Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo väitös kerro mitään uutta.
Lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin on huomattu, että hyvätuloisten lapset keskimäärin saavat laadukkaampaa ravintoa, enemmän unta, enemmän vanhempien huomiota, enemmän elämyksiä ja virikkeitä, enemmän tukea koulunkäyntiin jne. Nämä tekijät yhdessä voivat nostaa lapsen älykkyystasoa jopa 15 pistettä testeissä, mikä ei ole vähän. Ja köyhillä lapsilla asia menee sitten päin vastoin. Ja huom., raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni.
Kehotan kuromaan umpeen lukemisen ymmärryksen taitoa. Sinulla on pahoja puutteita siinä.
Tuossahan nimenomaan sanottiin, että nuo kulttuuriset tekijät selittävät osan, MUTTA VAIN OSAN tulotason periytymisestä.
On iso ero siinä, pääseekö automaattisesti hyvään kouluun - koska asuu sen koulupiirissä - vai joutuuko pinnistelemään pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Onko varaa harrastaa vaikkapa soittoa tai kilpailla urheiluseurassa. Ovatko lomat kotona oleilua, koska muuhun ei ole varaa, vai aina uusia ulkomaankohteita. Onko vanhemmilla varaa hankkia valmennuskursseja tai kielikursseja ulkomailla, vai onko se pelkän kirjaston varassa. Onko vanhempien suhteilla saatavissa helposti hyviä työpaikkoja vai pitääkö vääntää hampparia lähimäkkärissä.
Tätä rataa. Vanhempien varallisuudellakin ON iso merkitys, ja se tosiaan on todistettu moneen kertaan.
Lue myös tämä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Samalla unohdat tärkeimmän: vanhempien läsnäolon lastensa elämässä! Onhan se moneen kertaan tutkittu, että kun vanhemmat ovat lapsensa kanssa, osallistuvat tämän harrastuksiin (vaikka vain kentän laidalla kannustaen), ovat kiinnostuneita lapsensa elämästä, tuntevat kaveripiirin jne. niin lapsella on paljon suuremmat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteensa, koska vanhempien tuki kasvattaa lapsen itseluottamusta.
Eikä tämä edellytä kotirouvaa äidiksi vaan sitä, että työajan ulkopuolella lapsi on vanhempiensa elämässä ykkönen, se ihminen, josta ollaan kiinnostuneita ja jonka kanssa halutaan olla. Lapseen panostaminen ei tarkoita sitä, että kustantaa tämän kielikurssille vaan sitä, että tuntee sen oman lapsensa ja haluaa hänelle parasta. Vaikka itse joutuisi "uhraamaan" elämänsä ja viemään harrastuksiin, kun lapsi on vielä liian pieni yksin matkaa kulkemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaria ei ole edes varaa ottaa yhdenkään köyhän. Hyvä kun rahat riittävät omien lasten ruokiin, heitäkin pitää kehottaa juomaan maitoa runsaasti koulussa, koska loppukuussa sitä ei ole pienipalkkaisen vanhemman varaa ostaa kotiin.
Saati että olisi varaa lähettää oma lapsi vaihtariksi. Joo, stipendiä voi hakea sille, että oleskelusta ei joudu maksamaan, mutta lennot pitää maksaa, ja varsinkin käyttömenot, jotka vieraassa maassa ovat aina isommat kuin kotona.
Huomaa hyvin, että tässä ketjussa kommentoi joukko hyväosaisia.
Huomaa hyvin että täällä kommentoi joukko neljännen sukupolven loisia. Kai tajuat että se vaihtarivuosi on siinä vaiheessa kun se ns lapsi on voinut jo itsekin tienata ne lentorahat? Minullakin jo 14-vuotias tekee keikkaa, mm. muuten kielikylpylastenhoitoa.
Ai niin. Kun sinun penskasi ei osaa mitään.
No en minä nyt noin sanoisi. Ollaan miehen kanssa molemmat akateemisia asiantuntijoita, palkkamme yhteensä yhdeksän tonnia kuussa brutto. Silti ymmärretään sinua paremmin, millaista elämä on oikeasti köyhissä perheissä. Ok, olemme molemmat yhteiskuntatieteilijöitä, joten ehkä siksi ymmärrys on parempi...
