PK-sedun asuntojen hinnat mitä hittoa!? :((
Vihdoinkin elämässä on sellainen tilanne, että omistusasunnon ostaminen voisi tulla kyseeseen. Perheen palkansaajien bruttotulot vakituisista töistä ovat yhteensä n. 7000 euroa kuussa. Ajatuksena oli alunperin rivarikolmio kivalta alueelta Vantaa-Espoo-Helsinki akselilta mieluiten metro- tai junaradan varrelta (koska molemmat käyvät Helsingin keskustassa töissä). Melkoinen järkytys on iskenyt molempiin kun tajuttiin miten kalliita asunnot täällä oikeasti on. Lisäksi katselen ihan uusin silmin lähiseudun ihmisiä, jotka on ostanut rivitalo- tai omakotitalon: miten heillä on siihen varaa? Uskaltaako ihmiset oikeasti ottaa kolmensadantonnin lainoja rivitaloon? Itse en ainakaan halua sellaista taakkaa, vaan myös jättää varaa myös muulle elämiselle. Hieman tutkimme mahdollisuutta muuttaa kehyskuntiin, mutta työmatkoista tulisi liian hankalia (toinen tekee kolmivuorotyötä). Pääkaupunkiseudulta ei näillä näkymin voi poiskaan muuttaa töiden takia. Jatkamme siis vuokra-asumista toistaiseksi..
Mielenkiinnolla kysyisinkin, miten olette päätyneet tämänhetkiseen asumisratkaisuunne ja millainen se on?
Kommentit (163)
Muistakaa, että netissä olevat hinnat ovat aina hintapyyntöjä. Lähes aina on vähintään 5 % tinkimisvaraa.
Välittäjä ja myyjä katsovat minkä hinnan haluavat saada ja pyyntö laitetaan ainakin sen 5-10 % halutun päälle. Siltä varalta siis, että paikalle tulee joku tampio joka tarjoaa pyydettyä hintaa...
Ja osa hinnoista on aivan poskettomia, eivätkä millään rinnastettavia alueen yleiseen hintatasoon tai asunnon kuntoon. Ilmeisesti laitettu tyylillä "jos tuurilla joku ostaisi". Ja asunnon myyjä ei useinkaan pysty objektiivisesti arvioimaan omaa asuntoaan, eli pitää sitä parempana kuin se oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että netissä olevat hinnat ovat aina hintapyyntöjä. Lähes aina on vähintään 5 % tinkimisvaraa.
Välittäjä ja myyjä katsovat minkä hinnan haluavat saada ja pyyntö laitetaan ainakin sen 5-10 % halutun päälle. Siltä varalta siis, että paikalle tulee joku tampio joka tarjoaa pyydettyä hintaa...
Ja osa hinnoista on aivan poskettomia, eivätkä millään rinnastettavia alueen yleiseen hintatasoon tai asunnon kuntoon. Ilmeisesti laitettu tyylillä "jos tuurilla joku ostaisi". Ja asunnon myyjä ei useinkaan pysty objektiivisesti arvioimaan omaa asuntoaan, eli pitää sitä parempana kuin se oikeasti on.
välittäjiin tehoaa hienosti kun vinkkaa että on katsonut tilastoista alueen keskineliöhinnat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä teidän ammatit on kun töitä on vain ja ainoastaan Helsingissä?
Tää on kyllä taas niin tyhmä kysymys!
Voihan niitä alan töitä olla ympäri Suomea, mutta millä todennäkösyydellä tai varmuudella jostain perähikiältä saa molemmat aikuiset vakituisen työpaikan?
Minäkin asun Helsingissä ja olen alalla, jonka töitä on varmaan muuallakin, mutta miksi muuttaisin ns. huvikseen pois, kun nyt olen hyvässä firmassa hyvällä sopparilla.Mennään vähän off topiciksi, mutta jos kyse on siitä, että joutuu tinkimään asumistasostaan JA olisi kuitenkin mahdollista muuttaa pois pääkaupunkiseudulta, niin ei se silloin ole mitään huvikseen muuttamista. Tiedän kaksi tuttavaperhettä, jotka ovat tehneet sen ratkaisun ja molemmissa tapauksissa asumistilanne parani merkittävästi. Tyyliin kerrostalokolmio lähiöstä vaihtui isoon omakotitaloon järven rannalla. Näissä tapauksissa molempien vanhempien työt oli helposti siirrettävissä ja lapset siinä iässä, että sosiaaliset ympyrätkin löytyivät helposti uudelta paikkakunnalta, eli ei tietenkään koske kaikkia, mutta on se mahdollista ja usein ihan fiksuakin.
