Miten tätä säätämistä on lapsiperheessä näin paljon?
Koulut on just alkaneet ja olen jo ihan puhki. Harrastusilmoittautumisissa ei suunnilleen yhdessäkään harrastuksessa yksikään netti-ilmoittauutminen toimi, poikkeusjärjestelyä on koulussa poikkeusjärjestelyn perään, KOLME leirikouluvarainkeruuta käynnistyi, oiontarauta hajosi.
Ensi viikoksi pitää muistaa laittaa ma eväät yhdelle koska Annantalo, ma yksi hakea kaverilta kello 17, ma toinen viedä puolen tunnin päähän tanssitunnille, tiistaina on vanhempainilta ja oiontalääkäri, keskiviikkona vanhempainilta ja kaksi harrastusta eri paikoissa ja liikuntapäivä yhdellä joka loppuu jo kaksi tuntia normaalia koulupäivää aikaisemmin paikassa, jossa lapsi ei ole ikinä käynyt eli bussireitti pitää katsoa, torstaina on kielen tukitunnit ja yhdellä kokeilutunti toisessa.
Jne. jne. jne.
Ja siihen päälle halutaan ainakin kahteen buffetiin syötävää, yhdelle pitää ostaa koulukirjoja koska Helsinki säästää eikä niitä anneta koulun puolesta, kolmannen silmälääkäri...
Kommentit (407)
Mä olen yrittänyt helpottaa arkea asuinpaikan valinnalla. Asunto on aika kompakti, mutta koulu, harrastukset ja kaikki palvelut lähellä.
Suurin osa parin sadan metrin päässä. Lapsia on 4, eli säätöjä on moneen suuntaan.
Tämä tekee arjesta niin paljon helpompaa!
Lasten kasvaessa myös tilantarve kasvaa ja jännittää jo etukäteen edessä häämöttävä elämä pientaloalueella, kun liikkumisesta tulee projekti ja palvelut & harrastukset ei olekaan enää lähellä.
Ruuhkavuodet indeed ;)
Tsemppiä kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Mä olen yrittänyt helpottaa arkea asuinpaikan valinnalla. Asunto on aika kompakti, mutta koulu, harrastukset ja kaikki palvelut lähellä.
Suurin osa parin sadan metrin päässä. Lapsia on 4, eli säätöjä on moneen suuntaan.Tämä tekee arjesta niin paljon helpompaa!
Lasten kasvaessa myös tilantarve kasvaa ja jännittää jo etukäteen edessä häämöttävä elämä pientaloalueella, kun liikkumisesta tulee projekti ja palvelut & harrastukset ei olekaan enää lähellä.
Ruuhkavuodet indeed ;)
Tsemppiä kaikille!
Sitähän minäkin yritin. Yhdeksänluokkaisen koulun piti tulla tuohon naapuritontille. Nimikin oli jo koululle. Arkkitehtikilpailu pidetty, päätös tehty. Opetusvirasto vannoi, Sen sijaan jouduttiin tähän vuosikausien kuskausrumbaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Kotirouva, jonka elämän draama rakentuu lasten asioista
Vihkoon voi tehdä ne tehtävät. Tuliko yllätyksenä?
Yläkouluikäinen lapsi hoitaa itse kamppeensa ja eväänsä. Ja onnistuu kyllä alakoululaiseltakin.
Wilma viestittely kuulostaa myös liioittelulta.
Mutta ymmärrän kyllä, että elämällä on syytä olla muutakin taukoamattoman palstailun lisäksi
Monille se on työ. Ja illalla vielä kuskataan lapsia. Ihan ilman paineita
Osataan ostaa ruokaa kaupasta ilman tuntien suunnittelua.
Kun sitä aikaa tehdä draamaa ei oleAkateeminen yrittäjä, työllistämme myös muita.
Kyllä voi tehdä vihkoon tehtävät, mutta jos oppimateriaali on suunniteltu tietyllä tavalla, ei se että sinne vihkoon toisennetaan puolet tunnista sitä tehtäväkirjaa ole enää laadukasta opetusta. Pitäisi joko olla se tehtäväkirja tai sitten tehdä etukäteen ihan toisenlainen tuntisuunnitelma. (Minulla on kielten open pätevyys, tiedän tämän) nyt kaupunki säästää ja opettaja on laiska.
Voi voi.
Osataan ostaa pillimehua ja välipalakeksejä.
Ja purkaa ne kaikki turhaumat haukkumalla täällä muita.
Kieltenopettajan pätevyys. Entä kokemusta. Entä tietoa kuinka lapsesi opettaja tuntinsa rakentaa.
