Köyhät pysyvät köyhinä koska eivät osaa käyttää rahaa

Vierailija kirjoitti:

Mulla kävi sossussa asiakas joka kuukausi kun sille piti näyttää että mitkä laskut pitää milloinkin maksaa. Ei osannut itse katsoa että mitkä maksetaan milloinkin ja miten katotaan että rahat riittää koko kuukaudeksi. Semmoista ainesta.

Minä lähdin työnkiertoon ja uusi virkailija ei enää mihinkään laskuneuvontaan varannut aikoja kun oli muutenkin täysin ylityöllistetty.

Asiakkaalla meni katkaistiin sähköt kerrostalokämpästään. Ruuat piti parvekkeella. En tiijä miten sitten jatkui. Tuskin mitään lisätukea niihin sähkörästeihin sai. Sehän oli jo saanut niihin aina ajoissa rahat. Ei vaan osannut maksaa niitä.

Tuollaiset ihmiset kuuluisivat oikeasti vammaispalvelujen piiriin, mutta heidät jätetään hyvin usein heitteille, juuri kuten kerroit.

Sinänsä aloittajalla olisi pointti. Tehdään tällainen ajatusleikki, että koko Suomen kansalaisten yksityinen omaisuus jaettaisiin kaikkien asukkaiden kesken. Mitä kuvittelet, että olisi tapahtunut esimerkiksi ensimmäisen vuoden jälkeen? Kyllä vain olisivat toiset jo hassanneet kaiken rahansa kuka mihinkin ja toiset vastaavasti kartuttaneet rahojaan tai jopa moninkertaistaneet omaisuutensa.

Rahankäyttö on taitolaji, eikä kaikesta voi syyttää elämän jakamia huonoja pelikortteja.

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä aloittajalla olisi pointti. Tehdään tällainen ajatusleikki, että koko Suomen kansalaisten yksityinen omaisuus jaettaisiin kaikkien asukkaiden kesken. Mitä kuvittelet, että olisi tapahtunut esimerkiksi ensimmäisen vuoden jälkeen? Kyllä vain olisivat toiset jo hassanneet kaiken rahansa kuka mihinkin ja toiset vastaavasti kartuttaneet rahojaan tai jopa moninkertaistaneet omaisuutensa.

Rahankäyttö on taitolaji, eikä kaikesta voi syyttää elämän jakamia huonoja pelikortteja.

Tää on niin väsynyt esimerkki. Jos se kerran menee noin niin mikäs ongelma sitä sitten olisi kokeilla? Huomisesta lähtien vaan kaikki omistus tasan, sittenpähän nähdään.

Ei, kyllä se oikea syy on ihan vaan ahneus ja itsekkyys, sitä sitten pitää todistella tuollaisilla lapsellisilla meemeillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekään en usko köyhyyteen Suomessa. On kahdenlaisia "köyhiä". Niitä joilla raha menee tupakkaan ja viinaan ja mitään pitkäaikaista ei saada ostettua, sillä säästökohteet ovat olemattomat tai aivan vääriin kohteisiin. Sitten on niitä köyhiä, jotka luulevat

olevansa elintasolta oikeutettuja keskituloisien elämään. Materialistiset "tarpeet" köyhdyttävät perheitä, kun luullaan että yli 50 tuuman televisio ja kaksi autoa on perustarpeita.

Mitäpä olet mieltä siitä, ett meillä on yli puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää, jotka joutuvat palkkansa lisäksi turvautumaan yhteiskunnan tukiin kattaaksen edes välttämättömät elinkustannukset?

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/07/tyossakayvat-koy…

http://yle.fi/uutiset/tyolla_parjaaminen_on_myytti__suomessa_on_puoli_m…

Tpisaalta - jos pitäisi valita, ottaisin mieluummin oikean köyhyyden kuin kaltaisillasi olevan henkisen köyhyyden, jota myös älyn vajeeksi kutsutaan.

