Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Mun vanhemmat on nousseet ihan nollasta. Perheistä, joissa on alkoholiongelmaa, kuolemaa ja pulaa rahasta.
Molemmat on korkeakoulutettuja ja olleet koko ikänsä töissä ja edenneet urillaan. Opiskelleet jatkuvasti uutta.
Sillä on kustannettu etelän matkat, purjeveneet ja mökit. Ainoastaan sillä.
Meillä on lähipiirissä näitä rikkaampia, joiden ei tarvitse tehdä töitä. Heidän lapsensa ovat esim. talkkareita ja taksikuskeja, koska ei vaan tarvitse tähdätä korkeammalle. Pärjää sillä perinnöllään loppuikänsä.
Sitten taas toisissa läheisissä perheissä on nimenomaan köyhyyttä: ei ole kouluttauduttu peruskoulua pidemmälle, mutta silti vanhemmat ovat jankanneet lapsilleen koulutuksesta ja istuneet heidän kanssaan läksyjen ääressä. Esim. englannin kielen kanssa he eivät ole voineet auttaa, kun ei itseltäkään taivu. Lapsista kaikki ovat korkeakoulussa. Yhdestä tulee hammaslääkäri, toisesta opettaja jne.
Tietysti omilla vanhemmillani tuo kouluttautuminen on osunut hyvään saumaan, ei ole kohdattu työttömyyttä. Toisin kun nykypäivänä.
Mulle perinnöksi ovat antaneet nimenomaan kyvyn nähdä kaikkia sosiaaliluokkia, erilaisia ihmisiä, on käytetty kaikenlaisissa paikoissa. Matkoilla oli pakko käydä museoissa. Kirjat peittivät olohuoneen seinää. On saanut harrastaa, oppinut pärjäämään luonnossa.
Kaverin lähtökohdat ei olleet samanlaiset. Otettiin huostaan lapsena alkoholistilta.
Millaiset lähtökohdat hän tarjoaa omille lapsilleen? No, ainakin lapset osaavat jo taaperoikäisestä ainakin kolmea eri kieltä. On ydinperhe, ei alkoholismia, lapset saavat erilaisia kokemuksia, tapaavat monenlaisia ihmisiä, ihan rikkaista ihan köyhimpiin.
Että kyllä niitä oman jälkikasvunsa elämän kääntäjiä löytyy. Huomattavasti enemmän kuin luulisi. Eivät vaan ole sitten jääneet tuleen makaamaan ja katkeroitumaan, vaan jaksaneet yrittää, vaikka ei ole rahaa ruokaan. Muuten tuon perheen, jonka lapsista tulee hammaslääkäreitä ja opettajia, he eivät lapsena käyneet koskaan ulkomailla, ei kertaakaan. Nyt vasta opiskelujen aikana on kertynyt kesätöistä sen verran, että pääsevät jo matkustelemaan.
Se, että asuu korvessa ja kirjasto on 10km päässä, tarkoittaa myös sitä että lapsen luokalla ei ole 45 erityislasta, vaan opettaja ehtii huomioimaan jokaista. Se tarkoittaa, ettei tarvitse maksaa päästäkseen hiihtämään. Se tarkoittaa, että ratsastustunti on 15e, sadan euron sijasta. Se tarkoittaa myös sitä, että alko ja baarit on aika kaukana. Huumeita on vaikeampi saada.
"Mieli menee helposti siihen, että tänään on ruma sateinen päivä. Se vaikuttaa aivokemiaamme niin, että meistä tulee väsyneempiä, haluttomampia ja tyytymättömämpiä. Jos me tietoisesti valitsemme toisen tavan, aivomme antavat meille paremman olon."
http://yle.fi/uutiset/kiitollisuus_maustaa_elaman_herkullisemmaksi__nel…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.
Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?
