Miten tätä säätämistä on lapsiperheessä näin paljon?
Koulut on just alkaneet ja olen jo ihan puhki. Harrastusilmoittautumisissa ei suunnilleen yhdessäkään harrastuksessa yksikään netti-ilmoittauutminen toimi, poikkeusjärjestelyä on koulussa poikkeusjärjestelyn perään, KOLME leirikouluvarainkeruuta käynnistyi, oiontarauta hajosi.
Ensi viikoksi pitää muistaa laittaa ma eväät yhdelle koska Annantalo, ma yksi hakea kaverilta kello 17, ma toinen viedä puolen tunnin päähän tanssitunnille, tiistaina on vanhempainilta ja oiontalääkäri, keskiviikkona vanhempainilta ja kaksi harrastusta eri paikoissa ja liikuntapäivä yhdellä joka loppuu jo kaksi tuntia normaalia koulupäivää aikaisemmin paikassa, jossa lapsi ei ole ikinä käynyt eli bussireitti pitää katsoa, torstaina on kielen tukitunnit ja yhdellä kokeilutunti toisessa.
Jne. jne. jne.
Ja siihen päälle halutaan ainakin kahteen buffetiin syötävää, yhdelle pitää ostaa koulukirjoja koska Helsinki säästää eikä niitä anneta koulun puolesta, kolmannen silmälääkäri...
Kommentit (407)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nämä ongelmat ole taivaasta tipahtaneet, vaan ne ovat loogista seurausta tekemistäsi valinnoista kuten päätöksestä hankkia lapsia, kolmen lapsen hankkimisesta ja lasten harrastuksista.
No moni asia on muuttunut ihan kahden vuoden aikana, koska säästöt. Esim tuo että itse pitää hoitaa oionta ja ostaa koulukirjat. Kaikki muut on aiemmin saanut ne koulun puolesta.
Siis ostaa koulukirjat? Minkä aineen vai kaikkien aineiden? Ei voi olla mahdollista.
Helsingin kaupunki on nyt linjannut että kirjoihin ei saa täyttää, vaan ne kierrätetään. Tehtäväkirjoja ei saada ollenkaan kielissä. Eli matikassa ja enkussa ainakin pitää sitten ostaa itse jos haluaa että lapsi saa opiskella kunnolla. Voi olla muitakin aineita mutta noi on ne akuuteimmat.
Et ole vihosta kuullut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin ap syyttää KOULUA siitä että hänen elämä on säätämistä.
Ei, ei ole koulun vika jos lapsi käy kielen lisäopetuksessa, harrastuksissa tai oikomishoidossa.
Koulun vika on korkeintaan se että eivät osaa suunnitella ajoissa kunnolla päiviä ja retkiä...
No, mun lapset ei käy oikomishoidossa tai harrastuksissa, mutta voin ihan sydämestäni vakuuttaa että v***ttaa. Joka ikiselle päivälle on jotain käsittämätöntä ylimääräistä säätöä. Ei minun lapsuudessani kouluun tarvinnut jatkuvasti jotain olla viemässä tai muistamassa, äitini ei osallistunut lainkaan ja hyvin sujui. Nyt varsinkin kun lapsia on useampi koulussa, niin tämä on uuvuttavaa. Kyse ei ole edes siitä etteikö koululla suunniteltaisi hyvin, tätä kaikkea on yksinkertaisesti LIIKAA.
Pahinta on ne pehmolelut mitkä tulee viikonlopuksi, saat jumankauta vielä yhden holhokin lisää. "Kirjoita mitä teitte" -no maattiin sikiöasennossa peiton alla ja itkettiin saatana kun ei tätä elämää kestä enää.
Aah.
Odotas kun saatte järjestää ranskalaisen illallisen joka lapsen pitää videoida ja laittaa luokalle ja opelle nettiin.
Ap
Just can't wait :D
Mutta nyt mun pitää täyttää toi kuopuksen valokuvauslappu, pestä keskimmäisen jumppavaatteet että ne on huomiseksi kuivat ja taikoa esikoiselle jotkut "terveelliset eväät" huomiselle (mikä terveellinen oikeasti muka edes säilyy 7 tuntia huoneenlämmössä?!) ennen kuin lähden niihin töihin joista mulle maksetaan (vielä).326
Osa ongelmista on itse tehtyjä. Kyllähän jokaisessa lapsiperheessä pitää olla joku kotivara ihan sitä ajatellen, että jostakin syystä ei pääsekään ihan joka päivä kauppaan! Siitä on helppo napata lapselle välipalaa, joka huonelämmössä säilyy. Urheilevilla nuorilla on muuten ollut usein pilttipurkkeja, samoin heidän vanhemmillaan varaeväänä.
