Poikani on lähes joka välitunti yksin. Miten tuen kotona?

Onko siis kyse siitä, että poikaasi ei huolita mukaan, vai onko hän kiinnostunut erilaisista asioista kuin luokan muut pojat (esim. ystäväni lapsi ei ole ollenkaan urheilullinen, eikä siksi halua mennä pelaamaan)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei. Juttele hänen kanssa ja myös opeen yhteys.

Opettajan kanssa joskus koittanut jutella mutta tuntui olevan ihan pihalla oppilaittensa asioista. Tuskin koskaan edes seurasi välitunteja sillä silmällä.

Minkä ikäinen poika ja miten itse kokee?

Ihmeellinen ope. Eli rehtoriin yhteys seuraavaksi.

Voimia!

Miten niin ihmeellinen ope?

NO

Eihän nuo opettajat ole välitunteja koulun pihalla, vaan siellä on milloin kukin opettaja, joka sattuu olemaan valvontavuorossa. Voi siten mennä parikin viikkoa, ennen kuin juuri luokanope on välituntivalvontavuorossa.

Ap:lle. Sinuna olisin nyt aktiivinen ja yrittäisin järkätä leikkitreffejä luokalla olevien poikien vanhempien kanssa. Jos siis kyse on ekaluokkalaisista.

Harrastusten kautta voi myös saada kavereita.

Leikkitreffit vanhempien kesken, auttaisikohan? :D

(sori)

Harvemmin niistä pienen lapsen vanhempi keskustelee lasten kanssa, vaan suoraan lasten vanhempien. 

Noin pienten kanssa koulun aikuisilla on vielä vaikka mitä keinoja yhteisen tekemisen tiimoilta. Itse laittaisin Wilmaan viestin omalle opettajalle ja ainakin kuraattorille. Pyytäisin myös tapaamisaikaa heidän kanssaan. Yhteisleikkejä, pallopelejä ym. Sitten myös sovitaan, että välitunnilla ei ketään jätetä yksin. Yhä edelleen kaverinsa saa valita, mutta kotioloissa sitten. Ap:n pojalle, joku harrastus, missä tutustuu toisiin poikiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänelle pitää keksiä jotain hyvää itsenäistä tekemistä välitunneille. Pasianssi alkaa olla hieman vanhanaikaista, mutta esimerkiksi Pokemonien keräily onnistuu yksikseenkin, jos poikasi on sellaisesta kiinnostunut.

Ala-asteella ei saa määrätä puhelinta välitunnilla :/

Määrätä??

Esimerkiksi Skidikantti toimintaan kannattaa tutustua. Lapsi on todennäköisesti arka, eikä osaa tuoda itseään näkyväksi muiden lasten joukossa. Tietynlaiset harjoiteet voisivat auttaa, ja kuraattorillakin on näitä keinoja todennäköisesti.

Kirjoitin tänne eilen erään koulun välituntinäkymystä. Pari ala-astelaista poikaa komensivat ja sanoivat jotain niin törkeätä yhdelle yksinäiselle poikaoppilaalle, että jäin miettimään, miten asiaan voisi ulkopuolinen puuttua. Yksinäinen poika lähti hiljakseen kävelemään poispäin, auringon tieltä. Olen aikaisemminkin ohikävellessäni kiinnittänyt huomiota toiseen yksinäiseen poikaan, sen enempää siitä nyt kertomatta. Näky on sydäntä riipaiseva. Valvovia opettajia tai aikuisia ei ole pihalla näkynyt, syytä olisi järjestää valvonta, nimittäin eräiden oppilasryhmien kielenkäyttö on kuin pornolehden sivuilta.

Mielestäni asenteet lähtevät kotoa, vanhemmilta. Vaikka kotona on kerran ohjeistettu, että kiusata ei saa, unohtuu kertasääntö ryhmähengen alla. Yhteisvoimin voisi järjestää vanhempien ja lasten tapahtumia, joissa painotetaan yhteishengessä tekemistä. Tapahtumien järjestämiseen voisi löytyä ulkopuolisikian auttajia, avoin facebook-ryhmä kuulostaa hyvältä. Näiden tapahtumien myötä lapset oppivat aikuisilta ja toisiltaan esimerkistä.

Voimia kaikkien yksinäisten lasten vanhemmille ja varsinkin lapsille! He tarvitsevat apua ja välittämistä, todella.

Minä olen ollut koko ikäni yksin. Päiväkoti iästä saakka. Enkä välitäkkään hankkia seuraa. Luultavimmin on kaksi vaihtoehtoa joko poikasi haluaa olla omasta tahdosta yksin tai sitten jos häntä ei yrittämisestä huolimatta oteta mukaan mihinkään porukkaan niin silloin luultavimmin hänen sosiaalisissataidoisssa on jtn puutteita/ ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Mut varmaan kivitetään tästä syystä, mutta itse näin molempien lasten eka ja tokaluokalla todella vaivaa sen eteen ettei lapsiani alettaisi kiusata koulussa. Mitäkö tein?

