Miksi kaikki opiskelijat eivät sijoita ja rikastu?

Miten ap on voinut saada noin paljon yläpeukkuja? Onko hänen puheissaan muka jotain järkee, vai eivätkö ihmiset vaan tajua?

Vierailija kirjoitti:

Miten ap on voinut saada noin paljon yläpeukkuja? Onko hänen puheissaan muka jotain järkee, vai eivätkö ihmiset vaan tajua?

Voi herranjestas. Kyllä siinä on järkeä kun olen viestin mukaisesti toiminut. Ja opiskelutovereita seuratessani huomannut, että monella muulla olisi ollut samaan mahdollisuudet mutta eivät ole niin toimineet. Sitä tässä ihmettelin.

Ymmärrän toki että on tilanteita joissa tuo ei ole mahdollista (sairastumiset, liian iso vuokra eikä jostain syystä mahdollista muuttaa halvempaan, ehkä jotkin opintoalat, töidensaanti), mutta todella monelle tuo olisi ihan potentiaalista.

Ylläoleva siis AP.

Itse mietin juuri tätä yksi päivä. Suunnittelin siis tosissani nostavani ison osan opintolainasta ja sijoittavani. Mutta kukaan ei ole auttanut eikä neuvonut minua, mihin ja miten kannattaa sijoittaa. Olen yrittänyt ottaa selvää asiasta, mutta tässäkin touhussa on näköjään eri koulukunnan ihmisiä; jotkut painottavat isojen summien "riskisijoittamista" ja osa taas on sitä mieltä, että hiljaa hyvä tulee pienilläkin summilla. Ja sitten tietenkin ne eriävät mielipiteet siitä, mitkä sijoituskohteet ovat parhaita. Niistä ei ota erkkikään selvää enkä halua mennä ihan ummikkona yksin mihinkään pankkiin tms sijoitusaikeissa, koska joku yrittää kuitenkin aika kusettaa ja saada naiivi noviisi laittaa rahansa johonki huuhaaseen.

Luovuin sitten ajatuksesta. Annapas nyt sitten ap vinkkejä ja kerro, mihin kohteisiin ja kuinka paljon olet itse sijoittanut.

44, olet päässyt jo pitkälle kun olet alkanut edes ajatella asiaa. Tiedän, että henkisesti ensimmäiset askeleet ovat hankalia.

Itse kun suosittelen asiaa muille, niin annan aina sen varmimman, helpoimman ja pienivaivaisimman vinkin, jota kuitenkin myös monet kokeneemmat noudattavat. Eli sijoita kuukausittain passiivisiin (eli pienikuluisiin) indeksirahastoihin. Tarkoittavat siis sitä, että kun ostat osuuden rahastoa (tai ETF:ää eli pörssinoteerattua rahastoa, käytännössä vastaavia tuotteita), niin rahasi jakautuvat eri osakkeisiin sen indeksin mukaisesti johon sijoitat. Jos ostat esim. Suomi-rahastoa, niin käytännössä ostat pienen palan useaa Helsingin pörssissä olevaa osaketta.

Noita passiivisia indeksirahastoja saa useaa kautta, mutta parhaat ovat Seligson tai Nordnet. Näistä Nordnetiin tilin avaaminen on helpompaa, täysin ilmaista ja sitä kautta voi myöhemmin ostella myös osakkeita halutessaan.

Tyttöystäväni teki neuvojeni pohjalta näin:

- tili Nordnetiin

- kuukausisäästöllä 200€ kahteen eri ETF:ään, 80% koko maailmaan hajauttavaan (db x-trackers MSCI World Index UCITS ETF, vuosikulut 0.19%) ja 20% kehittyville markkinoille sijoittavaan (iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF, vuosikulut 0.25%)

- kuukausisäästöllä toiset 200€ kolmeen eri rahastoon, 33% kuhunkin: Superrahasto Ruotsi/Tanska/Norja, nämä ovat Nordnetin omia täysin kuluttomia rahastoja

- kuukausisäästössä ei tule minkäänlaisia merkintäkuluja ja Nordnetissä se on toteutettavissa täysin automaattisesti eli ei tarvitse itse tehdä mitään merkintöjä muuta kuin ensimmäisellä kerralla

- voit myös painottaa rahastovalinnoissa eri tavalla eri alueita, esim. jos haluat Suomi-rahastoa tai Pohjois-Amerikkaa tms. Nordnetissä on hyvä hakukone josta löytää rahastot ja niiden kulut.