Ottakaa yhteyttä niihin opettajiin! Pitäisi teidän ymmärtää, että pari-kolmekymppinen nuori lapseton opettaja ei voi ymmärtää, millainen sirkus monilapsisessa perheessä on.
Toiseksi opettajille ei ilmeisesti opeteta viestintää. Ei ainakaan sellaisessa muodossa, että kykenisivät ilmaisemaan asiat niin yksinkertaisesti ja selkeästi, että niin kiireiset uravanhemmat kuin puoliksi lukutaidottamat vähemmistöön kuuluvat saisivat niistä selvää.
Onko nykyiset vanhemmat todella tuollaisia lampaita? Yritetään olla niin hirmuisen täydellisiä ja mielistellään opettajaa, jotta ei vaan lapsi joutuisi silmätikuksi. Mistä sitten tulevat ne vanhemmat, joista valittavat opettajat? Ketä ne ovat, jotka lähettelevät viestejä opettajille yötä myöten ja turhista asioista? Eivät vissiin ainakaan av-palstalla.
Itse löysin juuri 1960-luvulla hankitun kirjan "Kansakoululaki". Sen oli silloinen isä ostanut, koska halusi ottaa selvää, mitä laki sanoo. On nimittäin silloinkin ollut hankalia opettajia. Nykyään se on paljon helpompaa, kun suoraan netistä finlexistä löytyy niin peruskoululaki, -asetus kuin kunnan päätökset mm. lukuvuoden koulupäivistä ja lomista.
Missä sanottiin, että esim minä käyn joka päivä kaupassa? Käyn nimenomaan yhden ison kauppareissun. Siksi sen kauppalistankin suunnitteluun menee aikaa, kun lasken koko viikolle kaiken.
ap
Lasket mitä?
Meillä 2 lapsisessa perheessä ostetaan aina viikon ruuat. Täydennyksiä tarvittaessa. Aikalailla samaa ostetaan. Vihanneksia, hedelmiä, leipää, juustoa, kinkkua, lihaa, kanaa tm. Kaapeissa aina perusasiat. Voi tehdä aina monenlaista. Mitä tulee mieleen. Pakkasessa kala-auton kaloja. Aina pilttejä ja kuivahedelmiä.
Mutta tosiaan. Kaikesta saa niin vaikeaa kuin haluaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin ap syyttää KOULUA siitä että hänen elämä on säätämistä.
Ei, ei ole koulun vika jos lapsi käy kielen lisäopetuksessa, harrastuksissa tai oikomishoidossa.
Koulun vika on korkeintaan se että eivät osaa suunnitella ajoissa kunnolla päiviä ja retkiä...
No, mun lapset ei käy oikomishoidossa tai harrastuksissa, mutta voin ihan sydämestäni vakuuttaa että v***ttaa. Joka ikiselle päivälle on jotain käsittämätöntä ylimääräistä säätöä. Ei minun lapsuudessani kouluun tarvinnut jatkuvasti jotain olla viemässä tai muistamassa, äitini ei osallistunut lainkaan ja hyvin sujui. Nyt varsinkin kun lapsia on useampi koulussa, niin tämä on uuvuttavaa. Kyse ei ole edes siitä etteikö koululla suunniteltaisi hyvin, tätä kaikkea on yksinkertaisesti LIIKAA.
Pahinta on ne pehmolelut mitkä tulee viikonlopuksi, saat jumankauta vielä yhden holhokin lisää. "Kirjoita mitä teitte" -no maattiin sikiöasennossa peiton alla ja itkettiin saatana kun ei tätä elämää kestä enää.
Aah.
Odotas kun saatte järjestää ranskalaisen illallisen joka lapsen pitää videoida ja laittaa luokalle ja opelle nettiin.