Miten se opetus olisi laadukkaampaa, jos vihon sijaan tehdään kirjaan. Tai että osa tekee vihkoon (kauemmin) ja osa omaan kirjaan.
Kumpien tahtiin mennään? Mitä luulet?
Meidän ydiluokkslaisells sama homma. Tehtävät tehdään vihkoon. Ihan hyvä, että nyt joutuu kirjoittamaan enemmän. Ei sitä opi ilman työtä.
En ole kenenkään kuullut ostavan tehtäväkirjoja
Hassu ajatuskin
Kuten sekin että laadukas opetus olisi siitä kirjasta kiinni
Kannattaa vähän enemmän tehdä töitä niin jää pikkuasioiden säätäminen vähemmälle
Voi lapsetkin oppia hiukan ottamaan rennommin. Samalla oppii luottamaan itseensä, kun saa itse hoitaa asioitaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Kotirouva, jonka elämän draama rakentuu lasten asioista
Vihkoon voi tehdä ne tehtävät. Tuliko yllätyksenä?
Yläkouluikäinen lapsi hoitaa itse kamppeensa ja eväänsä. Ja onnistuu kyllä alakoululaiseltakin.
Wilma viestittely kuulostaa myös liioittelulta.
Mutta ymmärrän kyllä, että elämällä on syytä olla muutakin taukoamattoman palstailun lisäksi
Monille se on työ. Ja illalla vielä kuskataan lapsia. Ihan ilman paineita
Osataan ostaa ruokaa kaupasta ilman tuntien suunnittelua.
Kun sitä aikaa tehdä draamaa ei oleAkateeminen yrittäjä, työllistämme myös muita.
Kyllä voi tehdä vihkoon tehtävät, mutta jos oppimateriaali on suunniteltu tietyllä tavalla, ei se että sinne vihkoon toisennetaan puolet tunnista sitä tehtäväkirjaa ole enää laadukasta opetusta. Pitäisi joko olla se tehtäväkirja tai sitten tehdä etukäteen ihan toisenlainen tuntisuunnitelma. (Minulla on kielten open pätevyys, tiedän tämän) nyt kaupunki säästää ja opettaja on laiska.
Voi voi.
Osataan ostaa pillimehua ja välipalakeksejä.
Ja purkaa ne kaikki turhaumat haukkumalla täällä muita.
Kieltenopettajan pätevyys. Entä kokemusta. Entä tietoa kuinka lapsesi opettaja tuntinsa rakentaa.
Miten se opetus olisi laadukkaampaa, jos vihon sijaan tehdään kirjaan. Tai että osa tekee vihkoon (kauemmin) ja osa omaan kirjaan.
Kumpien tahtiin mennään? Mitä luulet?Meidän ydiluokkslaisells sama homma. Tehtävät tehdään vihkoon. Ihan hyvä, että nyt joutuu kirjoittamaan enemmän. Ei sitä opi ilman työtä.
En ole kenenkään kuullut ostavan tehtäväkirjoja
Hassu ajatuskin
Kuten sekin että laadukas opetus olisi siitä kirjasta kiinni
Rautalangasta: jos ne mukulat piirtää ristikkoa kielten tunnista 20 minuuttia niin puolet siitä kielten tunnista tuhraantuu piirtämiseen, eikä kielen opiskelunåun. Kä-si-tät-kö?
Jos ei ole tehtäväkirjaa, niin sitten se tunti pitää rakentaa kokonaan toisin, valmistella se ja piiirrellä ne ristikot kotona, monistaa koulussa niin että lapset käyttää sen kielen tunnin varsinaiseen opiskeluun. Eikä oppimateriaalin valmistamiseen.
Ja se ope ei ole aineenope eli ihan hukassa kun jokin palikka valmiista matskusta puuttuu.
Jokainen aineenope näkee tämän nyt siitä opiskelusta otsallaankin.
Mitrn voi olla että tätä pitää nyt tavata moneen kertaan? Mitä tästä et hahmota?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vähän enemmän tehdä töitä niin jää pikkuasioiden säätäminen vähemmälle
Voi lapsetkin oppia hiukan ottamaan rennommin. Samalla oppii luottamaan itseensä, kun saa itse hoitaa asioitaan
Kiitos vinkistä. Olen yrittäjä ja työllistämme kahdeksan muutakin. Mutta varmaan yrittäjäthän juuri on niitä laiskottelijoita.
Ja se kirjojen ostelu on nykyään ihan tavallista. Korkeat pinot oli näitäkin kirjoja Suomalaisessa lauantaina.