Pointti onkin siinä, että yhteiskunta takaa meille elintason joka on ihan tarpeeksi kattava. Jos tätä etuoikeutta ei olisi voitaisiin puhua oikeasta köyhyydestä. Riippuu mistä kantilta katsoo, mutta fakta on että jokainen meistä on oikeutettu rahallisesti ainakin vuokrakuluihin + kiinteät laskut + n. 500€ per kk. Tämä ei ole köyhää elämää rahallisesti. Voit olla henkisesti köyhä, koska sinulla ei ole töitä, rakkautta, perhettä tai ystäviä, mutta rahallisesti Suomessa ollaan köyhiä vain omien valintojen seurauksesta.

Köyhät Suomessa ovat siis 'valinneet' köyhyyden ympäröivän rikkauden keskellä? 

Hah, täähän se tuossa oikeistolaisessa retoriikassa naurattaakin. Jos köyhät valitsevat köyhyyden niin seuraako siitä sitten että rikkaus ei ole valinta, ts. itseaiheutettua? Millä sitä sitten oikeuttavat jos näin olisi?

" Law of Attraction" jälleen , vaiko joku muu(tekijälleen sievoiset kustannusvoitot  tuottanut) hömppäteoria? 

Sitä minä vaan, että äkkiä kärsii tuet, jos sijoittaa osakkeisiin. Ne on omaisuutta, joten good bye sossumassit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ap kanssa samaa mieltä. Miten sitä oppisikaan käyttämään kun kotona ei opeteta?

Helposti, ellet ole tyhmä = köyhä. Eli toivon mukaan sinullakin on sen verran aivosoluja, että voit opetella uusia asioita ihan itseksesi kuten rahan järkevää käyttöä. Uusia asioita voi oppia ihan keski-ikäinen vaikka joka päivä. 

Paris Hiltonkin on oppinut,onhan hän rikas ja siis viisas !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

5/5 kirjoitti:

Niin ja lasten päivähoitomaksuihin, unohdin mainita ^^

Lapset monikossa, taas huomataan kyvyttömyys suunnitella elämäänsä. Pakkoko niitä mukuloita on tehdä yli oman taloudellisen kantokyvyn?

Lapsilisä hyvin pitkälti korvaa lapsesta aiheutuvat kulut. Ei ehkä ihan täysin, mutta samaa suuruusluokkaa. Keskimäärin ne lapset ovat erittäin kannatta asia taloudellisesti yhteiskunnan kannalta.

Kiitos päivän nauruista! Suomalaisethan on kaikki sitten ihan älyttömän rikkaita, jos peruselinkustannuksiin menee vaan satanen kuukaudessa, siinä jää keskituloisellakin yli kaksi tonnia kuukaudessa rahaa säästöön!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekään en usko köyhyyteen Suomessa. On kahdenlaisia "köyhiä". Niitä joilla raha menee tupakkaan ja viinaan ja mitään pitkäaikaista ei saada ostettua, sillä säästökohteet ovat olemattomat tai aivan vääriin kohteisiin. Sitten on niitä köyhiä, jotka luulevat

olevansa elintasolta oikeutettuja keskituloisien elämään. Materialistiset "tarpeet" köyhdyttävät perheitä, kun luullaan että yli 50 tuuman televisio ja kaksi autoa on perustarpeita.

Jatkan vielä. Minulla ja avokkillani on esim. yhteiset tulot n. 1500/kk. Vuokraan menee 600€, ruokaan 300€ ja hupeihin 200€ per kuukausi. Lopuista rahoista vähennetään opintolainaa ja säästöön jää joka kuukausi silti ainakin 200€. Kertyneistä säästöistä ostetaan sitten tarkkaan näitä materialistisia juttuja, jotka eivät ole elinehto. Lisäksi pyörillä kuljetaan matkat joka paikkaan. Mielestäni elämämme ei ole köyhää, vaan koen eläväni yltäkylläistä elämää, jossa ruoka on maistuvaa, monipuolista ja kämppä uusi, kauniisti/huolella sisustettu ja meille juuri unelma. Tässä kohtaa täytyy kuitenkin tajuta se, että meillä ei ole varaa omaan kotiin, koiraan, autoon, yli 50 tuuman telkkariin tai joka vuotuiseen ulkomaan matkaan, mutta ovatko nämä edes perustarpeita jotka määrittävät hyvän elämän? Näin tulemme elämään tyytyväisiä kunnes elintasomme nousee rahallisesti ja pystymme ostamaan jotain noista asioista niin että ne eivät ala hiertämään ja tukaloittamaan arkeamme.

