Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Näinpä. Tuloerojen kasvu kurjistaa monen elämää, ja erityisen huono juttu se on, jos ei ole mitään tulevaisuuden näkymää olosuhteiden muuttumisesta.
Itse olin köyhä opiskeluaikana, mutta silloin tiesin valmistuvani hyvään ammattiin, jossa on kohtuullinen palkkataso.
Nyt viisikymppisenä pelkään potkuja. Jos fudut tulee (alani on kutistuva ja yt:t pyörivät kaikkialla), olen loppuelämäni köyhä. Kukaan ei palkkaa minun ikäistäni, vaikka olen työkykyinen, -haluinen ja pitänyt ammattitaitoni päivitettynä.Onneksi mulla on lapset jo teinejä, ja muutaman vuoden päästä pois pesästä.
Mutta sääliksi käy pienituloisia lapsiperheitä, joissa palkka ei riitä kuin välttämättömimpään. Jo aika pienillä lapsilla näkee eroja siinä, millaisiin harrastuksiin ja tekemisiin perheillä on varaa. Jos lapselle menee jokin aine koulussa huonosti, ollaanko niukkan tukiopetuksen varassa, vai onko varaa hommata lapselle tukiopetusta. Ollaanko lomilla koluamassa Pariisin museoita vai mummolassa mökillä.
Ja tämän sanon yhtään väheksymättä mummoloita, mutta jos siellä mökillä ollaan joka kesä koko kesä ainoana programmina, niin kyllä siinä jotakin jää lapsen kulttuuripääomasta karttumatta.
Itse olen ainakin omasta mielestäni rikkaasta perheestä. Vanhempien vuositulot n. 200 000/v. En ole kertaakaan käynyt nuorena lomalla missään Pariisissa tai muuallakaan ulkomailla. Kesät vietin mummolassa, jossa autoin isovanhempiani poimimaan marjat talveksi, kaatamaan puita haloiksi, kalastamaan kalaa ruuaksi, maalaamaan taloa ja piharakennuksia, korjaamaan rakennusten kattoja, korjaamaan autoja ja koneita, ymym.
Tämän kaltainen toiminta on ollut itsestään selvää minulle jo todella varhaisesta iästä lähtien. Rikkaus ei tarkoita pelkästään sitä, että on hankittu sellainen koulutus ja osaaminen, että on mahdollista saada hyvä palkka. Vaan myös sitä, miten sen elannon voi säilyttää ja miten voi kehittää itseään jatkuvasti.
Esim. korjaamalla ja huoltamalla rakennukset ja autot itse voi säästää tuhansia euroja vuodessa. Ja vaikka ei korjaisikaan itse niin ainakin tietää mitä korjaaminen vaatii, eikä tule niin helposti huijatuksi. Luonnon antimien kerääminen omaksi ravinnoksi säästää ruokakuluissa. Luonnonantimia voi myös myydä ja saada näin rahaa. Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin.
Vanha sanonta siitä miten ne suuret tulot eivät ole tärkeitä vaaan pienet menot, on aika hyvä alku, mutta jossain vaiheessa pienten menojen maksimoiminen kääntyy myös tuloiksi ja rikastumisen kierre alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.
Höpsistä pöpsistä. Toki menestyksestä osa voi hyvin olla oman ahkeruuden ansiota, mutta kuten tuossa tutkimuksessa juuri todistettiin, se on myös syntymäetu. Hyvää tuuria siis.
Koti on hyvässä koulupiirissä, lapselle on ollut varaa kustantaa kehittäviä harrastuksia, lomilla on reissattu ympäri maailmaa, mamman ja papan suhteilla päästy hyviin työpaikkoihin....
Mutta on tutkittu sitäkin, että hyväosaisilla on vaikeuksia myöntää, ettei ehkä kaikki hyvä olekaan oman älykkyyden tai ahkeruuden tuotosta. Kun monopolin pelaajista osalle annettiin tuplamäärärahat, he silti pelin voitettuaan katsoivat, että kyse oli heidän paremmista pelaamisen taidoistaan eikä epäreilusta alkuasetelmasta.