Niiden köyhien perheiden ipanoilla menee hanttihommista säästöt kyllä ihan tasan ja tyystin opiskelumateriaalien hankintaan. Ei jää senttiäkään vaihtarivuoteen. Tunnen yhdenkin perheen, jossa teinit on jakaneet ilmaisjakelulehtiä 13-vuotiaasta, olleet marketissa 15-vuotiaasta jne. Että voivat ostaa lukion vaatimat läppärit ja kirjat.
Jännä juttu tuokin. Sinäkin myönnät, että köyhien perheiden lasten pitää puskea töitä kovasti saadakseen mitään ekstraa.
Ja silti olet sitä mieltä, että he ovat tasa-arvoisessa asemassa niihin kermapersetenaviin, joille pappa betalar kaiken, ja vapaa-ajan voi käyttää johonkin kehittävään hommaan ilmaisjakelulehtien tai naapurin penskojen vahtimisen sijasta.
Ei voi mitään, sun ymmärryskykysi ei selvästi tähän nyt riitä.
Minä olen elänyt sellaisessa köyhässä perheessä, samoin mieheni. Seurannut kolmekymmentä vuotta vierestä niitä vääriä ratkaisuja ja niiden seurauksia. Loputonta tyhmyyttä ja hoksottimien puutetta.
Esm jo se että niissä hanttihommaperheissä ei tajuta rajoittaa lapsilukua. Jos olisi yksi lapsi, eikä kolme tai enemmän, rahaa jäisi enemmän. Mutta ei, kun saa sen äitiyspakkauksen ja lapsi ns tuo leivän tullessaan. Ei tuo. Se lapsi pitää elättää aikuiseksi asti!
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo väitös kerro mitään uutta.
Lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin on huomattu, että hyvätuloisten lapset keskimäärin saavat laadukkaampaa ravintoa, enemmän unta, enemmän vanhempien huomiota, enemmän elämyksiä ja virikkeitä, enemmän tukea koulunkäyntiin jne. Nämä tekijät yhdessä voivat nostaa lapsen älykkyystasoa jopa 15 pistettä testeissä, mikä ei ole vähän. Ja köyhillä lapsilla asia menee sitten päin vastoin. Ja huom., raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni.
Word Gap erottaa köyhän rikkaasta jo taaperona
Uskon kyllä, että sosioekonomisen aseman periytyminen on totta on tietyllä tavalla, että varsinkin noissa rikkaammissa piireissä mitään kampaajan tai putkimiehen ammattia ei jälkikasvulle hyväksytä, tai susta tulee perinnötön.... (Ranskan vallankumouksessa mestattu kuningaskin olisi halunnut olla lukkoseppä, eikä kuningas.)
Minun iso-isoisäni oli timpuri, samoin hänen isänsä, minun ukkini oli timpuri ja vielä minun isänikin. Faija ei koskaan mikään herra halunnut ollakaan, sillä hän piti siitä, mitä teki. Isälle tuli tutuksi kunnan jauhot, sillä oma isä kuoli kun hän oli lapsi, ja köyhyys tuli tupaan. Ei ollut tukia. Toinen seikka, jota nykynuoriso ei ehkä tiedä, on se että herranlapsi oli koulussa herranlapsi ja köyhänkakara oli köyhänkakara. Vaikka sai kokeesta kympin, tokariin tuli seiska.
Mutta: faija kävi kirjastossa. Jos se ei ollut metsällä, se oli nenä kirjassa. Se luki laidasta laitaan, hyllystä löytyi niin Dostojevski kuin Kalle Päätalo (En tiedä, mitä Kalle Päätalon lapset nykyisin tekevät, mutta siinä oli aikanaan Suomen kovatienestisin työläiskirjailija, ja ihan köyhään torppaan syntynyt. )
Väitättekö siis, että me kaikki köyhien lapset ollaan jotain luusereita?
