Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
On naurettavaa väittää sitä hyvän sosioekonomisen aseman salaisuudeksi. Totta kai on järkevää tehdä asioita itse, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mistä tässä ketjussa on kyse.
Sinä näköjään katsot asiaa vain siitä näkökulmasta, että sosioekonominen asema vaikuttaa ihmiseen, vaikka sama pätee myös toisin päin.
En katso, vaan ymmärrän sen, ettei kantarellien keruulla rikastu. Ei mene näemmä sulla nyt hitto millään jakeluun. Anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo väitös kerro mitään uutta.
Lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin on huomattu, että hyvätuloisten lapset keskimäärin saavat laadukkaampaa ravintoa, enemmän unta, enemmän vanhempien huomiota, enemmän elämyksiä ja virikkeitä, enemmän tukea koulunkäyntiin jne. Nämä tekijät yhdessä voivat nostaa lapsen älykkyystasoa jopa 15 pistettä testeissä, mikä ei ole vähän. Ja köyhillä lapsilla asia menee sitten päin vastoin. Ja huom., raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni.
Word Gap erottaa köyhän rikkaasta jo taaperona
"Children’s vocabulary skills are linked to their economic backgrounds. By 3 years of age, there is a 30 million word gap between children from the wealthiest and poorest families. A recent study shows that the vocabulary gap is evident in toddlers. By 18 months, children in different socio-economic groups display dramatic differences in their vocabularies. By 2 years, the disparity in vocabulary development has grown significantly (Fernald, Marchman, & Weisleder 2013)."
Niin paljonko se lapselle puhuminen ja lukeminen taas maksaakaan??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien sosiaaliset piirit vaikuttavat myös lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen. Breaking News! Ja mitenköhän tätä pitäisi nyt korjata yhteiskunnan toimesta? Lisää rahaa jonnekin?
Kyllä. Koulutukseen ja lapsiperheiden tukiin.
Vai meinaatko, että se on edes yhteiskunnan kokonaisetu, että köyhien perheiden muksut eivät kouluttaudu kunnolla ja pysyvät köyhinä? Katsos kun ei ole. Lue tuo OECD-linkki.
Mutta kun se rahan kaataminen lapsiperheille ei nytkään tuo mitään muutosta! Sosioekonominen asema säilyy siksi, että ihmiset itse tekevät jotain eikä siksi, että heille annetaan rahaa vaatimatta vastinetta.
Sosioekonominen nousu edellyttää pitkäjänteisyyttä. Ei tämän päivän nuorta kiinnosta, millaista hänen elämänsä tulee olemaan 50-vuotiaana (onko 50-vuotiailla enää mitään elämää?). Aikaisemmin oli selvää, että työura aloitettiin hanttihommista, vaikka samaan aikaan olisi opiskellutkin yliopistossa. Omassa lapsuudessani 60-luvulla oli hyvin vähän perheitä, jotka olisivat olleet varakkaita jo alle 40-vuotiaina. Poislukien tietysti varakkaista suvuista tulevat. Mutta ei silloin ollut tarkoituskaan olla varakas tai hyvässä sosioekonomisessa asemassa alle 40-vuotiaana vaan varallisuutta kerättiin pikkuhiljaa vuosikymmenten varrella samalla edeten työuralla eteenpäin ja yleensä parempipalkkaisiin töihin. Monien sosioekonominen asema oli hyvä vasta sitten, kun oli jo lapsenlapsiakin.
Maailma on kuitenkin muuttunut ja työelämä epävarmempaa kuin ennen. Koulutus ei muutamaa alaa lukuunottamatta takaa hyväpalkkaista työtä tai ylipäätään edes työtä. Sosiaaliturva on niin monimutkainen, että uskallus ryhtyä yrittäjiksi on useimmilla olematon, vaikka halua, ideoita ja osaamista olisikin. Isoja riskejä uskaltavat elämässään ottaa vain ne, joilla on jokin taustatuki - kuten omien vanhempien taloudellinen apu mahdollisten vaikeuksien ilmaantuessa - , jonka varaan riskin kuitenkin uskaltaa ottaa.
