Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.
Höpsistä pöpsistä. Toki menestyksestä osa voi hyvin olla oman ahkeruuden ansiota, mutta kuten tuossa tutkimuksessa juuri todistettiin, se on myös syntymäetu. Hyvää tuuria siis.
Koti on hyvässä koulupiirissä, lapselle on ollut varaa kustantaa kehittäviä harrastuksia, lomilla on reissattu ympäri maailmaa, mamman ja papan suhteilla päästy hyviin työpaikkoihin....
Mutta on tutkittu sitäkin, että hyväosaisilla on vaikeuksia myöntää, ettei ehkä kaikki hyvä olekaan oman älykkyyden tai ahkeruuden tuotosta. Kun monopolin pelaajista osalle annettiin tuplamäärärahat, he silti pelin voitettuaan katsoivat, että kyse oli heidän paremmista pelaamisen taidoistaan eikä epäreilusta alkuasetelmasta.
Sama koskee tätä, ja olet oikein hyvä esimerkki.
Ks. Kirjoitukseni numero 21. Meillä on esim surkeat lähikoulut, kukaan ei pakota niihin menemään, painotuksilla pääsee niistä pois.
Ja sen reissaamisen hoidimme esim viime kesänä niin, että vaihdoin asuntoja erään Englannissa asuvan kanssa. Halvat lennot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.
Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.
Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.
Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.
Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Kuten nyt tältäkin palstalta köyhien ja työttömien teksteistä on luettavissa, äidinkielen osaajat alkavat olla harvassa. Ja jos heikosta kirjallisesta ilmaisusta huomauttaa, saa kuulla ettei moisella seikalla ole mitään väliä tai viestiä.
Pitääkö köyhän sukupolvesta toiseen pykätä ne kolme-kuusi lasta ja sitten ihmetellä kun rahat ei riitä? Köyhyys on myös kiinni omista valinnoista ja siinä mielessä monen kohdalla silkasta typeryydestä ja itsekkyydestäkin, että halutaan se iso perhe taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Elämä on valintoja. Satsaa siihen yhteen lapseen ja katkaise köyhyyden kierre. Älä haali suurperhettä. Jos haalit, älä sitten syitä muita siitä kun rahat ei riitä.
Toisekseen kirjastossa tosiaan on ilmaista tietoa saatavilla enemmän kuin kukaan ehtii lukea. Moni harrastus on ilmainen. Monet kulttuuritapahtumat ovat ilmaisia ja moniin näyttelyihin pääsee aina välillä ilmaiseksi. Jos ei niistä jaksa ottaa selvää ja niissä käydä, se ei ole hyväosaisten syytä. Ihan yhtä lailla (ellei enemmänkin) heillä tehdä pitkää päivää, painita arjen kiireissä ja yrittetä siinä sivussa jaksaa tarjota lapsille eväitä elämään.
Moni köyhä tarmokkaasti syyttää kyllä muita tilanteestaan. Kai niillä geeneilläkin monessa kohtaa on vaikutusta. Ei se aivan sattumaa ole, että korkeasti koulutetut saavat herkemmin akateemisesti pärjääviä jälkeläisiä. Kaikilla nyt vain ei ole sama määrä kapasiteettia alunpitäenkään ja ei sille voi mitään. Ei se ole muiden vika jos naapurin Sarin lapsilla ei äitinsä tapaan matikkapää riitä peruskoulusta eteenpäin tai jos Mikan lapset eivät ole koulusta kiinnostuneita ja siksi päätyvät nurisemaan herravihaa ja epäreilua elämäänsä isänsä jalanjäljissä autokorjaamolle.
Kaikista nyt vain ei ole lääkäreiksi tai presidenteiksi, diplomi-insinööreiksi jne. Kuten ei kaikista ole käsityöläisiksi tai urheilijoiksikaan. Niiden kykyjen ja taitojen mukaan voi kuitenkin tajuta pelata sitä elämäänsä ja jättää esim. suurperheet niille, joilla on kapasitettia ja varaa sellaista elättää. Muiden vika se ei ole jos toiset tekevät typeriä valintoja läpi elämänsä ja sukupolvesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.
Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.
Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.
Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.
Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.
Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.
Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.
Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.
Höpsistä pöpsistä. Toki menestyksestä osa voi hyvin olla oman ahkeruuden ansiota, mutta kuten tuossa tutkimuksessa juuri todistettiin, se on myös syntymäetu. Hyvää tuuria siis.
Koti on hyvässä koulupiirissä, lapselle on ollut varaa kustantaa kehittäviä harrastuksia, lomilla on reissattu ympäri maailmaa, mamman ja papan suhteilla päästy hyviin työpaikkoihin....
Mutta on tutkittu sitäkin, että hyväosaisilla on vaikeuksia myöntää, ettei ehkä kaikki hyvä olekaan oman älykkyyden tai ahkeruuden tuotosta. Kun monopolin pelaajista osalle annettiin tuplamäärärahat, he silti pelin voitettuaan katsoivat, että kyse oli heidän paremmista pelaamisen taidoistaan eikä epäreilusta alkuasetelmasta.
Sama koskee tätä, ja olet oikein hyvä esimerkki.
Ks. Kirjoitukseni numero 21. Meillä on esim surkeat lähikoulut, kukaan ei pakota niihin menemään, painotuksilla pääsee niistä pois.
Ja sen reissaamisen hoidimme esim viime kesänä niin, että vaihdoin asuntoja erään Englannissa asuvan kanssa. Halvat lennot.
Asut stadissa tai muualla isossa kaupungissa. Valtaosalla suomalaisista ei ole niitä painotusluokkia. Tai jos on, niihin voi olla helvetin vaikea päästä, sen sijaan lähikouluun ko. hyvässä koulupiirissä asuvat tampiotkin pääsevät ilman mitään pääsykoetta. Esim. meillä matikassa erinomainen lapsi pyrki matikkaluokalla, mutta sinne pääsi 9 prosenttia hakijoista, eikä ko. kouluun edes hakeneet matikassa huonot lapset...
Etkä selvästi edes ymmärrä, mitä on köyhyys. Oikeasti köyhällä ei ole tonnia lentolippuihin, saati paikan päällä rahaa käydä museoissa ja näyttelyissä tms. Tai tuttuja Englannissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Opintojen päätyttyä sillä köyhällä muksulla on näyttää nippu työtodistuksia, rikkaan muksulla ei. Kumman arvelet pärjäävän paremmin?
Asenteet periytyy. Olen itse köyhästä perheestä, mutta ihan mukavasti pärjännyt elämässä. Äitini ei ole mikään tyhmä, vaan pärjäsi aikoinaan hyvin koulussa. Valitettavasti elämä hänellä potki sen verran päähän, että kunnon ammattia ei koskaan opiskellut. Mutta muisti kuitenkin meille lapsille jankuttaa opiskeluiden tärkeydestä ja kannustamaan parempaa. Ollaan kaikki opiskeltu sitten yliopistossa tai ammattikorkeassa fiksuja ammatteja, ja todella tehty töitä paremman elintason eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.
Höpsistä pöpsistä. Toki menestyksestä osa voi hyvin olla oman ahkeruuden ansiota, mutta kuten tuossa tutkimuksessa juuri todistettiin, se on myös syntymäetu. Hyvää tuuria siis.
Koti on hyvässä koulupiirissä, lapselle on ollut varaa kustantaa kehittäviä harrastuksia, lomilla on reissattu ympäri maailmaa, mamman ja papan suhteilla päästy hyviin työpaikkoihin....