Miksi eivät ole? Miksi se köyhään perheeseen viety sinä on niin tyhmä ettei tajua menestyä, kun taas rikkaaseen perheeseen viety sinä on niin hurmaavan fiksu että ihan vaan omalla älykkyydellään pärjää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Koulurakennuksen kunto on epäoleellinen asia. Kyse on siitä, että jos luokassa on vaikka 25 oppilasta, joista 10 tarvitsisi tukiopetusta, 10 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 5 oppilasta turhautuu, kun oppimisessä ei ole mitäään haasteita, niin se on vähän eri tilanne kuin koulussa, joissa 2 tarvitsee tukiopetusta, 21 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 1 turhautuu, kun oppimisessa ei ole tarpeeksi haasteita . Ensimmäisessä tapauksessa opetuksessa mennään niiden heikommin oppivien mukaan tai muussa tapauksessa he tipahtavat kelkasta. Jälkimmäisessä tapauksessa niille kahdelle järjestyy omalta opettajaltakin riittävästi tukea ja vastaavasti sille yhdelle ope keksii kyllä haastavampiakin tehtäviä ja muu opetus menee keskiverto-oppilaiden mukaan.
No se koulurakennuksen kunto on kyllä ratkaiseva tekijä. Se on nimittäin asia joka todella jakaa ne opettajat hyviin ja huonoihin. Sairastuttaviin tiloihin jää vain ne jotka eivät pääse pois. Ja tämä on ihan tieto.
Ja ihan tiedoksi vaan että ei se Eirassa asuminen esim suojaa lukihäiriöltä tai ADHD:ltä, joten niitä monin tavoin erityisoppilaita on ihan kaikkialla. Oma esikoiseni oli yksityiskoulussa, jonne on kielikoe ja kehitystä ja sosiaalisia taitoja mittaava koe ja silti siellä oli kahdeksan poikaa, jotka teki kaikkien muiden oppimisen mahdottomaksi.
No kukkupuhetta kyllä, että koulun hyvyys mitataan sillä, millainen homepaletti löytyy ja montako vesisuonta alla risteää.Meidän valtakunnallisestikin mitaten ns. hyvä koulu oli rempassa muutaman vuoden, lukio evakossa yhtäällä ja yläkoulu toisaalla - viimeksi mainittu jo kertaalleen tyhjilleen jätetyssä talossa ja vieressä kansainvälistävä tiedätte-kyllä-mikä. Koulut jatkoivat hienoa menestystä evakosta huolimatta.
Kyllä sen hyvyyden tekevät ne ihmiset eivätkä seinät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Mitkä ihmeen vaihtarit?
Ja tää yksi jaksaa jankata näistä kouluasioista, kun oma pässinpää ei pärjännyt matikkaluokan testissä.
Minä olen ainoastaan yksi asiasta puhuneista.
Mun ipana on ka 9,4, ja matikasta on aina saanut kymppejä. En tiedä, millainen neropatti sun poikasi on,mutta musta tuo on teinille ihan ok. Tuo ei kumminkaan auta pääsykokeissa, ja jos vain 8% hakijoista (joukossa siis ei edes ole huonoja matikassa) pääsee, niin kyllä mä sanoisin aika helevetin kovaksi seulaksi.
Kun taas kyseisen hyvän alueen koulupiirissä olevat pääsee samaan kouluun ilman mitään pääsykoetta, nauttimaan samasta hyvästä opetuksesta.
Vaihtarilöa tarkoitin koulun vaihtoa. Hyvästä koulusta pääsee normiluokkavaihdolla helpommin toiseen hyvään kouluun. Lähiökoulusta ei "mahdu luokkaan, kun se on jo täynnä" - hyviin kouluun kun tulijoita piisaa.
Vänkää nyt vielä vähän....
Aivan täyttä puppua. Mukulasi ei ole pärjännyt ja syytät nousevaa kuuta ja hyväosaisia.
Jaa. Mun muut lapset on kyllä opiskelleet muualla, joten ei tuo mulle mikään trauma ole. Mutta kertoo erittäin hyvin tilanteesta. Eli että sä puhuit paskaa, kun väitit, että siitä sitä vaan voi mennä muualle opiskelemaan. No ei vaan voi.
Mutta hei, hauska huomata, että koska sinä olet aloittanut henkilöönkäyvän vittulun, olet selvästi itsekin tajunnut hävinneesi tämän kinan.
Mene nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
Joka ikisessä luokkaeroja käsittelevässä ketjussa joku alkaa selostaa jotain marjojen tai sienien poimimisesta. En kestä!
