi koulussa kannattaisi jutella luokan kesken yksinäisyydestä, kaveruudesta ym. asioista, opettajan johdolla. Toisluokkalaiset ovat vielä pieniä koululaisia, voisiko joku isommista vetää heille välituntileikkejä? Tai opettaja voisi laittaa lapset ryhmiin välitunneiksi leikkimään? Tuo kyllä kuuluu opettajalle, ja koululle, opettajan tehtävä on puuttua asiaan ja ohjata lapsia.

Harrastaako poika mitään? Mitä tekee koulun jälkeen? Sisaruksia?

Me muutimme kokonaan uudelle paikkakunnalle, vanhin meni uuteen kouluun, josta ei tuntenut ketään. Aloitti samalla jalkapallon, vaikka mikään erityisen sporttinen ei ole.

Mutta aika äkkiä jalkapallo joukkueen pojista löytyi kaverit ja samat pojat sitten myös koulussa. Koulun alku (2 vuotta sitten) oli aluksi hankalaa, oli yksin mutta ehkä tuon harrastuksen myötä sopeutui nopeasti. Joukkueurheilu toimii siinä mielessä hyvin, että tosi nopeasti pääsee porukkaan sisään ja kavereita. Toki kaksi ekaa kertaa futiksessa kärsi siitä kun kukaan ei syötä mutta senjälkeen on ollut ihan innoissaan.

Eli suosittelen jotakin harrastuksia. Jos ei liikunnalliset, niin esim partio? Näytelmäkerho? Askartelukerho? Radio-ohjattavat autot?

Harrastusten parista on ehkä helpompi löytää samantyyppisiä kavereita.

joku harrastus voisi olla hyväksi ja mahdollisesti koulunvaihto, jos itse kokee hyväksi.se ei kyllä aina auta.tue myös olemaan muidenkin kuin omien luokkalaisten kanssa.

Meillä sekotti yksi kaverisumplija asioita. Ensin oli pojan kanssa ja sitten tuli joku kolmaskin siihen, niin käski poikani mennä pois. Silti välillä oli kaveria ja välillä ei.

Ole yhteydessä koulun erityisopettajaan, terveydenhoitajan, kuraattorin, kiva-tiimin jäseniin. Ole aktiivinen. Kyllä pikku hiljaa joku tarttuu asiaan. Wilma tai se ja sitten vaikka soitto,

Vierailija kirjoitti:

Numero 18:n konstit vaikuttivat aluksi hyviltä, mutta kalskahti tuo, että olet pyytänyt lastesi seuraksi niitä koulun suosituimpia lapsia. Kaikki lapset eivät ole siis sinulle samanarvoisia? Käytät toisia lapsia välineenä, jotta omista lapsista tulisi suosittuja tai jotta he eivät ainakaan tulisi kiusatuksi? Minkä lainen arvo niillä koulun hiljaisilla ja epäsuosituilla lapsilla on sinun silmissäsi? Empaattinen ja empatiaan kasvattava vanhempi ohjaisi omat lapsensa ottamaan kaikki mukaan leikkeihin eikä suosisi niitä valmiiksi suosittuja. Paha olo tuli viestistäsi vaikka siinä oli aluksi hyvältä vaikuttavia neuvoja.

Sekä että. Parhaiden kaverien lisäksi on yleensä etu jos kaveeraa luokan suosituimpien kanssa. Silloin yleensä välttyy kiusaamiselta.

Tiedän että tämä kuulostaa inhottavalta, mutta päätin lasteni aloitettua koulun, että heitä ei kiusattaisi niin kauan kun minä voin asialle jotain vain tehdä. Lapseni ovat tyypillisiä kirjanörttejä. Rillitkin molemmilla. Juuri niitä, joita tyypillisesti kiusataan. Molemmille lapsille on löytynyt koulusta parikin hyvää ystävää (pienellä avustamisella) ja tulevat toimeen muiden luokkalaisten kanssa. Kiusaajiakin löytyy muilta luokka-asteilta, mutta näyttäisi siltä että omat luokkakaverit puolustavat nörttejäni.

18

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei. Juttele hänen kanssa ja myös opeen yhteys.

Opettajan kanssa joskus koittanut jutella mutta tuntui olevan ihan pihalla oppilaittensa asioista. Tuskin koskaan edes seurasi välitunteja sillä silmällä.

Minkä ikäinen poika ja miten itse kokee?

Ihmeellinen ope. Eli rehtoriin yhteys seuraavaksi.

Voimia!

Miten niin ihmeellinen ope?

Eihän nuo opettajat ole välitunteja koulun pihalla, vaan siellä on milloin kukin opettaja, joka sattuu olemaan valvontavuorossa. Voi siten mennä parikin viikkoa, ennen kuin juuri luokanope on välituntivalvontavuorossa.

Ap:lle. Sinuna olisin nyt aktiivinen ja yrittäisin järkätä leikkitreffejä luokalla olevien poikien vanhempien kanssa. Jos siis kyse on ekaluokkalaisista.

Harrastusten kautta voi myös saada kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä kersassa on vialla että ei saa kavereita?

Vahvasti samaa mieltä. Onkohan lapsen omassa käytöksessä jotain vialla? Kuten se että kiusaa itse tai jatkuvasti sabotoi muiden tekemisiä? Yleensä vastaus on ettei meidän kullannuppu niin tee vaikka totuus on aivan toisenlainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei. Juttele hänen kanssa ja myös opeen yhteys.

Opettajan kanssa joskus koittanut jutella mutta tuntui olevan ihan pihalla oppilaittensa asioista. Tuskin koskaan edes seurasi välitunteja sillä silmällä.

Minkä ikäinen poika ja miten itse kokee?

Ihmeellinen ope. Eli rehtoriin yhteys seuraavaksi.

Voimia!

Miten niin ihmeellinen ope?

NO

Eihän nuo opettajat ole välitunteja koulun pihalla, vaan siellä on milloin kukin opettaja, joka sattuu olemaan valvontavuorossa. Voi siten mennä parikin viikkoa, ennen kuin juuri luokanope on välituntivalvontavuorossa.

Ap:lle. Sinuna olisin nyt aktiivinen ja yrittäisin järkätä leikkitreffejä luokalla olevien poikien vanhempien kanssa. Jos siis kyse on ekaluokkalaisista.

Harrastusten kautta voi myös saada kavereita.

Leikkitreffit vanhempien kesken, auttaisikohan? :D

(sori)

Onko koulun jälkeen kavereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä kersassa on vialla että ei saa kavereita?

Vahvasti samaa mieltä. Onkohan lapsen omassa käytöksessä jotain vialla? Kuten se että kiusaa itse tai jatkuvasti sabotoi muiden tekemisiä? Yleensä vastaus on ettei meidän kullannuppu niin tee vaikka totuus on aivan toisenlainen.

Tai sitten on vain ujo, ettei uskalla. Ja sulkeutuu koko ajan enemmän kun jää yksin. Kyllähän me kaikki koulua käyneet tiedetään, että melkein joka luokalla tai koulussa on ainakin se yksi ujo, joka on aina hiljaa ja yksin.