Helpoimmalla pääsee kun ostaa vaan omalle lapselleen ne kirjat. Sen sijaan että alkaa tapella kaupungin kanssa oppimateriaaleista tai alkaa kouluttaa sitä opettajaa, jolta puuttuu tarvittava koulutus.
Lastesi takia toivon, että sinulle on tästä palstakirjoittelusta jotain hyötyä.
Onko niin, että sinun lapsellasi on oma tehtäväkirja ja muut tekevät tehtävät vihkoon?
Ei siihen vihkoon kirjoiteta muuta kuin vastaukset. Kirjassa olevat parit ristikot opettaja monistaa.
hanska kirjoitti:
Lastesi takia toivon, että sinulle on tästä palstakirjoittelusta jotain hyötyä.
Kaikkien lasten takia toivon että siitä on hyötyä. En voi sietää tätä tyyliä millä lapsiperheitä nyt kohdellaan.
Ja tosiasia on se että minun lqpseni kyllä pärjäävät, mutta entäs ne joiden vanhemmat ei edes tajua että opetuksessa huijataan jne.
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että sinun lapsellasi on oma tehtäväkirja ja muut tekevät tehtävät vihkoon?
Ei siihen vihkoon kirjoiteta muuta kuin vastaukset. Kirjassa olevat parit ristikot opettaja monistaa.
En tiedä. Luultavasti siellä on muillakin niitä puuttuvia kirjoja, yleensä on. Ja meillä opettaja teettää sitä materiaalia tunnilla.
Toisen kielen opettaja on pätevä ja opetus on ihan toista tasoa. Siinä on myös kaikki materiaalit.
Tässä englannissa se on ollut koko ajan tällaista hapuilua. Opettaja ei edes huomaa jos esim kirjassa tai valmiissa kokeessa on virhe. Siis ihan räikeä virhe. Ei siis osaa kieltä tarpeeksi. Mahtaa ääntää hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Kotirouva, jonka elämän draama rakentuu lasten asioista
Vihkoon voi tehdä ne tehtävät. Tuliko yllätyksenä?
Yläkouluikäinen lapsi hoitaa itse kamppeensa ja eväänsä. Ja onnistuu kyllä alakoululaiseltakin.
Wilma viestittely kuulostaa myös liioittelulta.
Mutta ymmärrän kyllä, että elämällä on syytä olla muutakin taukoamattoman palstailun lisäksi
Monille se on työ. Ja illalla vielä kuskataan lapsia. Ihan ilman paineita
Osataan ostaa ruokaa kaupasta ilman tuntien suunnittelua.
Kun sitä aikaa tehdä draamaa ei oleAkateeminen yrittäjä, työllistämme myös muita.
Kyllä voi tehdä vihkoon tehtävät, mutta jos oppimateriaali on suunniteltu tietyllä tavalla, ei se että sinne vihkoon toisennetaan puolet tunnista sitä tehtäväkirjaa ole enää laadukasta opetusta. Pitäisi joko olla se tehtäväkirja tai sitten tehdä etukäteen ihan toisenlainen tuntisuunnitelma. (Minulla on kielten open pätevyys, tiedän tämän) nyt kaupunki säästää ja opettaja on laiska.
Voi voi.
Osataan ostaa pillimehua ja välipalakeksejä.
Ja purkaa ne kaikki turhaumat haukkumalla täällä muita.
Kieltenopettajan pätevyys. Entä kokemusta. Entä tietoa kuinka lapsesi opettaja tuntinsa rakentaa.
Miten se opetus olisi laadukkaampaa, jos vihon sijaan tehdään kirjaan. Tai että osa tekee vihkoon (kauemmin) ja osa omaan kirjaan.
Kumpien tahtiin mennään? Mitä luulet?Meidän ydiluokkslaisells sama homma. Tehtävät tehdään vihkoon. Ihan hyvä, että nyt joutuu kirjoittamaan enemmän. Ei sitä opi ilman työtä.
En ole kenenkään kuullut ostavan tehtäväkirjoja
Hassu ajatuskin
Kuten sekin että laadukas opetus olisi siitä kirjasta kiinniRautalangasta: jos ne mukulat piirtää ristikkoa kielten tunnista 20 minuuttia niin puolet siitä kielten tunnista tuhraantuu piirtämiseen, eikä kielen opiskelunåun. Kä-si-tät-kö?