Et varmaan kestäkään, jos takerrut mättäisiin sen sijaan että ymmärtäisit kysymyksen olevan ihmisen asenteesta elämään. Mut hei, tatit, muikut ja puo-lukat, ahhahaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Mitkä ihmeen vaihtarit?
Ja tää yksi jaksaa jankata näistä kouluasioista, kun oma pässinpää ei pärjännyt matikkaluokan testissä.
Minä olen ainoastaan yksi asiasta puhuneista.
Mun ipana on ka 9,4, ja matikasta on aina saanut kymppejä. En tiedä, millainen neropatti sun poikasi on,mutta musta tuo on teinille ihan ok. Tuo ei kumminkaan auta pääsykokeissa, ja jos vain 8% hakijoista (joukossa siis ei edes ole huonoja matikassa) pääsee, niin kyllä mä sanoisin aika helevetin kovaksi seulaksi.
Kun taas kyseisen hyvän alueen koulupiirissä olevat pääsee samaan kouluun ilman mitään pääsykoetta, nauttimaan samasta hyvästä opetuksesta.
Vaihtarilöa tarkoitin koulun vaihtoa. Hyvästä koulusta pääsee normiluokkavaihdolla helpommin toiseen hyvään kouluun. Lähiökoulusta ei "mahdu luokkaan, kun se on jo täynnä" - hyviin kouluun kun tulijoita piisaa.
Vänkää nyt vielä vähän....
Aivan täyttä puppua. Mukulasi ei ole pärjännyt ja syytät nousevaa kuuta ja hyväosaisia.
Jaa. Mun muut lapset on kyllä opiskelleet muualla, joten ei tuo mulle mikään trauma ole. Mutta kertoo erittäin hyvin tilanteesta. Eli että sä puhuit paskaa, kun väitit, että siitä sitä vaan voi mennä muualle opiskelemaan. No ei vaan voi.
Mutta hei, hauska huomata, että koska sinä olet aloittanut henkilöönkäyvän vittulun, olet selvästi itsekin tajunnut hävinneesi tämän kinan.
Mene nukkumaan.
Miljoonas kerta: Helsinki on täynnä painotuksia. Fiksut pääsee. Jos lapsi ei pääse, se ei ole tarperkdi fiksu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Koulurakennuksen kunto on epäoleellinen asia. Kyse on siitä, että jos luokassa on vaikka 25 oppilasta, joista 10 tarvitsisi tukiopetusta, 10 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 5 oppilasta turhautuu, kun oppimisessä ei ole mitäään haasteita, niin se on vähän eri tilanne kuin koulussa, joissa 2 tarvitsee tukiopetusta, 21 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 1 turhautuu, kun oppimisessa ei ole tarpeeksi haasteita . Ensimmäisessä tapauksessa opetuksessa mennään niiden heikommin oppivien mukaan tai muussa tapauksessa he tipahtavat kelkasta. Jälkimmäisessä tapauksessa niille kahdelle järjestyy omalta opettajaltakin riittävästi tukea ja vastaavasti sille yhdelle ope keksii kyllä haastavampiakin tehtäviä ja muu opetus menee keskiverto-oppilaiden mukaan.
No se koulurakennuksen kunto on kyllä ratkaiseva tekijä. Se on nimittäin asia joka todella jakaa ne opettajat hyviin ja huonoihin. Sairastuttaviin tiloihin jää vain ne jotka eivät pääse pois. Ja tämä on ihan tieto.
Ja ihan tiedoksi vaan että ei se Eirassa asuminen esim suojaa lukihäiriöltä tai ADHD:ltä, joten niitä monin tavoin erityisoppilaita on ihan kaikkialla. Oma esikoiseni oli yksityiskoulussa, jonne on kielikoe ja kehitystä ja sosiaalisia taitoja mittaava koe ja silti siellä oli kahdeksan poikaa, jotka teki kaikkien muiden oppimisen mahdottomaksi.
No kukkupuhetta kyllä, että koulun hyvyys mitataan sillä, millainen homepaletti löytyy ja montako vesisuonta alla risteää.Meidän valtakunnallisestikin mitaten ns. hyvä koulu oli rempassa muutaman vuoden, lukio evakossa yhtäällä ja yläkoulu toisaalla - viimeksi mainittu jo kertaalleen tyhjilleen jätetyssä talossa ja vieressä kansainvälistävä tiedätte-kyllä-mikä. Koulut jatkoivat hienoa menestystä evakosta huolimatta.