Vanhempainillassa loin kontaktin mahdollisimman moneen vanhempaan joita en entuudestaan tuntenut. Erityisesti valikoin luokan lapsista mahdollisimman vauhkon (todennäköisimmän kiusaajan) lapsen ja tutustuin hänen vanhempiinsa. 

Kun koulussa järjestettiin vanhemmille suunnattuja tapahtumia/päiviä, järjestin aina niin että pääsin paikalle, jotta pääsen tutuiksi paremmin myös lasten kanssa. Ehdotin myös molempien opettajille että tulisin tarvittaessa jeesaamaan vaikka luistelutunnille.

Se on kumma juttu kun pienintäkään kiusaamista oli ilmoilla, niin yleensä riitti pari sanaa kiusaajalle (jonka tunsin vähintään nimeltä) tai jos kiusaaminen ei loppunut, niin sana pari lapsen vanhemmille. Ja kas, kiusaaminen loppui aina.

Lasten synttäreille kutsuttiin myös aina ihan koko luokka ja kutsut välitin myös vanhempien kautta. Arvatkaas kuinka moni vanhempi kehtasi antaa lapsensa jättää lasteni synttärit väliin? Ei yksikään (en nyt laske paria tapausta jotka olivat kipeinä). Lapseni veivät aina synttäripäivinään ja nimpparipäivinään kouluun karkkia tarjottavaksi. Jaksoinpa myös joitain suositumpia lapsia kutsua omieni mukana huvipuistoon, leikkipuistoon tai rannalle.

Ala-asteella kiusaamiseen voi vanhemmat vaikuttaa vielä. Itse koin että nuo ekat pari vuotta on olleet niitä kriittisimpiä. Silloin on muodostunut ne koko ala-asteen kestävät kaverisuhteet.

Tiedän että mun lapset on niitä helposti kiusattavaksi ajautuvia, kun molemmat on nörttitaipuvaisia.

Perusta vaikka oma fb-ryhmä luokan vanhemmille ja pyydä opea kutsumaan vanhempia sinne muka vaan tiedon jakoa varten. Todellisuudessa muodosta vanhempien kanssa klikki, jonka kautta pääset kaveeraamaan itse lapsesi luokkakaverien perheiden kanssa ja sitä myöten tuot omat lapsesi mukaan tapaamaan luokkatovereitaan.

No entäs kun ne lapset menevät ylä-asteelle, lukioon, työelämään? Meinaako äiti olla sielläkin taustalla ohjailemassa niitä suhteita?  Ei ne ala-asteen suhteet todellakaan säily samanlaisina koko ikää ja kun lapsesi ovat oppineet, että kyllä äiti aina hoitaa niin mitäs sitten tapahtuukaan?..oikeasti anna lastesi itse oppia pitämään puolensa, luomaan suhteensa ym.

Tarkoitat varmasti hyvää, mutta toimintasi on hyvin kontrolloivaa. Puhut myös lapsistasi, että ovat sen tyyppisiä, että joutuisivat ilman sinua kiusatuiksi ja suosit itsekin niitä suosittuja..kannattaa miettiä mitä tällä toiminnallasi aiheutat.

Traumat kestävät sitten loppuiän että tiedoksi. Itse luulin jo 10 vuoden aikana aikuisena päässeeni eroon kerho/ala-aste/ylä-aste kiusaamisen traumoista, mutta erehdyin ja iskivät uudelleen ja kunnon voimalla vasta päälle 30-kymppisenä ( ahdistuskohtauksia ja kamalia pelkotiloja taas ja sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi ). Lapsuusaika ei pysynyt pään sisällä lukittuna koko aikuisikää, vaikka yritystä oli vaikka kuinka. 

Saatanallinen kirous on jos koulukiusatuksi jää :( Tehkää kaikkenne ettei kellekään sitä tapahtuisi. Ei minulla mitään kiusaajiani vastaan ole (ehkeivät ymmärtäneet täysin mitä tekivät), mutta ymmärrän niitä joilla on eivätkä anna anteeksi. 

Minä olin yksin peruskoulussa. Myöhemmin aikuisena vasta ymmärsin, miten heikot sosiaaliset taidot minulla olivat, johtuivat ikävistä kotioloista, narsistiäidistä.

Vierailija kirjoitti:

Poikasi on tyhmä paskahuosu, koska se ei osaa hankkia ystäviä. Sinun pitäisi kouluttaa lastasi.

