Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kokemusta tällaisesta ajattelutavasta yhteenmuutossa?
29.08.2016 |
Terve,
muutimme keväällä yhteen seurustelukumppanini kanssa. Hänen kotonaan asuu lapsia aiemmasta liitosta, joiden myötä hän on ollut oikeutettu erilaisiin yksinhuoltajan tukiin - merkittävimpänä yksinhuoltajan asumistuki. Jotenkin tuli meille molemmille yllätyksenä kuinka suuri olikaan se raha mitä Kelasta ei enää saa. Noh, minä osallistun tietysti kaikkiin mahdollisiin asumisen ja elämisen kuluihin, niin kukaan ei häviä tässä mitään.
Jostain syystä kumppanini on kuitenkin sitä mieltä, että yksinhuoltaja jonka pärjääminen yksin perustuu työssäkäyntiin + kelan tukiin = täysin itsenäinen ja omillaan toimeentuleva ihminen. Nykyinen tilanne, jossa kaksi ihmistä käy töissä ja maksaa elämisen puoliksi riistää häneltä ajatuksen siitä, että hän tulee itsenäisesti omillaan toimeen. Hän kokee sen jotenkin vääräksi, että raha tulee minulta eikä Kelalta.
Olen sanonut, että jos rahan lähteellä on noin suuri merkitys, niin eikö se ylpeys pitäisi tuntea silloin jos elättää lapset yksin sillä pelkällä palkalla. Nythän on käytetty tällaista hienoa suomalaista työkalua, mikä pitää myös yksinhuoltajat pinnalla. Mielestäni hyvä asia väliaikaiseen elämäntilanteeseen. Ihmettelen todella paljon miksi surkuttelee menetettyä etuutta, kun nyt rahoitus tulee paljon terveemmästä lähteestä. Olen kuulemma väärässä. Hirveä riita tullut tästä pari kertaa kun en kuulemma ymmärrä miten tärkeitä nämä tuet ovat.
Haluaisin kuulla miten tuollainen voi ahdistaa toista kun hänen tai lastensa elintaso ei laske?
Kommentit (39)
Mun tuttu yksinhuoltaja perustaa tuonkaltaisen ajattelun siihen, että eihän lapset voi elättää itseään. Hänelle tuet ovat "lasten palkkaa". Hukassa on täysin ajatus, että ihmisen pitäisi pitää ihan itse huoli perheestään. Hän on tämän yhteiskunnan tuotos, valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni pitää sosiaaliavustuksia rahana, joka "tulee seinästä". Sitä ei siis mielletä jonkun muun maksamaksi. Näin ollen on sitten helppo ottaa vastaan avustusta "ei keneltäkään" eli valtiolta, vs. kun se raha tuleekin joltain konkreettiselta henkilöltä. Toisen rahoilla eläminen siis tuntuu pahalta vain silloin, kun "se toinen" on joku siinä lähellä, eikä yleisesti muut veronmaksajat.
Mitään järkeähän tuossa ei ole sillä kuten sanoitkin, ei henkilö joka elää tuilla, tule toimeen omillaan. Ehkä nyt se illuusio sitten hänellä rikkoutuikin, kun konkretisoitui, että muut häntä elättävät eikä hän itse.
Jos tää on ihan tosissaan tehty aloitus, niin luulen että itsekin tajuat syyn olevan siinä, että kela on organisaatio, josta maksetaan tukea kaikille jotka tietyt kriteerit täyttää. Kiitollisuudenvelkaa/toisesta ihmisestä riippuvaisuutta siihen ei sisälly.
Kun se sama raha tulee sinulta, voi puoliso kokea että hänen täytyy selitellä kulujaan/rahojaan/ostojaan sulle ikäänkuin tilivelvollisen asemassa. Vähän kuin lapsi, joka saa rahaa vanhemmiltaan. Tai vaikkei joutuisi selittelee, tuntee kuitenkin tuhlaavansa sun rahoja, jotka on silloin pois sinulta.
Ymmärrän siis hyvin tuollaisen tunteen ja senkin et asiasta tulee riitaa, jos toinen ei fiiliksiä tajua.
Me ollaan puolison kanssa vuoroin elätetty toisiamme (opiskelu/vanhempainvapaa/työttömyyskin) ja kun lapset on yhteiset on helppo kokea kaikki raha yhteiseksi. Ymmärrän että jos on itse aina saamapuolella ja ikäänkuin toisen rahojen varassa, se tuntuu helposti pahalta ja siltä ettei itse pysty tuomaan suhteeseen taloudellista hyvää.