Kyllä sen hyvyyden tekevät ne ihmiset eivätkä seinät.
No ei ole kukkua. Evakko on eri asia kuin hometila. Tajuat kai? Esim meidän ns lähikoulu oli 15 vuotta homeessa ja sulkemisuhassa, sen jälkeen sitten vielä siellä evakossa. Sen 15 epävarman vuoden aikana vaihtui jopa rehtori joka vuosi. Opettajien ovet kävi koko ajan. Kaikku kynnelle kykenevät oppilaat kaikkosi. Ja näitä tarinoita on Helsinki täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Mitkä ihmeen vaihtarit?
Ja tää yksi jaksaa jankata näistä kouluasioista, kun oma pässinpää ei pärjännyt matikkaluokan testissä.
Minä olen ainoastaan yksi asiasta puhuneista.
Mun ipana on ka 9,4, ja matikasta on aina saanut kymppejä. En tiedä, millainen neropatti sun poikasi on,mutta musta tuo on teinille ihan ok. Tuo ei kumminkaan auta pääsykokeissa, ja jos vain 8% hakijoista (joukossa siis ei edes ole huonoja matikassa) pääsee, niin kyllä mä sanoisin aika helevetin kovaksi seulaksi.
Kun taas kyseisen hyvän alueen koulupiirissä olevat pääsee samaan kouluun ilman mitään pääsykoetta, nauttimaan samasta hyvästä opetuksesta.
Vaihtarilöa tarkoitin koulun vaihtoa. Hyvästä koulusta pääsee normiluokkavaihdolla helpommin toiseen hyvään kouluun. Lähiökoulusta ei "mahdu luokkaan, kun se on jo täynnä" - hyviin kouluun kun tulijoita piisaa.
Vänkää nyt vielä vähän....
Aivan täyttä puppua. Mukulasi ei ole pärjännyt ja syytät nousevaa kuuta ja hyväosaisia.
Jaa. Mun muut lapset on kyllä opiskelleet muualla, joten ei tuo mulle mikään trauma ole. Mutta kertoo erittäin hyvin tilanteesta. Eli että sä puhuit paskaa, kun väitit, että siitä sitä vaan voi mennä muualle opiskelemaan. No ei vaan voi.
Mutta hei, hauska huomata, että koska sinä olet aloittanut henkilöönkäyvän vittulun, olet selvästi itsekin tajunnut hävinneesi tämän kinan.
Mene nukkumaan.
Miljoonas kerta: Helsinki on täynnä painotuksia. Fiksut pääsee. Jos lapsi ei pääse, se ei ole tarperkdi fiksu.
Lopeta jo jankuttaminen, sulta on argumentit loppuneet jo.
Ap tässä. Onpa tästä kehkeytynyt pitkä ketju.
Osa ei selvästi nyt ymmärrä mistä on kyse. Totta kai köyhistäkin lahjakkaimmat kouluttautuvat ja hyvällä tuurilla ja sinnikkyydellä saavat töitäkin. Pelkkä koulutus ei enää ole suuri nostetekijä, koska aiateeminen työttömyys.
Mitta se on nyt jällleen tutkittu fakta, että nousu on vaikeaa ja harvempi köyhän perheen lapsi etenee sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä.
Yksittäistapauksiin on turha nyt vedota, kun asiaa on tutkittu isoilla tilastollisilla massoilla.
Eikä tässä myöskään haluta syyllistää yksilöitä, mutta haetaan poliittista tahtoa auttaa lapsiperheitä ja panostaa opetukseen leikkausten sijasta.
On aika outoa itse asiassa, että niin moni kokee jo sen syyllistämiseksi, että todetaan ilmeinen asia: perheen varallisuus ja ihmissuhdeverkosto vaikuttavat.
Syyllistämättä vielä kerran: köyhyys ei tarkoita laiskuutta, tyhmyyttä tai sitä, etteikö sivistystä arvostettaisi. Osa toki köyhistä on laiskoja, tyhmiä tai ei arvosta sivistystä, mutta niin on köyhistäkin.