Sama koskee tätä, ja olet oikein hyvä esimerkki.
Ks. Kirjoitukseni numero 21. Meillä on esim surkeat lähikoulut, kukaan ei pakota niihin menemään, painotuksilla pääsee niistä pois.
Ja sen reissaamisen hoidimme esim viime kesänä niin, että vaihdoin asuntoja erään Englannissa asuvan kanssa. Halvat lennot.
Asut stadissa tai muualla isossa kaupungissa. Valtaosalla suomalaisista ei ole niitä painotusluokkia. Tai jos on, niihin voi olla helvetin vaikea päästä, sen sijaan lähikouluun ko. hyvässä koulupiirissä asuvat tampiotkin pääsevät ilman mitään pääsykoetta. Esim. meillä matikassa erinomainen lapsi pyrki matikkaluokalla, mutta sinne pääsi 9 prosenttia hakijoista, eikä ko. kouluun edes hakeneet matikassa huonot lapset...
Etkä selvästi edes ymmärrä, mitä on köyhyys. Oikeasti köyhällä ei ole tonnia lentolippuihin, saati paikan päällä rahaa käydä museoissa ja näyttelyissä tms. Tai tuttuja Englannissa.
Olen jäänyt orvoksi 14-vuotiaana. Mieheni on hyvin köyhästä perheestä. Fiksuus ja ahkeruus ovat ne tekijät joka erottaa meidät esim miehen sisarista jotka juurikin vetävät juuri tuota sinun virttäsi Kiteen takamailla. Monet museot on muuten ilmaisia.
Ei ole ainakaan Lontoossa.
Koeta nyt tampio jo käsittää, että siinä ON iso tasa-arvo-ongelma, jos köyhästä perheistä vain lahjakkain vähemmistö nousee, mutta hyvätuloisista melkein jokainen, ne laiskat nenäänsä kaivelevat kermaperseetkin.
En mä missään sanonut, että on täysin mahdotonta nostaa sosiaalista statustaan. Vaan että se on jälleen tutkimukselle todistettu, että se on helvetin vaikeaa ja harvinaista.
Ja se on kyllä ihan OECD:nkin mukaan jopa kansantaloudellinen ongelma, että tuloerot kasvavat, koska siinä hukataan lahjakkuuksia ja päteväksi työvoimaksi kelpaavaa populaa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Koeta nyt käsittää että se on edelleen ihan niiden luuserien oma vika. Ehkä ei pitäisi oikeasti lisääntyä. Sen sijaan että huudetaan että olen laiska ja tyhmä ja vaadin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.
Fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen ei ole löpsöttelevä television katsoja eikä pubissa notkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Opintojen päätyttyä sillä köyhällä muksulla on näyttää nippu työtodistuksia, rikkaan muksulla ei. Kumman arvelet pärjäävän paremmin?
Niin kumpikohan näyttää paremmalta, iso nippu paskaduunin työtodistuksia blokkarina tai siivojana, vai se yksi hyvä todistus isin kaverin firmasta? Ei se määrä, vaan laatu.
Tuomiokirkon opas, myyjä, kielikurssin vetäjä, leirinohjaaja.
Nuoko ovat kaikki ihan hirveitä paskaduuneja, joista työnantaja ei voi päätellä hakijasta yhtään mitään, niinkö? Eikun sun mielestä opiskelija ei saa edes kesäksi muuta kuin paskaduunia, joka on yhtä mitätöntä osaamisen kartuttamista kuin olla ilman työtä kokonaan.
Monipuolisell, pelkäämättömällä ja menestyksekkäällä paskaduunitekemisellä hakija osoittaa, että hänellä on intoa ja kykyä tarttua työhön kuin työhön ja hoitaa se hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on myös köyhällä lapsella erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Kaikki riippuu asenteesta.
Esim oma lapseni kävi yksityisen eskarin ja alakoulun englanniksi, eskari oli halvempi kuin kaupungin päivähoito. Läksyjä tehtiin paljon, meillä asui vaihtari vuoden, lapsi lopetti alakoulun natiivikielitaidolla.