Kaikki Kelan elätit eivät hahmota elävänsä sosiaalituilla, he saattavat jopa haukkua "sossupummeja".
Ymmärtäisin tämän kaiken ahdistuksen jos kyse olisi toisen elättämisestä tai siitä, että elintaso laskisi yhteenmuuton myötä. Nythän kyse on vain siitä, että tuon oman panokseni asumisen ja elämisen kuluihin. Olen yrittänyt selittää, että mielestäni yhteiskunta on varsin avokätinen kun se ylipäätään jakaa tällaisia etuuksia (joita ei aikoinaan ollut olemassakaan), eikä siinä ole mitään epäreilua että avoliitto lakkauttaa nämä tuet ilman, että saamme itse päättää tapahtuuko näin vai ei. Tässä vaiheessa tarinaa kuulemma jo vi--uilen hänen taloudellista hätäänsä kohtaan.
Se, että onko meillä kaikilla riittävästi rahaa ruokaan ja elämiseen ei ole tärkeätä, vaan se on tärkeätä että ne rahat saadaan Kelalta, koska ovat tärkeä palanen hänen toimeentulossaan. Mitään logiikkaa en tässä kuviossa näe, mutta on vain puolisolleni todella raskas asia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen sivuhuomio vielä, että puolisoni ei todellakaan ole mikään sossun elätti vaan ihan pitkän työuran täyspäivätyössä tehnyt ihminen. Sai näitä yksinhuoltajan lisäetuuksia kun muutti erilleen avioliitostaan.
Minua vain todella kovin hämmentää jokin ihme tavoitetila saada tällaista väliaikaiseksi tarkoitettua tukea.
ap
Miten pieni palkan pitää olla että saa asumistukea? Minulla on kolme alaikäistä huollettavaa, vuokra 1100 kuussa ja bruttopalkka 3200. Ei toivoakaan saada asumistukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä sinä miellät asumistuen yksinhuoltajien tueksi? Sitä saavat kaikki asuinkunnat joidet tulot jäävät alle laskennallisen tason.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäisin tämän kaiken ahdistuksen jos kyse olisi toisen elättämisestä tai siitä, että elintaso laskisi yhteenmuuton myötä. Nythän kyse on vain siitä, että tuon oman panokseni asumisen ja elämisen kuluihin. Olen yrittänyt selittää, että mielestäni yhteiskunta on varsin avokätinen kun se ylipäätään jakaa tällaisia etuuksia (joita ei aikoinaan ollut olemassakaan), eikä siinä ole mitään epäreilua että avoliitto lakkauttaa nämä tuet ilman, että saamme itse päättää tapahtuuko näin vai ei. Tässä vaiheessa tarinaa kuulemma jo vi--uilen hänen taloudellista hätäänsä kohtaan.
Se, että onko meillä kaikilla riittävästi rahaa ruokaan ja elämiseen ei ole tärkeätä, vaan se on tärkeätä että ne rahat saadaan Kelalta, koska ovat tärkeä palanen hänen toimeentulossaan. Mitään logiikkaa en tässä kuviossa näe, mutta on vain puolisolleni todella raskas asia.
ap
No onhan se eri asia olla riippuvainen yhteiskunnan tuesta kuin suoraan toisesta ihmisestä. Mikäli on ollut lasten kanssa pitkään kahden, voi jopa tuntua pelottavalta ajatus että on toisen tuloista riippuvainen. Että sillä tavalla ymmärrän kumppanisi kantaa. Sitä en ymmärrä miksi riitelet tai väittelet asiasta hänen kanssaan? Jos siis tarkoituksesi ei ole lyödä lyötyä. Olet eri mieltä asiasta hänen kanssaan. Asiasta joka selvästi on arka paikka hänelle. Miksi hieroa suolaa haavoihin? Mitä saavutat tuomalla omaa kantaasi esille asiasta, johon hän suhtautuu tunteella eikä järjellä? Voisit vain sanoa että tilanne on tämä, jos yhdessä aiotte asua, eikä asiasta harmittelu auta asiaa, vaan tuo vain negatiivisen jälkimaun yhteen muuttamiseen. Eli kertoisit hänelle miltä sinusta tuntuu hänen harmittelunsa, sen sijaan että yrittäisit saada hänet omalle kannallesi järkeilemällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäisin tämän kaiken ahdistuksen jos kyse olisi toisen elättämisestä tai siitä, että elintaso laskisi yhteenmuuton myötä. Nythän kyse on vain siitä, että tuon oman panokseni asumisen ja elämisen kuluihin. Olen yrittänyt selittää, että mielestäni yhteiskunta on varsin avokätinen kun se ylipäätään jakaa tällaisia etuuksia (joita ei aikoinaan ollut olemassakaan), eikä siinä ole mitään epäreilua että avoliitto lakkauttaa nämä tuet ilman, että saamme itse päättää tapahtuuko näin vai ei. Tässä vaiheessa tarinaa kuulemma jo vi--uilen hänen taloudellista hätäänsä kohtaan.