On kansalunnan etu, jos kaikista tuloluokista voi nousta ja kouluttautua ja päästä kunnon työhön. Lahjakkuuksia ei ole näin pienellä kansakunnalla varaa tuhlata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kerropas meille, kun tunnut olevan asioista niin mainiosti perillä, miten painotettuun opetukseen voi päästä ilman pääsykoetta.
Ei voi, mutta samaan hyvään kouluun normaaliluokalle. Kyse oli siitä, että huonoilla alueilla ei ole vaihtoehtoja, ainoa on hakea painotettuun, jonne pääsee vain lahjakkaat ja hyvät. Hyvillä alueilla se alueen oma koulukin on jo hyvä. Ja toisen hyvän alueen normiluokallekin pääsee yleensä helpommin, koska vaihtarit toimii hyvien alueiden normikoulujen kesken.
Mitkä ihmeen vaihtarit?
Ja tää yksi jaksaa jankata näistä kouluasioista, kun oma pässinpää ei pärjännyt matikkaluokan testissä.
Minä olen ainoastaan yksi asiasta puhuneista.
Mun ipana on ka 9,4, ja matikasta on aina saanut kymppejä. En tiedä, millainen neropatti sun poikasi on,mutta musta tuo on teinille ihan ok. Tuo ei kumminkaan auta pääsykokeissa, ja jos vain 8% hakijoista (joukossa siis ei edes ole huonoja matikassa) pääsee, niin kyllä mä sanoisin aika helevetin kovaksi seulaksi.
Kun taas kyseisen hyvän alueen koulupiirissä olevat pääsee samaan kouluun ilman mitään pääsykoetta, nauttimaan samasta hyvästä opetuksesta.
Vaihtarilöa tarkoitin koulun vaihtoa. Hyvästä koulusta pääsee normiluokkavaihdolla helpommin toiseen hyvään kouluun. Lähiökoulusta ei "mahdu luokkaan, kun se on jo täynnä" - hyviin kouluun kun tulijoita piisaa.
Vänkää nyt vielä vähän....
Aivan täyttä puppua. Mukulasi ei ole pärjännyt ja syytät nousevaa kuuta ja hyväosaisia.
Jaa. Mun muut lapset on kyllä opiskelleet muualla, joten ei tuo mulle mikään trauma ole. Mutta kertoo erittäin hyvin tilanteesta. Eli että sä puhuit paskaa, kun väitit, että siitä sitä vaan voi mennä muualle opiskelemaan. No ei vaan voi.
Mutta hei, hauska huomata, että koska sinä olet aloittanut henkilöönkäyvän vittulun, olet selvästi itsekin tajunnut hävinneesi tämän kinan.
Mene nukkumaan.
Miljoonas kerta: Helsinki on täynnä painotuksia. Fiksut pääsee. Jos lapsi ei pääse, se ei ole tarperkdi fiksu.
Lopeta jo jankuttaminen, sulta on argumentit loppuneet jo.
Lapsesi on edelleen tyhmä. Vaikka mitä vänkkäisit.
..sorry, siis niin on rikkaistakin ;-)
Katson samalla Outlanderin päätösjaksoa.
Hyvää yötä kaikille, riiteleminen seis nyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Onpa tästä kehkeytynyt pitkä ketju.
Osa ei selvästi nyt ymmärrä mistä on kyse. Totta kai köyhistäkin lahjakkaimmat kouluttautuvat ja hyvällä tuurilla ja sinnikkyydellä saavat töitäkin. Pelkkä koulutus ei enää ole suuri nostetekijä, koska aiateeminen työttömyys.
Mitta se on nyt jällleen tutkittu fakta, että nousu on vaikeaa ja harvempi köyhän perheen lapsi etenee sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä.
Yksittäistapauksiin on turha nyt vedota, kun asiaa on tutkittu isoilla tilastollisilla massoilla.
Eikä tässä myöskään haluta syyllistää yksilöitä, mutta haetaan poliittista tahtoa auttaa lapsiperheitä ja panostaa opetukseen leikkausten sijasta.
On aika outoa itse asiassa, että niin moni kokee jo sen syyllistämiseksi, että todetaan ilmeinen asia: perheen varallisuus ja ihmissuhdeverkosto vaikuttavat.
