Lue keskustelun säännöt.
38-vuotiaana peli pelattu?
31.08.2016 |
Meillä on kaksi pientä lasta ja olen havahtunut noin pari vuotta siihen tosiseikkaan, että olen mennyt naimisiin väärän miehen kanssa. Mutta tämän ikäisenä en enää käytännössä voi tavata uutta miestä ja harva mies haluaisi edes naista, jolla on jo lapsia. Lisäksi olen liian vanha ja sinänsä hoikka vartalo on liian pahasti raskauksien runtelema parisuhdetta ja seksiä ajatellen. Alan olla myös siinä iässä, etten voisi varmaan parin vuoden tutustumisen jälkeen saada lisää lapsiakaan.
Taidan siis olla jumissa hirveän, väkivaltainen ja nöyryyttävän sekä määräilevän mieheni kanssa. Inhoan miestäni ja jok'ikinen päivä on kuin tervanjuontia hänen kanssaan. Olen todella onneton kaikin puolin. Mies haluaa tietenkin, että lapset olisivat hänen luonaan puolet ajasta jne. En tajua, miksi hän ei hanki havittelemaansa nuorempaa ja kauniimpaa naista ja jätä minua rauhaan sekä hanki uutta perhettä jonkun muun kanssa.
T. Umpikujassa
Kommentit (52)
Oletko koulutettu ja sivistynyt ? Kehitä itseäsi myös älyllisesti, niin itsetuntosikin kohenee. Etene työelämässä ja pidä itsestäsi huolta. Uskon , että aikanaan voit löytää fiksun kumppanin, jos sellainen itsekin olet. Hyvä ulkonäkö on plussaa, mutta kyllä keski-ikäiset miehet arvostavat mukavaa tasa-arvoista kumppania, lapset kieltämättä ovat uudessa suhteessa taakka, mutta tietenkin sinun aarteitasi, jonka sinua rakastava mies ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ystävä joka on ihan nätti, hyvässä työssä yh. Kaikki hänen viimeaikaiset miehet ongelmatapauksia, luusereita ja viinaan meneviä. Muunlaisia miehiä en ole nähnyt, en komeita tai edes kunnollisia miehiä. Hän on toki vain yksi nainen, kertoo kuitenkin karua kieltä miesten tason romahtamisesta mitä se joskus oli.
Mitäpä jos kokeilisit elämää yksin. Ehkä huonosta suhteesta lähteminen vapauttaisi energiaa esimerkiksi itsestä huolehtimiseen ja saattaisit vahingossa löytää jonkun kumppanin kun et etsimällä etsisi ja oma mielenterveytesi olisi tasapainossa kun huono suhde ei sitä kuormittaisi turhaan. Tavallisia miehiä on aivan yhtä paljon kuin tavallisia naisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko rehellisen vastauksen, olet tilanteessa jossa markkina-arvosi on lähes olematon, seksiä saat vielä helposti mutta yritä saada joku uusioiskä ja vakava suhde, ei ole helppoa.
Kommenttini on sitä pahaa tietoa jota ei haluta kuulla, sensijaan kuulet kaikenmaailman valheita ja muunneltua totuutta joka ei pidä paikkansa oikeassa maailmassa. Odotan sata alapeukkua sillä totuus ottaa koville, he kyllä tietävät että olen oikeassa, tosiasioita ei ole kuitenkaan kiva kuulla.
Miten voi saada seksiä helposti, jos markkina-arvo on olematon? Jos miehen markkina-arvo on olematon, hän ei todellakaan saa seksiä kuin maksua vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin 0/5
Kunpa olisikin. Ei kuitenkaan ole. :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko rehellisen vastauksen, olet tilanteessa jossa markkina-arvosi on lähes olematon, seksiä saat vielä helposti mutta yritä saada joku uusioiskä ja vakava suhde, ei ole helppoa.
Kommenttini on sitä pahaa tietoa jota ei haluta kuulla, sensijaan kuulet kaikenmaailman valheita ja muunneltua totuutta joka ei pidä paikkansa oikeassa maailmassa. Odotan sata alapeukkua sillä totuus ottaa koville, he kyllä tietävät että olen oikeassa, tosiasioita ei ole kuitenkaan kiva kuulla.
Miten voi saada seksiä helposti, jos markkina-arvo on olematon? Jos miehen markkina-arvo on olematon, hän ei todellakaan saa seksiä kuin maksua vastaan.
Koska miehillä on huomattavasti alempi kynnys harrastaa seksiä ja siihen kelpaa laajalla skaalalla moni. Mutta homma muuttuu täysin radikaalisti millaisen naisen kanssa mies ryhtyy vakavaan suhteeseen, siltä naiselta vaaditaan ulkonäöllisesti, luonteen puolesta paljon, paljon enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä itse sen sanoit, ei asia kuitenkaan ihan täysin noinkaan ole.
On totta että moni mies ei halua naista jolla on pieniä lapsia ja ei todennäköisesti enää halua lisää lapsia uuden kumppanin kanssa.
Pitäisi löytää mies jolla on jo se oma lapsiluku täysi tai joka ei halua omia lapsia ollenkaan, niitäkin on tosin vähän joten voi olla vaikea tehtävä.