Sukututkimus on osoittanut, että minun juuriini kuuluu vahvasti talonpojat, joiden jälkeläiset 1800-luvulla alkoivat valua ensin torppiin, sitten ns. loisiin eli työllä itsensä elättäviin. He meni tehtaisiin, piikomaan jne. Olen tehnyt sen huomion, että moni sisuuntuu ja haluaa parempaa elämää. Onneksi ollaan Suomessa, missä on mahdollista opiskella ilman lukukausimaksuja. (mielipiteeni oikeistopuolueista varmaan arvaattekin)
Minunkin luuserisukulaisiin kuuluu nykyään toimitusjohtajaa, kirjailijaa, psykologia, kampaamon omistajaa, insinööriä, ja autokorjaamon omistajaa. Yks on niin rikas, että ajelee nahkapenkkisellä jeepillä, joka uusitaan joka toinen vuosi ja loppuja tuntomerkkejä en yksityisuudensuojan takia anna. (Mutta vaaleissa ei äänestä ainakaan kokoomusta;) Sitten on duunareita, metallityömiehiä, putkimiehiä, sähkäreitä ja työttömiä (ei suinkaan omasta tahdostaan.)
Sehän täällä Suomessa on niin hienoa, että opiskella saa ja toteuttaa taipumuksiaan, ja köyhäänkin autetaan, eikä se ole sairasvakuutuksesta kiinni, saatko Hojks-suunnitelman ja neurologin, jos sulla on korvien välissä pulma.
Laiskoja on aina ollut maailman sivu joka kylässä, ei rangaista tai niputeta heidän takiaan aidosti pulaan joutuneita. Kyllä suurin osa "kotona makoilijoista" töitä tahtoo, kun niitä vaan olisi!
On todella omituinen tämä ketju.
Tutkimuksessa selvästi todistetaan, että lapsen sosioekonominen - ei siis pelkästään sosiaalinen, vaan myös taloudellinen - asema periytyy monesta syystä, joista se asennepuoli eli vanhempien tarmo patistaa lasta sivistyksen ja opintojen pariin oli vain YKSI.
Ottaako noin helevetin koville myöntää, että oma elämä ei ole ihan pelkästään oman älykkyyden ja sinnikkyyden tulosta? Että Suomikin on epäreilu paikka lapselle kasvaa, ja hyvällä tuurilla on merkitystä?
Ei se ole syyllistämistä, vaan tarpeen siksi, että hyväosaiset muistaisivat, että hyvinvointivaltiolla ja tulonsiirroilla ja tuilla on tärkeä funktio. Pienituloisten lapsien mahdollisuuksia edetä pitää ylläpitää ja kehittää, eikä säästää koulutuksesta ja lapsiperheiden tuista. Se on POLITIIKKAA, hyvät naiset!
Jos ei joku koe sitä moraaliselsi velvollisuudeksi, niin toivon mukaan ymmärtää edes sen, että kasvavat tuloerot eivät edes taloudellisesti ole hyvä asia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaria ei ole edes varaa ottaa yhdenkään köyhän. Hyvä kun rahat riittävät omien lasten ruokiin, heitäkin pitää kehottaa juomaan maitoa runsaasti koulussa, koska loppukuussa sitä ei ole pienipalkkaisen vanhemman varaa ostaa kotiin.
Saati että olisi varaa lähettää oma lapsi vaihtariksi. Joo, stipendiä voi hakea sille, että oleskelusta ei joudu maksamaan, mutta lennot pitää maksaa, ja varsinkin käyttömenot, jotka vieraassa maassa ovat aina isommat kuin kotona.
Huomaa hyvin, että tässä ketjussa kommentoi joukko hyväosaisia.
Huomaa hyvin että täällä kommentoi joukko neljännen sukupolven loisia. Kai tajuat että se vaihtarivuosi on siinä vaiheessa kun se ns lapsi on voinut jo itsekin tienata ne lentorahat? Minullakin jo 14-vuotias tekee keikkaa, mm. muuten kielikylpylastenhoitoa.
Ai niin. Kun sinun penskasi ei osaa mitään.
No en minä nyt noin sanoisi. Ollaan miehen kanssa molemmat akateemisia asiantuntijoita, palkkamme yhteensä yhdeksän tonnia kuussa brutto. Silti ymmärretään sinua paremmin, millaista elämä on oikeasti köyhissä perheissä. Ok, olemme molemmat yhteiskuntatieteilijöitä, joten ehkä siksi ymmärrys on parempi...