- myös perinteisten pankkien kautta saattaa saada nykyään indeksirahastoja, mutta ennen sijoittamista kannattaa varmistaa että kulut ovat pienet (alle 0.5%). Pankkien aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa kulut ovat usein 1.5-3% luokkaa ja tämä ero on merkittävä vuosien saatossa.

Omat sijoitukset olen sen sijaan tehnyt vähän eri tavalla. Noin puolet olen laittanut suoriin osakesijoituksiin ja toisen puoliskon rahastoihin. Aluksi laitoin Seligsonin rahastoihin jossa minulla on nyt jonkinlainen potti edelleen kasvamassa, mutta uudet sijoitukset laitan Nordnetin kautta kuukausittain rahastoihin. Ja silloin tällöin ostan jotakin osaketta. Suorat osakesijoitukset ovat mielenkiintoisempia, jos tykkää markkinoita ja firmojen toimia seurailla, mutta muuta etua sillä ei välttämättä saa. Olen myös tehnyt jonkin verran vähän riskisempiä sijoituksia pienempiin firmoihin.

Tässä screenshotit sijoituksistani, osuuksia noista ei näe:

[url=https://postimg.org/image/7hnkqlo6r/][img]https://s21.postimg.org/7hnkq…]

[url=https://postimg.org/image/mew1rm1f7/][img]https://s21.postimg.org/mew1r…]

[url=https://postimg.org/image/n5orxe3sj/][img]https://s21.postimg.org/n5orx…]

Ja jos lähdet opintolainalla sijoittelemaan, eikä muuten ole isompaa omaisuutta turvana, niin unohda nuo mainitsemasi "isojen summien riskisijoitukset" yksittäisiin osakkeisiin tai muihin instrumentteihin. Ajallisesti hajauttaen ja useaan eri instrumenttiin.

Vierailija kirjoitti:

Jos sijoittaa opintolainan osakkeisiin, voi sen myös hävitä. Mieluummin elän kädestä suuhun ja vältän lainaa kuin teen riksisijoituksia lainarahalla. Kaikilla ei ole vanhempia tai muuta turvaa, joka viime kädessä pelastaisi, jos sattuukin talouskriisi ja sijoitukset menettävä arvonsa.

Sijoitin itsekin opintolainaa sen minkä sain, koska opiskelin rahoitusta ja olisi ollut hölmöä laittaa sijoitustoiminta kokonaan jäihin opintojen ajaksi. Sain kyllä arvokasta oppia, koska silloin tuli pikkurahalla tehtyä kaikenlaista törttöilyä, jossa oppi itsestään sijoittajana. Sekoilin esim. Vostok Gasin kanssa silloin kun osake oli arvoton ja sillä kuitenkin käytiin kauppaa. En edes tiennyt mistä oli kyse, menin vain mukaan siihen pelaamiseen ja hermot ei kestäny, kun potti suli silmissä. Itkua tihrustaen menin ripustamaan pyykkiä ja kun tulin takaisin, tappio oli vain kasvanut. 

Nyt jälkeenpäin naurattaa koko touhu, ei siinä mennyt kuin 300€. Mutta silloin se tuntui isolta rahalta, se oli yhden kuukauden opintolaina! Mutta aika pienellä rahalla sain arvokkaan oppitunnin. Nykyisin sijoittelen tylsiin mummo-osakkeisiin.

Harmi että ap:lla on tyttöystävä, olisin mielelläni ottanut vävyksi!

Heh, oma mies käytti koko opintolainan osakkeisiin. Asui suurimman osan solussa, joten asuminen oli halpaa. Teki kaksi korkeakoulututkintoa viiteen-kuuteen vuoteen. Systeemi mahdollistaa, koska kaikkien oltava samalla viivalla...

Miksi yhtä lailla kuka tahansa ei nyt ota halpakorkoista lainaa ja sijoita sitä rahastoihin? Eikö nyt ole melkein kaikilla mahdollisuus vaurastua lainarahalla!

Kerropa ap, olisiko tuo sinusta hyvä idea? Kerron sitten, mitä itse ajattelen.

Vierailija kirjoitti:

44, olet päässyt jo pitkälle kun olet alkanut edes ajatella asiaa. Tiedän, että henkisesti ensimmäiset askeleet ovat hankalia.