Lähdepäs nyt jo kouluun siitä.

Juttele uudestaan opettajan kanssa, ammattitaitoisella opella on kyllä keinoja puuttua tuohon. Kysele myös lapselta ja opettajalta, että löytyisikö luokasta kaveria, ketä voisi esim. kutsua kotiin kyläilemään. Näin tuo kynnys mennä mukaan leikkeihin voisi madaltua.

Kyllä siihen on aina joku syy miksi jollakin ei ole kavereita. Syy pitäisi tässä tapauksessa etsiä ja ratkaista. On väärin pakottaa muut lapset ottamaan leikkeihinsä joku jota he eivät halua.

Ketjussa koulukiusaaja, kannattaa ignoorata täysin.

"Poikasi on tyhmä paskahuosu, koska se ei osaa hankkia ystäviä. Sinun pitäisi kouluttaa lastasi."

"

Ei auta mikään, olet kasvattanut luuserin.

Täällä hän kirjoittelee viidentoista vuoden päästä ettei löydä itselleen naista. Toivottavasti et halua lapsenlapsia?"

Haistakaa nyt "#¤"#¤"#¤"# !!! Ja ei, itselläni on rankka koulukiusattu tausta, mutta on lapsia kyllä (mitä siitä??). 

Ei vaan unohdu, ei koskaan! Ja vaikuttaa joka päivään edelleen vuosikymmenten jälkeen. Kiitos kauheasti siitä. Oli hauskaa olla täysin yksin koko kouluajat ja saada henkistä ja fyysistä kidutusta. Eikä paljon auta jos alat väkivaltaiseksi kun on heikko ja yksin eli toisin sanoen pidä muka puolesi. Miksi ratkaisuksi LAPSILLE vielä edes esitetään usein väkivaltaa ja sitä kautta et muka ole enää kiusattu? Miehisty tai naisistu sitten väkivallan avulla, pah. Sitten ihmetellään itsemurhia ja kouluampumisia.

Taisit olla niitä koulukiusaajiani tai samankaltaisia etkä aikuiseksi päästyäkään muuttunut.... nice. Oletko jo saanut työpaikkakiusaajan roolin itsellesi vai mikä kestää? Harjoitteletko vielä tällä palstalla muille vittuilua tai trollailua? 

Höh eikö siellä koulussa välitöntä valvoja tee mitään jos joku jatkuvasti on yksin. Meillä tyttö aloitti koulun viime syksynä ja on vähän arka, niin välkkävalvojat vei aina tytön toisten luokse. Valvoja johdatti leikin niin että yksi tarvittiin vielä mukaan. Nyt tyttö on oppinut ja on paljon koulussa kavereita tyttöjä ja poikia. Välkkä valvojat otti sen asiakseen ettei kukaan syrjäytydy Ope sanoikin että he pitää huolen ettei koulussa tarvitse kenenkään olla yksin. Kysy asiaa opelaa miksi teidän lapsi on yksin vaikka lapsia on paljon ympärillä.

Minä olin välitunneilla mieluiten yksin. Aina tiesi, että helvetti alkaisi kohta, kun muut alkoivat lähestyä virneet naamallaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siihen on aina joku syy miksi jollakin ei ole kavereita. Syy pitäisi tässä tapauksessa etsiä ja ratkaista. On väärin pakottaa muut lapset ottamaan leikkeihinsä joku jota he eivät halua.

Tätä en ole ymmärtänyt, miten niin väärin? Koulu kestää muutaman tunnin päivässä. Sen ajan lapset voivat harjoitella taitoja, joita tarvitaan myöhemmässäkin elämässä. Eli erilaisten ihmisten kanssa toimimista. Kaikki halukkaat otetaan mukaan leikkiin, ketään ei syrjitä. Ei voi olla liikaa vaadittu lapsilta!! Jos ongelmia tulee, ne ratkaistaan. Sekin on hyödyllistä oppia lapsille. Kyllä työelämässäkin pitää tulla työkavereiden kanssa toimeen. Vapaa-ajalla jokainen voi sulkeutua sitten sen oman lähipiirinsä sisään, leikkiä vain parhaiden kavereiden kanssa jne.

Itse olin ekalla luokalla yksinäinen ja ilman kavereita. Hakeuduin hyppynarun pyörittäjäksi (jämähomma) ja näin pääsin mukaan touhuihin. Jos erityisempää kiusaamista ei ole taustalla, koita rohkaista lastasi menemään mukaan, tekemään myös sellaisia asioita, jotka eivät itseä kiinnosta.

Ainakin meidän luokalla oli kakaroita joiden kanssa kukaan ei halunnut olla ja ihan syystä. Onneksi sain silloin vielä valita kaverini ilman aikuisten hyysärien asiaan sekaantumista.