Mutta on tutkittu sitäkin, että hyväosaisilla on vaikeuksia myöntää, ettei ehkä kaikki hyvä olekaan oman älykkyyden tai ahkeruuden tuotosta. Kun monopolin pelaajista osalle annettiin tuplamäärärahat, he silti pelin voitettuaan katsoivat, että kyse oli heidän paremmista pelaamisen taidoistaan eikä epäreilusta alkuasetelmasta.
Sama koskee tätä, ja olet oikein hyvä esimerkki.
Ks. Kirjoitukseni numero 21. Meillä on esim surkeat lähikoulut, kukaan ei pakota niihin menemään, painotuksilla pääsee niistä pois.
Ja sen reissaamisen hoidimme esim viime kesänä niin, että vaihdoin asuntoja erään Englannissa asuvan kanssa. Halvat lennot.
Asut stadissa tai muualla isossa kaupungissa. Valtaosalla suomalaisista ei ole niitä painotusluokkia. Tai jos on, niihin voi olla helvetin vaikea päästä, sen sijaan lähikouluun ko. hyvässä koulupiirissä asuvat tampiotkin pääsevät ilman mitään pääsykoetta. Esim. meillä matikassa erinomainen lapsi pyrki matikkaluokalla, mutta sinne pääsi 9 prosenttia hakijoista, eikä ko. kouluun edes hakeneet matikassa huonot lapset...
Etkä selvästi edes ymmärrä, mitä on köyhyys. Oikeasti köyhällä ei ole tonnia lentolippuihin, saati paikan päällä rahaa käydä museoissa ja näyttelyissä tms. Tai tuttuja Englannissa.
Olen jäänyt orvoksi 14-vuotiaana. Mieheni on hyvin köyhästä perheestä. Fiksuus ja ahkeruus ovat ne tekijät joka erottaa meidät esim miehen sisarista jotka juurikin vetävät juuri tuota sinun virttäsi Kiteen takamailla. Monet museot on muuten ilmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.
Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.
Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.
Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.
Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.
Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.
Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.
Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.
Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Opintojen päätyttyä sillä köyhällä muksulla on näyttää nippu työtodistuksia, rikkaan muksulla ei. Kumman arvelet pärjäävän paremmin?
Niin kumpikohan näyttää paremmalta, iso nippu paskaduunin työtodistuksia blokkarina tai siivojana, vai se yksi hyvä todistus isin kaverin firmasta? Ei se määrä, vaan laatu.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö köyhän sukupolvesta toiseen pykätä ne kolme-kuusi lasta ja sitten ihmetellä kun rahat ei riitä? Köyhyys on myös kiinni omista valinnoista ja siinä mielessä monen kohdalla silkasta typeryydestä ja itsekkyydestäkin, että halutaan se iso perhe taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Elämä on valintoja. Satsaa siihen yhteen lapseen ja katkaise köyhyyden kierre. Älä haali suurperhettä. Jos haalit, älä sitten syitä muita siitä kun rahat ei riitä.
Toisekseen kirjastossa tosiaan on ilmaista tietoa saatavilla enemmän kuin kukaan ehtii lukea. Moni harrastus on ilmainen. Monet kulttuuritapahtumat ovat ilmaisia ja moniin näyttelyihin pääsee aina välillä ilmaiseksi. Jos ei niistä jaksa ottaa selvää ja niissä käydä, se ei ole hyväosaisten syytä. Ihan yhtä lailla (ellei enemmänkin) heillä tehdä pitkää päivää, painita arjen kiireissä ja yrittetä siinä sivussa jaksaa tarjota lapsille eväitä elämään.
Moni köyhä tarmokkaasti syyttää kyllä muita tilanteestaan. Kai niillä geeneilläkin monessa kohtaa on vaikutusta. Ei se aivan sattumaa ole, että korkeasti koulutetut saavat herkemmin akateemisesti pärjääviä jälkeläisiä. Kaikilla nyt vain ei ole sama määrä kapasiteettia alunpitäenkään ja ei sille voi mitään. Ei se ole muiden vika jos naapurin Sarin lapsilla ei äitinsä tapaan matikkapää riitä peruskoulusta eteenpäin tai jos Mikan lapset eivät ole koulusta kiinnostuneita ja siksi päätyvät nurisemaan herravihaa ja epäreilua elämäänsä isänsä jalanjäljissä autokorjaamolle.