Itse kun suosittelen asiaa muille, niin annan aina sen varmimman, helpoimman ja pienivaivaisimman vinkin, jota kuitenkin myös monet kokeneemmat noudattavat. Eli sijoita kuukausittain passiivisiin (eli pienikuluisiin) indeksirahastoihin. Tarkoittavat siis sitä, että kun ostat osuuden rahastoa (tai ETF:ää eli pörssinoteerattua rahastoa, käytännössä vastaavia tuotteita), niin rahasi jakautuvat eri osakkeisiin sen indeksin mukaisesti johon sijoitat. Jos ostat esim. Suomi-rahastoa, niin käytännössä ostat pienen palan useaa Helsingin pörssissä olevaa osaketta.

Noita passiivisia indeksirahastoja saa useaa kautta, mutta parhaat ovat Seligson tai Nordnet. Näistä Nordnetiin tilin avaaminen on helpompaa, täysin ilmaista ja sitä kautta voi myöhemmin ostella myös osakkeita halutessaan.

Tyttöystäväni teki neuvojeni pohjalta näin:

- tili Nordnetiin

- kuukausisäästöllä 200€ kahteen eri ETF:ään, 80% koko maailmaan hajauttavaan (db x-trackers MSCI World Index UCITS ETF, vuosikulut 0.19%) ja 20% kehittyville markkinoille sijoittavaan (iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF, vuosikulut 0.25%)

- kuukausisäästöllä toiset 200€ kolmeen eri rahastoon, 33% kuhunkin: Superrahasto Ruotsi/Tanska/Norja, nämä ovat Nordnetin omia täysin kuluttomia rahastoja

- kuukausisäästössä ei tule minkäänlaisia merkintäkuluja ja Nordnetissä se on toteutettavissa täysin automaattisesti eli ei tarvitse itse tehdä mitään merkintöjä muuta kuin ensimmäisellä kerralla

- voit myös painottaa rahastovalinnoissa eri tavalla eri alueita, esim. jos haluat Suomi-rahastoa tai Pohjois-Amerikkaa tms. Nordnetissä on hyvä hakukone josta löytää rahastot ja niiden kulut.

- myös perinteisten pankkien kautta saattaa saada nykyään indeksirahastoja, mutta ennen sijoittamista kannattaa varmistaa että kulut ovat pienet (alle 0.5%). Pankkien aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa kulut ovat usein 1.5-3% luokkaa ja tämä ero on merkittävä vuosien saatossa.

Omat sijoitukset olen sen sijaan tehnyt vähän eri tavalla. Noin puolet olen laittanut suoriin osakesijoituksiin ja toisen puoliskon rahastoihin. Aluksi laitoin Seligsonin rahastoihin jossa minulla on nyt jonkinlainen potti edelleen kasvamassa, mutta uudet sijoitukset laitan Nordnetin kautta kuukausittain rahastoihin. Ja silloin tällöin ostan jotakin osaketta. Suorat osakesijoitukset ovat mielenkiintoisempia, jos tykkää markkinoita ja firmojen toimia seurailla, mutta muuta etua sillä ei välttämättä saa. Olen myös tehnyt jonkin verran vähän riskisempiä sijoituksia pienempiin firmoihin.

Tässä screenshotit sijoituksistani, osuuksia noista ei näe:

[url=https://postimg.org/image/7hnkqlo6r/][img]https://s21.postimg.org/7hnkq…]

[url=https://postimg.org/image/mew1rm1f7/][img]https://s21.postimg.org/mew1r…]

[url=https://postimg.org/image/n5orxe3sj/][img]https://s21.postimg.org/n5orx…]

Ja jos lähdet opintolainalla sijoittelemaan, eikä muuten ole isompaa omaisuutta turvana, niin unohda nuo mainitsemasi "isojen summien riskisijoitukset" yksittäisiin osakkeisiin tai muihin instrumentteihin. Ajallisesti hajauttaen ja useaan eri instrumenttiin.

Ap, sun linkit eivät näy. Ja miksi olet ohjeistanut tyttöystävääsi sijoittamaan eri tavalla kuin itse? Millä aikavälillä nämä ehdottamasi sijoitukset kasvavat eli kuinka monta vuotta pitää odottaa, että tämä yht. n.400e sijoitus kasvaa sen verran, että siinä on jotain järkeä ja sen voi nostaa itselleen takaisin riihikuivana rahana (mikä on juuri sijoituksen tarkoitus eikä vain odotella loppuelämä kitkutellen, että jos joku päivä sattuisi saamaan muutaman ylimääräisen roposen)?