Ymmärrät, että elämäsi on taloudellisesti köyhää. Sinä myös näet, että sinun taloudellinen tilanteesi tulee paranemaan. Entä, jos et näkisi tulevaisuudessa mahdollisuutta taloudellisesti parempaan? Sairastut, joudut onnettomuuteen, et työllisty hyvin palkattuun työhön, työllistyt alalle, jolla et pysty elättämään perhettä, joka on suuri haaveesi, jätätkö lapset tekemättä? Usko ja luottamus parempaan tulevaisuuteen, jonka voi omilla teoilla varmistaa antaa paljon voimaa kestää muutaman vuoden köyhyyttä, varsinkin opiskeluaikana sen on jotenkin jopa hienoa selviytymistarinaa kerrottavaksi.

Suomessa on paljon köyhiä, jotka ovat tehneet paljon ja ahkerasti työtä, eivät polta ja juo elävät niukasti ja lukevat lehdet kirjastossa, poimivat marjat metsästä jne. Elävät säällistä elämää ja ovat onnellisia, mikä ei poista sitä tosiasiaa, että ovat köyhiä.

Tämä vaan halutaan nykyisin kieltää, kaikkien on oltava menestyjiä ja oman onnensa seppiä, mikä illuusia antaa oikeistolle mahdollisuuden tuhota hyvinvointiyhteiskunnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekään en usko köyhyyteen Suomessa. On kahdenlaisia "köyhiä". Niitä joilla raha menee tupakkaan ja viinaan ja mitään pitkäaikaista ei saada ostettua, sillä säästökohteet ovat olemattomat tai aivan vääriin kohteisiin. Sitten on niitä köyhiä, jotka luulevat

olevansa elintasolta oikeutettuja keskituloisien elämään. Materialistiset "tarpeet" köyhdyttävät perheitä, kun luullaan että yli 50 tuuman televisio ja kaksi autoa on perustarpeita.

Mitäpä olet mieltä siitä, ett meillä on yli puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää, jotka joutuvat palkkansa lisäksi turvautumaan yhteiskunnan tukiin kattaaksen edes välttämättömät elinkustannukset?

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/07/tyossakayvat-koy…

http://yle.fi/uutiset/tyolla_parjaaminen_on_myytti__suomessa_on_puoli_m…

Tpisaalta - jos pitäisi valita, ottaisin mieluummin oikean köyhyyden kuin kaltaisillasi olevan henkisen köyhyyden, jota myös älyn vajeeksi kutsutaan.

Pointti onkin siinä, että yhteiskunta takaa meille elintason joka on ihan tarpeeksi kattava. Jos tätä etuoikeutta ei olisi voitaisiin puhua oikeasta köyhyydestä. Riippuu mistä kantilta katsoo, mutta fakta on että jokainen meistä on oikeutettu rahallisesti ainakin vuokrakuluihin + kiinteät laskut + n. 500€ per kk. Tämä ei ole köyhää elämää rahallisesti. Voit olla henkisesti köyhä, koska sinulla ei ole töitä, rakkautta, perhettä tai ystäviä, mutta rahallisesti Suomessa ollaan köyhiä vain omien valintojen seurauksesta.

Köyhät Suomessa ovat siis 'valinneet' köyhyyden ympäröivän rikkauden keskellä? 

Näinkö se onkin?

Kyllä se minusta on pikemminkin  niinpäin,että rakkaus,perhekin ja ystäviä voi olla ja on monellakin,  mutta ongelma on nimenomaan se siedettävään elämään eli esim.  ruokaostoksiin ja vuokraan  riittävien  tulojen puute.

Et vain ole itse joko  joutunut (tai joutanut )tutustumaan ilmiöön nimeltä 'Köyhyys Suomessa',siinä se.