Nykyisin eletään tässä ja nyt enemmän kuin aikaisemmin. Mikä on selvääkin, koska ei voi tietää, onko ensi kuussa vielä työpaikka ja jos ei ole, niin kuinka pitkään joutuu olemaan työttömänä. Ei voi opiskelemaan lähtiessään tietää, työllistyykö alalle 5 vuoden päästä vai ei tai työllistääkö ala vielä 10 vuoden päästäkin. Minä valmistuin sairaanhoitajaksi 1986 ja silloin työtön sairaanhoitaja oli lähinnä vitsi. Naurettiin, että eihän meiltä työt voi loppua, koska ihmiset eivät lakkaa sairastamasta. Tuli 90-luvun lama, määräaikaisia työsuhteita ei enää jatkettu, sijaisia ei palkattu eikä eläkkeelle jäävien tilalle otettu aina uusia. Ihmiset eivät lakanneet sairastamasta, mutta kunnilla ei ollut enää varaa (tai halua) maksaa palkkaa. Moni kurssikaverini joutui lähtemään Ruotsiin, Norjaan, Britanniaan, Sveitsiin ja Saudi-Arabiaan töihin, koska Suomessa ei ollutkaan kaikille sairaanhoitajille enää töitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Koulutukseen ja lapsiperheiden tukiin.
Suomessa on ilmainen koulu. Lapsiperheille maksettavat tuet Suomessa on globaalissa mittakaavassa silkkaa luxusta. Päivähoidon maksuja on porrastettu tulotason mukaan. Jne. Mutta lisää pitäisi saada. Lähtökohtaisesti lapsia pitäisi hankkia taloudellisen kantokyvyn mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaa tämä:
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1468555188506
"KÄSI SYDÄMELLE. Onko sosiologien Matteus-vaikutukseksi nimeämä ilmiö mielestänne oikeudenmukainen juttu?
Matteus-vaikutus tarkoittaa sitä, että kun ihminen on saanut jonkin edun, päässyt niin sanotusti kasvu-uralle, etu alkaa kasvaa kuin alamäkeen kierivä lumipallo. Näin tapahtuu eritoten maineessa ja menestyksessä – hyväosaisuudessa – ja niin, tietenkin rahassa. Raha tulee rahan luo, sanotaan.
Aiheesta on tehty myös joukko tutkimuksia. Lasten lukutaidosta esimerkiksi. Jos oppii lukemaan varhain, voi olla, etteivät muut saa enää ikinä kiinni. Sitä lukee aina vain enemmän. Ero voi näkyä vielä aikuisiällä.
Ja urheilujoukkueet. Niissä on eniten alkuvuodesta syntyneitä junnuja, sillä valmentajat ovat pitäneet näitä erityisen lahjakkaina. Tasoero säilyy vielä senkin jälkeen kun fyysiset erot ovat tasoittuneet. Loppuvuoden luiruja ei näet ole päästetty pelaamaan yhtä paljon, ei valittu leireille, ei kehuttu…
Itse asiassa Matteus-vaikutus näkyy koko yhteiskunnassa. Niin sanoo myös Tilastokeskuksen entinen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä. On tyystin eri juttu syntyä akateemiseen keskiluokkaiseen ydinperheeseen kuin peruskoulun käyneen yksinhuoltajan lapseksi. Edellisessä saa kannustusta opintiellä, ruokapöydässä keskustellaan henkeviä, kirjahyllyssä on muutakin kuin lasivaasi, voi harrastaa kaunoluistelua tai viulunsoittoa, pääsee kielikursseille…
”Minäkin olin Brightonissa”, ystävä muistelee kaihoisasti.
”No just. Meikä Espoossa rengasmatkalla. Syötiin ravintola Linnunradassa wieninleike.”
Happamana kehotan ystävää miettimään, montako valovuotta hän mahtoi kiitää tyhjätaskutovereidensa edelle hienoilla harrastuksillaan ja ulkomaanmatkoillaan.