400e ei tosiaan olekaa paljon, sillä se on vain 1kk opintolainatakaus ja helposti maksettu takaisin valmistuttua. Tosin 400e ei voi kasvaa paljoa edes 10 vuodessa ja siinäkin on aina ymmärtääkseni riski menettää koko summa...?? Miksi siis ottaisin lainaa, jonka joudun jo muutaman vuoden päästä maksamaan takaisin (kun valmistun ja varsinkin haluan maksaa takaisin koska korot -> jos korkoja joudun maksamaan lainasta niin sijoitus on sitten ihan +-0)?

Olen siis nro 44. En ole mitenkään sarkastinen tai kettuile takaisin, haluaisin vain ymmärtää, mikä järki tässä sijoituksessa lopulta on ja onko hyödyt isommat kuin haitat ja riskit. Koska siitähän sijoituksessa on aina kyse. Itse kuulun niihin ihmisiin, jotka elää aikalailla kädestä suuhun opintotuilla ja epäsäännöllisellä osa-aikatyöllä. Se ylimääräinen raha jonka saan, menee aina johonkin "järkevään" eli esim.uuteen läppäriin, urheiluvälineisiin, terveydenhoitokuluihin jne. Tai sitten säästän hieman pidempään ja käytän rahat matkusteluun. Ja toki myös muuhun elämästä nauttimiseen, Suomen yöelämään tunnetusti kuluu rahaa, vaikka sitä ei usein harrastakaan. Olen oikeasti säästeliäs ihminen, mutta vain juuri siksi, koska haluan laittaa rahat sellaiseen, mistä OIKEASTI hyödyn ja voin nauttia elämästä. En haluaisi laittaa satasia johonkin, mitä joudun stressaamaan vuosien ajan, että tuleekohan tästä koskaan yhtään satasta enempää voittoa vai onko jo miinuksen puolella ja kaikkien vuosien odottelu oli turhaa. Minulle siis jo 100e on iso raha, en tiedä muiden ihmisten todellisuudesta, mutta ketuttaisi yli kaiken menettää 100e tuhkana tuuleen, ihan vain siksi, kun "pitihän se sijoittaminenkin kokeilla". Tällaista pohdintaa...

Suurin osa ei todellakaan pysty sijoittamaan, kun se opiskelijaelämä on jo valmiiksi penninvenytystä. Itse tunnen paperiteknologian opiskelijoita, jotka ovat päässeet paperitehtaille joko tuotantoon tai kesämestareiksi ja heidän kesäansionsa on olleet sitten jo 16 000 - 24 000 euroa. Ette varmaan usko tuota.. Mutta sitten ei tietysti saa opintorahaa, kun tulorajat paukkuu jo kesätöissä. Nämä pojat ovat saaneet kyllä säästettyä. Suurin osa opiskelijoista tienaa kesän aikana kuitenkin vain muutaman tonnin, eikä niitä osa-aikatöitäkään riitä kaikille, niin kuin ei myöskään halpoja opiskelija-asuntoja. Toki, jos ylimääräistä on, niin kannattaa sijoittaa.

Pahoittelut huonoista linkeistä, tässä uudemman kerran:

https://dl.dropboxusercontent.com/u/33527876/Nordnet_osakkeet.png

https://dl.dropboxusercontent.com/u/33527876/Nordnet_rahastot.png

https://dl.dropboxusercontent.com/u/33527876/Seligson_rahastot.png

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhtä lailla kuka tahansa ei nyt ota halpakorkoista lainaa ja sijoita sitä rahastoihin? Eikö nyt ole melkein kaikilla mahdollisuus vaurastua lainarahalla!

Kerropa ap, olisiko tuo sinusta hyvä idea? Kerron sitten, mitä itse ajattelen.

Opintolainan veroista muuta lainaa ei ole saatavilla. Korko on tällä hetkellä 0.195% ja jos nostat opintolainan täysimääräisesti (nykyään 20000€) niin kela maksaa opintolainastasi valmistumisen jälkeen 7000€. Tuo on huomattava summa, joka mahdollistaa myös melko isot tappiot sijoitustoiminnassa ja silti jäisi plussalle. Turvaa myös hyvin mahdollisen korkotason nousun varalta.

Myös muun lainan ottaminen voi olla joissain tapauksissa järkevää jos halvalla saa, mutta se kasvattaa aina talouden riskitasoa, joten on oltava tarkkana paljonko sitä on suhteessa omaisuuteen ja tuloihin.

Vierailija kirjoitti:

Ja miksi olet ohjeistanut tyttöystävääsi sijoittamaan eri tavalla kuin itse?