Ap
Just can't wait :D
Mutta nyt mun pitää täyttää toi kuopuksen valokuvauslappu, pestä keskimmäisen jumppavaatteet että ne on huomiseksi kuivat ja taikoa esikoiselle jotkut "terveelliset eväät" huomiselle (mikä terveellinen oikeasti muka edes säilyy 7 tuntia huoneenlämmössä?!) ennen kuin lähden niihin töihin joista mulle maksetaan (vielä).326
Osa ongelmista on itse tehtyjä. Kyllähän jokaisessa lapsiperheessä pitää olla joku kotivara ihan sitä ajatellen, että jostakin syystä ei pääsekään ihan joka päivä kauppaan! Siitä on helppo napata lapselle välipalaa, joka huonelämmössä säilyy. Urheilevilla nuorilla on muuten ollut usein pilttipurkkeja, samoin heidän vanhemmillaan varaeväänä.
Ottakaa yhteyttä niihin opettajiin! Pitäisi teidän ymmärtää, että pari-kolmekymppinen nuori lapseton opettaja ei voi ymmärtää, millainen sirkus monilapsisessa perheessä on.
Toiseksi opettajille ei ilmeisesti opeteta viestintää. Ei ainakaan sellaisessa muodossa, että kykenisivät ilmaisemaan asiat niin yksinkertaisesti ja selkeästi, että niin kiireiset uravanhemmat kuin puoliksi lukutaidottamat vähemmistöön kuuluvat saisivat niistä selvää.
Onko nykyiset vanhemmat todella tuollaisia lampaita? Yritetään olla niin hirmuisen täydellisiä ja mielistellään opettajaa, jotta ei vaan lapsi joutuisi silmätikuksi. Mistä sitten tulevat ne vanhemmat, joista valittavat opettajat? Ketä ne ovat, jotka lähettelevät viestejä opettajille yötä myöten ja turhista asioista? Eivät vissiin ainakaan av-palstalla.
Itse löysin juuri 1960-luvulla hankitun kirjan "Kansakoululaki". Sen oli silloinen isä ostanut, koska halusi ottaa selvää, mitä laki sanoo. On nimittäin silloinkin ollut hankalia opettajia. Nykyään se on paljon helpompaa, kun suoraan netistä finlexistä löytyy niin peruskoululaki, -asetus kuin kunnan päätökset mm. lukuvuoden koulupäivistä ja lomista.
Missä sanottiin, että esim minä käyn joka päivä kaupassa? Käyn nimenomaan yhden ison kauppareissun. Siksi sen kauppalistankin suunnitteluun menee aikaa, kun lasken koko viikolle kaiken.
ap
Eiköhän ne perheen ruokailutottumukset ja -määrät pysy suunnilleen samana viikosta toiseen, joten kun kerran uhraa aikaa hyvän kauppalistapohjan suunnitteluun, niin jatkossa sekin sujuu nopeasti.
Mutta kun nyt onkin puhe a) syksyn alusta, jolloin kaikki lukkarit on uusia, kaikki harrastusaikataulut on uusia, koulussa on miljoona poikkeusaikataulua. KÄSITÄTKÖ? Tällä viikolla alkaa kolme harrastusta ja kaikissa kouluissa on joka päivä jokin erityisjärjestely. Juurikin jo käsitteen "eväs" sisältö on määritelty aina eri tavoin. Milloin pitää olla leipä, milloin ei saa olla leipä, milloin pitää olla juoma, milloin ei saa olla juoma. Milloin pitää olla pelkkä vesi, ei saa olla juoma.
Ja vaikka lukuvuosi jatkuukin niin joka kerta se jonkun opettajan joka ikinen tempaus aiheuttaa aina uudet sävelet. Ja yläkoulussa ja lukiossa uusi jakso pyöräyttää taas kaiken kertaalleen.
ap
Taidat vähän liioitella.
Joillekin vaan pienetkin muistamiset aiheuttaa valtavan stressin....
Mitä isommat lapset, sen enemmän lapsi itse vastaa omista eväistään ja tavaroistaan.
Miksi minä sressaisin lukiolaisen aikatauluista?
Uusi jakso alkaa, itse hän herätyksen laittaa. Ja kudkaa minulle laput allekirjoitettavaksi.
Näin on tehty jo koko yläkoulun kaikkien lasten kanssa.
Treeneihin kuskataan. Eväitä on.
Mutta ei se minua stressaa. Teinit lukee itse omaa wilmaansa.