Jos ei ole tehtäväkirjaa, niin sitten se tunti pitää rakentaa kokonaan toisin, valmistella se ja piiirrellä ne ristikot kotona, monistaa koulussa niin että lapset käyttää sen kielen tunnin varsinaiseen opiskeluun. Eikä oppimateriaalin valmistamiseen.
Ja se ope ei ole aineenope eli ihan hukassa kun jokin palikka valmiista matskusta puuttuu.
Jokainen aineenope näkee tämän nyt siitä opiskelusta otsallaankin.
Mitrn voi olla että tätä pitää nyt tavata moneen kertaan? Mitä tästä et hahmota?
Ap
Koulu on päättänyt ettei työkirjoja osteta. Varmasti on myös mietitty että kaikkia kirjan tehtäviä ei vihkoon tehdä.
Tuskinpa ristikoita puolta tuntia piirrellään
Opetus on ihan jotain muuta. Joskus se oppimateriaalun teko voi olla parasta oppimiselle
Koulu tuskin on pyytänyt sinua kirjaa ostamaan. Jokainen ei sitä osta. Joten tunti rakentuu ikäänkuin kirjoja ei olisi
Ymmärräthän sinä nämä asiat?
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Lastesi takia toivon, että sinulle on tästä palstakirjoittelusta jotain hyötyä.
Kaikkien lasten takia toivon että siitä on hyötyä. En voi sietää tätä tyyliä millä lapsiperheitä nyt kohdellaan.
Ja tosiasia on se että minun lqpseni kyllä pärjäävät, mutta entäs ne joiden vanhemmat ei edes tajua että opetuksessa huijataan jne.
Hyötyä mihin?
Miten lapsiperheitä kohdellaan?
T. Kahden teinin rauhallinen äiti
Ps. Onko sinulla siis jokin tarkoitus tällä palstan suurkulutuksella. Haluat muuttaa maailmaa? Miten? Mihin suuntaan
Ei ole vielä auennut mikä sinun visio on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vähän enemmän tehdä töitä niin jää pikkuasioiden säätäminen vähemmälle
Voi lapsetkin oppia hiukan ottamaan rennommin. Samalla oppii luottamaan itseensä, kun saa itse hoitaa asioitaanKiitos vinkistä. Olen yrittäjä ja työllistämme kahdeksan muutakin. Mutta varmaan yrittäjäthän juuri on niitä laiskottelijoita.
Missä välissä ehdit tehdä töitä? Kaupassakäynnin suunnitteluun, eväiden miettimiseen, liikuntakamojen pakkaamiseen, wilma viesteihin ja harrastuskuljetuksiin menee koko päivä. Palstailun ohella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Kotirouva, jonka elämän draama rakentuu lasten asioista
Vihkoon voi tehdä ne tehtävät. Tuliko yllätyksenä?
Yläkouluikäinen lapsi hoitaa itse kamppeensa ja eväänsä. Ja onnistuu kyllä alakoululaiseltakin.
Wilma viestittely kuulostaa myös liioittelulta.
Mutta ymmärrän kyllä, että elämällä on syytä olla muutakin taukoamattoman palstailun lisäksi
Monille se on työ. Ja illalla vielä kuskataan lapsia. Ihan ilman paineita
Osataan ostaa ruokaa kaupasta ilman tuntien suunnittelua.
Kun sitä aikaa tehdä draamaa ei oleAkateeminen yrittäjä, työllistämme myös muita.
Kyllä voi tehdä vihkoon tehtävät, mutta jos oppimateriaali on suunniteltu tietyllä tavalla, ei se että sinne vihkoon toisennetaan puolet tunnista sitä tehtäväkirjaa ole enää laadukasta opetusta. Pitäisi joko olla se tehtäväkirja tai sitten tehdä etukäteen ihan toisenlainen tuntisuunnitelma. (Minulla on kielten open pätevyys, tiedän tämän) nyt kaupunki säästää ja opettaja on laiska.
Voi voi.
Osataan ostaa pillimehua ja välipalakeksejä.
Ja purkaa ne kaikki turhaumat haukkumalla täällä muita.
Kieltenopettajan pätevyys. Entä kokemusta. Entä tietoa kuinka lapsesi opettaja tuntinsa rakentaa.
Miten se opetus olisi laadukkaampaa, jos vihon sijaan tehdään kirjaan. Tai että osa tekee vihkoon (kauemmin) ja osa omaan kirjaan.
Kumpien tahtiin mennään? Mitä luulet?Meidän ydiluokkslaisells sama homma. Tehtävät tehdään vihkoon. Ihan hyvä, että nyt joutuu kirjoittamaan enemmän. Ei sitä opi ilman työtä.