Koska yksittäisten osakkeiden valitseminen vaatii enemmän yrityksiin/markkinoihin perehtymistä ja voi olla riskialttiimpaa ainakin aluksi, ennen kuin saa kunnolla hajautetun salkun luotua. Tyttöystävälläni ei ole tähän mielenkiintoa. Ja jos annan jollekin toiselle neuvoja tai sijoitan hänen puolestaan, haluan pitää riskitason mahdollisimman pienenä. Minulla on myös itselläni suurempi riskinottohalu ja tappioiden sieto kuin tyttöystävälläni.

Vierailija kirjoitti:

Millä aikavälillä nämä ehdottamasi sijoitukset kasvavat eli kuinka monta vuotta pitää odottaa, että tämä yht. n.400e sijoitus kasvaa sen verran, että siinä on jotain järkeä ja sen voi nostaa itselleen takaisin riihikuivana rahana (mikä on juuri sijoituksen tarkoitus eikä vain odotella loppuelämä kitkutellen, että jos joku päivä sattuisi saamaan muutaman ylimääräisen roposen)?

Tässä karkea suuntaa antava lasku, muutamalla eri skenaariolla (vuosituotto 4%-6%-8%): https://dl.dropboxusercontent.com/u/33527876/Sijoituksen%20kehitys.png. Tärkeää on se, että pääsee aloittamaan sijoittamisen jo varhain, sillä korkoa korolle -ilmiössä aika on parasta valuuttaa. Osakesijoittaminen on kuitenkin pitkäjänteistä puuhaa. Jos tiedät haluavasi esim. 5 vuoden päästä nostaa koko potin pois, niin silloin en välttämättä laittaisi osakkeisiin lainkaan - nostaisin kyllä opintolainan, mutta laittaisin sen tilille ja nauttisin vain opintolainalyhennyksestä.Itse ajattelen osakesijoittamista tulevaisuuteni turvana ja vapauden tuojana. En siis välttämättä halua missään vaiheessa nostaa koko pottia pois, mutta haluan jossain vaiheessa nauttia sen tuomista hedelmistä, tuotoista. Saan niistä ekstraa, jotka mahdollistavat minulle myöhemmin paremman elintason, turvaa työttömyyden/eläkkeen varalta, suunnanmuutoksia elämässä (esim. yrittäjyys), vapaaherraksi jäämisen niin halutessani. Ylipäätään valinnanvapautta työn valintaan - voit tehdä jotain sellaista mitä haluat eikä sellaista mitä täytyy. Tai sitten vain käyttää ekstratulot vuosittain elämänlaadun parantamiseen. Rahastoista ei makseta osinkoja ulos vaan rahasto sijoittaa ne automaattisesti takaisin (tämä on verotehokkaampaa), mutta käytännössä voit ottaa "omat osingot" myymällä rahastoa vuosittain haluamallasi osingon määrällä, esim. 4%.

Näköjään viestin pituusraja ei anna myöten, joten laitan viimeisen vastauksen seuraavaan viestiin.

-AP

Vierailija kirjoitti:

Tosin 400e ei voi kasvaa paljoa edes 10 vuodessa ja siinäkin on aina ymmärtääkseni riski menettää koko summa...?? Miksi siis ottaisin lainaa, jonka joudun jo muutaman vuoden päästä maksamaan takaisin (kun valmistun ja varsinkin haluan maksaa takaisin koska korot -> jos korkoja joudun maksamaan lainasta niin sijoitus on sitten ihan +-0)?

Kuten tuosta yllä linkkaamastani kuvasta nähdään, niin 10 vuodessakin saa jo noilla esimerkkikoroilla ja ainoastaan 400€ kuukausisijoituksella 57000-70000€ potin kasaan. Ei mikään ihan mitätön? Ja riski menettää koko summa on käytännössä mitätön - ajattele mitä se vaatisi. Sijoitat indeksiin, eli käytännössä pörssin ja maailman suurimpiin yrityksiin. Jotta arvo menisi nollaan, pitäisi kaikkien yritysten arvon mennä nollaa. Maailmasta katoaisi Apple, Google, Nokia, Kone, H&M, Nordea...ja tuhannet muut.  Finanssikriisin aikaan 2008-2009 Jenkkien indeksi putosi melkein puolet, mutta jo vuoden päästä suuri osa siitä oltiin noustu takaisin. Ja koska sijoitat kuukausittain, niin et olisi tuolloin ennen kriisiä huippuhinnoissa ostanut kuin vähän, ja toisaalta olisit sitten pohjalukemista saanut lisää, joten sinun oma salkkusi olisi noussut plussalle tuonkin jälkeen melko nopeasti. Riski menettää erittäin paljon on silloin, jos ostat vain yhtä osaketta ja yhdellä ajanhetkellä - mutta hajauttaen ja vähän pidemmällä aikajänteellä voi olla melko huoletta.