No jokainen tsäänssi on mahdollisuus, myös epäonnistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstan katkerat kertoo markkina-arvosta. Todellisessa elämässä kaikenikäiset tutustuvat ja rakastuvat kaiken aikaa. :D Ap, ota ero ja opettele pärjäämään omillasi. Sitten voit katsella uutta miestä, jos kiinnostaa.
Minä oli 33-vuotias, kun pääsin loisimaan lompakolle. Eihän sulla ole kuin viisi vuotta enemmän mittarissa. Kaikki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse erosin ollessani 36-vuotias. Päätin, että mielummin olen ilman miestä vaikka loppuelämäni kuin narsisti-exäni alistamana statistin roolissa hänen tähdittämässä elämässään. Olen saanut sen jälkeen minuuteni takaisin ja tiedän taas kuka olen. Hän ei ole onnistunut nujertamaan minua, vaikka edelleen (monen vuoden jälkeen) yrittää lasten kautta...
Lapset valitettavasti jouduin jakamaan ensin viikko-viikko-systeemillä, kunnes hän sai lastensuojelun tädit lumoihinsa ja nyt olen enää oikeuden päätöksen jälkeen viikonloppuäiti :-(
Kovan hinnan jouduin maksamaan, mutta vakaasti uskon, että kaikella elämässä on jokin tarkoitus, jopa niillä ikävillä asioilla: ainakin osaa arvostaa kamalien kokemusten jälkeen sellaista harmoonista ja normaalia arkea, jopa kovin yksinkertaisia asioita.
En uskonut olevani kovin haluttu enää sen ikäisenä parisuhdemarkkinoilla, mutta olen uskomatonta kyllä sattuman kautta löytänyt sielunkumppanini ja olemme tätä nykyä onnellisesti naimisissa ja meille on taivaan lahjana siunaantunut yhteinen lapsikin.
Älä tuhlaa elämääsi onnettomassa liitossa, meillä on vain tämä yksi elämä. Sitäpaitsi annat lapsillesi kummallisen mallin parisuhteesta, josta puuttuu keskinäinen kunnioitus ja rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?
En jotenkin tajunnut tekeväni elämäni virhettä mennessäni naimisiin ja hankkiessani kyseisen miehen kanssa lapsia. Luulin, että hän oli "se oikea". Mutta eipä hän kyllä ollut sittenkään. :(
Mä en ainakaan tajunnut kenen kanssa olin kimppaan mennyt. Biologinen kello tikitti. Mies oli huomaavainen, viihtyi kotona. Olin tosi rakastunutkin. Myöhemmin alkoi mustasukkaisuus mua kohtaan, pettäminen, valehteleminen, huutaminen jne. nyt 17- vuotta myöhemmin. Olen katkeroitunut, kroppa pilalla jumissa ton paskiaisen kans. Tuntuu et elämä ohi.
En mä usko et mitään miestä enään saankaan. Kai sitten loppuelämä yksin. Tai onhan tietysti lapset ja haluunkin olla aina heidän elämässään. Olen jo yli 40v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai että tulee hyvä mieli kun kuulee että löytyy muitakin omaan kumppaniinsa ja suhteeseensa tyytymättömiä , en siis ole aina 👍
Ei se pelattu ole, kun pitää mielessä mitkä ne realiteetit on. Ei ole vain varaa kovin monilla enää katsella nenänvartta pitkin ja antaa pakkeja jos paidan väri ei miellytä. Varautuu myös siihen, että kunnon tarjokkaitaan ei ole niin paljon.
Minä olen muutaman vuoden sua vanhempi ja olen eronnut, neljän lapsen yh. Eikä minua huoleta hetkeäkään tämä tilanne. Jos jään yksin, niin sitten jään ja olen onnellinen siitä, mitä olen jo kokenut. Minusta on ihan huippua kaikki juuri nyt, minulla on oma elämä, olen vapaa, saan huolehtia itsestäni ja rakastaa lapsiani ja pian pääsen tekemään kutsumustyötäni. Voisiko olla paremmin?
Samalla tavalla hyviä miehiäkin vapautuu, kun eroavat hullusta vaimostaan.
Jos minun pitäisi valita huono, alistava ja mitätöivä suhde tai ilman miestä eläminen niin valitsisin jälkimmäisen.
Mikä juttu tämä on, että mies muka olisi välttämätön. Jos miehesi on väkivaltainen, niin äkkiä karkuun. Vie jutut oikeuteen, niin saat kättä pitempää huoltajuuskiistaan.
Taidat ap olla jostain maalta. Täällä Helsingissä en voisi kuvitella tämän sukupolven naisten puhuvan noin. Monet elävät yksin täyttä elämää.
Olen muuten samanikäinen kuin ap ja tunnen itseni aika nuoreksi.
Muutin mieheni luo 38v, naimisiin menimme, kun täytin 40v
Nyt olemme olleet onnellisesti yhdessä 24v.
Molemmilla yksi lapsi ensimmäisestä avioliitosta, lapset pitävät toisistaan.
Enkä ole mikään kedon kaunein kukkanen, ei tosin ole rumaksikaan haukuttu.
Ei kannata tuhlata elämäänsä törppöön mieheen.