En ole kenenkään kuullut ostavan tehtäväkirjoja
Hassu ajatuskin
Kuten sekin että laadukas opetus olisi siitä kirjasta kiinniRautalangasta: jos ne mukulat piirtää ristikkoa kielten tunnista 20 minuuttia niin puolet siitä kielten tunnista tuhraantuu piirtämiseen, eikä kielen opiskelunåun. Kä-si-tät-kö?
Jos ei ole tehtäväkirjaa, niin sitten se tunti pitää rakentaa kokonaan toisin, valmistella se ja piiirrellä ne ristikot kotona, monistaa koulussa niin että lapset käyttää sen kielen tunnin varsinaiseen opiskeluun. Eikä oppimateriaalin valmistamiseen.
Ja se ope ei ole aineenope eli ihan hukassa kun jokin palikka valmiista matskusta puuttuu.
Jokainen aineenope näkee tämän nyt siitä opiskelusta otsallaankin.
Mitrn voi olla että tätä pitää nyt tavata moneen kertaan? Mitä tästä et hahmota?
Ap
Koulu on päättänyt ettei työkirjoja osteta. Varmasti on myös mietitty että kaikkia kirjan tehtäviä ei vihkoon tehdä.
Tuskinpa ristikoita puolta tuntia piirrellään
Opetus on ihan jotain muuta. Joskus se oppimateriaalun teko voi olla parasta oppimiselleKoulu tuskin on pyytänyt sinua kirjaa ostamaan. Jokainen ei sitä osta. Joten tunti rakentuu ikäänkuin kirjoja ei olisi
Ymmärräthän sinä nämä asiat?
Koulu on päättänyt säästösyistä että tehtäväkirjoja ei osteta. Opettajan vastuulle jää se opetuksen järjestäminen. Tässä tapauksessa kielten ope ei ole aineenope, vaan joku muu. En tiedä ope ollenkaan. Eli tuplariski.
Se että lapset piirtää puolet tunnista jotain epäoleellistä ei ole ksokaan hyväksi sen kyseisen aineen opiskelulle.
Ei oel koulu pyytänyt ostamaan. Oppitunnit rakentuvat tällä hetkellä niin että lapset käyttää sen tunnin nyt siihen materiaalin tekoon, ei varsinaiseen opiskeluun.
Siinä ei ole mitään järkeä. Epäpätevä opettaja ja tunnit piirrelllään. Ymmärrätkö sinä nämä asiat? Vai onko liian vaikeaa?
Nyt meidän lapsi opiskelee sitten kotona. Muut luultavimmin tippuu kärryiltä, tietoihin jää aukkoja ja luokka jää jälkeen opetussuunnitelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nämä ongelmat ole taivaasta tipahtaneet, vaan ne ovat loogista seurausta tekemistäsi valinnoista kuten päätöksestä hankkia lapsia, kolmen lapsen hankkimisesta ja lasten harrastuksista.
No moni asia on muuttunut ihan kahden vuoden aikana, koska säästöt. Esim tuo että itse pitää hoitaa oionta ja ostaa koulukirjat. Kaikki muut on aiemmin saanut ne koulun puolesta.
Siis ostaa koulukirjat? Minkä aineen vai kaikkien aineiden? Ei voi olla mahdollista.
Helsingin kaupunki on nyt linjannut että kirjoihin ei saa täyttää, vaan ne kierrätetään. Tehtäväkirjoja ei saada ollenkaan kielissä. Eli matikassa ja enkussa ainakin pitää sitten ostaa itse jos haluaa että lapsi saa opiskella kunnolla. Voi olla muitakin aineita mutta noi on ne akuuteimmat.
meidänkin koulussa kierrätettiin ja tästä huolimatta lapsi luki peruskoulussa NELJÄÄ vierasta kieltä, kaikki kymppejä, ja myös se matikka oli kymppi - kierrätyskirjoista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Kotirouva, jonka elämän draama rakentuu lasten asioista
Vihkoon voi tehdä ne tehtävät. Tuliko yllätyksenä?
Yläkouluikäinen lapsi hoitaa itse kamppeensa ja eväänsä. Ja onnistuu kyllä alakoululaiseltakin.
Wilma viestittely kuulostaa myös liioittelulta.
Mutta ymmärrän kyllä, että elämällä on syytä olla muutakin taukoamattoman palstailun lisäksi
Monille se on työ. Ja illalla vielä kuskataan lapsia. Ihan ilman paineita
Osataan ostaa ruokaa kaupasta ilman tuntien suunnittelua.