Huomioi, että joudut maksamaan tuosta lainasta takaisin vaan vähän yli puolet. Ja jotta sijoitustoiminta ei siihen lakkaisi, niin itse tekisin niin, että maksaa lainan takaisin palkkatuloista ja pitää sijoitukset sijoitettuna edelleen. Edellyttää toki työnsaantia... Jos on suuri vaara jäädä työttömäksi pitkäksikin aikaa (lainan takaisinmaksuhan alkaa vasta pari vuotta valmistumisen jälkeen) niin sitten ehkä osa rahoista kannattaa jättää vain tilille. Eli sijoittaa vaikka enää puolet lainasta vaikka nostaakin kaiken jotta opintolainahyvitys on maksimaalinen.

Ymmärrän nuo sinun muut kulut, mutta ei sinun niistä tarvitse luopua, jos et ole tähän mennessä opintolainaa nostanut ja olet pärjännyt. Silloin voit tuon päälle aloittaa sijoittamisen lainalla. Pikavoittoja tällä ei saa, mutta pitkäjänteisesti voit alkaa kerryttää omaa varallisuuttasi. Saat myös paljon hyvää oppia, josta on hyötyä myöhemminkin, kun alkaa mahdollisesti palkkatuloja tulla enemmän.

-AP

Jokari kirjoitti:

Olen nyt opintojeni loppuvaiheessa, ja tämän polun tallanneena pysähdyin miettimään, että miksi monet ihmiset tekevät omasta elämästään taloudellisesti niin hankalaa. Suurimmalla osalla opiskelijoista olisi mahdollisuus kartuttaa kymmenien tuhansien eurojen säästöt jo opiskeluaikana ja luoda näin pohjaa omalle vaurastumiselleen. Jotkut varmaan haluaisivat todeta tässä vaiheessa, ettei vaurastuminen ole elämän tarkoitus - olen samaa mieltä, mutta kyllä se tuo erittäin paljon turvaa ja valinnanvapautta myöhempään elämään.

Opintotukea saa nykyään n. 500€/kk. Pienemmissä kaupungeissa tuo riittää varmaan kuukausittaiseen elämiseen, jos asuu opiskelijakämpässä. Helsingissä saattaa tehdä vähän tukalaa, mutta 700€/kk pitäisi normaalisti riittää sielläkin. Itse opiskelen pääkaupunkiseudulla ja tuota luokkaa on budjettini. Opintotuen lisäksi tuon rahoittamiseen voisi tehdä vaikka hyvin pienen määrän töitä opiskelujen ohessa, 200€/kk ei paljoa vaadi.

Tähän päälle tulevat kesätyötulot, joita suurin osa opiskelijoista saa. Vaikka tekisit huonohkolla palkalla (1500€/kk) töitä 3kk, niin tuosta jää helposti vaikkapa 3000€ säästöön. Jos on opiskellut normaalisti (60op/vuosi) niin kesältä voi nostaa myös opintotukea, jolla kattaa suurimman osan elinkuluista, jolloin säästöön saa vähän enemmänkin.

Ja viimeisenä se mitä kaikista eniten ihmettelen: miksi kaikki eivät nosta opintolainaa? Jos elää yllä olevan esimerkin mukaisesti, niin sitä ei varsinaisesti tarvitse elämiseen. Se kuitenkin kannattaa nostaa ja sijoittaa tuottavasti. Tämä on erittäin hyvä keino ja vaihe elämässä opetella sijoittamaan säännöllisesti ja pitkäjänteisesti. Opintolainan avulla sijoitustoiminnan pystyy myös aloittamaan aikaisemmin eikä vasta myöhemmin työelämässä. Lainan korot ovat tällä hetkellä hyvin lähellä nollaa (itselläni jotain 0.1% luokkaa), ja kun suorittaa opinnot ajallaan (7 vuotta normaaliin maisterintutkintoon, ei pitäisi olla hankalaa), niin saa vielä erittäin roiman opintolainavähennyksen. Eli vaikka laittaisi nuo rahat vain tilille makaamaan, niin tuosta vähennyksestä tulisi useiden tuhansien eurojen tuotot.

Kun nuo kesätyörahat+opintolainan sijoittaa, niin voi laittaa kuukausittain 600-800€ vaikkapa pienikuluisiin indeksirahastoihin tai suoraan osakkeisiin. Ajoittamisesta ei kannata pitää huolta jos vain malttaa sijoittaa nuo riittävän pitkäksi ajaksi - kannattaa ottaa tavoitteeksi ja motivaattoriksi vaikka 15 vuoden päästä olevan tilanteen turvaaminen.