Voi ollakin . Monihan tekee noin ja useampi harkitsee. Jos kuitenkin on ikää vähän enemmän ja muutenkin niin pääkaupunkiseudulla työllistyminen on työttömyden kohdatessa helpointa.Työpaikathan pääkaupunkiseudun asuntojen hintoja myös nostaa eli kysyntä.Ainakin pitäisi olla sitten taas mahdollisuus tarvittaessa muuttaa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
250 000 euron asunnon asumiskulut jäävät yleensä reilusti alle aso-vuokrien. Eli en pitäisi aso-asumista hyvänä vaihtoehtona. Itse maksan 240 000 euron asunnosta yhtiövastikkeita ja lainaa tällä hetkellä reilut 700 €/kk.
Tolla summalla ei taida lainanlyhennystahtikaan olla kummoinen. Alle 500€/kk lyhennystä. Kestää melko kauan aikaa maksellakin ja saada omaksi ja sitten onkin jo niin vanha että saat ottaa reppalainaa tai laittaa kämpän puskutraktorin alle.
Lainaa ei ole tällä hetkellä noin paljoa jäljellä ja lyhennyserät ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Laskin juuri, että kokonaan velattomaksi saan asunnon 15 vuodessa.
Siis laina-aika tulee yhteensä olemaan sen 15 vuotta. Tuosta 15 vuodesta on jäljellä 3 vuotta.
Jokin tässä yhtälössä ei nyt sovi. Maksat 700€/kk lainaa ja korkoja ja maksat 250000€ 15vuodessa???
Alkuun lyhennykset olivat hyvin paljon isommat. Ymmärrätkö?
Meillä kävi sattumalta niin että uudehkosta kolmiosta Vantaalla saatiin kolmen vuoden asumisen jälkeen myydessä voittoa 36000€. Sattumalta asunnon arvo siis nousi 1000€/kk eli ei olis kannattanut asua vuokralla tuota aikaa ;)
En ymmärrä miksei sieltä kehyskunnista voisi käydä Helsingissä töissä? Selvästi halvemmat asunnot ja työmatka-aika parhaimmillaan lyhyempi kuin Vantaan tai Espoon perukoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihdoinkin elämässä on sellainen tilanne, että omistusasunnon ostaminen voisi tulla kyseeseen. Perheen palkansaajien bruttotulot vakituisista töistä ovat yhteensä n. 7000 euroa kuussa. Ajatuksena oli alunperin rivarikolmio kivalta alueelta Vantaa-Espoo-Helsinki akselilta mieluiten metro- tai junaradan varrelta (koska molemmat käyvät Helsingin keskustassa töissä). Melkoinen järkytys on iskenyt molempiin kun tajuttiin miten kalliita asunnot täällä oikeasti on. Lisäksi katselen ihan uusin silmin lähiseudun ihmisiä, jotka on ostanut rivitalo- tai omakotitalon: miten heillä on siihen varaa? Uskaltaako ihmiset oikeasti ottaa kolmensadantonnin lainoja rivitaloon? Itse en ainakaan halua sellaista taakkaa, vaan myös jättää varaa myös muulle elämiselle. Hieman tutkimme mahdollisuutta muuttaa kehyskuntiin, mutta työmatkoista tulisi liian hankalia (toinen tekee kolmivuorotyötä). Pääkaupunkiseudulta ei näillä näkymin voi poiskaan muuttaa töiden takia. Jatkamme siis vuokra-asumista toistaiseksi..
Mielenkiinnolla kysyisinkin, miten olette päätyneet tämänhetkiseen asumisratkaisuunne ja millainen se on?
Miksi omalla autolla ei voisi käydä kolmivuorotyössä Helsingin keskustassa?
Omalla autolla käyminen töissä olisi mielestäni hankalaa, koska työpaikalla ei ole autopaikkoja (ydinkeskusta) ja lisäksi autosta tulisi lisäkuluja. Töissä joudun joustamaan välillä aikalailla ja iltavuoro saattaa loppua yhdeltä yöllä eli ihan normaalista kolmivuorosta ei ole kyse.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei sieltä kehyskunnista voisi käydä Helsingissä töissä? Selvästi halvemmat asunnot ja työmatka-aika parhaimmillaan lyhyempi kuin Vantaan tai Espoon perukoilta.