Kaikista nyt vain ei ole lääkäreiksi tai presidenteiksi, diplomi-insinööreiksi jne. Kuten ei kaikista ole käsityöläisiksi tai urheilijoiksikaan. Niiden kykyjen ja taitojen mukaan voi kuitenkin tajuta pelata sitä elämäänsä ja jättää esim. suurperheet niille, joilla on kapasitettia ja varaa sellaista elättää. Muiden vika se ei ole jos toiset tekevät typeriä valintoja läpi elämänsä ja sukupolvesta toiseen.
Ei se olekaan sattumaa. Luitko sä ollenkaan aloitusta? Et, sulla oli liian kova hinku päästä melttoamaan vela-ideologiaasi. Mitä jos painuisit muualle, kun et osaa puhua aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on myös köyhällä lapsella erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Kaikki riippuu asenteesta.
Esim oma lapseni kävi yksityisen eskarin ja alakoulun englanniksi, eskari oli halvempi kuin kaupungin päivähoito. Läksyjä tehtiin paljon, meillä asui vaihtari vuoden, lapsi lopetti alakoulun natiivikielitaidolla.
Nyt on toisessa yksityisessä koulussa, jonne kaupunki maksaa matkat. Taivas rajana ainevalinnoissa, paljon ilmaisia kerhoja. Lukiossa saa jopa ilmaiset kirjat.
Toinen lapseni kävi sen saman eskarin ja saa nyt enkun tunteja ylläpito-opetuksena. Ilmaiseksi.
Köyhä toimisi vastaavissa tilanteissa seuraavasti:
a) köyhä ei maksa täyttä päivähoitomaksua, joten yksityisellä ei ole asiaa niillä hinnoilla. Pääseekö yksityiselle nollamenoilla, jos äiti on esim. opiskelija?
b) kuka vaihtari haluaa asumaan kaksioon? Vaihtarilta tuskin pyydetään rahaa ruokamenoihin? Köyhällä rahat riittävät nipin napin omiin ruokiin.
Tuo vaihtariesimerkki on kyllä ihan paras. Kas kun et au pairia ehdottanut.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä... kirjat ovat kirjastossa ilmaisia, mutta jos matalatuloisen perheen tapoihin ei kirjastossa käynti kuulu, lukemista ja oppimista ei arvosteta vaan se on "herrojen kakaroille," niin totta kai se ajatusmaailma periytyy lapsille.
tosin alentava ajatus huonomman tulotason ihmisistä. Siis toki joukossa voi olla myös sivistystä karttelevia, mutta niin on rikkaissakin paljon näitä Harkimoita ja Sukareita, joille ei ole koskaan maistunut tieto vaan raha (keinolla millä hyvänsä). Sivistys on melko irrallinen tulotasosta. Tulotaso usein peritään, koska kotoa joko saadaan tai ei saada rahaa harrastuksiin, yliopiston valmennuskursseille, kielimatkoille, opintojen ajaksi, kenties ensiasunto, rahaa oman yrityksen perustamiseen, matkusteluun yms yms. Nyt mietit pään puhki, miten vaikka ensiasunnon saaminen liittyy tulotasoon, niin kovin monella tavalla. Vaikka arvostaisi kirjastoja ja kirjoja, niin syö voimia olla koditon tai käydä siivoamassa satamassa laivoja, voidakseen asua jossain. Ikätoveri sen sijaan saa alihinnalla "ostaa" vanhemmiltaan asunnon ja käy kalliit kurssit päästäkseen oikikseen/lääkikseen/kauppikseen.