Niiden köyhien perheiden ipanoilla menee hanttihommista säästöt kyllä ihan tasan ja tyystin opiskelumateriaalien hankintaan. Ei jää senttiäkään vaihtarivuoteen. Tunnen yhdenkin perheen, jossa teinit on jakaneet ilmaisjakelulehtiä 13-vuotiaasta, olleet marketissa 15-vuotiaasta jne. Että voivat ostaa lukion vaatimat läppärit ja kirjat.
Jännä juttu tuokin. Sinäkin myönnät, että köyhien perheiden lasten pitää puskea töitä kovasti saadakseen mitään ekstraa.
Ja silti olet sitä mieltä, että he ovat tasa-arvoisessa asemassa niihin kermapersetenaviin, joille pappa betalar kaiken, ja vapaa-ajan voi käyttää johonkin kehittävään hommaan ilmaisjakelulehtien tai naapurin penskojen vahtimisen sijasta.
Ei voi mitään, sun ymmärryskykysi ei selvästi tähän nyt riitä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta olen aika saletti, ettei ihminen, jolle iskä ja äiskä on tarjoilleet kaiken, pitkälle pötki ihan vaan sillä, että hengailee faijan golffikaverin firmassa.
Eihän tuossa ole mitään uutta. Koulutuksen ja työnteon arvostus sekä rahankäyttötavat opitaan lapsuudenkodissa. Aina on tietenkin niitä, jotka tekevät päinvastoin kuin vanhempansa. On lapsia, jotka opiskelevat, ahkeroivat ja säästävät, vaikka lapsuudenkodin malli olisi ollut toinen. Ja on niitä, jotka eivät viitsi tehdä mitään ja rahakin polttelee taskuissa, vaikka vanhempien malli on ollut toinen. Samassa perheessäkin voi olla lapsia, jotka toimivat aikuisina eri tavalla, vaikka heillä on lapsuudenkodistaan saatu samanlainen malli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ollakaan tässäkin ketjussa on aika monta ilmeisen hyvätuloista "fiksua", jotka eivät kuitenkaan ymmärrä mikä tuon väitöstutkimuksen tulos on, vaikka se on hyvin yksinkertaisesti tiivistetty tuohon artikkeliin.
Ks vastaus yllä. Se äidinkielen taito...
Yllä on aika monta vastausta, täällä kirjoittaa moni muukin samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
On naurettavaa väittää sitä hyvän sosioekonomisen aseman salaisuudeksi. Totta kai on järkevää tehdä asioita itse, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mistä tässä ketjussa on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo väitös kerro mitään uutta.
Lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin on huomattu, että hyvätuloisten lapset keskimäärin saavat laadukkaampaa ravintoa, enemmän unta, enemmän vanhempien huomiota, enemmän elämyksiä ja virikkeitä, enemmän tukea koulunkäyntiin jne. Nämä tekijät yhdessä voivat nostaa lapsen älykkyystasoa jopa 15 pistettä testeissä, mikä ei ole vähän. Ja köyhillä lapsilla asia menee sitten päin vastoin. Ja huom., raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni.
Kehotan kuromaan umpeen lukemisen ymmärryksen taitoa. Sinulla on pahoja puutteita siinä.
Tuossahan nimenomaan sanottiin, että nuo kulttuuriset tekijät selittävät osan, MUTTA VAIN OSAN tulotason periytymisestä.
On iso ero siinä, pääseekö automaattisesti hyvään kouluun - koska asuu sen koulupiirissä - vai joutuuko pinnistelemään pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Onko varaa harrastaa vaikkapa soittoa tai kilpailla urheiluseurassa. Ovatko lomat kotona oleilua, koska muuhun ei ole varaa, vai aina uusia ulkomaankohteita. Onko vanhemmilla varaa hankkia valmennuskursseja tai kielikursseja ulkomailla, vai onko se pelkän kirjaston varassa. Onko vanhempien suhteilla saatavissa helposti hyviä työpaikkoja vai pitääkö vääntää hampparia lähimäkkärissä.
Tätä rataa. Vanhempien varallisuudellakin ON iso merkitys, ja se tosiaan on todistettu moneen kertaan.
Lue myös tämä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Etkö tiedä mitä tarkoittavat ELÄMYKSET ja VIRIKKEET, vai mitä mesoat? Hyvä äidinkielentaito on sitä, että tunnistaa sanoja ja niiden sisältöjä. Lukemalla olisit sinäkin oppinut.