Nyt on toisessa yksityisessä koulussa, jonne kaupunki maksaa matkat. Taivas rajana ainevalinnoissa, paljon ilmaisia kerhoja. Lukiossa saa jopa ilmaiset kirjat.
Toinen lapseni kävi sen saman eskarin ja saa nyt enkun tunteja ylläpito-opetuksena. Ilmaiseksi.
Köyhä toimisi vastaavissa tilanteissa seuraavasti:
a) köyhä ei maksa täyttä päivähoitomaksua, joten yksityisellä ei ole asiaa niillä hinnoilla. Pääseekö yksityiselle nollamenoilla, jos äiti on esim. opiskelija?
b) kuka vaihtari haluaa asumaan kaksioon? Vaihtarilta tuskin pyydetään rahaa ruokamenoihin? Köyhällä rahat riittävät nipin napin omiin ruokiin.
Tuo vaihtariesimerkki on kyllä ihan paras. Kas kun et au pairia ehdottanut.
Itse en ymmärtänyt, mitä tekemistä vaihtarin asumisella perheessä on minkään kanssa. Vaihtari ei ole mikään kielenope perheessä. Tarkoitus on, että hän oppii suomea eikä että hänen kanssaan puhutaan hänelle tuttuja kieliä. Kansainvälistymisen kanssakin on vähän niin ja näin, vaihtariyhdistysten/firmojen hehkutuksesta huolimatta. Angstinen ja estoinen saksalainen, jota saa vetää perässä kaikkialle, on lähinnä piikki perheen persseessä.
Ks vastaukseni yllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
Ei tuo väitös kerro mitään uutta.
Lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin on huomattu, että hyvätuloisten lapset keskimäärin saavat laadukkaampaa ravintoa, enemmän unta, enemmän vanhempien huomiota, enemmän elämyksiä ja virikkeitä, enemmän tukea koulunkäyntiin jne. Nämä tekijät yhdessä voivat nostaa lapsen älykkyystasoa jopa 15 pistettä testeissä, mikä ei ole vähän. Ja köyhillä lapsilla asia menee sitten päin vastoin. Ja huom., raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
Itse asiassa jo se rahasta ja omaisuudesta kiinni pitäminen on taito, joka monelta köyhältä puuttuu. Esim minun appivanhempani panivat kälyn kanssa sileäksi talon, uuden kaksion ja kaiken muunkin pähkähullun yrityksen takia.
Vaihtaria ei ole edes varaa ottaa yhdenkään köyhän. Hyvä kun rahat riittävät omien lasten ruokiin, heitäkin pitää kehottaa juomaan maitoa runsaasti koulussa, koska loppukuussa sitä ei ole pienipalkkaisen vanhemman varaa ostaa kotiin.
Saati että olisi varaa lähettää oma lapsi vaihtariksi. Joo, stipendiä voi hakea sille, että oleskelusta ei joudu maksamaan, mutta lennot pitää maksaa, ja varsinkin käyttömenot, jotka vieraassa maassa ovat aina isommat kuin kotona.
Huomaa hyvin, että tässä ketjussa kommentoi joukko hyväosaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Opintojen päätyttyä sillä köyhällä muksulla on näyttää nippu työtodistuksia, rikkaan muksulla ei. Kumman arvelet pärjäävän paremmin?
Niin kumpikohan näyttää paremmalta, iso nippu paskaduunin työtodistuksia blokkarina tai siivojana, vai se yksi hyvä todistus isin kaverin firmasta? Ei se määrä, vaan laatu.
Tuomiokirkon opas, myyjä, kielikurssin vetäjä, leirinohjaaja.
Nuoko ovat kaikki ihan hirveitä paskaduuneja, joista työnantaja ei voi päätellä hakijasta yhtään mitään, niinkö? Eikun sun mielestä opiskelija ei saa edes kesäksi muuta kuin paskaduunia, joka on yhtä mitätöntä osaamisen kartuttamista kuin olla ilman työtä kokonaan.