Kyse ei ole ajatusmaailman erosta, kaikista meistä olisi mukavaa ja hienoa olla vaikkapa lastenlääkäri. Kyse on resurssien kasautumisesta. On vaikeampaa jaksaa opiskella pitkälle ja uida sosiaalisissa verkostoissa, jos on rahallisesti niukkaa ja kaikki on taistelua eteenpäin, kuin jos se kaikki on lapsesta asti pedattu. Ja trust me, 90% menestyjistä se on pedattu: ALoitetaan konservatorion viulutunnit 5-v, mennään kielikylpyluokalle, käydään perheen kanssa etelänlomilla, harrastetaan mitä halutaan (eikä sitä mihin on varaa), tunnetaan oikeita ihmisiä, edetään parhaimpiin lukioihin, järkätään parit kesätyöt jne... ja sitten sama kierros kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa...
Rakennemuutoksen aikana tilanne oli eri, silloin suuret massat lähti maaseudun torpista "ylös", mutta kyse oli rakenteellisesta yhteiskunnan muutoksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.
Höpsistä pöpsistä. Toki menestyksestä osa voi hyvin olla oman ahkeruuden ansiota, mutta kuten tuossa tutkimuksessa juuri todistettiin, se on myös syntymäetu. Hyvää tuuria siis.
Koti on hyvässä koulupiirissä, lapselle on ollut varaa kustantaa kehittäviä harrastuksia, lomilla on reissattu ympäri maailmaa, mamman ja papan suhteilla päästy hyviin työpaikkoihin....
Mutta on tutkittu sitäkin, että hyväosaisilla on vaikeuksia myöntää, ettei ehkä kaikki hyvä olekaan oman älykkyyden tai ahkeruuden tuotosta. Kun monopolin pelaajista osalle annettiin tuplamäärärahat, he silti pelin voitettuaan katsoivat, että kyse oli heidän paremmista pelaamisen taidoistaan eikä epäreilusta alkuasetelmasta.
Sama koskee tätä, ja olet oikein hyvä esimerkki.
Ks. Kirjoitukseni numero 21. Meillä on esim surkeat lähikoulut, kukaan ei pakota niihin menemään, painotuksilla pääsee niistä pois.
Ja sen reissaamisen hoidimme esim viime kesänä niin, että vaihdoin asuntoja erään Englannissa asuvan kanssa. Halvat lennot.
Asut stadissa tai muualla isossa kaupungissa. Valtaosalla suomalaisista ei ole niitä painotusluokkia. Tai jos on, niihin voi olla helvetin vaikea päästä, sen sijaan lähikouluun ko. hyvässä koulupiirissä asuvat tampiotkin pääsevät ilman mitään pääsykoetta. Esim. meillä matikassa erinomainen lapsi pyrki matikkaluokalla, mutta sinne pääsi 9 prosenttia hakijoista, eikä ko. kouluun edes hakeneet matikassa huonot lapset...
Etkä selvästi edes ymmärrä, mitä on köyhyys. Oikeasti köyhällä ei ole tonnia lentolippuihin, saati paikan päällä rahaa käydä museoissa ja näyttelyissä tms. Tai tuttuja Englannissa.
Olen jäänyt orvoksi 14-vuotiaana. Mieheni on hyvin köyhästä perheestä. Fiksuus ja ahkeruus ovat ne tekijät joka erottaa meidät esim miehen sisarista jotka juurikin vetävät juuri tuota sinun virttäsi Kiteen takamailla. Monet museot on muuten ilmaisia.
Ei ole ainakaan Lontoossa.
Koeta nyt tampio jo käsittää, että siinä ON iso tasa-arvo-ongelma, jos köyhästä perheistä vain lahjakkain vähemmistö nousee, mutta hyvätuloisista melkein jokainen, ne laiskat nenäänsä kaivelevat kermaperseetkin.