Työmatkoista tulisi ajallisesti pitkiä ja kaksi autoa maksaisi. Esimerkiksi jos muutat Nurmijärvelle, niin joutuisit ensin ajamaan auton esimerkiksi Vantaankoskelle parkkiin ja vielä sieltä junalle ja sillä keskustaan. Tähän lasten päivähoitoon viennit ja haut niin on kyllä aika painajaismainen vaihtoehto. Helsingin keskustaan ajaminen ja parkkipaikkojen puute ruuhka-aikoina on myös huono vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi sattumalta niin että uudehkosta kolmiosta Vantaalla saatiin kolmen vuoden asumisen jälkeen myydessä voittoa 36000€. Sattumalta asunnon arvo siis nousi 1000€/kk eli ei olis kannattanut asua vuokralla tuota aikaa ;)
Ainut ongelma on, että sen seuraavan kohteenne hinta kehittyi ihan vastaavasti ja vuokrataso nousi myös. Tätä ei tunnu ihmiset ymmärtävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
250 000 euron asunnon asumiskulut jäävät yleensä reilusti alle aso-vuokrien. Eli en pitäisi aso-asumista hyvänä vaihtoehtona. Itse maksan 240 000 euron asunnosta yhtiövastikkeita ja lainaa tällä hetkellä reilut 700 €/kk.
Tolla summalla ei taida lainanlyhennystahtikaan olla kummoinen. Alle 500€/kk lyhennystä. Kestää melko kauan aikaa maksellakin ja saada omaksi ja sitten onkin jo niin vanha että saat ottaa reppalainaa tai laittaa kämpän puskutraktorin alle.
Lainaa ei ole tällä hetkellä noin paljoa jäljellä ja lyhennyserät ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Laskin juuri, että kokonaan velattomaksi saan asunnon 15 vuodessa.
Siis laina-aika tulee yhteensä olemaan sen 15 vuotta. Tuosta 15 vuodesta on jäljellä 3 vuotta.
Jokin tässä yhtälössä ei nyt sovi. Maksat 700€/kk lainaa ja korkoja ja maksat 250000€ 15vuodessa???
Alkuun lyhennykset olivat hyvin paljon isommat. Ymmärrätkö?
No sinä kyllä mainostit että saa paljon edullisemmin 250000€ lainan kun tarvii maksaa vain 700€/kk yhteensä. Eli alkuperäiset joutuisivat maksamaan aluksi huomattavasti enemmän, lähemmäs 2000€ jos meinaisivat maksaa 15vuodessa. No kukin tavallaan. Minä en ole ikinä ymmärtänyt miksi joku haluaa jämähtää asuntolainojen kanssa kituuttelemaan samaan asuntoon koko elämäksi ja täällä moni kertoo että pääseehän siitä eroon jos tulee tiukkaa. No 90 luvun lama on jäänyt monelta näkemättä, kun korot huiteli 13-15prosentissa ja kämppien arvo romahti silmissä. Itse olen nähnyt omien vanhempieni tuhon siinä hötäkässä, kun kaikki meni. Muutamia vuosia sitten siskoni osti omakotitalon, joka paljastui hometaloksi ja pitkien oikeustaistelujen jälkeen saivat purettua kaupat mutta isot tappiot siitäkin tuli. Ystäväni asunnossa paljastui sädesieni ja sen myötä remontteihin paloi moniakymmeniä tuhansia, asunnon arvoa remontti ei nostanut. Joten ei ikinä omaa meille. Mieluummin säästän ylimääräisen osakkeisiin ja muihin sijoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asuimme vuokralla vuoteen -98, ja ostimme asunnon. Kaksion, jonka remppasimme. Myimme sen parin vuoden päästä ja ostimme kolmion. Remppasimme. Sama taas neljän vuoden päästä, isompi rt-neliö. Sitten jäätiin paikoilleen.
Nykyinen asunto on ostettu viime syksynä, velaton rivarinpätkä 110 neliötä radan varressa, ja remppa taas käynnissä, tosin loppusuoralla. Meillä on tarkoitus ostaa vielä sijoitusasunto noin kolmen vuoden päästä, kunhan saadaan alkupääomaa taas kasaan. Meillä on velaton mökkikin, joka käynee vakuudeksi.
Mutta aloitettiin pienestä ja ihan ilman omaa pääomaa, appivanhempien lainatakauksella ja valtiontakauksella. Siitä sitten kämppä kerrallaan. Tästä nykyisestä emme lähde luultavasti kuin vanhainkotiin.
Mitään rikkaita ei sinällään olla, ihan duunareita vuorotyölisineen. Emme tupakoi, emme kapakoi, käymme harvoin ulkomailla, ostamme hyvin harkiten ja järkevästi. Ylitöitä on tehty, kun on saatu ja laitettu rahat sivuun. Netto huushollissa 4600 euroa lapsilisineen.