Ai niin. Minulla on myös työ. Ja siellä ihan oikeaa stressiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas hän jatkaa. Ap voisi saada vuoden valittajan palkinnon. Lapsista huolehditaan ulkoisesti erinomaisesti mutta millaisia traumoja saavat tuollaisesta valittaja-marttyyrista? Voi kun nämä ihmiset osaisivat hieman rentoutua ja välillä nauttiakin elämästä kun kaikki oikeasti elämässä on hyvin.
Pikemminkin ihmettelen näitä äitejä jotka väkisin yrittää löytää minusta sen vian. Sen sijaan että yhdessä voisi tehdä jotain tälle varsinaiselle ongelmalle.
Onneksi muutama tervekin täällä on ollut. Muuten taitaa olla jotain avohoito-osastoa.
Mikä se varsinainen ongelma on?
Stressiherkkä äiti. Lapsilla liikaa harrastuksia. Äiti perfektionisti. Ei anna lapsille yhtään vastuuta tai valtaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas hän jatkaa. Ap voisi saada vuoden valittajan palkinnon. Lapsista huolehditaan ulkoisesti erinomaisesti mutta millaisia traumoja saavat tuollaisesta valittaja-marttyyrista? Voi kun nämä ihmiset osaisivat hieman rentoutua ja välillä nauttiakin elämästä kun kaikki oikeasti elämässä on hyvin.
Pikemminkin ihmettelen näitä äitejä jotka väkisin yrittää löytää minusta sen vian. Sen sijaan että yhdessä voisi tehdä jotain tälle varsinaiselle ongelmalle.
Onneksi muutama tervekin täällä on ollut. Muuten taitaa olla jotain avohoito-osastoa.
Mikä se varsinainen ongelma on?
Stressiherkkä äiti. Lapsilla liikaa harrastuksia. Äiti perfektionisti. Ei anna lapsille yhtään vastuuta tai valtaa?
Helpottaa kun lapset täyttävät 20. Tunnen samanlaisia äitejä ja noiden lapset ovat hankkiutuneet mahdollisimman kauaksi kireästä ja kontrolloivasta äidistään. Oikeasti aika surullista, yksikin näistä tapauksista oli mielestään täydellinen äiti, teki kaikkensa lapsensa hyväksi, lapsi vaan ei osannut arvostaa hänen raskasta ponnisteluaan kun kasvoi.
Pillimehu ja välipalakeksi siis ovat ihan rappioperheiden eväitä... Huonosti menee tuolla perusteella täällä lapsilla. Mä kun olen ollut tyytyväinen kun lapsi tyytyy noihin + hedelmiin. Energiajuomia, sipsipusseja ja karkkejakin on monilla mukana.
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.
Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pillimehu ja välipalakeksi siis ovat ihan rappioperheiden eväitä... Huonosti menee tuolla perusteella täällä lapsilla. Mä kun olen ollut tyytyväinen kun lapsi tyytyy noihin + hedelmiin. Energiajuomia, sipsipusseja ja karkkejakin on monilla mukana.
No kysypä terkalta onko noi asialliset välipalat. Ei ole. Just sitä surkeaa epäterveellistä mättöä mitä eineskouluruokakin ja iltisten ns välipalat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Kotirouva, jonka elämän draama rakentuu lasten asioista
Vihkoon voi tehdä ne tehtävät. Tuliko yllätyksenä?
Yläkouluikäinen lapsi hoitaa itse kamppeensa ja eväänsä. Ja onnistuu kyllä alakoululaiseltakin.
Wilma viestittely kuulostaa myös liioittelulta.
Mutta ymmärrän kyllä, että elämällä on syytä olla muutakin taukoamattoman palstailun lisäksi
Monille se on työ. Ja illalla vielä kuskataan lapsia. Ihan ilman paineita
Osataan ostaa ruokaa kaupasta ilman tuntien suunnittelua.
Kun sitä aikaa tehdä draamaa ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Kotirouva, jonka elämän draama rakentuu lasten asioista
Vihkoon voi tehdä ne tehtävät. Tuliko yllätyksenä?
Yläkouluikäinen lapsi hoitaa itse kamppeensa ja eväänsä. Ja onnistuu kyllä alakoululaiseltakin.
Wilma viestittely kuulostaa myös liioittelulta.