Tutkimuksia kyllä löytyy ja on saatavissa.

Kuuntele vaikka toimittaja  Kalle Haatasen haastatteluohjelma Radio Yle 1:n arkistosta.Siinä hän haastatteli köyhyystutkijaa.

Sieltä saat hyvän johdannon ilmiöön ja sen koko kenttään maassamme . (Luulit kai, että ihmiset täällä käyvät leipäjonoissa huvikseen ja sosiaalisen elämänsä virkistykseksi,kun ei ole muutakaan tekemistä ?)

Ei, sanon vain että tätä yhteiskuntaa pyörittää materialismi, joka ei omasta mielestäni ole köyhyyden mittari. Jos Suomessa jokaisen tulot olisivat 30 000 minimillään, niin siltikin ne sen minimin tienaajat itkisivät köyhyyttä kuinka ei ole rahaa kattoremonttiin ja kivaan uuteen poreammeeseen omakotitalossa, niinkuin kaikilla keksituloisilla 50 000e tienaavilla. Ihminen on ahne eikä koskaan myönnä milloin asiat ovat tarpeeksi hyvin.

Mitä tulee itseeni, niin kaikilla mittareilla elän köyhyysasteella/alapuolella, mutta silti kummasti rahaa riittää hyvään ruokaan ja kauniiseen kämppään, kun ei anna materialististen hömpötysten täyttää mieltänsä eikä tee muutenkaan tyhmiä kalliita päätöksiä elämässänsä.

Vierailija kirjoitti:

5/5 kirjoitti:

Niin ja lasten päivähoitomaksuihin, unohdin mainita ^^

Lapset monikossa, taas huomataan kyvyttömyys suunnitella elämäänsä. Pakkoko niitä mukuloita on tehdä yli oman taloudellisen kantokyvyn?

2 lasta. Itse me heidät elätämme, mutta köyhiä ollaan ja viivan alle ei jää paljon. Imbesilli.

Opittu on ettei mikään ole itsestään selvää ja omillaan pärjättävä, näin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävää kun joku edelleen luulee että kaikki köyhät ostaa aina tupakkaa ja kaljaa. Minä ainakaan en osta. Koskaan. Tupakkaa en ole edes maistanut ja alkon suhteen olen absolutisti.

Meillä rahat menee suoraan asumiseen, ruokaan, autonkuluihin. Noissa suurimmat kulut. Ja auto on pakollinen jotta päästään töihin. Niin, sellainenkin on todellisuutta että työssäkäyvät voi olla köyhiä. Sitäkään ei moni kermaperse tajua.

Riippuu palkasta. Sinä kuulostat vähintään keskituloiselta joka on vaan törsännyt rahansa. Se on eri asia kuin köyhä.

Alan epäillä että kun demarit ja muut väittävät ajavansa köyhän asiaa, he tosiasiassa tarkoittavat keskituloisia jotka on tuhlanneet palkkansa esim. seiniin.

Miehen palkka 1100€/kk, minun 1400€/kk.

Oliskin varaa ostaa ne omat seinät, mutta ei näillä palkoilla ja hinnoilla. Vuokraan ne köyhän rahat menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekään en usko köyhyyteen Suomessa. On kahdenlaisia "köyhiä". Niitä joilla raha menee tupakkaan ja viinaan ja mitään pitkäaikaista ei saada ostettua, sillä säästökohteet ovat olemattomat tai aivan vääriin kohteisiin. Sitten on niitä köyhiä, jotka luulevat

olevansa elintasolta oikeutettuja keskituloisien elämään. Materialistiset "tarpeet" köyhdyttävät perheitä, kun luullaan että yli 50 tuuman televisio ja kaksi autoa on perustarpeita.

Mitäpä olet mieltä siitä, ett meillä on yli puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää, jotka joutuvat palkkansa lisäksi turvautumaan yhteiskunnan tukiin kattaaksen edes välttämättömät elinkustannukset?