Syyllistämättä vielä kerran: köyhyys ei tarkoita laiskuutta, tyhmyyttä tai sitä, etteikö sivistystä arvostettaisi. Osa toki köyhistä on laiskoja, tyhmiä tai ei arvosta sivistystä, mutta niin on köyhistäkin.
On kansalunnan etu, jos kaikista tuloluokista voi nousta ja kouluttautua ja päästä kunnon työhön. Lahjakkuuksia ei ole näin pienellä kansakunnalla varaa tuhlata.
Öh. Miksi siihen köyhien koulutukseen pitäisi panostaa kun itse juuri toteat ettei se toimi nostajana???
391, sulle erityisesti: Ad hominem on ääliöiden tapa yrittää peittää, että eivät kykene vastaanaan argumentteihin enää.
Koeta opetella parempi tapa, tuollaista ei kukaan jaksa somessa lukea. Enkä halua tuollaista tähän ketjuunkaan, kiitos.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
391, sulle erityisesti: Ad hominem on ääliöiden tapa yrittää peittää, että eivät kykene vastaanaan argumentteihin enää.
Koeta opetella parempi tapa, tuollaista ei kukaan jaksa somessa lukea. Enkä halua tuollaista tähän ketjuunkaan, kiitos.Ap
Voi kyynel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Onpa tästä kehkeytynyt pitkä ketju.
Osa ei selvästi nyt ymmärrä mistä on kyse. Totta kai köyhistäkin lahjakkaimmat kouluttautuvat ja hyvällä tuurilla ja sinnikkyydellä saavat töitäkin. Pelkkä koulutus ei enää ole suuri nostetekijä, koska aiateeminen työttömyys.
Mitta se on nyt jällleen tutkittu fakta, että nousu on vaikeaa ja harvempi köyhän perheen lapsi etenee sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä.
Yksittäistapauksiin on turha nyt vedota, kun asiaa on tutkittu isoilla tilastollisilla massoilla.
Eikä tässä myöskään haluta syyllistää yksilöitä, mutta haetaan poliittista tahtoa auttaa lapsiperheitä ja panostaa opetukseen leikkausten sijasta.
On aika outoa itse asiassa, että niin moni kokee jo sen syyllistämiseksi, että todetaan ilmeinen asia: perheen varallisuus ja ihmissuhdeverkosto vaikuttavat.
Syyllistämättä vielä kerran: köyhyys ei tarkoita laiskuutta, tyhmyyttä tai sitä, etteikö sivistystä arvostettaisi. Osa toki köyhistä on laiskoja, tyhmiä tai ei arvosta sivistystä, mutta niin on köyhistäkin.
On kansalunnan etu, jos kaikista tuloluokista voi nousta ja kouluttautua ja päästä kunnon työhön. Lahjakkuuksia ei ole näin pienellä kansakunnalla varaa tuhlata.
Öh. Miksi siihen köyhien koulutukseen pitäisi panostaa kun itse juuri toteat ettei se toimi nostajana???
Sanoin, että pelkkä koulutus ei ole enää SUURI nostetekijä. Vanhempien hyvillä suhteilla on yhä suurempi merkitys.
Mutta se on silti harvoja keinoja köyhille nousta sosiaalisesti. Siksi.