Mutta ymmärrän kyllä, että elämällä on syytä olla muutakin taukoamattoman palstailun lisäksi
Monille se on työ. Ja illalla vielä kuskataan lapsia. Ihan ilman paineita
Osataan ostaa ruokaa kaupasta ilman tuntien suunnittelua.
Kun sitä aikaa tehdä draamaa ei ole
Akateeminen yrittäjä, työllistämme myös muita.
Kyllä voi tehdä vihkoon tehtävät, mutta jos oppimateriaali on suunniteltu tietyllä tavalla, ei se että sinne vihkoon toisennetaan puolet tunnista sitä tehtäväkirjaa ole enää laadukasta opetusta. Pitäisi joko olla se tehtäväkirja tai sitten tehdä etukäteen ihan toisenlainen tuntisuunnitelma. (Minulla on kielten open pätevyys, tiedän tämän) nyt kaupunki säästää ja opettaja on laiska.
Voi voi.
Osataan ostaa pillimehua ja välipalakeksejä.
Ja purkaa ne kaikki turhaumat haukkumalla täällä muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pillimehu ja välipalakeksi siis ovat ihan rappioperheiden eväitä... Huonosti menee tuolla perusteella täällä lapsilla. Mä kun olen ollut tyytyväinen kun lapsi tyytyy noihin + hedelmiin. Energiajuomia, sipsipusseja ja karkkejakin on monilla mukana.
No kysypä terkalta onko noi asialliset välipalat. Ei ole. Just sitä surkeaa epäterveellistä mättöä mitä eineskouluruokakin ja iltisten ns välipalat.
Eli 2 dl täysmehua (appelsiini tai omena) ja Elovenan Voimakaura -välipalakeksi ovat siis terkkarin tuomitsemia? :O Näillä tuo meidän eskari on metsäretkensä mennyt ja ihan terveenä loikkii. Ap tyrmäsi "helpot" välipalat, en edes käsitä mitä välipaloja se lapsiparoilleen veivaa, jos ei tavalliset, ihan terveelliset ja kaupasta helposti ostettavat välipalat kelpaa. Kaupat ovat nykyään pullollaan ihan fiksuja vaihtoehtoja, on pähkinöitä, pikkuporkkanoita, täysmehuja ja välipalapatukoissakin on muutakin valikoimaa kuin suklaa-jugurtti-sokeripötkylät. Parin vuoden päästä ne ap:n herrantertut joutuvat etsimään välipalat ihan itse kotikaapista ja luultavasti eivät joka kerta valitse palsternakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pillimehu ja välipalakeksi siis ovat ihan rappioperheiden eväitä... Huonosti menee tuolla perusteella täällä lapsilla. Mä kun olen ollut tyytyväinen kun lapsi tyytyy noihin + hedelmiin. Energiajuomia, sipsipusseja ja karkkejakin on monilla mukana.
No kysypä terkalta onko noi asialliset välipalat. Ei ole. Just sitä surkeaa epäterveellistä mättöä mitä eineskouluruokakin ja iltisten ns välipalat.
Eli 2 dl täysmehua (appelsiini tai omena) ja Elovenan Voimakaura -välipalakeksi ovat siis terkkarin tuomitsemia? :O Näillä tuo meidän eskari on metsäretkensä mennyt ja ihan terveenä loikkii. Ap tyrmäsi "helpot" välipalat, en edes käsitä mitä välipaloja se lapsiparoilleen veivaa, jos ei tavalliset, ihan terveelliset ja kaupasta helposti ostettavat välipalat kelpaa. Kaupat ovat nykyään pullollaan ihan fiksuja vaihtoehtoja, on pähkinöitä, pikkuporkkanoita, täysmehuja ja välipalapatukoissakin on muutakin valikoimaa kuin suklaa-jugurtti-sokeripötkylät. Parin vuoden päästä ne ap:n herrantertut joutuvat etsimään välipalat ihan itse kotikaapista ja luultavasti eivät joka kerta valitse palsternakkaa.
No ihan varmasti teilaa. Sokeria, sokeria, sokeria ja lisäaineita. Et voi olla tosissasi!
Vierailija kirjoitti:
No ihan varmasti teilaa. Sokeria, sokeria, sokeria ja lisäaineita. Et voi olla tosissasi!
Kukkuu?