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/07/tyossakayvat-koy…

http://yle.fi/uutiset/tyolla_parjaaminen_on_myytti__suomessa_on_puoli_m…

Tpisaalta - jos pitäisi valita, ottaisin mieluummin oikean köyhyyden kuin kaltaisillasi olevan henkisen köyhyyden, jota myös älyn vajeeksi kutsutaan.

Pointti onkin siinä, että yhteiskunta takaa meille elintason joka on ihan tarpeeksi kattava. Jos tätä etuoikeutta ei olisi voitaisiin puhua oikeasta köyhyydestä. Riippuu mistä kantilta katsoo, mutta fakta on että jokainen meistä on oikeutettu rahallisesti ainakin vuokrakuluihin + kiinteät laskut + n. 500€ per kk. Tämä ei ole köyhää elämää rahallisesti. Voit olla henkisesti köyhä, koska sinulla ei ole töitä, rakkautta, perhettä tai ystäviä, mutta rahallisesti Suomessa ollaan köyhiä vain omien valintojen seurauksesta.

Teitkö nyt sinäkin sen varsin yleisen ja vääristelevän virheen, että vertaisit suomalaisia köyhiä muunmaalaisiin , esim. kehitysmaiden köyhiin?

Näinhän asiaa ei tarkastella, edes virallisesti. Köyhyys suhteutetaan aina ko. maan keskituloon. Tällä virallisella laskentakaavalla Suomessa on jo valtava - ja valitettavasi työttömyydestä johtuen lisääntyvä määrä köyhiä.

Toimeentulotuen määrä on pysynyt samana jo 20 vuotta. 

Sinulla on asennevamma, tai sitten vain etsit epätoivoisesti asioita, joissa voisit tuntea paremmuutta muihin ihmisiin nähden. Se, jos mikä on henkistä köyhyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekään en usko köyhyyteen Suomessa. On kahdenlaisia "köyhiä". Niitä joilla raha menee tupakkaan ja viinaan ja mitään pitkäaikaista ei saada ostettua, sillä säästökohteet ovat olemattomat tai aivan vääriin kohteisiin. Sitten on niitä köyhiä, jotka luulevat

olevansa elintasolta oikeutettuja keskituloisien elämään. Materialistiset "tarpeet" köyhdyttävät perheitä, kun luullaan että yli 50 tuuman televisio ja kaksi autoa on perustarpeita.

Mitäpä olet mieltä siitä, ett meillä on yli puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää, jotka joutuvat palkkansa lisäksi turvautumaan yhteiskunnan tukiin kattaaksen edes välttämättömät elinkustannukset?

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/07/tyossakayvat-koy…

http://yle.fi/uutiset/tyolla_parjaaminen_on_myytti__suomessa_on_puoli_m…

Tpisaalta - jos pitäisi valita, ottaisin mieluummin oikean köyhyyden kuin kaltaisillasi olevan henkisen köyhyyden, jota myös älyn vajeeksi kutsutaan.

Pointti onkin siinä, että yhteiskunta takaa meille elintason joka on ihan tarpeeksi kattava. Jos tätä etuoikeutta ei olisi voitaisiin puhua oikeasta köyhyydestä. Riippuu mistä kantilta katsoo, mutta fakta on että jokainen meistä on oikeutettu rahallisesti ainakin vuokrakuluihin + kiinteät laskut + n. 500€ per kk. Tämä ei ole köyhää elämää rahallisesti. Voit olla henkisesti köyhä, koska sinulla ei ole töitä, rakkautta, perhettä tai ystäviä, mutta rahallisesti Suomessa ollaan köyhiä vain omien valintojen seurauksesta.

Köyhät Suomessa ovat siis 'valinneet' köyhyyden ympäröivän rikkauden keskellä? 

Näinkö se onkin?

Kyllä se minusta on pikemminkin  niinpäin,että rakkaus,perhekin ja ystäviä voi olla ja on monellakin,  mutta ongelma on nimenomaan se siedettävään elämään eli esim.  ruokaostoksiin ja vuokraan  riittävien  tulojen puute.

