Vaikea tilanne. Lapsellani on koira ja uusi mieheni ei pidä koirista. Olemme muuttamassa yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Tänhän sä haluat kuulla, vie koira piikille. Niin teki munkin äiti mun kissoille lapsena kun isäpuoli ei tykänyt kissoista. Kissat oli mulla melkein 6v ja ihan pennusta asti. Isäpuoli sen sijaan viihtyi perheessä 1,5v ja vieläkin vituttaa ja vihaan äitiäni sen takia mitä teki. Eli jos haluat että lapsesi vihaa sua loppuiän niin vie koira piikille. Muista että mies saattaa häipyä hetkessä etkä enää kuulle hänestä, mutta lapsi sulla tulee olemaan aina niin kanattaa pitää hyvät välit ja miksi ylipäätään haluat asua sen miehen kanssa?

On varmaan muuten niin hieno ja ihana mies. Eli ei ole vielä nimitellyt ap:ta tai hakannut. On tietysti kehunut ja nostanut jalustalle. Osaa varmaan ostella kaikkea pientä kivaa, ja availla ovia, autella takin päälle jne.

Käy tietysti kivassa työssä ja laittaa kivan hajuista partavettä. UUH!

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa että tänne on tullut moni huijaamaan. Koiraa ei todellakaan olla lopetettu, eikä olla lopettamassakaan. Asia ei ole juuri edennyt, jutellaan tyttären isän kansssa kun hän tulee työmatkalta. Miesystäväni on tosiaan pahoillaan tilanteesta, mutta edelleen sitä mieltä ettei aijo muuttaa saman katon alle koiran kanssa.

Ap

En usko,että mies haluaa avoliittoa kanssasi.Käyttää koiraa tekosyynä,koska ajatteli,että ihmisellä olisi jonkinlaiset arvot ja moraali...voi sua epätoivoista ressukkaa. ..

Jotenkin tulee mieleen kirjat Uhatut ja Turvapaikka

Mies intialainen tai somali?Suomalaiseen perhe-elämään yleensä kuuluu lemmikit ja niiden arvostaminen.

Minä tein kymmenen vuotta sitten sopimuksen itseni kanssa että lapseni annan kasvaa rauhassa pienessä perheessään enkä mitään isäehdokkaita ala nurkkiini majoitella.

Juu, en juo enkä polta ja kodin yritän pitää siistinä. Ja kyllä, taloudestani löytyy koira ja pari muutakin karvanaamaa. Ja oi kyllä, kärsin erinäisistä syistä "mielenterveysongelmista" joista yksi on se kun äitini viikkoa ennen 12-vuotissynttäreitäni vei koirani piikille koska siinä oli "vikoja"(sekarotuinen poika). Ja hänellä "allergia".

Pari vuotta myöhemmin hän ottikin sitten uuden koiran. ROTUkoiran ja tyttö-sellaisen.

Kyllä sisäinen raivo pistää ihmisen ajattelemaan kummallisia.

Joskus tekemäänkin.

HEI EHDOTTAISIN ET  MIETTISIT TOISENKIN KERRAN MUUTATKO SELLAISEN MIEHEN KANSSA YHTEEN JOKA JO HETI ALUSSA EHTOJA LATELEE. VOITTEHAN SEURUSTELLA JA ASUA ERI OSOITTEISSA.  KYLLÄ  YMMÄRTÄISIN JOS MIESYSTÄVÄSI OLISI ALLERGINEN KOIRALLE.

Voin itse kertoa oman kokemukseni. Minä menetin lopullisesti luottamukseni ja arvostukseni äitiäni kohtaan, kun hän pelkästään kehtasi ehdottaa rakkaasta lemmikistäni luopumista vastaavankaltaisessa tilanteessa. Tämä tapahtui ollessani 13-vuotias, nyt olen 25. Välimme ovat kylmän asialliset, kaikki hyvä loppui siihen pisteeseen. Älä yritä riistää lapselta hänelle todella rakasta asiaa, siitä tulee todennäköisesti pysyvä särö väleihinne. Herkälle lapselle tällainen voi myös olla erittäin traumaattista.

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä miehenä todellakaan ottaisi mitään koiraa tai muutakaan haisevaa ja kuolaavaa kotiini.

Ohis, mut mun mies haisee paljon pahemmalta kuin mun koirat. Silti hän saa asua kanssamme ja rakastan häntä. Sun kaltaseen eläintenvihaajaan en koskisi pitkällä tikullakaan, pala helvetissä mulkero.

Rodusta riippuen kyse on aika lyhyestä ajasta, mitä koiralla on elämää. Jos mies ei suostu joustamaan noin isossa ja tärkeässä asiassa niin entäs muissa? Koiran voi kuitenkin kotona rajata osaan asuntoa ja onhan hän vissiin nytkin joutunut sen kanssa tekemisiin? Kumpi on tärkeämpi saada ukko vireen vai tyttären lähes koko elämänikäinen kaveri? Kyllä pysyisin kotonani ja ukko omassaan tuossa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa että tänne on tullut moni huijaamaan. Koiraa ei todellakaan olla lopetettu, eikä olla lopettamassakaan. Asia ei ole juuri edennyt, jutellaan tyttären isän kansssa kun hän tulee työmatkalta. Miesystäväni on tosiaan pahoillaan tilanteesta, mutta edelleen sitä mieltä ettei aijo muuttaa saman katon alle koiran kanssa.