Opiskelijan elämäntilanne on myös sikäli erittäin hyvä säästämiselle ja sijoittamiselle, että usein ei ole vielä esim. perhettä tai isoa asuntoinaa, johon uppoaa enemmän rahaa.

Miksi siis useammat eivät hyödynnä opiskeluaikaa vaurastumisen aloittamiseen?

Ei kaikki voi voittaa sijoittamalla. Jostain sen voitonkin on tultava. Hienoa jos olet ottanut riskin ja se on kannattanut. Olet myös ottanut riskin nostaessasi opintolainaa, koska jos et valmistu ajallaan, niin et saa tuota useamman tonnin alennusta, vaan joudut maksamaan lainan kokonaisuudessaan takaisin. Helppohan se on maksaa jos töihin pääsee, mutta jos ei pääsekään töihin, niin laina jää ikävästi roikkumaan. Moni ei vain halua ottaa tuota riskiä, vaan sijoittavat sitten töihin päästyään jos ollenkaan.

Kun ei älynlahjat riitä sijoitustoimintaan, niin sitten täällä kiukutellaan. Säälittävää!

Vierailija kirjoitti:

Kun ei älynlahjat riitä sijoitustoimintaan, niin sitten täällä kiukutellaan. Säälittävää!

Mitä älyä tuossa tarvitaan? Ainoastaan kiinnostusta ottaa asioista selvää. Pääosin nuorilla opiskelijoilla on mielessään jotain aivan muuta kuin sijoittaminen. Aika pienen panostuksenhan tuo vaatisi voittoon nähden, mutta jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki voi voittaa sijoittamalla. Jostain sen voitonkin on tultava.

Yleinen harhaluulo, ei pidä paikkaansa. Osakemarkkinat ovat viimeisen kahdensadan vuoden aikana nousseet keskimäärin n. 6-8%. Tuo tuotto voi jakautua tasaisesti kaikille. Väitteesi pitäisi paikkaansa, jos kasvu olisi ollut keskimäärin 0% - silloin olisi voittajia ja häviäjiä.

Keskimääräinen kasvu perustuu tuottavuuden paranemiseen mm. teknologisen kehityksen ansiosta. Sitä on talouskasvu. Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta tämän hetken teknologinen kehitys näyttää omiin silmiini ainakin sellaiselta, että uskon keskimääräisen kasvun myös jatkuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki voi voittaa sijoittamalla. Jostain sen voitonkin on tultava.

Yleinen harhaluulo, ei pidä paikkaansa. Osakemarkkinat ovat viimeisen kahdensadan vuoden aikana nousseet keskimäärin n. 6-8%. Tuo tuotto voi jakautua tasaisesti kaikille. Väitteesi pitäisi paikkaansa, jos kasvu olisi ollut keskimäärin 0% - silloin olisi voittajia ja häviäjiä.

Keskimääräinen kasvu perustuu tuottavuuden paranemiseen mm. teknologisen kehityksen ansiosta. Sitä on talouskasvu. Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta tämän hetken teknologinen kehitys näyttää omiin silmiini ainakin sellaiselta, että uskon keskimääräisen kasvun myös jatkuvan.

Miltä tuntuu olla noin irrallaan todellisuudesta? Luuletko sä että täällä on keksitty jokin ikiliikkuja?

Viimeisen kahdeksan vuoden kasvu on perustunut sataprosenttisesti velkakuplan paisuttamiseen ilman mitään aikomuksia tehdä esimerkiksi euron valuvioille yhtään mitään, tärkeintä on että yksityiset pankit rikastuu ja pääsee lyömään keskenään salaisesti vetoa kaikkien rahoilla. Ja kyllä se "tuottavuuden paraneminen" on reaalitalouden puolella viimeiset 30 vuotta tullut ihan sieltä työntekijän selkänahasta. On täysin kuvottavaa väittää, että järjestelmästä jossa rikkaimmat omistavat tuhansia ja miljoonia kertoja enemmän omaisuutta kuin köyhimmät muka hyötyisivät kaikki.

Ne sinunkin tuottosi on jonkin köyhän kehitysmaan duunarin selkänahasta revitty. Perkeleen verenimijä.

Heh! Aikanaan nostin opintolainan ja lähdin reilaamaan. Mahtava reissu oli :-) Kaikille nyt ei vaan sovi samanlainen elämä.