Et vain ole itse joko  joutunut (tai joutanut )tutustumaan ilmiöön nimeltä 'Köyhyys Suomessa',siinä se.

Tutkimuksia kyllä löytyy ja on saatavissa.

Kuuntele vaikka toimittaja  Kalle Haatasen haastatteluohjelma Radio Yle 1:n arkistosta.Siinä hän haastatteli köyhyystutkijaa.

Sieltä saat hyvän johdannon ilmiöön ja sen koko kenttään maassamme . (Luulit kai, että ihmiset täällä käyvät leipäjonoissa huvikseen ja sosiaalisen elämänsä virkistykseksi,kun ei ole muutakaan tekemistä ?)

Ei, sanon vain että tätä yhteiskuntaa pyörittää materialismi, joka ei omasta mielestäni ole köyhyyden mittari. Jos Suomessa jokaisen tulot olisivat 30 000 minimillään, niin siltikin ne sen minimin tienaajat itkisivät köyhyyttä kuinka ei ole rahaa kattoremonttiin ja kivaan uuteen poreammeeseen omakotitalossa, niinkuin kaikilla keksituloisilla 50 000e tienaavilla. Ihminen on ahne eikä koskaan myönnä milloin asiat ovat tarpeeksi hyvin.

Mitä tulee itseeni, niin kaikilla mittareilla elän köyhyysasteella/alapuolella, mutta silti kummasti rahaa riittää hyvään ruokaan ja kauniiseen kämppään, kun ei anna materialististen hömpötysten täyttää mieltänsä eikä tee muutenkaan tyhmiä kalliita päätöksiä elämässänsä.

Eikös  "kaunis kämppä" ole materialismia?

Osakkeita. :D Minulla jää elämiseen 412 euroa kuussa. Tästä ei jää kyllä euroakaan säästöön.

Mulla on ajatus: "jos lapsilisää tarvitsee, ei ole oikeasti varaa lapsiin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

5/5 kirjoitti:

Niin ja lasten päivähoitomaksuihin, unohdin mainita ^^

Lapset monikossa, taas huomataan kyvyttömyys suunnitella elämäänsä. Pakkoko niitä mukuloita on tehdä yli oman taloudellisen kantokyvyn?

Tänä vuonna Suomen väestömäärä kääntyi laskuun, eli suomalaisia syntyy nyt vähemmän kuin kuolee. Matemaattisesti tässä on kolme vaihtoehtoa: lasten hankintaa on lisättävä, maahanmuuttoa lisättävä tai on hyväksyttävä se, että suomalaisten määrä vähenee, mikä on ongelma esim. vanhusten huollon kannalta. Minkä vaihtoehdon valitsisit?

Lisätään listaan vielä se, että lasten määrän vähetessä eläkkeiden maksajatkin vähenevät. Kukas ne sitten maksaa?

Koko tämä Eurooppaan kohdistuva sankoin joukoin tapahtuva maahanmuutto tietyistä maista on oikeutettu EU:ssa juurikin tuon väestönkasvun taantuneen kehityksen johdosta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ajatus: "jos lapsilisää tarvitsee, ei ole oikeasti varaa lapsiin".

Typeriä ajatuksia ei kannattaisi jakaa muille. Siinä antaa itsestään yksinkertaisen kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhät pysyvät köyhinä vaikka miten autettaisiin rahallisesti? He eivät osaa käyttää rahaa! Ostavat aina huonoja tuotteita eivätkä ymmärrä sijoittaa.

Tupakat ja halvat kaljat pois, laadukkaalla luomulihalla nälkä pysyy pidempään poissa, säästyneet rahat osakkeisiin => menestyminen elämässä on itsestä kiinni!

Ilmeisesti et osaa käyttää rahaa sinäkään. Luomuliha on kalliimpaa kuin tavallinen liha, vaikka ravintoarvo on sama. Lisäksi tuhoaa luontoa (käytännössä sademetsiä) olemalla tehottomampaa kuin perinteinen tuotanto.

Pois rahat kaltaisiltasi pitäisi ottaa.