Mun mielestäni teidän ap pitäisi pystyä ostamaan asunto noilla tuloilla.
Eli elätte tosi tylsää elämää. Itse en suostuisi mistään hinnasta. Matkustamme paljon, nautimme ulkona hyvästä ruuasta ja viinistä. Lapsillamme (4) kalliit harrastukset, ruokakaupassa emme koskaan säästele. Joo ja asumme ASOssa. Kun lapset lähtee, lähdetään mekin, mutta mihin sitä ei voi tietää :) Niin uttotulot meillä noin 9000€/kk
Elämä on valintoja ja valinnat ovat kiinni siitä mitä kukin arvostaa. Joku toinen haluaa säästää itselleen ja lapsilleen, joku toinen laittaa menemään saman tien omaan ja vuokranantajan elämiseen. Toiselle toinen on parempi vaihtoehto, toiselle toinen.
Niin, mitä kukakin arvostaa. Asu sinä vain asossa. (tai tule meille vuokralaiseksi kassaa kartuttamaan, jahka se aika koittaa....)
Kädestä suuhun ei ole meidän elämäntyylimme. Vaikka meillä olisi nuo teidän tulot, emme silti eläisi noin. Minulle ei viini maistu. Ravintolassa on meille tosi tylsää. Ulkona syöminen tarkoittaa meille eväskorin pakkaamista ja retkeä rantaan, tai grilli pystyyn, katiskojen tarkistus, kaivetaan perunat pellosta kattilaan ja tilliä päälle ja keinuun tuhoamaan murkinat. Mahdollisesti lähdetään suolammen rantaan tutulle laavulle, lammesta ongittuja ahvenia syömään ja lettupannu mukana. Keikuin isäni harteilla pitkin metsiä jo kolmevuotiaana, ihmettelin suopöllönpoikasia puussa ja karhun raapimaa mäntyä. Ei ollut tylsää.
Lastemme harrastukset eivät ole kalliita, mutta he pitävät niistä (rivi SM-mitaleja ei mielestäni ole tylsä koriste) ja jännitystä riittää . Tehdään yhdessä kaikenlaista.
Mistä kukakin nauttii...minä nautin siitä, kun saan istua laiturilla, rakentaa ja tuunata, tehdä käsilläni, tutkia luontoa, olla perheen ja ystävien kanssa. Matkat ei ole se juttu. Ei kaikki nauti siitä mistä sinä. Kaikki ei ole samanlaisia kuin sinä. Luultavasti teidän tuloillanne laittaisin vain lisää rahaa syrjään, ostaisin sijoituskämppiä ja ottaisin pari kummilasta maailmalta. Niin se vain menisi. Ehkä sitten tylsää...
Ottakaa vain rohkeasti lainaa. Saatte junaradan läheltä esim. Espoosta kerrostaloasunnon, jos ette uutta ole vailla, niin remontoidun 90 - 2000 luvun kämpän johon ei ole vielä putkiremonttia tulossa 250 tonnilla. Siis kolmion, joka nuorenparin kannattaa ostaa jos aikoo kohta lapsia tehdä. Liian vanhaa ei kannata ostaa koska putkiremppa pelottaa ja lisää valtavasti hankaluutta ja kustannuksia. Jos on keittiö ja kylppäri rempattu niin oso huoli on pois ja siinä on uudet materiaalit ja kosteussuojat. Tosin kerrostaloyhtiössä vastaa rakenteista yhtiö, ei itse.
Kyllä sitä itselleen maksaa kun oman asunnon ostaa. Se on niinkuin pakkosäästöä. Silloin kun ei vielä ole varaa, on vuokra-asuminen ihan ok. Katsokaa sitten hyvä alue.
Vierailija kirjoitti:
1: Olen tutkinut myös ASO-vaihtoehtoja, mutta rivarikolmioiden käyttövastikkeet vaikuttivat hieman kohtuuttomilta, tyyliin 1000 euroa kuussa kulahtaneesta kämpästä Pohjois/Itä-Vantaalla. Mainitsemasi 750 euroa tuntuisi kyllä olevan siedettävällä tasolla.
-AP-
Minä kun tutkin täällä rivarikaksioiden aso-vaihtoehtoja, niin niiden kuukausivastikkeet oli taas äärimmäisen kilpailukykyiset verrattuna vastaaviin vuokra-asuntoihin tai vastaavien omistusasuntojen lainaan ja vastikkeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1: Olen tutkinut myös ASO-vaihtoehtoja, mutta rivarikolmioiden käyttövastikkeet vaikuttivat hieman kohtuuttomilta, tyyliin 1000 euroa kuussa kulahtaneesta kämpästä Pohjois/Itä-Vantaalla. Mainitsemasi 750 euroa tuntuisi kyllä olevan siedettävällä tasolla.
