20-25- vuotiaat naiset, millainen elämäntilanne teillä on? :)

24v: yliopistossa alkoi 3.vuosi ja aina vain varmempi siitä, että omaa alaa opiskelen ja tulevaisuudesta ei ole huolta, sillä ala on työllistävä ja mielenkiintoinen. Teen opintojen ohella vaihtelevasti osa-aikahommia, päässyt sijaisuuksiin myös omalla alalla.k Pari vuotta sinkkuna eikä kiirettä pariutua, sillä nyt vasta päässyt nauttimaan ekaa kertaa yksin asumisesta! Takana ihania vuosia täynnä matkustelua, hanttihommia, parisuhteita, vaihto-opintoja, kokemuksia. Toki myös pettymyksiä ja päättyneitä ihmissuhteita, mutta kai se kuuluu siihen Elämään ja täytyy olla vain tyytyväinen, että on terveys tallella ja ehjä perhe sekä hyviä ystäviä. Jostain syystä odotan sitä, että täytän 25v. En tiedä miksi, mutta se ikä tuntuu jotenkin maagiselta. En myöskään pelkää kuolemaa tai vanhenemista; jos nyt kuolisin, minun voisi sanoa eläneen tapahtumarikasta ja mielekästä elämää eikä kenenkään tarvisi jäädä voivottelemaan, että niin paljon jäi kokematta ja liian nuorena lähti jne. Mutta ihan mielelläni mä vielä kuitenkin eläisin muutaman vuosikymmenen lisää :)

Opiskelen AMK:ssa mutta nyt oikeastaan alkanut tuntua, että voisin hakea yliopistoon toiseen koulutukseen. Ihan hyvillä mielillä asian suhteen kuitenkin, kokemusta rikkaampi :) Kesäkuun alussa muutin takaisin Suomeen ulkomailla asumisen jälkeen ja samalla yhteiseen asuntoon poikaystäväni kanssa. Töissä en ole mutta juuri olin työhaastattelussa ja sain kutsun perehdytykseen eli kohta saan vähän extratuloja helpottamaan opiskelijan arkea.

N23

Olen 22,armeijan jälkeen hain ja pääsin poliisikouluun.Asun koirani kanssa, teen töitä minkä jaksan ja harrastan liikuntaa.Miehiä olis joka sormelle mutten jaksa, ketään joka tekis vaikutuksen ei nyt näköpiirissä ole.

Olen 24, opiskelen yliopistossa toista vuotta. Asun avoliitossa. Ei kiirettä naimisiin, lapsia tuskin teen ikinä. Haaveilen omasta hevosesta.

Olen 25-vuotias. Asun omistusasunnossa poikaystävän kanssa ja meillä on myös koira. Valmistuin keväällä AMK:sta ja olen ollut monta vuotta oman alani työpaikassa osa-aikaisena työntekijänä. Seuraavaksi olisi tarkoitus etsiä kokoaikainen työ, jotta saisi vakiintuneemman toimeentulon. Haaveissa on myös omakotitalo isolla tontilla. :) 

Kuukausi takaperin täytin 24 vuotta. Seurustelen. Asun kämppäkaverin kanssa, jonka kanssa ollaan jo muutama vuosi yhdessä kämppä jaettu. Opiskelen AMK ja valmistun kohtapuolin..., töitä teen sillointällöin koulun ohella, kesät toki tiiviisti vietetty kokopäivätyössä. Nyt ois suunnitelmissa seuraavaksi muuttaa omaan asuntoon talven aikana. Eipä mitään kummempaa, suhta tavallista ja tylsääkin.

Olen 23 vuotias nuori nainen ja opiskelen amkissa 3:tta vuotta. Olen etäsuhteessa, poikaystävä opiskelee toisella paikkakunnalla. Asun yksin tällä hetkellä, mutta suunnitelmissa on muutto yhteen poikaystävän kanssa kuhan päästään siihen pisteeseen. :) Nautin elämästä ja harrastuksiin kuuluu lukeminen, matkustelu ja urheilu. Töitä olen hakenut, mutta vielä ei ole tärpännyt.