Sillä ainakin minut yllätti hyvinvointiprofessori Juho Saaren havainto, miten eriarvoistumisessa hyväosaisuuden kasautuminen on selkeästi olennaisempi tekijä kuin huono-osaisuuden kierre.
Mutta niin vain jälkimmäistä korostetaan ja edellisestä ollaan kohtuullisen hiljaa.
MUISTELEMME ENTISEN koululuokkamme priimusta. Oi, tuo täyden kympin tyttö! Kotonakin uima-allas, johon hän tosin oli jo hiukan kyllästynyt. Ja kylmiö, muistatko, kotona oli kylmiö, josta saattoi hakea noin vain pullollisen Spriteä.
Tyttö valittiinkin oppilasneuvoston puheenjohtajaksi, viestijoukkueen ankkuriksi, kuusijuhlan evankeliumin lukijaksi…
”Ja pesisjoukkueen kapteeniksi. Vaikka oli siellä muitakin kelpo pelaajia.”
”Kuten sinä?” ystävä vinoilee.
No, olisin ainakin voinut olla, jos... Ja nyt päästään villakoiran ytimeen: Matteus-vaikutus vie muilta mahdollisuudet. Vain yksi saa kukoistaa, vain yhdelle annetaan, yksi vie palkinnot. Lopuille jää käteen tyhjä ”jos”. Kuten menestyjiä tutkinut Malcolm Gladwell kirjoittaa: metsän korkein puu on kasvanut aina hyvässä mullassa ja ilman, että muut puut ovat varjostaneet sitä.
Ja miksi näin tapahtuu? Yhden teorian mukaan ilmiöllä voi olla osin biologinen alkuperä. On järkevää, että yksi johtaa ja muut seuraavat. Muutenhan voisi syntyä kaaos.
Politiikassa näyttäytyy samantapainen ilmiö – bandwagon effect. Siinä liikkuva äänestäjä hyppää kipin kapin sen tyypin vankkureihin, jolla on suurimmat mahdollisuudet voittaa.
HYVÄOSAISUUDEN KASAUTUMISESTA on vähän kiusallista puhua. Nopsasti vedetään esiin kateuskortti. Ja jos kyse on lapsista, ei puhettakaan, että tunnustettaisiin, että meidän Oiva menestyy, koska Oiva kelluu sivistyksen kielikylvyssä. Kannatetaan erikoisluokkia ja eliittikouluja, sillä eiväthän ne ”ole keneltäkään pois”.
Sitä paitsi kuka sellainen, joka on koko ikänsä kuullut olevansa lahjakas – ihan oikeasti – haluaisi myöntää, että kyse olisikin pitkälti vain siitä, että on sattunut syntymään lepidopterologin esikoiseksi?"
Koko ketju on täynnä ihan silkkaa selittelyä ja pskan puhumista. Suomessa on köyhillä ehkä maailman parhaat mahdollisuudet nousta köyhyydestä ja tehdä ihan mitä vain.
Aina voi vedota siihen (ja niin näköjään aina tehdäänkin) että köyhän lapsi ei ole riittävän älykäs tai komea tai mitä vaan, mutta noita ei voida nykytietämyksellä korjata, joten se on nolla-argumentti. Samanlainen nolla-argumentti on se että vanhempien arvomaailma siirtyy lapselle. No mitä tuon korjaamiseksi sitten muka voi tehdä? Ei se ole yhteiskunnan vika, eikä yhteiskunta voi siihen puuttua.
Eli lopettakaa se selittely. Köyhien vika on tässä maassa 99% heissä itsessään. Jossain amerikassa on sitten eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien sosiaaliset piirit vaikuttavat myös lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen. Breaking News! Ja mitenköhän tätä pitäisi nyt korjata yhteiskunnan toimesta? Lisää rahaa jonnekin?
Kyllä. Koulutukseen ja lapsiperheiden tukiin.
Vai meinaatko, että se on edes yhteiskunnan kokonaisetu, että köyhien perheiden muksut eivät kouluttaudu kunnolla ja pysyvät köyhinä? Katsos kun ei ole. Lue tuo OECD-linkki.
