Kumman ottaisit töihin, 26-vuotias lapseton nainen vai 35-vuotias kolmen lapsen äiti?

kun eivät vaan ole sairastaneet, eli sillä perusteella ton vanhemman, vaikea kuitenkin aina palkata sijaista tuolle joka alkaa lapsia hommata.

Lyhyet poissaolo paljon helpompi järjestää kuin äitiyslomasijaisen hankkiminen. Näin ainakin meillä pienessä firmassa. Ja kaiken lisäksi 3 lapsen äidillä on organisointikyky huipussaan! :)

Sairasteluista ei koskaan tiedä, 26-vuotias voi olla tosi paljon s-lomalla.

Se on todennäköisesti lapsensa tehnyt, eikä jää heti äitiyslomalle.

vaikutelma ja esim. työtodistusten arviot ja mahdollisten suosittelijoiden lausunnot ratkaisisivat.



Kyllähän 35-vuotias kolmen pienen äiti voi hankkia vielä kolme pientä lisää. Ja toisaalta 26-vuotias ei välttämättä hanki tai saa ensimmäistäkään. En antaisi siis iän tai lapsiasian ratkaista, vaan sen ottaisin, kumpi vaikuttaa henkilönä ja työntekijänä työhön paremmin sopivalta. Äitiyslomia sitten tulee tai ei, eikä sairaslomistakaan voi tietää etukäteen, niitä voi olla kummalla vaan myös.

Samat työt on tehtävä joka päivä ja sijaista ei parin päivän sairaslomille saada.



Ottaisin 26v. Jospa vaikka ei saisikaan lapsia.

sekä jo ne 3 lasta... voihan lapset tietty sairastua, mutta on kai heillä isäkin.. ja entä kuinka helppoa olisi saada sukulaisia tms hoitajaa kotiin..

Todennäköisesti sitoutuneempi työpaikkaan kuin nuorempi. Itse sain vakkaripaikan 23 vuotiaana ja poishan siitä piti päästä muutaman vuoden kuluttua, nyt (35v ja 3 lasta...) motivaatio työntekoon ihan eri luokkaa. Itse en lasten takia ole montaa päivää töistä poissa ollut, meillä mies yleensä jää kotiin jos lapset sairastelleet. Että ei voi sitäkään aina yleistää, että äidit on paljon poissa lasten tautien takia. Eiköhän persoona ratkaise tuossa tilanteessa, kumpi tuntuu enemmän siihen hommaan sopivalta.

Riippuu monesta muustakin tekijästä, esim. siitä mikä työ on kyseessä, onko lapsellinen nainen yh, hakijoiden persoonallisuudesta, koulutuksesta jne. Mutta noilla tiedoilla ottaisin sen 35-vuotiaan, varmaan kypsempi monessa suhteessa.



t: 33-vuotias kolmen lapsen äiti

Omien lasteni (5 ja 3 v) sairastelujen vuoksi en ole joutunut olemaan kertaakaan pois töistä. Tosin tämähän vaihtelee valtavasti. 35-vuotias on tasaantuneempi, sitoutuneempi, hoitaa hommansa pyrkimättä pätemään. Yleistys, näin ei aina tietenkään.

Todennäköisempää, että poissaolot pysyy lyhyinä (lasten sairastamisia) seuraavat vuodet, kun taas nuorempi saattaa jäädä ensin pitkäksikin aikaa äitiyslomalle ja hoitovapaalla ja lapset saatuaan hän on "samalla viivalla" eli myös hänen lapsensa saattavat sairastaa ja lyhyitä poissaoloja kertyy lisää.



Toisaalta perheellinen työntekijä sitoutuu useammin työhönsä, lapseton lähtee helposti kokeilemaan siipiään muualla, perheellinen miettii ratkaisut yleensä pysyvämmäksi kun lapset pitää elättää.

kyllä 3 lapsen äidillä on aikamoinen kyky ensinnäkin organisoida, priorisoida, sietää stressiä ja venyttää pinnaa AIVAN eri tavalla kuin nuorella lapsettomalla 26-vuotiaalla!!!!

huomaan omassa työyhteisössäni selvästi, kellä on lapsia ja kellä ei. toki, työpaikassa ollaan lasten kanssa tekemisissä (sairaala), joten kokemus omista lapsista on tietenkin suuri etu...kollegani, 26-vuotias lapseton nainen TEKEE KAIKEN AIVAN LIIAN HITAASTI, PIKKUTARKASTI, EIKÄ OMAA MINKÄÄNLAISTA ORGANISOINTI- SAATIKKA PRIORISOINTIKYKYÄ, verrattuna esim minuun:). Näin se vaan on, vaikkei yleistää saisikaan.

Otsikosta ajattelin että jälkimmäinen voisi olla lesta ja jatkuvasti äitiyslomilla mutta kun on 100 varmaa että lapset on tässä niin kolmevitosen ottaisin.

Vähän kyllä vihlaisee, koska olen itse 26-vuotias lapseton nainen, ja toivon saavani useamman lapsen seuraavien 5 v aikana.

Persoona, motivoituminen ja tulevaisuuden suunnitelmat mm. uran suhteen ratkaisisivat.



Muuten itse sain vakipaikan odottaessani esikoista, eli ei raskaus välttämättä ole este vakipaikalle.

Meillä ei ole vielä ensimmäistäkään ongelmatonta perheellistä naista ollut töissä.. Jatkuvia "flunssia" joita myöskin lorvikatarriksi voisi kutsua..

Ei panikoi, koska on tottunut lasten kanssa nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Organisointi kykyä on varmaan koska on noin monen pienen lapsen äiti

Niin minäkin. Minusta on surullista, kuinka lapsettomia (alle kolmikymppisiä etenkin) tai sitten esim. yhden lapsen äitejä ("voihan se aina haluta tehdä ainakin yhden lisää") syrjitään TÖRKEÄSTI työrintamalla. :(

ap:n kannattaisi odottaa sitä ainoata oikeata vaihtoehtoa palkattavaksi eli miestä.



Siis voiko joku vielä tänä päivänä perustella sopivuutta työhön ja työyhteisöön ko. henkilön iällä ja lasten lukumäärällä. Aika epäpätevää rekrytointia. Molemmat ovat syitä, joilla ei saa olla merkitystä valintaan.

Niin jos se 26-vee tekee lapsen, seuraavat 14 vuotta se on joko äitiyslomalla, hoitovapaalla tai pois sairastelevan lapsen takia. Tulee lisää palkkakuluja, kun se on äitiyslomalla ja lomarahat ja eläkkeet silti juoksee + otat uuden työntekijän.



Sen sijaan se 36-v on ehkä pois sairastelevan lapsen takia, mutta sen lapset kasvaa nopeaan isoiksi eikä sun tartte tilalle hankkia uutta työntekijää. Ja voihan olla, että sen puoliso jää myös sairasta lasta hoitamaan, niinkuin meillä.



Mutta lisäksi pitäisi pohtia, kumpi on todella se yhteistyökykyinen työntekijä. Luonne on aika tärkeä.