Riippuu mitä haluaa. Jos haluaa isona olla matkaopas, niin nuohan on ihan loistoduuneja. Mutta samaan aikaan se rikkaan perhe muksu vetelee monen tonnin kuukausituloja tutun firmassa, isi makso pääsykoekurssit kouluihin ja pisti sanan kiertämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä... kirjat ovat kirjastossa ilmaisia, mutta jos matalatuloisen perheen tapoihin ei kirjastossa käynti kuulu, lukemista ja oppimista ei arvosteta vaan se on "herrojen kakaroille," niin totta kai se ajatusmaailma periytyy lapsille.
tosin alentava ajatus huonomman tulotason ihmisistä. Siis toki joukossa voi olla myös sivistystä karttelevia, mutta niin on rikkaissakin paljon näitä Harkimoita ja Sukareita, joille ei ole koskaan maistunut tieto vaan raha (keinolla millä hyvänsä). Sivistys on melko irrallinen tulotasosta. Tulotaso usein peritään, koska kotoa joko saadaan tai ei saada rahaa harrastuksiin, yliopiston valmennuskursseille, kielimatkoille, opintojen ajaksi, kenties ensiasunto, rahaa oman yrityksen perustamiseen, matkusteluun yms yms. Nyt mietit pään puhki, miten vaikka ensiasunnon saaminen liittyy tulotasoon, niin kovin monella tavalla. Vaikka arvostaisi kirjastoja ja kirjoja, niin syö voimia olla koditon tai käydä siivoamassa satamassa laivoja, voidakseen asua jossain. Ikätoveri sen sijaan saa alihinnalla "ostaa" vanhemmiltaan asunnon ja käy kalliit kurssit päästäkseen oikikseen/lääkikseen/kauppikseen.
Kyse ei ole ajatusmaailman erosta, kaikista meistä olisi mukavaa ja hienoa olla vaikkapa lastenlääkäri. Kyse on resurssien kasautumisesta. On vaikeampaa jaksaa opiskella pitkälle ja uida sosiaalisissa verkostoissa, jos on rahallisesti niukkaa ja kaikki on taistelua eteenpäin, kuin jos se kaikki on lapsesta asti pedattu. Ja trust me, 90% menestyjistä se on pedattu: ALoitetaan konservatorion viulutunnit 5-v, mennään kielikylpyluokalle, käydään perheen kanssa etelänlomilla, harrastetaan mitä halutaan (eikä sitä mihin on varaa), tunnetaan oikeita ihmisiä, edetään parhaimpiin lukioihin, järkätään parit kesätyöt jne... ja sitten sama kierros kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa...
Rakennemuutoksen aikana tilanne oli eri, silloin suuret massat lähti maaseudun torpista "ylös", mutta kyse oli rakenteellisesta yhteiskunnan muutoksesta.
Edelleenkin toimii se, että menee opiskelemaan hyvään kouluun ja luo laajat verkostot siellä. Samoin RUKin käyminen auttaa verkostoitumisessa. Tuloksellinen harrastaminen tuottaa myös verkostoja ja arvokasta osaamista, joka voi mm. poikia työpaikkoja. Esimerkiksi omista lapsistani yksi on harrastanut vuosikausia valokuvausta ja opiskellut siinä pitkälle, samoin toiminut partiossa ja päätynyt mm. organisoimaan parintuhannen partiolaisen leiriä. Molemmat ovat johtaneet elämässä uusille urille, seikkailuihin ja työpaikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaria ei ole edes varaa ottaa yhdenkään köyhän. Hyvä kun rahat riittävät omien lasten ruokiin, heitäkin pitää kehottaa juomaan maitoa runsaasti koulussa, koska loppukuussa sitä ei ole pienipalkkaisen vanhemman varaa ostaa kotiin.
Saati että olisi varaa lähettää oma lapsi vaihtariksi. Joo, stipendiä voi hakea sille, että oleskelusta ei joudu maksamaan, mutta lennot pitää maksaa, ja varsinkin käyttömenot, jotka vieraassa maassa ovat aina isommat kuin kotona.
Huomaa hyvin, että tässä ketjussa kommentoi joukko hyväosaisia.