Ap

No sitten mies asuu omassa kodissaan ja sinä omassasi koiran ja tyttären kanssa, kuten tähänkin asti. Missä ongelma? Kerro tämä ja pahoittele, mutta kerro olevasi äiti joka ajattelee ensisijaisesti lapsensa parasta. Miehenkin ois tämä hyvä ymmärtää, jos sun kanssa meinaa jatkaa. Sano, että jos ei aio muuttaa koiran kanssa saman katon alle, ei tarvitse muuttaa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa että tänne on tullut moni huijaamaan. Koiraa ei todellakaan olla lopetettu, eikä olla lopettamassakaan. Asia ei ole juuri edennyt, jutellaan tyttären isän kansssa kun hän tulee työmatkalta. Miesystäväni on tosiaan pahoillaan tilanteesta, mutta edelleen sitä mieltä ettei aijo muuttaa saman katon alle koiran kanssa.

Ap

Mitäs ap tekisi, jos mies kertoisi, että on toki pahoillaan, mutta ei todellakaan aio muuttaa tyttäresi kanssa saman katon alle? Noin mielenkiinnosta kysyn, nimittäin onhan mies sun kanssa seurustellessaan ollut tietoinen tyttäresi ja koiran olemassa olosta..

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä miehenä todellakaan ottaisi mitään koiraa tai muutakaan haisevaa ja kuolaavaa kot

iini.

Eikä moni nainen ottaisi sinunlaistasi tyyppiä miehekseen. Olet kuvottava.

Miehesi on sika ja se kuuluu häkkiin SAATANA, koira kuuluu elämään miehet navettaa

Tapa koira

Tapa mies ja hommaa kaks koiraa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä miehenä todellakaan ottaisi mitään koiraa tai muutakaan haisevaa ja kuolaavaa kotiini.

Ohis, mut mun mies haisee paljon pahemmalta kuin mun koirat. Silti hän saa asua kanssamme ja rakastan häntä. Sun kaltaseen eläintenvihaajaan en koskisi pitkällä tikullakaan, pala helvetissä mulkero.

Kannattais pitää jotain tasoo miehissä.

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa että tänne on tullut moni huijaamaan. Koiraa ei todellakaan olla lopetettu, eikä olla lopettamassakaan. Asia ei ole juuri edennyt, jutellaan tyttären isän kansssa kun hän tulee työmatkalta. Miesystäväni on tosiaan pahoillaan tilanteesta, mutta edelleen sitä mieltä ettei aijo muuttaa saman katon alle koiran kanssa.

Ap

Asiahan on sitten harvinaisen selvä. Mies ei sitten muuta teille ja piste. Koiran ei tavitse lähteä omasta kodistaan yhtään mihinkään. Olet itsekäs ihminen. Et ajattele edes tytärtäsi, koska jos ajattelisit. niin et edes harkitsisi koirasta luopumista koska se aiheuttaisi suuren surun ja ikävän tyttärellesi. Saisit hävetä.

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla saatanan tyhmä ja aivovammainen jos ei käsitä että eläin, etenkin koira on tunteva olento.

Koira kärsisi hylkäyksestä todella paljon. Viaton eläin.

Koirat ovat yllättävän älykkäitä, he ymmärtävät jopa ihmisen puhetta ja voivat muistaa satoja sanoja.

Minulla on aika selkeä raja siinä että arvokkaimpia ihmisiä ovat he jotka arvostavat eläimiä, kun taas eläinten halveksijat ja kaltoinkohtelijat ansaitsevat halveksuntani, inhoni ja vihani.

Voin ihan rehellisesti sanoa että jos jollekin eläinrääkkääjälle sattuisi onnettomuus tai hän kuolisi tuskallisesti, olisin vain tyytyväinen ja ajattelisin että se oli sille oliolle todellakin ihan oikein.

Allekirjoitan tämän kaiken alusta loppuun saakka!!! Ajattelet aivan samoin kuin minä. Kuin olisin omia ajatuksiani lukenut! Ihanaa että maailmasta löytyy sinun laillasi ajattelevia ihmisiä!!!

Vierailija kirjoitti:

Koirat ovat tyhmiä, rumia haisevia ja kovaäänisiä elukoita. Pitää olla ihmisellä vikaa päässä jos koiran ottaa.

Hah! Kyllä juttu on niin että monista ihmisistä kyllä löytyy näitä kyseisiä piirteitä. Kuten esimerkiksi sinussa, kirjoituksesi perusteella.  Oletko tosiaan niin tyhmä ettet ole  sitä huomannut. Koirissa ja muissa eläimissä ei näitä iljettäviä ominaisuuksia ole.

Onko miehellä iso kulli?

Koiran voi aina tappaa.