Lue sinä tuo Word Gap -linkki. Juttu ei sovi ideologiaasi, mutta lue nyt kuitenkin.
Tämä on ihan paskapuhetta. Opintolainaa saa köyhäkin ja jos on pakko opiskella Helsingissä, voi varautua korkeampiin vuokriin. Itse olen hyvin köyhän perheen lapsi ja muutin opintojen perässä maakuntaan ja palstalla pahamaineiseen maakuntayliopistoon.
Olen tehnyt kesät töitä tai ollut opintotuella ja kituutellut menemään (lainaa nostanut n. 13k) ja parin kuukauden päästä on maisterin paperit taskussa. :-) Ei se kesän viettäminen lomalla mitään opiskelua paranna, päinvastoin opiskelumotivaatio nousee kun on kiire valmistua ennen kuin on vitusti lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On todella omituinen tämä ketju.
Tutkimuksessa selvästi todistetaan, että lapsen sosioekonominen - ei siis pelkästään sosiaalinen, vaan myös taloudellinen - asema periytyy monesta syystä, joista se asennepuoli eli vanhempien tarmo patistaa lasta sivistyksen ja opintojen pariin oli vain YKSI.
Ottaako noin helevetin koville myöntää, että oma elämä ei ole ihan pelkästään oman älykkyyden ja sinnikkyyden tulosta? Että Suomikin on epäreilu paikka lapselle kasvaa, ja hyvällä tuurilla on merkitystä?
Ei se ole syyllistämistä, vaan tarpeen siksi, että hyväosaiset muistaisivat, että hyvinvointivaltiolla ja tulonsiirroilla ja tuilla on tärkeä funktio. Pienituloisten lapsien mahdollisuuksia edetä pitää ylläpitää ja kehittää, eikä säästää koulutuksesta ja lapsiperheiden tuista. Se on POLITIIKKAA, hyvät naiset!
Jos ei joku koe sitä moraaliselsi velvollisuudeksi, niin toivon mukaan ymmärtää edes sen, että kasvavat tuloerot eivät edes taloudellisesti ole hyvä asia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Ei Suomi ole epäreilu paikka kasvaa, ne vanhemmat tässä ovat epäreiluja, koska eivät patista lapsiaan samalla tavalla kuin ns. hyväosaiset.
Tulonsiirrot eivät ratkaise yhtään mitään, koska ei niillä ole nytkään muuta kuin passivoiva vaikutus. Hyväosaiset ne rahat omista tuloistaan veroina maksavat ja sitten vielä kitistään, että kun sosioekonominen asema ja samalla veronmaksukyky periytyvät ihan samoin kuin periytyy tapa elää yhteiskunnan tukien varassa. Outoa, että tässä politiikassa vika on maksajassa eikä niissä, jotka eivät tajua muuta kuin oikeutensa, eivät vastuitaan lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien sosiaaliset piirit vaikuttavat myös lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen. Breaking News! Ja mitenköhän tätä pitäisi nyt korjata yhteiskunnan toimesta? Lisää rahaa jonnekin?
Kyllä. Koulutukseen ja lapsiperheiden tukiin.
Vai meinaatko, että se on edes yhteiskunnan kokonaisetu, että köyhien perheiden muksut eivät kouluttaudu kunnolla ja pysyvät köyhinä? Katsos kun ei ole. Lue tuo OECD-linkki.
Mutta kun se rahan kaataminen lapsiperheille ei nytkään tuo mitään muutosta! Sosioekonominen asema säilyy siksi, että ihmiset itse tekevät jotain eikä siksi, että heille annetaan rahaa vaatimatta vastinetta.
Lue tuo tutkimus.
Ja kommentoi sitten vasta.
Kyse ei ole pelkäsrään siitä, miten vanhemmat tukevat esim. koulunkäynnissä tai lukevat lapsena kotona ääneen.