65, ei tässä kukaan ole väittänyt, etteivätkö köyhistä pieni osa nouse ylöspäin sosioekonomisessa asteikossa. Vaan että se on monesta syystä vaikeampaa ja sitä tapahtuu vähän. Kun taas rikkaan perheen tumpuloistakin mukuloista tulee "jotain".
Ps. Sulla on idealistinen käsitys siitä, mitä valtio/Kela/kunnat kustantaa erityislapsille. Ei siitä kumminkaan tässä sen enempää, menee sivu aiheen.
T. As-lapsen pettynyt äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on myös köyhällä lapsella erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Kaikki riippuu asenteesta.
Esim oma lapseni kävi yksityisen eskarin ja alakoulun englanniksi, eskari oli halvempi kuin kaupungin päivähoito. Läksyjä tehtiin paljon, meillä asui vaihtari vuoden, lapsi lopetti alakoulun natiivikielitaidolla.
Nyt on toisessa yksityisessä koulussa, jonne kaupunki maksaa matkat. Taivas rajana ainevalinnoissa, paljon ilmaisia kerhoja. Lukiossa saa jopa ilmaiset kirjat.
Toinen lapseni kävi sen saman eskarin ja saa nyt enkun tunteja ylläpito-opetuksena. Ilmaiseksi.
Köyhä toimisi vastaavissa tilanteissa seuraavasti:
a) köyhä ei maksa täyttä päivähoitomaksua, joten yksityisellä ei ole asiaa niillä hinnoilla. Pääseekö yksityiselle nollamenoilla, jos äiti on esim. opiskelija?
b) kuka vaihtari haluaa asumaan kaksioon? Vaihtarilta tuskin pyydetään rahaa ruokamenoihin? Köyhällä rahat riittävät nipin napin omiin ruokiin.
Tuo vaihtariesimerkki on kyllä ihan paras. Kas kun et au pairia ehdottanut.
Itse en ymmärtänyt, mitä tekemistä vaihtarin asumisella perheessä on minkään kanssa. Vaihtari ei ole mikään kielenope perheessä. Tarkoitus on, että hän oppii suomea eikä että hänen kanssaan puhutaan hänelle tuttuja kieliä. Kansainvälistymisen kanssakin on vähän niin ja näin, vaihtariyhdistysten/firmojen hehkutuksesta huolimatta. Angstinen ja estoinen saksalainen, jota saa vetää perässä kaikkialle, on lähinnä piikki perheen persseessä.
Ks vastaukseni yllä.
Mitä järkeä on kommentoida sinne tänne ilman nimimerkkiä "ks vastaukseni yllä"? Vissiin hankala ymmärtää miten tällainen nettikeskustelu toimii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
On naurettavaa väittää sitä hyvän sosioekonomisen aseman salaisuudeksi. Totta kai on järkevää tehdä asioita itse, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mistä tässä ketjussa on kyse.
Tietenkin on. Se on priorisointia, elämänhallintaa. Pitkällä aikavälillä asenteella on valtava merkitys. Jos yhtenä aamuna heittäytyy maahan makaamaan, ei se vielä mitään ratkaise, mutta kun niin tekee 10 vuotta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo väitös kerro mitään uutta.
Lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin on huomattu, että hyvätuloisten lapset keskimäärin saavat laadukkaampaa ravintoa, enemmän unta, enemmän vanhempien huomiota, enemmän elämyksiä ja virikkeitä, enemmän tukea koulunkäyntiin jne. Nämä tekijät yhdessä voivat nostaa lapsen älykkyystasoa jopa 15 pistettä testeissä, mikä ei ole vähän. Ja köyhillä lapsilla asia menee sitten päin vastoin. Ja huom., raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni.
Kehotan kuromaan umpeen lukemisen ymmärryksen taitoa. Sinulla on pahoja puutteita siinä.
Tuossahan nimenomaan sanottiin, että nuo kulttuuriset tekijät selittävät osan, MUTTA VAIN OSAN tulotason periytymisestä.