Huomaa hyvin että täällä kommentoi joukko neljännen sukupolven loisia. Kai tajuat että se vaihtarivuosi on siinä vaiheessa kun se ns lapsi on voinut jo itsekin tienata ne lentorahat? Minullakin jo 14-vuotias tekee keikkaa, mm. muuten kielikylpylastenhoitoa.
Ai niin. Kun sinun penskasi ei osaa mitään.
Selvintä olisi ottaa lapset jo pieninä pois vanhemmiltaan kasvatettavaksi ulkomaailmasta eristetyissä laitoksissa, joissa jokainen on takuulla samalla viivalla, ketään ei päästä etuilemaan minkään epäreilun etunsa, esim. paremman matematiikantaitonsa tai kielipäänsä turvin, kun taas hitaammat saavat kaiken mahdollisen tuen että pysyvät edes jotenkuten muiden mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo väitös kerro mitään uutta.
Lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin on huomattu, että hyvätuloisten lapset keskimäärin saavat laadukkaampaa ravintoa, enemmän unta, enemmän vanhempien huomiota, enemmän elämyksiä ja virikkeitä, enemmän tukea koulunkäyntiin jne. Nämä tekijät yhdessä voivat nostaa lapsen älykkyystasoa jopa 15 pistettä testeissä, mikä ei ole vähän. Ja köyhillä lapsilla asia menee sitten päin vastoin. Ja huom., raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni.
Kehotan kuromaan umpeen lukemisen ymmärryksen taitoa. Sinulla on pahoja puutteita siinä.
Tuossahan nimenomaan sanottiin, että nuo kulttuuriset tekijät selittävät osan, MUTTA VAIN OSAN tulotason periytymisestä.
On iso ero siinä, pääseekö automaattisesti hyvään kouluun - koska asuu sen koulupiirissä - vai joutuuko pinnistelemään pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Onko varaa harrastaa vaikkapa soittoa tai kilpailla urheiluseurassa. Ovatko lomat kotona oleilua, koska muuhun ei ole varaa, vai aina uusia ulkomaankohteita. Onko vanhemmilla varaa hankkia valmennuskursseja tai kielikursseja ulkomailla, vai onko se pelkän kirjaston varassa. Onko vanhempien suhteilla saatavissa helposti hyviä työpaikkoja vai pitääkö vääntää hampparia lähimäkkärissä.
Tätä rataa. Vanhempien varallisuudellakin ON iso merkitys, ja se tosiaan on todistettu moneen kertaan.
Lue myös tämä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Kuinka ollakaan tässäkin ketjussa on aika monta ilmeisen hyvätuloista "fiksua", jotka eivät kuitenkaan ymmärrä mikä tuon väitöstutkimuksen tulos on, vaikka se on hyvin yksinkertaisesti tiivistetty tuohon artikkeliin.
Mun kampaajani on köyhän yksinhuoltajan lapsi Vesalasta. Hänen miehensä on viroalinen, eikä todellakaan varakas.
Molemmilla on yritys ja yksi lapsi johon panostetaan. Hän on juurikin lähdössä vaihtariksi. Ja muutenkin todella pärjäävä, saanut esim kesätöitä mikä on monelle mahdottomuus pk-seudulla.
Kyllä se on ihan se oma asenne jääkö Vesalaan viiden lapsen yh-äidiksi juopottelemaan vaiko nouseeko sieltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ollakaan tässäkin ketjussa on aika monta ilmeisen hyvätuloista "fiksua", jotka eivät kuitenkaan ymmärrä mikä tuon väitöstutkimuksen tulos on, vaikka se on hyvin yksinkertaisesti tiivistetty tuohon artikkeliin.
Ks vastaus yllä. Se äidinkielen taito...
Outoa nostaa tässä ketjussa asuinpaikka näinkin vahvasti esille, tutkimuksessa kun ei erikseen tarkasteltu sitä, kuka asuu missä. Se kulttuuri kyllä tulee kotiin asti, vaikka asuisi Vähä-Äiniöllä, mutta ei tunge väkisin kotiin Jakomäessä.