Eikä lapsilisät tai peruskoulun tasa-arvoisuus ESTÄ ketään köyhää lasta nousemasta sosioekonomisesti. Mutta jos annetaan muiden kuin rikkaiden asuinalueiden kouluken kurjistua ja leikataan köyhien tukia niin, että mihinkään harrastamiseen tai lapsen opintoihin toisen asteenkaan tutkinnoissa ei enää ole varaa, niin se estää kyllä. Varmuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu juttu. Olen itse ns. köyhästä perheestä, jota 90-luvun lama koetteli. Suvussani ei ole korkeasti koulutettuja. Etenkin äitini kannusti minua pienestä pitäen kouluttautumaan (jotta "pääsen helpommalla") ja lukioon meno oli itsestäänselvyys. Päästessäni yliopistoon tunsin todellakin olevani eri maailmasta, jo ihan peruskäsitteissä oli paljon minulle uutta. Opiskelutovereideni vanhemmat olivat pääosin akateemisia ja he tukivat jälkikasvuaan taloudellisesti. Itse siivosin opiskelujen ohella.
Työskentelen nykyään hyväpalkkaisessa asiantuntijatehtävässä. Itse olen verkostoni luonut ja osaamiseni on riittänyt, joten ilman vanhempien piirejäkin voi onnistua. Mielenkiintoista on se, että osalle sukua tämä "nousuni" on jotenkin vaikea pala, ja jotenkin varon kertomasta asioita, jotka palkkani mahdollistaa (esim. matkustelu). Minulle on jopa sanottu, että mitä sitä kouluja käymään, kun ilmankin saa töitä tehdä. Vanhempani ovat toki ylpeitä. Ja minä myös. =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
On naurettavaa väittää sitä hyvän sosioekonomisen aseman salaisuudeksi. Totta kai on järkevää tehdä asioita itse, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mistä tässä ketjussa on kyse.
Sinä näköjään katsot asiaa vain siitä näkökulmasta, että sosioekonominen asema vaikuttaa ihmiseen, vaikka sama pätee myös toisin päin.
En katso, vaan ymmärrän sen, ettei kantarellien keruulla rikastu. Ei mene näemmä sulla nyt hitto millään jakeluun. Anna olla.
Kyse on asenteesta, ei niistä kanttarelleista itsestään. Mustikat ja kanttarellit ovat vertauskuva asenteesta joka vie eteenpäin. Ja köyhiltä tuo asenne pääsääntöisesti puuttuu.
Ainakin kuopukseni koulussa sitä täysin kummallista kuilua rikkaiden ja köyhien välillä pitävät nimenomaan ne köyhät yllä. Esimerkiksi meidän lapsen kotisynttäreille oli jokin kumma kynnys tulla, koska "rikkaat on sellaisia ja tällaisia" jne. Ja esimerkiksi se että vuokrasimme toisen perheen kanssa leikkipuiston kahdeksi tunniksi jotta voisimme kutsua kaikki oli "öykkäröintiä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella omituinen tämä ketju.
Tutkimuksessa selvästi todistetaan, että lapsen sosioekonominen - ei siis pelkästään sosiaalinen, vaan myös taloudellinen - asema periytyy monesta syystä, joista se asennepuoli eli vanhempien tarmo patistaa lasta sivistyksen ja opintojen pariin oli vain YKSI.
Ottaako noin helevetin koville myöntää, että oma elämä ei ole ihan pelkästään oman älykkyyden ja sinnikkyyden tulosta? Että Suomikin on epäreilu paikka lapselle kasvaa, ja hyvällä tuurilla on merkitystä?
Ei se ole syyllistämistä, vaan tarpeen siksi, että hyväosaiset muistaisivat, että hyvinvointivaltiolla ja tulonsiirroilla ja tuilla on tärkeä funktio. Pienituloisten lapsien mahdollisuuksia edetä pitää ylläpitää ja kehittää, eikä säästää koulutuksesta ja lapsiperheiden tuista. Se on POLITIIKKAA, hyvät naiset!