En mä missään sanonut, että on täysin mahdotonta nostaa sosiaalista statustaan. Vaan että se on jälleen tutkimukselle todistettu, että se on helvetin vaikeaa ja harvinaista.
Ja se on kyllä ihan OECD:nkin mukaan jopa kansantaloudellinen ongelma, että tuloerot kasvavat, koska siinä hukataan lahjakkuuksia ja päteväksi työvoimaksi kelpaavaa populaa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Varmaan totta, ainakin jos omiin, opiskeleviin lapsiin peilaa. He ovat todenneet, että koska on tottunut hyvään tulotasoon, matkoihin, shoppailuun ja harrastuksiin, on pakko itsekin yrittää, että pystyy jatkamaan samalla linjalla.
Mutta se mitä ihmettelen on, ovatko pienituloiset heittäneet hanskat tiskiin. Omassa nuoruudessani vanhemmat olivat duunareita - tosin isä tienasi hyvin tehtaassa kolmivuorotöissä. He olivat hyvin säästäväisiä, emmekä esimerkiksi matkustelleet ulkomailla, kasvatimme juurekset itse, keräsimme ja säilöimme mehut ja marjat jne. Kirjastossa kävimme ahkerasti. Ja isä ja äiti painottivat loputtomasti, että tytöt, käykää kouluja, hankkikaa tutkinto ja hyvä ammatti, kun itsellä ei ollut nuorena ollut siihen mahdollisuutta. Niin me tehtiin ja elämä on siltä osin mennyt hyvin.
Eli onko nyt sitten niin, että pienituloiset pistää kaiken menemään ja viis veisaavat esim. koulutuksesta, koska ilmaista rahaa (ainakin vielä vähän aikaa) saa pankin seinästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Opintojen päätyttyä sillä köyhällä muksulla on näyttää nippu työtodistuksia, rikkaan muksulla ei. Kumman arvelet pärjäävän paremmin?
Niin kumpikohan näyttää paremmalta, iso nippu paskaduunin työtodistuksia blokkarina tai siivojana, vai se yksi hyvä todistus isin kaverin firmasta? Ei se määrä, vaan laatu.
Tuomiokirkon opas, myyjä, kielikurssin vetäjä, leirinohjaaja.
Nuoko ovat kaikki ihan hirveitä paskaduuneja, joista työnantaja ei voi päätellä hakijasta yhtään mitään, niinkö? Eikun sun mielestä opiskelija ei saa edes kesäksi muuta kuin paskaduunia, joka on yhtä mitätöntä osaamisen kartuttamista kuin olla ilman työtä kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä... kirjat ovat kirjastossa ilmaisia, mutta jos matalatuloisen perheen tapoihin ei kirjastossa käynti kuulu, lukemista ja oppimista ei arvosteta vaan se on "herrojen kakaroille," niin totta kai se ajatusmaailma periytyy lapsille.
tosin alentava ajatus huonomman tulotason ihmisistä. Siis toki joukossa voi olla myös sivistystä karttelevia, mutta niin on rikkaissakin paljon näitä Harkimoita ja Sukareita, joille ei ole koskaan maistunut tieto vaan raha (keinolla millä hyvänsä). Sivistys on melko irrallinen tulotasosta. Tulotaso usein peritään, koska kotoa joko saadaan tai ei saada rahaa harrastuksiin, yliopiston valmennuskursseille, kielimatkoille, opintojen ajaksi, kenties ensiasunto, rahaa oman yrityksen perustamiseen, matkusteluun yms yms. Nyt mietit pään puhki, miten vaikka ensiasunnon saaminen liittyy tulotasoon, niin kovin monella tavalla. Vaikka arvostaisi kirjastoja ja kirjoja, niin syö voimia olla koditon tai käydä siivoamassa satamassa laivoja, voidakseen asua jossain. Ikätoveri sen sijaan saa alihinnalla "ostaa" vanhemmiltaan asunnon ja käy kalliit kurssit päästäkseen oikikseen/lääkikseen/kauppikseen.