Tutkimuksessa muuten ei tutkittu tulotasoa vaan sosioekonomista asemaa, joka on ihan erilainen juttu. Kun palstalla kirjoitetaan koulutuksesta ja opiskelun tärkeydestä, nostetaan aina esille se, että rikkaaksi voi tulla, vaikka jättäisi peruskoulun kesken, kyse on yksilön omasta viitsimisestä ja jos ei koulu vastaa tarpeisiin, voi ryhtyä tekemään kauppaa. Kumma juttu, että näissä tutkimuksissa ei koskaan nouse esille joku tietty ryhmä, jolla on alhainen koulutus, olematon kulttuurinen pääoma ja silti vahva sosioekonominen asema.
Enkä ymmärrä, miksi fiksuja ja ahkeria syyllistetään siitä, että he jatkavat sillä mallilla, jonka ovat kotoaan saaneet. Niin jatkavat ne sosioekonomiselta asemaltaan matalammalla olevatkin, mutta heille se tuntuu olevan kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaria ei ole edes varaa ottaa yhdenkään köyhän. Hyvä kun rahat riittävät omien lasten ruokiin, heitäkin pitää kehottaa juomaan maitoa runsaasti koulussa, koska loppukuussa sitä ei ole pienipalkkaisen vanhemman varaa ostaa kotiin.
Saati että olisi varaa lähettää oma lapsi vaihtariksi. Joo, stipendiä voi hakea sille, että oleskelusta ei joudu maksamaan, mutta lennot pitää maksaa, ja varsinkin käyttömenot, jotka vieraassa maassa ovat aina isommat kuin kotona.
Huomaa hyvin, että tässä ketjussa kommentoi joukko hyväosaisia.
Huomaa hyvin että täällä kommentoi joukko neljännen sukupolven loisia. Kai tajuat että se vaihtarivuosi on siinä vaiheessa kun se ns lapsi on voinut jo itsekin tienata ne lentorahat? Minullakin jo 14-vuotias tekee keikkaa, mm. muuten kielikylpylastenhoitoa.
Ai niin. Kun sinun penskasi ei osaa mitään.
No en minä nyt noin sanoisi. Ollaan miehen kanssa molemmat akateemisia asiantuntijoita, palkkamme yhteensä yhdeksän tonnia kuussa brutto. Silti ymmärretään sinua paremmin, millaista elämä on oikeasti köyhissä perheissä. Ok, olemme molemmat yhteiskuntatieteilijöitä, joten ehkä siksi ymmärrys on parempi...
Niiden köyhien perheiden ipanoilla menee hanttihommista säästöt kyllä ihan tasan ja tyystin opiskelumateriaalien hankintaan. Ei jää senttiäkään vaihtarivuoteen. Tunnen yhdenkin perheen, jossa teinit on jakaneet ilmaisjakelulehtiä 13-vuotiaasta, olleet marketissa 15-vuotiaasta jne. Että voivat ostaa lukion vaatimat läppärit ja kirjat.
Jännä juttu tuokin. Sinäkin myönnät, että köyhien perheiden lasten pitää puskea töitä kovasti saadakseen mitään ekstraa.
Ja silti olet sitä mieltä, että he ovat tasa-arvoisessa asemassa niihin kermapersetenaviin, joille pappa betalar kaiken, ja vapaa-ajan voi käyttää johonkin kehittävään hommaan ilmaisjakelulehtien tai naapurin penskojen vahtimisen sijasta.
Ei voi mitään, sun ymmärryskykysi ei selvästi tähän nyt riitä.
Itse en ymmärtänyt, mitä tekemistä vaihtarin asumisella perheessä on minkään kanssa. Vaihtari ei ole mikään kielenope perheessä. Tarkoitus on, että hän oppii suomea eikä että hänen kanssaan puhutaan hänelle tuttuja kieliä. Kansainvälistymisen kanssakin on vähän niin ja näin, vaihtariyhdistysten/firmojen hehkutuksesta huolimatta. Angstinen ja estoinen saksalainen, jota saa vetää perässä kaikkialle, on lähinnä piikki perheen persseessä.