Jos ei joku koe sitä moraaliselsi velvollisuudeksi, niin toivon mukaan ymmärtää edes sen, että kasvavat tuloerot eivät edes taloudellisesti ole hyvä asia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Ei Suomi ole epäreilu paikka kasvaa, ne vanhemmat tässä ovat epäreiluja, koska eivät patista lapsiaan samalla tavalla kuin ns. hyväosaiset.
Tulonsiirrot eivät ratkaise yhtään mitään, koska ei niillä ole nytkään muuta kuin passivoiva vaikutus. Hyväosaiset ne rahat omista tuloistaan veroina maksavat ja sitten vielä kitistään, että kun sosioekonominen asema ja samalla veronmaksukyky periytyvät ihan samoin kuin periytyy tapa elää yhteiskunnan tukien varassa. Outoa, että tässä politiikassa vika on maksajassa eikä niissä, jotka eivät tajua muuta kuin oikeutensa, eivät vastuitaan lainkaan.
Älä puhu paskaa.
Juurihan se tuossa todistettiin jälleen uudella tutkimuksella, että kyse ei ole pelkästään kodin sivistysasenteista tai suhteesta työntekoon.
Vaan kotien eriarvoiset taloudelliset lähtökohdat vaikuttavat myös.
Opetukseen panostaminen tai sen varmistaminen, että köyhien perheiden lapsillakin olisi mahdollisuus hankkia lukion kirjat ei todellakaan passivoida ketään. Vedä pääsi nyt jo sieltä persreiästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Hyvin pieneltä paikalta voi ponnistaa jos perheessä arvostetaan lukemista ja koulutusta. Oletko käynyt Urho Kekkosen syntymäkodissa savupirtissä Pielavedellä? Valittaa kyllä osaa kaikki, se eteenpäin yrittäminen vaatii vähän muutakin. T onnettoman kokoisen kunnan lukiosta laudaturin paperit kirjoittanut, lainalla yliopistotutkinnon suorittanut ja hyvään työhön päässyt. Ja kuulun siihen keskikastiin jossa ei oltu kotona hirveän köyhiä muttei rikkaitakaan mutta lukemista ja koulutusta arvostettiin kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
On naurettavaa väittää sitä hyvän sosioekonomisen aseman salaisuudeksi. Totta kai on järkevää tehdä asioita itse, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mistä tässä ketjussa on kyse.
Sinä näköjään katsot asiaa vain siitä näkökulmasta, että sosioekonominen asema vaikuttaa ihmiseen, vaikka sama pätee myös toisin päin.
En katso, vaan ymmärrän sen, ettei kantarellien keruulla rikastu. Ei mene näemmä sulla nyt hitto millään jakeluun. Anna olla.
Kyse on asenteesta, ei niistä kanttarelleista itsestään. Mustikat ja kanttarellit ovat vertauskuva asenteesta joka vie eteenpäin. Ja köyhiltä tuo asenne pääsääntöisesti puuttuu.
Eikä ole. Kyse oli nimenomaan kantarelleista ja auton korjaamisista, joita tuo 42 - perintörikas - väittää "menestymisensä" salaisuudeksi. Ensinnäkään en pidä tuollaista ihmistä millään tasolla menestyneenä ja toiseksikin viisas ihminen vaikka opiskelee mieluummin kuin tärvää aikansa hanttihommiin. Priorisointia on sekin, että laskee omalle ajalleen arvon ja miettii, millä tavalla sille saa parhaan tuoton. Kantarellien (se muuten siis todellakin kirjoitetaan yhdellä, ei kahdella t-kirjaimella, tämä tiedoksesi) keruu on hyvä harrastus, mutta sitä tekevät köyhätkin, eikä sillä nouse sosioekonomisesti mitenkään mihinkään.
Voisitko siis jo lopettaa jankutuksesi asiasta, joka ei liity tähän aiheeseen millään tavalla.
Alue: Aihe vapaa
Joka ikisessä luokkaeroja käsittelevässä ketjussa joku alkaa selostaa jotain marjojen tai sienien poimimisesta. En kestä!