-AP-
Minä kun tutkin täällä rivarikaksioiden aso-vaihtoehtoja, niin niiden kuukausivastikkeet oli taas äärimmäisen kilpailukykyiset verrattuna vastaaviin vuokra-asuntoihin tai vastaavien omistusasuntojen lainaan ja vastikkeeseen.
Jep 10-11€ neliövastike aso-rivarista ei ole mielestäni mikään paha Helsingissä
Vierailija kirjoitti:
250 000 euron asunnon asumiskulut jäävät yleensä reilusti alle aso-vuokrien. Eli en pitäisi aso-asumista hyvänä vaihtoehtona. Itse maksan 240 000 euron asunnosta yhtiövastikkeita ja lainaa tällä hetkellä reilut 700 €/kk.
Pitää ottaa tyyliin 30 vuoden laina jotta edes lainan osuus pääsisi tuonne 700 euron tuntumaan, saati sitten kera vastikkeen. Tarkoititko kenties että sinun osuutesi on 700 ja puolisosi maksaa toisen mokoman? ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
250 000 euron asunnon asumiskulut jäävät yleensä reilusti alle aso-vuokrien. Eli en pitäisi aso-asumista hyvänä vaihtoehtona. Itse maksan 240 000 euron asunnosta yhtiövastikkeita ja lainaa tällä hetkellä reilut 700 €/kk.
Pitää ottaa tyyliin 30 vuoden laina jotta edes lainan osuus pääsisi tuonne 700 euron tuntumaan, saati sitten kera vastikkeen. Tarkoititko kenties että sinun osuutesi on 700 ja puolisosi maksaa toisen mokoman? ;)
En tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
250 000 euron asunnon asumiskulut jäävät yleensä reilusti alle aso-vuokrien. Eli en pitäisi aso-asumista hyvänä vaihtoehtona. Itse maksan 240 000 euron asunnosta yhtiövastikkeita ja lainaa tällä hetkellä reilut 700 €/kk.
Tolla summalla ei taida lainanlyhennystahtikaan olla kummoinen. Alle 500€/kk lyhennystä. Kestää melko kauan aikaa maksellakin ja saada omaksi ja sitten onkin jo niin vanha että saat ottaa reppalainaa tai laittaa kämpän puskutraktorin alle.
Lainaa ei ole tällä hetkellä noin paljoa jäljellä ja lyhennyserät ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Laskin juuri, että kokonaan velattomaksi saan asunnon 15 vuodessa.
Siis laina-aika tulee yhteensä olemaan sen 15 vuotta. Tuosta 15 vuodesta on jäljellä 3 vuotta.
Jokin tässä yhtälössä ei nyt sovi. Maksat 700€/kk lainaa ja korkoja ja maksat 250000€ 15vuodessa???
Alkuun lyhennykset olivat hyvin paljon isommat. Ymmärrätkö?
Ymmärrätkö ettei tilanteesi ole siinä tapauksessa ollenkaan verrattavissa aso-asumiseen tai ap:n asunnon ostamiseen än yy tee nyt?
Jos korkojen nousu pelottaa niin pankista voi pyytää tarjouksen hyvinkin pitkästä kiinteästä korosta. Nekin ovat nyt edullisia.
Mun mielestä ap:n kannattaa muuttaa jonnekin radanvarteen. Uudehkon rivarikolmion hyvältä alueelta lähellä asemaa saa helposti 160000 eurolla, vajaalla 200k eurolla jo isomman perheasunnon. Jos teille on tulossa kaksoset, tulee elämä nyt pyörimään aika pitkälle kotona. Seuraavat 2-3 vuotta toinen teistä ei edes käy siellä Helsingissä töissä, joten 15-30min pidempi työmatkakin on vain yhden ihmisen murhe. Loput 4 perheenjäsentä saavat nauttia paremmasta asumismukavuudsta. Ja leppoisammasta elämästä, kun ei tarvitse venyttää jokaista senttiä. Ja kun valitsee kasvavan kunnan, saa asunnosta omansa takaisin sitten jos haluaa muuttaa pois.
ja
Kaikkilla ei ole riittävästi terveyttä ja toimintakykyä asua kaukana palveluista eikä pois pääkaupunkiseudulta muuttaminen ole niin yksinkertaista.Kulutusta toki muuten voi vähentää.