Ap
Niin se kai on.. Mun lapsuus oli sitä että vanhemmat joi perjantaisin ja koko asunto oli lauantaina täynnä lasinsirpaleita ja rikkinäisiä huonekaluja sekä ruokaa jota sai vain silloin rahapäivänä. Mutta ei se ruoka maistu kun pelottaa. Virikkeinä meillä oli sulkapallomailat sisarusten kesken sekä tv. Kavereilla oli tietokoneet, pianot ja pelejä sekä jotain fillareita ja skeittilautoja. Niitä käytiin ihastelemassa silloin kun päästiin kinuamisen jälkeen käymään. Kotona oltiin aina, kesällä kun ruoka loppui mentiin mökille keräämään marjoja ja onkimaan kalaa. Muuta ei oikeasti ollut. Kun kesälomat päättyi, kuunneltiin kavereiden lomareissut ja yritettiin värittää meidän mökkilomasta tosi upea.. Vaatteita ei ollut kuin kirpputorilta. Sitten kun olin 18 löysin rikkaan pojan mutta eihän siitä mitään lopulta tullut kun hän oli elänyt elämää josta minä haaveilin, oli kierretty kotimaassa, ulkomailla, lasketeltu, syöty ravintolassa, pelattu tietokoneilla ja ajettu mönkijöillä. Kyllähän se vähän ihmetteli kun olin kaikesta niin iloinen, minä sain kokeilla niitä vasta silloin. Elämä oli aivan liian ihmeellistä minulle joka oli elänyt niin virikkeettömässä maailmassa joten poika kai ajatteli että onpa tyhmä.. Olisin niin halunnut oppia, kokeilla ja saada joskus jonkun kivan vaatteen vaikka mutta en ole lapsena voinut vaikuttaa paljoa siihen millaisessa ympäristössä kasvoin. Koen olevani kaikesta jäljessä vaikka uskon että virikkeillä ihan fiksu minusta olisi tullut. Elämä on vaikeaa kun tulet kuin viidakosta ihmisten keskelle jotka ovat saaneet paljon. Eivät he hyväksy minua tälläisenä. Ulkonäkö ok mutta kun avaan suuni niin siinä se tuli. Yritän kovasti pärjätä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Onpa tästä kehkeytynyt pitkä ketju.
Osa ei selvästi nyt ymmärrä mistä on kyse. Totta kai köyhistäkin lahjakkaimmat kouluttautuvat ja hyvällä tuurilla ja sinnikkyydellä saavat töitäkin. Pelkkä koulutus ei enää ole suuri nostetekijä, koska aiateeminen työttömyys.
Mitta se on nyt jällleen tutkittu fakta, että nousu on vaikeaa ja harvempi köyhän perheen lapsi etenee sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä.
Yksittäistapauksiin on turha nyt vedota, kun asiaa on tutkittu isoilla tilastollisilla massoilla.
Eikä tässä myöskään haluta syyllistää yksilöitä, mutta haetaan poliittista tahtoa auttaa lapsiperheitä ja panostaa opetukseen leikkausten sijasta.
On aika outoa itse asiassa, että niin moni kokee jo sen syyllistämiseksi, että todetaan ilmeinen asia: perheen varallisuus ja ihmissuhdeverkosto vaikuttavat.
Syyllistämättä vielä kerran: köyhyys ei tarkoita laiskuutta, tyhmyyttä tai sitä, etteikö sivistystä arvostettaisi. Osa toki köyhistä on laiskoja, tyhmiä tai ei arvosta sivistystä, mutta niin on köyhistäkin.
On kansalunnan etu, jos kaikista tuloluokista voi nousta ja kouluttautua ja päästä kunnon työhön. Lahjakkuuksia ei ole näin pienellä kansakunnalla varaa tuhlata.
Öh. Miksi siihen köyhien koulutukseen pitäisi panostaa kun itse juuri toteat ettei se toimi nostajana???
Sanoin, että pelkkä koulutus ei ole enää SUURI nostetekijä. Vanhempien hyvillä suhteilla on yhä suurempi merkitys.
Mutta se on silti harvoja keinoja köyhille nousta sosiaalisesti. Siksi.
Ap
Jos sieltä joku harva jättikustannuksilla nousee niin miksi vaivautua?
Vanhempani on molemmat lähteneet maailmalle yhden matkalaukun kanssa ja päässeet elämässä paljon pidemmälle kuin monet koulutetut varakkaista perheistä tulleet ihmiset. Omasta sisusta ja halusta menestys on pitkälti kiinni. Töitä on tehtävä kovasti ja opiskeltava.
Vanha koulusysteemi oli paljon parrmpi. Lahjakkaat oppikoyluun ja lukioon, tyhmät kansalaiskouluun. Tyrha väkisin roikottaa pilaamassa muiden opiskelua.
Opettajia on tarpeeksi. Homekouluja vain vältetään joten ne parhaat voi valita missä ovat. Ja onko tuo koulunkäyntiavustajien lisääminen vitsi? Helsinkihän säästää hullun lailla, edes kirjoja ei ole. Opetusvirasto tosin pullistelee kaikennäköistä turhaketta.