Kun sitä aikaa tehdä draamaa ei oleAkateeminen yrittäjä, työllistämme myös muita.
Kyllä voi tehdä vihkoon tehtävät, mutta jos oppimateriaali on suunniteltu tietyllä tavalla, ei se että sinne vihkoon toisennetaan puolet tunnista sitä tehtäväkirjaa ole enää laadukasta opetusta. Pitäisi joko olla se tehtäväkirja tai sitten tehdä etukäteen ihan toisenlainen tuntisuunnitelma. (Minulla on kielten open pätevyys, tiedän tämän) nyt kaupunki säästää ja opettaja on laiska.
Voi voi.
Osataan ostaa pillimehua ja välipalakeksejä.
Ja purkaa ne kaikki turhaumat haukkumalla täällä muita.
Kieltenopettajan pätevyys. Entä kokemusta. Entä tietoa kuinka lapsesi opettaja tuntinsa rakentaa.
Miten se opetus olisi laadukkaampaa, jos vihon sijaan tehdään kirjaan. Tai että osa tekee vihkoon (kauemmin) ja osa omaan kirjaan.
Kumpien tahtiin mennään? Mitä luulet?Meidän ydiluokkslaisells sama homma. Tehtävät tehdään vihkoon. Ihan hyvä, että nyt joutuu kirjoittamaan enemmän. Ei sitä opi ilman työtä.
En ole kenenkään kuullut ostavan tehtäväkirjoja
Hassu ajatuskin
Kuten sekin että laadukas opetus olisi siitä kirjasta kiinniRautalangasta: jos ne mukulat piirtää ristikkoa kielten tunnista 20 minuuttia niin puolet siitä kielten tunnista tuhraantuu piirtämiseen, eikä kielen opiskelunåun. Kä-si-tät-kö?
Jos ei ole tehtäväkirjaa, niin sitten se tunti pitää rakentaa kokonaan toisin, valmistella se ja piiirrellä ne ristikot kotona, monistaa koulussa niin että lapset käyttää sen kielen tunnin varsinaiseen opiskeluun. Eikä oppimateriaalin valmistamiseen.
Ja se ope ei ole aineenope eli ihan hukassa kun jokin palikka valmiista matskusta puuttuu.
Jokainen aineenope näkee tämän nyt siitä opiskelusta otsallaankin.
Mitrn voi olla että tätä pitää nyt tavata moneen kertaan? Mitä tästä et hahmota?
Ap
Koulu on päättänyt ettei työkirjoja osteta. Varmasti on myös mietitty että kaikkia kirjan tehtäviä ei vihkoon tehdä.
Tuskinpa ristikoita puolta tuntia piirrellään
Opetus on ihan jotain muuta. Joskus se oppimateriaalun teko voi olla parasta oppimiselleKoulu tuskin on pyytänyt sinua kirjaa ostamaan. Jokainen ei sitä osta. Joten tunti rakentuu ikäänkuin kirjoja ei olisi
Ymmärräthän sinä nämä asiat?Koulu on päättänyt säästösyistä että tehtäväkirjoja ei osteta. Opettajan vastuulle jää se opetuksen järjestäminen. Tässä tapauksessa kielten ope ei ole aineenope, vaan joku muu. En tiedä ope ollenkaan. Eli tuplariski.
Se että lapset piirtää puolet tunnista jotain epäoleellistä ei ole ksokaan hyväksi sen kyseisen aineen opiskelulle.
Ei oel koulu pyytänyt ostamaan. Oppitunnit rakentuvat tällä hetkellä niin että lapset käyttää sen tunnin nyt siihen materiaalin tekoon, ei varsinaiseen opiskeluun.
Siinä ei ole mitään järkeä. Epäpätevä opettaja ja tunnit piirrelllään. Ymmärrätkö sinä nämä asiat? Vai onko liian vaikeaa?
Nyt meidän lapsi opiskelee sitten kotona. Muut luultavimmin tippuu kärryiltä, tietoihin jää aukkoja ja luokka jää jälkeen opetussuunnitelmasta.
Olet varmaan ollut siellä tunnilla mukana?
Tehtäväkirjan ostit siis kotiopetusta varten?
Koulussahan se ei hyödytä
kun kaikilla ei sitä kirjaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nämä ongelmat ole taivaasta tipahtaneet, vaan ne ovat loogista seurausta tekemistäsi valinnoista kuten päätöksestä hankkia lapsia, kolmen lapsen hankkimisesta ja lasten harrastuksista.