Voitteko vielä sanoa että minkälaisia töitä teette? kiinnostaisi tietää!

- 25-vuotias

- Naimisissa kohta 5 vuotta

- 5kk ikäinen lapsi

- Vuokra-asunto, omaan säästetään

- Ei vakituista työtä, mutta uskon sellaisen löytäväni

- AMK-tutkinto

- Arkielämää hieman haittaavia mielialaongelmia

- Vapaa-ajalla luen, ulkoilen, pelaan ja tärkeimpänä vietän aikaa perheeni kanssa

Kaikki on mennyt aina vain parempaan suuntaan siitä lähtien, kun tapasin puolisoni! :)

24, kaksoset kotona ja kohtapuoliin vanhempainvapaa paketissa ja takaisin töihin.

Olen 21. Naimisissa. Opiskelen yliopistossa :)

25v, vakityö sairaanhoitajana. Kihloissa, tosin parisuhde rakoilee. Tänä kesänä sairastuin lievään masennukseen.

Ikää 25, naimisissa, omistusasunto, kuljetusalan yritys, 1v lapsi. Lapsiluku täysi, vapaa-ajallani käyn lenkillä ja uin.

23 vuotta. Kandin paperit pian taskussa, vaihdan yliopistolta AMK-opintoihin paperit saatuani. Vakituinen työ omalta alalta, uran varhaisvaihe hyvässä nousussa. Naimisissa saman ikäisen työssäkäyvän miehen kanssa. Omistusasunto. Kaksi koiraa. Farmariauto. Mikäs tässä, paljon ehtii lyhyessä ajassa kun fokus ja tuuri ovat kohdallaan :)

20-v. nainen, kolmas vuosi oikeustietellisessä (suoraan lukiosta sisään), avoliittoon ehkä nyt syksyllä, jos löydetään poikaystävän kanssa joku kiva kämppä. Alanvaihtoa pyörittelen, nykyinen masentaa tylsyydellään.

23 vuotta kertynyt, valmistunut amk:sta ja nyt ulkomailla suorittamassa maisteritutkintoa, tavoitteena valmistua ensi keväänä. Vuokralla asun, ei parisuhdetta (lähinnä oman sitoutumiskammoni takia) eikä lapsia, lähitulevaisuuden haaveena lähinnä koira. Lievä masennus todettuna, jonka takia vaikea tutustua uusiin ihmisiin eli yksinäisyys myöskin ongelmana. 

Just täytin 26v mutta vastaanpa silti.

Valmistuin n. vuosi sitten ammattikorkeasta. Naimisissa ollut kohta 6 vuotta, kaksi lasta löytyy 5v ja vauva. Keskiluokkaisesti elellään ja asustellaan. Opiskelen pääsykokeisiin, haluan opiskella lisää.

24v. Kaksi lasta, kolmas tulossa ja ero myös :(

Vierailija kirjoitti:

Just täytin 26v mutta vastaanpa silti.

Valmistuin n. vuosi sitten ammattikorkeasta. Naimisissa ollut kohta 6 vuotta, kaksi lasta löytyy 5v ja vauva. Keskiluokkaisesti elellään ja asustellaan. Opiskelen pääsykokeisiin, haluan opiskella lisää.

Lisätään tähän vielä että lapsiluku ehdottomasti täynnä. Puoliso muutaman vuoden vanhempi. Töitä riittää molemmille mukavasti mutta tavoittelen nyt sitä suurinta unelmaa :)

25v, valmistuin 2v sitten amksta ja kesäkuussa yliopistosta maisteriksi. Tällä hetkellä kokoaikaisessa määräaikaisessa paskaduunissa, josta irtisanoudun huomenna ja vaihdan osa-aikaiseen määräaikaiseen oman alan työhön. Reilun vuoden olen ollut naimisissa saman ikäisen vakitöissä olevan miehen kanssa. 2 koiraa ja omistusasunto. Vauva saa tulla, kun on tullakseen.