38-vuotiaana peli pelattu?
Meillä on kaksi pientä lasta ja olen havahtunut noin pari vuotta siihen tosiseikkaan, että olen mennyt naimisiin väärän miehen kanssa. Mutta tämän ikäisenä en enää käytännössä voi tavata uutta miestä ja harva mies haluaisi edes naista, jolla on jo lapsia. Lisäksi olen liian vanha ja sinänsä hoikka vartalo on liian pahasti raskauksien runtelema parisuhdetta ja seksiä ajatellen. Alan olla myös siinä iässä, etten voisi varmaan parin vuoden tutustumisen jälkeen saada lisää lapsiakaan.
Taidan siis olla jumissa hirveän, väkivaltainen ja nöyryyttävän sekä määräilevän mieheni kanssa. Inhoan miestäni ja jok'ikinen päivä on kuin tervanjuontia hänen kanssaan. Olen todella onneton kaikin puolin. Mies haluaa tietenkin, että lapset olisivat hänen luonaan puolet ajasta jne. En tajua, miksi hän ei hanki havittelemaansa nuorempaa ja kauniimpaa naista ja jätä minua rauhaan sekä hanki uutta perhettä jonkun muun kanssa.
T. Umpikujassa
Kommentit (52)
Voi kyynel. Onko elämää ilman miestä. Ei vissiin sitten. Itke sinä sitten siellä kohtaloasi.
En ole koskaan aiemminkaan ollut mitenkään kovin "suosittu", joten uuden miehen löytymisessä voisi mennä monta vuotta. Multa multa alkaa loppua aika kesken. Exäni ehkä voisi ottaa minut takaisin, mutta kroppani on mennyt piloille raskauksista, joten ehkäpä hänkään ei ottaisi minua takaisin. Ainakin ottamalla exän takaisin voisi skipata sen tylsän ja pitkän deittailu- ja tutustumisvaiheen.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?
En jotenkin tajunnut tekeväni elämäni virhettä mennessäni naimisiin ja hankkiessani kyseisen miehen kanssa lapsia. Luulin, että hän oli "se oikea". Mutta eipä hän kyllä ollut sittenkään. :(
Kuulostit muuten sellaselta naiselta jota olen etsinytkin, mut mie en innostu hoikista vartaloista
Olen juuri eronnut 41v enkä tällä hetkellä kaipaa ollenkaan parisuhdetta. Jos mieleni muuttuu uskon löytäväni fiksun miehen joka haluaa ikäiseni kanssa olla.
Siksipä pysyttelenkin sinkkuna ennen kuin olen 110%:n varma että kohdalleni oikeasti sattuu se sopiva mies, siksi kriteereistään mitä tulee kumppanin luonteeseen ja tapoihin, ei kannata koskaan joustaa.
Älä anna tämän palstan vartaloperfektionistien uskotella, ettet olisi viehättävä.Usko itseen riittää paljon pidemmälle miesrintamallakin.Vain kusipäät valitsevat naisen vain vartalokriteerein.Moni mies arvostaa luonnetta yms. täysin yhtä paljon.Itseluottamusta ja menestystä
Kannattaa aloittaa siitä että rakastaa ja arvostaa itseään.
Kuulostat vakavasti läheisriippuvaiselta. Kannattaa hankkia psykiatrista apua.
Varmaan et ole ainoa samassa tilanteessa. Lähde menemään ja ota toinen sielunkumppani itsellesi.
No ainakin tunnut ymmärtävän reaaliteetit. Periaatteessa voisit kelvata vielä jollekin viidenkympin ylittäneelle, jos vain pidät kropastasi huolta, mutta pienet lapset saattaa tulle esteeksi siinäkin. Ne kelvolliset on juuri saaneet omat lapsensa jotenkin omilleen eivätkä halua enää aloittaa uudestaan ainakaan jonkun muun lapsien kanssa.
Äläkä vaan missään tapauksessa hommaa koiraa itsellesi! Aikuiset miehet haluavat viedä naisystävänsä ulos kodin seinien sisältä. Lapset vuoroviikoin mahdollistaa edes joskus jotain, niin älä anna minkään rakin olla siinä esteenä.
Jollei ole aivan pakko, niin älä lähde kävelemään ennen kuin uusi mies on kunnolla koukussa!
Aika paskassa tilanteessa olet. Seuraavat Kymmenen vuotta on ne vaikeimmat, eli että lapset on teinejä ja ne pystyy jättämään pariksi päiväksi yksinäänkin. Silloin tosin kiinnostat enää vanhoja pappoja, jollet tosissaankin pidä itsestäsi huolta!