No moni asia on muuttunut ihan kahden vuoden aikana, koska säästöt. Esim tuo että itse pitää hoitaa oionta ja ostaa koulukirjat. Kaikki muut on aiemmin saanut ne koulun puolesta.
Siis ostaa koulukirjat? Minkä aineen vai kaikkien aineiden? Ei voi olla mahdollista.
Helsingin kaupunki on nyt linjannut että kirjoihin ei saa täyttää, vaan ne kierrätetään. Tehtäväkirjoja ei saada ollenkaan kielissä. Eli matikassa ja enkussa ainakin pitää sitten ostaa itse jos haluaa että lapsi saa opiskella kunnolla. Voi olla muitakin aineita mutta noi on ne akuuteimmat.
meidänkin koulussa kierrätettiin ja tästä huolimatta lapsi luki peruskoulussa NELJÄÄ vierasta kieltä, kaikki kymppejä, ja myös se matikka oli kymppi - kierrätyskirjoista huolimatta.
Se on täysin mahdollsita. Se vaatii sen että on hyvät ja viitseliäät opet jotka osaa laatia opetusmateriaalin itse ja paikata ne säästöjen aiheuttamat puutteet. Meidän lapsella ei ole englannissa tällaista opettajaa, vaan se opetus ei nyt toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin pari ensimmäistä ja viimeistä sivua. Missä ajassa AP ehtii niitä hommiaan hoidella, kun roikkuu koko ajan netissä?
Me asumme Tapiolassa, lapsilla on kaksi harrastusta - partio ja soittotunnit. Ihan itse menevät harrastuksiin ja huolehtivat asiansa. He tekevät välipalan koulusta tultuaan, laittavat pyykkikoneen päälle, siirtävät vaatteet kuivuriin jne.
Meillä myös lapset joutuvat käymään usein kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Vaikka kirjoitin -joutuvat-niin eivät kyllä ole vielä kertaakaan valittaneet.
Koulut ovat kävelymatkan päässä kuten harrastuksetkin.Niin. Kaiken tämän välissä.
Me emme asu Tapiolassa. Koulut eivät ole kävelyetäisyyden päässä. Yksi harraatus on nyt. Meillä ei myöskään ole lähikauppaa, jonne lapswt voisivat kipaista.
Asumme kaupungissa, jossa kaupunki säätää ja säästää koulupalveluja, säätää ja säästää terveyspalveluja. Kaikki valuu loppujen lopuksi sitten tänne kodeille. Eli kaikki se mikä muualla tulee kaupungilta, ei täällä meillä tule. Ainakaan ilman jumalatonta tappelua. Koko ajan saa olla nyrkit pystyssä, edes lapsen perushammastarkastusta ei saatu. Ja tosiaan nyt oli nyrhitty ne koulukirjat.
Ap
Kotirouva, jonka elämän draama rakentuu lasten asioista
Vihkoon voi tehdä ne tehtävät. Tuliko yllätyksenä?
Yläkouluikäinen lapsi hoitaa itse kamppeensa ja eväänsä. Ja onnistuu kyllä alakoululaiseltakin.
Wilma viestittely kuulostaa myös liioittelulta.
Mutta ymmärrän kyllä, että elämällä on syytä olla muutakin taukoamattoman palstailun lisäksi
Monille se on työ. Ja illalla vielä kuskataan lapsia. Ihan ilman paineita
Osataan ostaa ruokaa kaupasta ilman tuntien suunnittelua.
Kun sitä aikaa tehdä draamaa ei oleAkateeminen yrittäjä, työllistämme myös muita.
Kyllä voi tehdä vihkoon tehtävät, mutta jos oppimateriaali on suunniteltu tietyllä tavalla, ei se että sinne vihkoon toisennetaan puolet tunnista sitä tehtäväkirjaa ole enää laadukasta opetusta. Pitäisi joko olla se tehtäväkirja tai sitten tehdä etukäteen ihan toisenlainen tuntisuunnitelma. (Minulla on kielten open pätevyys, tiedän tämän) nyt kaupunki säästää ja opettaja on laiska.
Voi voi.
Osataan ostaa pillimehua ja välipalakeksejä.
Ja purkaa ne kaikki turhaumat haukkumalla täällä muita.
Kieltenopettajan pätevyys. Entä kokemusta. Entä tietoa kuinka lapsesi opettaja tuntinsa rakentaa.
Miten se opetus olisi laadukkaampaa, jos vihon sijaan tehdään kirjaan. Tai että osa tekee vihkoon (kauemmin) ja osa omaan kirjaan.