Lisäaine = nostatusaine, natriumkarbonaatti!!!! :OOO
Ja nyt ymmärrän miksi niiden eväidenkin kanssa säädetään. Joku pöpipää pakkaa mitä sattuu ja siksi tulre se Wilma-viestin tarkennus osa 32. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Ymmärsin, että asutte Helsingissä. Miksi lapset eivät menneet lähikouluun? Ja missä Helsingissä on asuinalue, jossa ei olisi kauppaa kävelyetäisyydellä? Suurin osa ystävistäni asuu Helsingissä, eikä kukaan ole valittanut lasten koulunkäynnin ongelmista koskien säästöjen vaikutusta tai runsaita Wilma-viestejä. Ja ihan kysyin äsken kahdelta kaverilta luettuani mielipiteitäsi.
Kyllä minäkin koen, että lapsiperheessä on yllättävän paljon säätämistä. Lasten harrastukset, kotityöt, omat opiskelut, miehen työmatkat, lasten sairastelut, synttärit, kaverisynttärit, sukulaisten synttärit, välikausivaatteiden hankinta, talvivaatteiden hankinta, hukkaan menneiden välikausihanskojen hankinta, lukudiplomikirjojen hankkimista kirjastosta, kisapäivien organisointi lasten harrastuksen osalta, miehen harrastukset, oma harrastus, neuvolakäynnit, läksyt jne. Säätäminen = jatkuvaa jotakin tekemistä arjen pyörittämiseksi
Joku muu äiti voi oikeasti nauttia siitä, että seisoo siellä jalkapallokentän vieressä kannustamassa lastaan tai siitä, että kuuntelee pianoläksyjä. Minä en nauti. En ole koskaan erityisesti nauttinut mistään lapsiperhe-elämään liittyvästä säätämisestä, harrastamisesta tai organisoimisesta. Usein kun olen ollut jossain lasten harrastuksiin liittyvässä tapahtumassa, monet vanhemmat näyttävät olevan kovinkin innoissaan. Itse en vain ole. Kyse ei ole siitä, etten rakastaisi lapsia. En vain saa nautintoa katselemalla, kun muut tekevät jotain vaikka voisin olla tekemässä jotain, mitä itse oikeasti haluaisin.
En myöskään saa nautintoa säätämisestä eli arjen pyörittämisestä. Olen pyrkinyt vähentämään sitä "säätämistä", mutta paljon on sellaista, mitä ei voi valita esim. ruuat, vaatteet jne. Myös harrastukset on mielestäni tietyssä määrin "pakollisia" lapsiperheessä. Lapsilla on oikeus harrastaa ja saada etsiä omia vahvuusalueitaan. Toki harrastusten määrää voi rajoittaa lasta kohden yhteen, mutta useissa harrastuksissa on kisoja, pelipäiviä tai harrastuskertoja on useampi viikossa. Kun lapsia on useampi, niistä kertyy yllättävän paljon säätämistä. Haluan siinä määrin panostaa lapsiin, että pakko on kestää tätä. Koen sen velvollisullisuudekseni äitinä.
Ja nyt joku ihmettelee, miksi ylipäätään tein lapsia. No, en ainakaan siksi, että lapsiperheessä on niin paljon sitä "säätämistä". Tein lapsia siksi, että voin pitää niitä sylissä, tuoksutella, ottaa syliin, nukkua vieressä, keskustella ja jutella sekä sitten joku päivä aikuisten lasten kanssa viettää aikaa tasavertaisina aikuisina. Tosiaan on tullut yllätyksenä tämä säätäminsen määrä. Minulle, joka vihaan rutiineja, tämä on aika raskasta.
Tähän harrastusasiaan kommentoisin vielä, että oman kokemukseni mukaan perheet, jotka jaksavat panostaa lasten harrastuksiin, panostavat myös muuten lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin, terveyteen ja ruokailuihin. Tekevät sen mielellään, mutta aika usein ajan ja jaksamisen rajoilla. Elämä on valintoja, mutta kyllä se saa ärsyttää, että omat, hyvät, valinnat yritetään pilata kaikenlaisella turhalla säätämisellä.
Ja hei kaikki jotka pilkatte rikkaiksi turhan marisoijoiksi, minä kuskaan lastani futisotteluihin ja marisen siitä, että joudun heräämään viikonloppuna kukonlaulun aikaan, mutta ohjaan vapaaehtoistyönä perheliikuntaa. Saanko synninpäästön?