Ihan ilman perintöjä tai vanhempien apua olen kuitenkin tällä hetkellä hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Asuntolainaa vielä vähän, mahdollisuus tehdä nelipäiväistä työviikkoa ja lapsista toinen juuri muutti opiskelukaupunkiin.

Valitsen milloin tahansa vapaa-ajan varallisuuden sijaan. Tähän päästäkseni olen tosin hankkinut sellaisen ammatin, jossa voi toimia näin.

Mummolta opin kaksi asiaa: naisella pitää olla ammatti ja käärinliinassa ei ole taskuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki voi voittaa sijoittamalla. Jostain sen voitonkin on tultava.

Yleinen harhaluulo, ei pidä paikkaansa. Osakemarkkinat ovat viimeisen kahdensadan vuoden aikana nousseet keskimäärin n. 6-8%. Tuo tuotto voi jakautua tasaisesti kaikille. Väitteesi pitäisi paikkaansa, jos kasvu olisi ollut keskimäärin 0% - silloin olisi voittajia ja häviäjiä.

Keskimääräinen kasvu perustuu tuottavuuden paranemiseen mm. teknologisen kehityksen ansiosta. Sitä on talouskasvu. Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta tämän hetken teknologinen kehitys näyttää omiin silmiini ainakin sellaiselta, että uskon keskimääräisen kasvun myös jatkuvan.

Viimeisen kahdeksan vuoden kasvu on perustunut sataprosenttisesti velkakuplan paisuttamiseen ilman mitään aikomuksia tehdä esimerkiksi euron valuvioille yhtään mitään, tärkeintä on että yksityiset pankit rikastuu ja pääsee lyömään keskenään salaisesti vetoa kaikkien rahoilla.

Ei ole. Velkakupla on ongelma ja nykyisessä taloudessa on valuvikoja, en niitä kiistä. Mutta jos katsot tuotantomääriä ja muita talouden mittareita 2009 ja 2016 niin kyllä siinä on reaalistakin kasvua tullut. Tämänhetkinen alhainen korkotaso on yksityisille pankeillekin huono tilanne, esim. Nordealla menisi paljon paremmin jos oltaisiin ns. "normaalissa" tilanteessa. Myös monia ennen vuotta 2008 olleita ongelmia on korjattu pankkien toiminnassa. En kuitenkaan kiistä sitä etteikö siellä tehtäisi väärinkäytöksiä, mutta se nyt ei riitä todistamaan sitä että maailmantalous itsessään olisi romahtamassa.

Vierailija kirjoitti:

Ja kyllä se "tuottavuuden paraneminen" on reaalitalouden puolella viimeiset 30 vuotta tullut ihan sieltä työntekijän selkänahasta. On täysin kuvottavaa väittää, että järjestelmästä jossa rikkaimmat omistavat tuhansia ja miljoonia kertoja enemmän omaisuutta kuin köyhimmät muka hyötyisivät kaikki.

Ne sinunkin tuottosi on jonkin köyhän kehitysmaan duunarin selkänahasta revitty. Perkeleen verenimijä.

No huh. Sinä et siis usko, että esim. internetin kehittäminen ja kaikki siihen liittyvä teknologia ei ole tuonut yhtään reaalista tuottavuuskasvua tähän maailmaan? Huhhuh... Sitäpaitsi jos mietitään vaikka suomalaisia, niin katsopas mikä oli reaalinen ansiotulo 30 vuotta sitten verrattuna nykyiseen. Kyllä siinä on keskimäärin kansakunta vaurastunut. Ja jos me suomalaiset tavalliset pulliaiset sijoittaisimme enemmän (tällä hetkellä pankkitileillä makaa tyhjänpanttina kymmeniä miljardeja) niin se ruokkisi maan investointeja, toimeliaisuutta ja pitkän ajan kuluessa reaalitaloutta ja talouskasvuakin.

Totta on se, että omistava luokka saa isompaa hyötyä talouskasvusta. Se tämän ketjun pointti alun alkaen osittain olikin - liittykää nyt hyvät ihmiset itsekin siihen omistavaan luokkaan, jo opiskeluvaiheessa opintolainalla!

Kyllä se sijoittamattomuus johtuu monilla ympäristöstä ja ryhmäpaineesta. Ei ole tietoa tai esimerkkiä että niin voisi tehdä, ja kun kaikki ympärillä valittavat että opiskelijoilla on aina rahat vähissä, niin ei tule mieleen että voisi jäädä säästöönkin jos pelaisi oikein korttinsa.