Vaikea tilanne. Lapsellani on koira ja uusi mieheni ei pidä koirista. Olemme muuttamassa yhteen.
Voi sentään. Olemme muuttamassa yhteen miesystäväni kanssa. Ongelma on se, että mieheni ei voi sietää koiria, mutta 13v. tyttärelläni on koira. Tai tietysti se on minun nimissä ja vastuulla, mutta tytär sen kanssa enemmän aikaa viettää. Nyt joudumme luopumaan koirasta, kun muutamme miesystäväni kanssa yhteen, ja hänen ehtonsa oli, että koira lähtee.
Tytär on niin vihainen kun kerroin asiasta hänelle, eikä suostu ymmärtämään että minullakin olisi vihdoind eron jälkeen nyt mahdollisuus onneen ja rakkauteen...
Lapsen isä ei voi ottaa koiraa, kun tekee reissutyötä ja minun vanhempani ovat jo liian vanhoja antaakseen vilkkaalle koiralle sen vaatimaa aktiviteettia...
Mitähän tässä nyt tekisi?
Kommentit (268)
Mies joka ei pidä koirista kuuluu ulkoruokintaan.
Vierailija kirjoitti:
Huonoin provo mitä oon lukenu
Jo pelkkä otsikko on surkea provo.
Jos tuohon lähdet, varaudu siihen, että A) tytöllä ja miehelläsi tuskin tulee olemaan kovin lämpimät välit, b) sinun ja tytön väleihin tulee särö, c) murrosikä voi olla hankala, jos koira on hänelle rakas, c) tyttösi voi pahimmillaan masentua tuosta. Mieleen tulee myös millainen mies muuten on kun jo nyt sanelee teidän elämää. Luovutko tytöstäsikin, kun rupeaa hankalaksi ja uusi äijä ei voi sietää häntä... Mikä kiire on muuttaa yhteen, 5v vuotta ja tyttösi on täysi-ikäinen ja koira muuttaa hänen kanssaan, kun lähtee opiskelemaan.
Sano sille äijälle näin: "FUCK MY ASS MOTHERFUCKER!". Asia ratkeaa ainakin hetkeksi
No annatte lapsen tietysti pois. Lemmikit on rakkaimpia perheenjäseniä ja uuden rakkauden tielle ei saa tietenkään tulla mikään. Miksi edes kysyt?
Provo? Ota mies joka tykkää eläimistä, eläimiä inhoavissa ihmisissä on aina jotain muutakin vialla. Sori, mutta tyttäresi lemmikki on tärkeämpi kuin sinun "onnesi" (olisitko muka onnellinen tuollaisen tyypin kanssa?).
Kumpi on tärkeämpi sinulle, mies vai tytär?
Olet hirveä äiti. Koira oli ensin ja kuuluu perheeseen. Ainoa vaihtoehto on, että uusi mies ei muuta luoksenne. Tapailette jossain muualla. Provo ratkaistu.
Pakko olla provo. Mut jos olis totta. Niin tossa tilanteessa jäis muuttamatta. Lapsi ja lapsen hyvinvointi on mulle ykkösasia. Lapsi olisi loppuelämän katkera tuosta asiasta!
Ja vielä, miesystävä ei pidä koirista...ei esim. allergia. 5-vuotta ja lapsesi on täysi-ikäinen ja mahdollisesti muuttaa omaan kotiin. Muuta sitten ihkun miehen kanssa jos onnenne tämän erillään asumisen kestää!
13 vuotiaalta uus ukon kuvatus riistää koiran, mahtaa olla sitten lämmin tunnelma teillä.
Minkähän vuoksi tuollaisen asetelman toinen osapuoli ei koskaan kirjoittele tänne? Olisi aika roisin kuuloista:
"Voi sentään. Olemme muuttamassa yhteen naisystäväni kanssa. En voi sietää koiria, mutta naisystäväni 13v. tyttärellä on koira. Tai tietysti se on naisystäväni nimissä ja vastuulla, mutta tytär sen kanssa enemmän aikaa viettää. Nyt he joutuvat luopumaan koirasta, kun muutamme yhteen, ja minun ehtoni oli, että koira lähtee.
Tytär on niin vihainen kun hänen äitinsä kertoi asiasta, eikä suostu ymmärtämään että hänen äidilläänkin olisi vihdoind eron jälkeen nyt mahdollisuus onneen ja rakkauteen...
Lapsen isä ei voi ottaa koiraa, kun tekee reissutyötä ja naisystäväni vanhemmat ovat jo liian vanhoja antaakseen vilkkaalle koiralle sen vaatimaa aktiviteettia...
Onneksi naisystäväni asettaa oman miehenkipeytensä tyttärensä edelle ja minulla on näin hyvät mahdollisuudet kiristää ja sanella ehtoni."
Mitä vaikeaa tuossa on? Annat lapsen pois. SINUN onnesihan tässä on tärkein, eikö vaan?
Provohan tämä on, ei noin paskoja äitejä VOI OLLA.
Ei voi olla tosissasi. Etkä varmasti olekaan. Eihän tuollaista tarvitsisi edes miettiä. Jos mies ei pidä koirasta, mies asukoon muualla.
Surullisinta on että tälläisiä ihmisiä kuin ap on ihan oikeastikkin olemassa, vaikka ap olisikin provo.
On niin kova uuden kumppanin tarve (tarve näyttää muille että menee hyvin jne) että omat lapsetkin sysätään sen tieltä syrjään, ihan sama kuinka paljon asiasta kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Mies joka ei pidä koirista kuuluu ulkoruokintaan.
Miksi kaikkien miesten täytyisi pitää koirista?
Tottakai tyttäreni menee miesystävän edelle ja on tärkeämpi. Ei mies vaadikaan minua tytöstä luopumaan (ja mies saisi lähteä jos niin tekisikään). Nyt on kuitenkin kyse vain koirasta, jonka edelle mies kuitenkin menee.
Miten se olisi eri asia jos mies olisi allerginenn koirasta silti pitäisi luopua.
Ap
Onneksi et ole tosissasi.