Kyse ei ole ajatusmaailman erosta, kaikista meistä olisi mukavaa ja hienoa olla vaikkapa lastenlääkäri. Kyse on resurssien kasautumisesta. On vaikeampaa jaksaa opiskella pitkälle ja uida sosiaalisissa verkostoissa, jos on rahallisesti niukkaa ja kaikki on taistelua eteenpäin, kuin jos se kaikki on lapsesta asti pedattu. Ja trust me, 90% menestyjistä se on pedattu: ALoitetaan konservatorion viulutunnit 5-v, mennään kielikylpyluokalle, käydään perheen kanssa etelänlomilla, harrastetaan mitä halutaan (eikä sitä mihin on varaa), tunnetaan oikeita ihmisiä, edetään parhaimpiin lukioihin, järkätään parit kesätyöt jne... ja sitten sama kierros kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa...
Rakennemuutoksen aikana tilanne oli eri, silloin suuret massat lähti maaseudun torpista "ylös", mutta kyse oli rakenteellisesta yhteiskunnan muutoksesta.
Juuri näin, kiitos.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on myös köyhällä lapsella erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Kaikki riippuu asenteesta.
Esim oma lapseni kävi yksityisen eskarin ja alakoulun englanniksi, eskari oli halvempi kuin kaupungin päivähoito. Läksyjä tehtiin paljon, meillä asui vaihtari vuoden, lapsi lopetti alakoulun natiivikielitaidolla.
Nyt on toisessa yksityisessä koulussa, jonne kaupunki maksaa matkat. Taivas rajana ainevalinnoissa, paljon ilmaisia kerhoja. Lukiossa saa jopa ilmaiset kirjat.
Toinen lapseni kävi sen saman eskarin ja saa nyt enkun tunteja ylläpito-opetuksena. Ilmaiseksi.
Köyhä toimisi vastaavissa tilanteissa seuraavasti:
a) köyhä ei maksa täyttä päivähoitomaksua, joten yksityisellä ei ole asiaa niillä hinnoilla. Pääseekö yksityiselle nollamenoilla, jos äiti on esim. opiskelija?
b) kuka vaihtari haluaa asumaan kaksioon? Vaihtarilta tuskin pyydetään rahaa ruokamenoihin? Köyhällä rahat riittävät nipin napin omiin ruokiin.
Tuo vaihtariesimerkki on kyllä ihan paras. Kas kun et au pairia ehdottanut.
Vaihtarin kanssa oppii kielitaidon, saa kontakteja, oppii kulttuureista. Vaihtari ei tarvitse omaa huonetta, voi asua siellä muiden lasten kanssa. Ja se on yksi tapa saada omalle lapselle vaihtarivuosi, siihen apuraha järjestöltä. Meillä oli viimeksi juurikin köyhän yksinhuoltajan tyttö, jolla oli majoittunut siellä todella käyhässä kodissa vaihtarinja joka oli saanut koko vaihtarivuoden ilmaiseksi.
Yksityisen eskarin maksu oli noin 40 euroa muussa.
Suomessa on myös köyhällä lapsella erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Kaikki riippuu asenteesta.
Esim oma lapseni kävi yksityisen eskarin ja alakoulun englanniksi, eskari oli halvempi kuin kaupungin päivähoito. Läksyjä tehtiin paljon, meillä asui vaihtari vuoden, lapsi lopetti alakoulun natiivikielitaidolla.
Nyt on toisessa yksityisessä koulussa, jonne kaupunki maksaa matkat. Taivas rajana ainevalinnoissa, paljon ilmaisia kerhoja. Lukiossa saa jopa ilmaiset kirjat.
Toinen lapseni kävi sen saman eskarin ja saa nyt enkun tunteja ylläpito-opetuksena. Ilmaiseksi.