Niinhän sitä rahaa ap:lta otetaankin, sen ylihintaisen luomulihan muodossa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekään en usko köyhyyteen Suomessa. On kahdenlaisia "köyhiä". Niitä joilla raha menee tupakkaan ja viinaan ja mitään pitkäaikaista ei saada ostettua, sillä säästökohteet ovat olemattomat tai aivan vääriin kohteisiin. Sitten on niitä köyhiä, jotka luulevat

olevansa elintasolta oikeutettuja keskituloisien elämään. Materialistiset "tarpeet" köyhdyttävät perheitä, kun luullaan että yli 50 tuuman televisio ja kaksi autoa on perustarpeita.

Mitäpä olet mieltä siitä, ett meillä on yli puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää, jotka joutuvat palkkansa lisäksi turvautumaan yhteiskunnan tukiin kattaaksen edes välttämättömät elinkustannukset?

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/07/tyossakayvat-koy…

http://yle.fi/uutiset/tyolla_parjaaminen_on_myytti__suomessa_on_puoli_m…

Tpisaalta - jos pitäisi valita, ottaisin mieluummin oikean köyhyyden kuin kaltaisillasi olevan henkisen köyhyyden, jota myös älyn vajeeksi kutsutaan.

Pointti onkin siinä, että yhteiskunta takaa meille elintason joka on ihan tarpeeksi kattava. Jos tätä etuoikeutta ei olisi voitaisiin puhua oikeasta köyhyydestä. Riippuu mistä kantilta katsoo, mutta fakta on että jokainen meistä on oikeutettu rahallisesti ainakin vuokrakuluihin + kiinteät laskut + n. 500€ per kk. Tämä ei ole köyhää elämää rahallisesti. Voit olla henkisesti köyhä, koska sinulla ei ole töitä, rakkautta, perhettä tai ystäviä, mutta rahallisesti Suomessa ollaan köyhiä vain omien valintojen seurauksesta.

Köyhät Suomessa ovat siis 'valinneet' köyhyyden ympäröivän rikkauden keskellä? 

Näinkö se onkin?

Kyllä se minusta on pikemminkin  niinpäin,että rakkaus,perhekin ja ystäviä voi olla ja on monellakin,  mutta ongelma on nimenomaan se siedettävään elämään eli esim.  ruokaostoksiin ja vuokraan  riittävien  tulojen puute.

Et vain ole itse joko  joutunut (tai joutanut )tutustumaan ilmiöön nimeltä 'Köyhyys Suomessa',siinä se.

Tutkimuksia kyllä löytyy ja on saatavissa.

Kuuntele vaikka toimittaja  Kalle Haatasen haastatteluohjelma Radio Yle 1:n arkistosta.Siinä hän haastatteli köyhyystutkijaa.

Sieltä saat hyvän johdannon ilmiöön ja sen koko kenttään maassamme . (Luulit kai, että ihmiset täällä käyvät leipäjonoissa huvikseen ja sosiaalisen elämänsä virkistykseksi,kun ei ole muutakaan tekemistä ?)

Ei, sanon vain että tätä yhteiskuntaa pyörittää materialismi, joka ei omasta mielestäni ole köyhyyden mittari. Jos Suomessa jokaisen tulot olisivat 30 000 minimillään, niin siltikin ne sen minimin tienaajat itkisivät köyhyyttä kuinka ei ole rahaa kattoremonttiin ja kivaan uuteen poreammeeseen omakotitalossa, niinkuin kaikilla keksituloisilla 50 000e tienaavilla. Ihminen on ahne eikä koskaan myönnä milloin asiat ovat tarpeeksi hyvin.

Mitä tulee itseeni, niin kaikilla mittareilla elän köyhyysasteella/alapuolella, mutta silti kummasti rahaa riittää hyvään ruokaan ja kauniiseen kämppään, kun ei anna materialististen hömpötysten täyttää mieltänsä eikä tee muutenkaan tyhmiä kalliita päätöksiä elämässänsä.

Eikös  "kaunis kämppä" ole materialismia?

Ei. Kaunis kämppä on estetiikkaa. Kallis kämppä on materialismia.