Ihan hömpönpömppöä. Totta kai voi tavata uuden miehen! Eikä kaikkia tosiaankaan haittaa vaikka lapsiakin on. Pahempi olisi jos olisit vaikka 20-25, sen ikäiset miehet voivat tosiaan karsastaa naista jolla on lapsia. Itsekin tunnen monta, jotka ovat "tavanneet jonkun" 40-60-vuotiaina. Siinä iässä vain kriteerit ovat erilaiset kuin noilla parikymppisillä tyhjäpäillä.
Haluatko rehellisen vastauksen, olet tilanteessa jossa markkina-arvosi on lähes olematon, seksiä saat vielä helposti mutta yritä saada joku uusioiskä ja vakava suhde, ei ole helppoa.
Kommenttini on sitä pahaa tietoa jota ei haluta kuulla, sensijaan kuulet kaikenmaailman valheita ja muunneltua totuutta joka ei pidä paikkansa oikeassa maailmassa. Odotan sata alapeukkua sillä totuus ottaa koville, he kyllä tietävät että olen oikeassa, tosiasioita ei ole kuitenkaan kiva kuulla.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko rehellisen vastauksen, olet tilanteessa jossa markkina-arvosi on lähes olematon, seksiä saat vielä helposti mutta yritä saada joku uusioiskä ja vakava suhde, ei ole helppoa.
Kommenttini on sitä pahaa tietoa jota ei haluta kuulla, sensijaan kuulet kaikenmaailman valheita ja muunneltua totuutta joka ei pidä paikkansa oikeassa maailmassa. Odotan sata alapeukkua sillä totuus ottaa koville, he kyllä tietävät että olen oikeassa, tosiasioita ei ole kuitenkaan kiva kuulla.
En alapeukuta, mutta kommentoin. Satun tietämään omakohtaisesti, että tietosi on väärä. Tuo toitottamasi "paha tieto" on palstatotuus, joka reaalimaailmassa ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Aloittajan tapauksessa tosin ongelma on olematon itsearvostus, joka heijastuu todennäköisesti kaikkeen. Niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. SE on se todellinen ongelma. Jos hän saa sen ratkaistua, kaikki muu tulee sen seurauksena. Tosin voi olla, että siinä tilanteessa hän tajuaa, että yksinkin voi olla hyvä olla. Joskus jopa parempi.
Ap, mulla on sulle suoran toiminnan neuvo: mene heti nettiin hyville deittisivuille (OKCupid ja muut tai mistä tykkäätkin, ehkä Suomi24) ja tee sinne profiili - ja kas, kohta boxisi täyttyy kymmenistä yhteydenotoista! Sitten huomaat, että tämän palstan naisviha on ihan tuubaa ja myös yh-äideillä on vientiä.
Toisaalta voisi kyllä tehdä hyvää, että olet hetken yksin ja selvität tunteitasi. Mutta mikäs estää siinä samalla kirjoittelun... voit myös katsella miltä muut 38-vuotiaat näyttävät ja tuntea olosi normaalimmaksi kuin tällä palstalla. Ihan tavallisilla naisilla on suksee.
Sun äijä on niin karsee, että sun on pakko lähtee.
Kunhan olet eronnut ja ollut vaikkapa vuoden omillasi, tuskin tulet hirveästi haikailemaan ns. tavallisen parisuhteen perään. Aika moni nelikymppinen nainen nauttii vaan vapaudestaan kun pääsee pirttihirmustaan eroon.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko rehellisen vastauksen, olet tilanteessa jossa markkina-arvosi on lähes olematon, seksiä saat vielä helposti mutta yritä saada joku uusioiskä ja vakava suhde, ei ole helppoa.
Kommenttini on sitä pahaa tietoa jota ei haluta kuulla, sensijaan kuulet kaikenmaailman valheita ja muunneltua totuutta joka ei pidä paikkansa oikeassa maailmassa. Odotan sata alapeukkua sillä totuus ottaa koville, he kyllä tietävät että olen oikeassa, tosiasioita ei ole kuitenkaan kiva kuulla.
Millä keinolla voisin nostaa markkina-arvoani tässä tilanteessa? Siis rahakaan ei ole täysin este. Olen kyllä lukenut erinäisiltä palstoilta netistä, että mun tilanteessani en ole kyllä mikään "catch" miehille. Toki hyvässä tapauksessa voi onnistaa, mutta mun täytynee varautua pahimpaan.
No valitettavasti monen vanhemman yksinhuoltajan kohdalla se nyt vaan on totuus, että ei niitä kiinnostuneita ihan joka oksalla kasva, sen saa moni kokea karvaasti. Ei mikään mahdotonta ole, mutta ei kannata odottaa mitään 20 vuotiaana nautittua huomiota, todellisuus on jotain ihan muuta, seurustelusuhteissa se homma on vielä karumpaa saada joku kunnon mies oikeasti jäämään.
Tottakai voi lukea naistenlehtiä ja uskoa valheisiin mitä täälläkin jauhetaan, mutta se voi olla aikamoinen shokki monille mikä se oikea totuus on.
onko edes jännää.