Se, että onko meillä kaikilla riittävästi rahaa ruokaan ja elämiseen ei ole tärkeätä, vaan se on tärkeätä että ne rahat saadaan Kelalta, koska ovat tärkeä palanen hänen toimeentulossaan. Mitään logiikkaa en tässä kuviossa näe, mutta on vain puolisolleni todella raskas asia.
ap
Nelosen selitys siitä, mitä kumppanisi nyt tuntee on tosi hyvä, lue se ajatuksella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai noita tukia saa jos on tarpeeksi hyvätuloinen?
Eikö hän tajua, että tuki alkoi hänen muutettua yksin ja loppui, kun yksinasuminen päättyi. Vähän kuin opintotuki alkaa opiskelujen alussa ja sitten päättyy. Sairaspäiväraha alkaa sairauden alkaessa jne.
Tämä on kaikkien tukien ongelma. Ihmiset alkavat luulla niitä ansaituiksi. Maksoithan sinä ennenkin hänen asumistukensa, mutta verojesi muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi mutta tästä tulee mieleen, että lompakkoloisulisija on hieman tsempannut provoilunsa kanssa.
Siltä varalta: jos et ole tyytyväinen pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, niin muuta ihmeessä maahan, jossa sosiaaliturvaa ei ole. Jos olet luojan lahja valtiontaloudelle, kuten olet antanut ymmärtää, niin monet maat varmaan ottavat sinut vastaan ilomielin.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä sinä miellät asumistuen yksinhuoltajien tueksi? Sitä saavat kaikki asuinkunnat joidet tulot jäävät alle laskennallisen tason.
En ole ap, mutta asumistukea saa enemmän, kun asujia on enemmän, ja asunto tietysti isompi. Ja enemmän tukea tulee myös, kun perheessä on vain yhden ihmisen tulot.
Vierailija kirjoitti:
Miten pieni palkan pitää olla että saa asumistukea? Minulla on kolme alaikäistä huollettavaa, vuokra 1100 kuussa ja bruttopalkka 3200. Ei toivoakaan saada asumistukea.
Aika jännä juttu. Kelan laskurilla laskettuna saisit 360e/kk asumistukea, jos asut Helsingissä. En kokeillut, paljonko se laskisi/nousisi, jos asut muualla.
Vierailija kirjoitti:
Miten pieni palkan pitää olla että saa asumistukea? Minulla on kolme alaikäistä huollettavaa, vuokra 1100 kuussa ja bruttopalkka 3200. Ei toivoakaan saada asumistukea.
Tuo on jo niin hyvä palkka, että tukea ei taida saada. Sehän tässä systeemissä on hauskaa, että sinua huomattavasti pienituloisempaa subventoidaan niin, että teillä on melko samanlainen elintaso, vaikka ansiotyön bruttopalkassa suurikin ero. Turha silti kadehtia, koska 3200 bruttopalkkaa saava kun pariutuu toisen samanlaista palkkaa saavan kanssa, nousee perheen toimeentulo aivan eri tasolle. Samoin tulee muistaa kuinka tässä on kyse yhdestä, joskin pitkästä elämäntilanteesta.
Yksinhuoltajan asumistukea saavat varmaan nämä Laura Rädyn unohtamat alle 2500 euroa / kk bruttona tienaavat useamman lapsen yksinhuoltajat.
Vastikeetonta apua on paljon helpompi ottaa vastaan kasvottomalta yhteiskunnalta kuin joltain tutulta ihmiseltä. Selvä asia. Miten tätä muka joku ei ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pieni palkan pitää olla että saa asumistukea? Minulla on kolme alaikäistä huollettavaa, vuokra 1100 kuussa ja bruttopalkka 3200. Ei toivoakaan saada asumistukea.
Aika jännä juttu. Kelan laskurilla laskettuna saisit 360e/kk asumistukea, jos asut Helsingissä. En kokeillut, paljonko se laskisi/nousisi, jos asut muualla.
Otitko huomioon korotetut lapsilisät ja elatustuet (joiden määrää emme edes tiedä)?
Alue: Aihe vapaa
Av-mammojen mielestä Kelan etuudet ovat ansiotuloa.