Kumpien tahtiin mennään? Mitä luulet?Meidän ydiluokkslaisells sama homma. Tehtävät tehdään vihkoon. Ihan hyvä, että nyt joutuu kirjoittamaan enemmän. Ei sitä opi ilman työtä.
En ole kenenkään kuullut ostavan tehtäväkirjoja
Hassu ajatuskin
Kuten sekin että laadukas opetus olisi siitä kirjasta kiinniRautalangasta: jos ne mukulat piirtää ristikkoa kielten tunnista 20 minuuttia niin puolet siitä kielten tunnista tuhraantuu piirtämiseen, eikä kielen opiskelunåun. Kä-si-tät-kö?
Jos ei ole tehtäväkirjaa, niin sitten se tunti pitää rakentaa kokonaan toisin, valmistella se ja piiirrellä ne ristikot kotona, monistaa koulussa niin että lapset käyttää sen kielen tunnin varsinaiseen opiskeluun. Eikä oppimateriaalin valmistamiseen.
Ja se ope ei ole aineenope eli ihan hukassa kun jokin palikka valmiista matskusta puuttuu.
Jokainen aineenope näkee tämän nyt siitä opiskelusta otsallaankin.
Mitrn voi olla että tätä pitää nyt tavata moneen kertaan? Mitä tästä et hahmota?
Ap
Koulu on päättänyt ettei työkirjoja osteta. Varmasti on myös mietitty että kaikkia kirjan tehtäviä ei vihkoon tehdä.
Tuskinpa ristikoita puolta tuntia piirrellään
Opetus on ihan jotain muuta. Joskus se oppimateriaalun teko voi olla parasta oppimiselleKoulu tuskin on pyytänyt sinua kirjaa ostamaan. Jokainen ei sitä osta. Joten tunti rakentuu ikäänkuin kirjoja ei olisi
Ymmärräthän sinä nämä asiat?Koulu on päättänyt säästösyistä että tehtäväkirjoja ei osteta. Opettajan vastuulle jää se opetuksen järjestäminen. Tässä tapauksessa kielten ope ei ole aineenope, vaan joku muu. En tiedä ope ollenkaan. Eli tuplariski.
Se että lapset piirtää puolet tunnista jotain epäoleellistä ei ole ksokaan hyväksi sen kyseisen aineen opiskelulle.
Ei oel koulu pyytänyt ostamaan. Oppitunnit rakentuvat tällä hetkellä niin että lapset käyttää sen tunnin nyt siihen materiaalin tekoon, ei varsinaiseen opiskeluun.
Siinä ei ole mitään järkeä. Epäpätevä opettaja ja tunnit piirrelllään. Ymmärrätkö sinä nämä asiat? Vai onko liian vaikeaa?
Nyt meidän lapsi opiskelee sitten kotona. Muut luultavimmin tippuu kärryiltä, tietoihin jää aukkoja ja luokka jää jälkeen opetussuunnitelmasta.
Olet varmaan ollut siellä tunnilla mukana?
Tehtäväkirjan ostit siis kotiopetusta varten?
Koulussahan se ei hyödytä
kun kaikilla ei sitä kirjaa ole.
Olen ollut tunnilla ja seurannut nyt nämä viikot tarkoin sitä menoa. Koska se opetus ei ollut kaksista edes kaikilla kirjoilla. Nyt ei sitten ole mitään tölkkua.
Ja tottakai se koulussakin hyödyttää, höntti. Sillä aikaa kun muut piirtää hän voi tehdä eteenpäin.
Koska lähikoulua ei ollut! Asumme alueella jonne piti tulla koulu, mutta ei tullut. Sen jälkeen tämän alueen lapsia heiteltiin sinne tänne. En halua lapsiani heittopusseiksi vaan jatkumon. Kunnollisen kouluputken, ei niin että lapsi pannaan jonnekin jämäpaikalle jonnekin kouluun. Ja ihan kahdelta kaverilta kysyit. Tajuatko että kaikki ei edes tajua että mikä vikaa on siinä että tehtäväkirja on nyysitty pois. Tosiet ei tajua, toiset ei välitä. Kysy esim lauttasaarelaisilta joiden lapset on 800 oppilaan jättikoulussa hajallaan siellä täällä. Jopa kouluviraston linjanjohtaja käytti sanaa kriisi tästä Helsingin koulutilanteesta. Ja kuopukseni tulevan yläkoulun rehtori sanoi ettei siellä voida tarjota enää kunnon opetusta. Siksi haluan hänet toiseen yläkouluun. Meidän löhin kauppa on valtava Citymarket ison rakennustyömaan takana.
Ap