On iso ero siinä, pääseekö automaattisesti hyvään kouluun - koska asuu sen koulupiirissä - vai joutuuko pinnistelemään pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Onko varaa harrastaa vaikkapa soittoa tai kilpailla urheiluseurassa. Ovatko lomat kotona oleilua, koska muuhun ei ole varaa, vai aina uusia ulkomaankohteita. Onko vanhemmilla varaa hankkia valmennuskursseja tai kielikursseja ulkomailla, vai onko se pelkän kirjaston varassa. Onko vanhempien suhteilla saatavissa helposti hyviä työpaikkoja vai pitääkö vääntää hampparia lähimäkkärissä.
Tätä rataa. Vanhempien varallisuudellakin ON iso merkitys, ja se tosiaan on todistettu moneen kertaan.
Lue myös tämä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Etkö tiedä mitä tarkoittavat ELÄMYKSET ja VIRIKKEET, vai mitä mesoat? Hyvä äidinkielentaito on sitä, että tunnistaa sanoja ja niiden sisältöjä. Lukemalla olisit sinäkin oppinut.
Sinä sanoit aivan selvästi: "raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni."
No, kuten sanoin: eivät voisi, eikä kyse ole pelkästään ravinnon laadusta, vaan paljon, paljon monista muistakin edellytyksistä.
Jos et tarkoita, mitä sanot, niin se on voi voi, kirjallista ilmaisuakin sinun näemmä kannattaa kuroa umpeen.
;-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
On naurettavaa väittää sitä hyvän sosioekonomisen aseman salaisuudeksi. Totta kai on järkevää tehdä asioita itse, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mistä tässä ketjussa on kyse.
Tietenkin on. Se on priorisointia, elämänhallintaa. Pitkällä aikavälillä asenteella on valtava merkitys. Jos yhtenä aamuna heittäytyy maahan makaamaan, ei se vielä mitään ratkaise, mutta kun niin tekee 10 vuotta...
No kun ei ole. Yksikään köyhä ei rikastu ja saa hyvää työuraa osaamalla kerätä sieniä ja korjata vanhoja autonraatoja.
Perintörikas 42 voi ylläpitää vanhempiensa haalimaa omaisuutta nuukalla elämällä, mutta kas kun tässä ketjussa ei ollut kyse perintöomaisuuden ylläpitämisestä, vaan sosioekonomisesta NOUSUSTA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
On naurettavaa väittää sitä hyvän sosioekonomisen aseman salaisuudeksi. Totta kai on järkevää tehdä asioita itse, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mistä tässä ketjussa on kyse.
Sinä näköjään katsot asiaa vain siitä näkökulmasta, että sosioekonominen asema vaikuttaa ihmiseen, vaikka sama pätee myös toisin päin.
Noin se on, ja tosiaan moneen kertaan tutkittu juttu. Puhutaan Matteusilmiöstä, eli siitä, että hyvä kasautuu. Jotta köyhän perheen vesa nousisi sosiaalisesti ja taloudellisesti, vaaditaan monin verroin enemmän lahjakkuutta ja työtä. Oikeastaan yhtäkään isoa virhevalintaa ei köyhän perheen lapsi voi tehdä, koska sellaisen korjaamiseen ei ole varaa.
Rikkaan perheen vesan ei tarvitse ponnistella, sosiaalinen lasku toteutuu vain todella moninkertaisella töpeksinnällä. "Ai meni peruskoulu perseelleen, ei hätää, vanhemmat maksaa sulle kotiopetusta ja voit käydä kymppiluokan ja nostaa arvosanoja... "
Vanhempien sosiaaliset piirit vaikuttavat myös lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen. Breaking News! Ja mitenköhän tätä pitäisi nyt korjata yhteiskunnan toimesta? Lisää rahaa jonnekin?
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien sosiaaliset piirit vaikuttavat myös lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen. Breaking News! Ja mitenköhän tätä pitäisi nyt korjata yhteiskunnan toimesta? Lisää rahaa jonnekin?
Kyllä. Koulutukseen ja lapsiperheiden tukiin.
Vai meinaatko, että se on edes yhteiskunnan kokonaisetu, että köyhien perheiden muksut eivät kouluttaudu kunnolla ja pysyvät köyhinä? Katsos kun ei ole. Lue tuo OECD-linkki.
Alue: Aihe vapaa
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.