Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tuki sähköautoille järjetön

Vierailija
22.08.2016 |

Suomi on aina jäljessä. Ja tukemassa jotain vihreitten järjettömyyksiä.
Sähköautot eivät ikinä tule olemaan toimiva ratkaisu, vetämään vertoja bensiini- ja dieseltekniikkalle.
Täällä kylmässä ja pitkien välimatkojen maassa asia täysin selvä.

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000781688.html
Täyssähköautoista ei ole haastamaan bensiini- ja dieseltekniikkaa, sanoo Toyotan tutkimuksesta vastaava varatoimitusjohtaja Mitsuhita Kato.

Ratkaisu perinteisille polttoaineille on pidemmän päälle vety, Kato ilmoittaa Automotive News -lehdelle antamassaan haastattelussa.

Kommentit (841)

Vierailija
641/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Djadja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne vain on toistaiseksi se, että sähköautot ovat kalliimpia, valikoima pieni, ja käytettävyys rajoitettua. Siksi niitä ei jonoksi vielä teillä riitä. Eikä vielä pitkiin pitkiin aikoihin,

Tuo "pitkä aika" on hyvinkin venyvä käsite. Joillekin se on 10 minuuttia, joillekin 15 vuotta. 10 vuotta jälkeen ensimmäisen polttomoottoriauton julkistamisen ja myynnin aloittamisen jälkeen niitä ei ollut teillä jonoiksi asti.

Jos pointtisi oli, että sähköautoa ei _vielä_ kannata ostaa, olet ehkä oikeassa - riippuen ostajan varallisuudesta. Mutta niin kuin kaiken uuden teknologian, sähköautojenkin hinta tulee laskemaan kun lisää valmistajia ja lisää ostajia alkaa löytyä.

Ensimmäiset sähköautot on esitelty jo 1830-luvulla, ennen polttomoottoriautoja. Ja esimerkiksi ensimmäinen yli 100 km/h nopeusennätys on tehty sähköautolla 1899. Sittemmin polttomoottoriautot ovat sähköautot syrjäyttäneet, eikä sähköautojen uusi vallankumous ihan näköpiirissä ole. Vaikka sähköautojen määrä on suhteellisesti kasvanut nollasta lähtiessä paljonkin, on niiden osuus kaikista autoista yhä marginaalinen.

Ei se ole sähköauton vika että litium-akkuteknologia kehitettiin vasta 1970-luvulla. Jotkut asiat ottavat aikaa enemmän, toiset vähemmän.

Nyt litiumiin perustuva tekniikka mennä nykyttää ihan mukavaa vauhtia eteenpäin.

Joo, eihän siihen litiumakun tuloon mennytkään kuin puolitoista vuosisataa. Ja tosiaan kehitys nytkyttää nykyään. Akkujen energiatiheyden pitäisi vielä ainakin kymmenkertaistua, ennen kuin ollaan edes samalla dekadilla häkäpönttöjen tasolla. Ja sitten kun akkujen kapasiteetti kasvaa, pahenee pitkän latausajan ongelma entisestään.

Vuosisata - pari, ehkä sitten nähdään sähköautoja enemmistönä teillä. 

Akun ei tarvitse omata omata samaa energiatiheyttä kuin polttonesteet. Sille riittää sellainen energiatiheys että pystytään valmistamaan auto jolla käytännölliseen ajoon riittävä toimintamatka. Teslan lippulaiva kolkuttelee 600 kilometriä 80 vauhdilla.

Ei tarvitse akun samaa energiatiheyttä omata kuin polttonesteen, mutta jos ja kun se on dekadeja pienempi, niin se on merkittävä syy sähköautojen heikkoon menestykseen.

Bensiinin energiatiheys on 46, 4 MJ/kg, dieselin 48 MJ/kg. Mutta parhaiden litium-akkujen vain 0,875 MJ/kg. Satojen kilojen akuissa on siis vain muutaman bensalitran energia, ja ne syövät hyötykuormaa ja vievät tilaa.

Sama ongelma on latauksessa. Teslan hehkuttama SuperCharger lataa parhaimmillaan 120 kW teholla, kun tavallisen bensapumpun letkusta saa 5000 kW edestä tavaraa. 

Juu, kehitys kehittyy, mutta tässä kehitys on ollut hidasta, ja vielä vaadittaisi ei muutaman prosentin parannuksia vaan ihan dekadiluokan harppausta. Se ei ole ihan nurkan takana.

Miksi tarvittaisiin dekadiluokan harppaus? Se dekadiluokan harppaushan on olennainen ainoastaan Lapin metsissä rämpivälle huru-ukolle, joka elää sähköverkon ulottumattomissa. Norjassa on parhaimmillaan kolmannes myydyistä autoista sähköautoja, koska siellä on latausverkosto laaja sekä verohelpotukset että lisähyöydyt maittavat. Ja tyytyväisiä ovat. Ja miksi eivät olisikaan, kun akussa on parhaimmillaan 10 päivän keskimääräinen lataus ja nopeilla latureilla onnistuu tarvittaessa pidemmätkin matkat. Kuitenkin pääsääntöisesti käyttävät kotiensa ja työpaikkojensa hitaita latureita, jotka nekin riittävät aivan mainiosti.

Miksi sä siis tarvitsisit 5000 kW laturia, kun sä saat sen autosi ladattua yön aikana täyteen hitaamminkin? Eivät autot pääasiallisesti ole mitään 100 % käyttöasteella varustettuja kimppa-ajoneuvoja, vaan suurimman osan ajasta ne tosiaan möllöttävät sähköverkon lähettyvillä tekemättä mitään.

Se tarvittaisi siksi, että ihmiset alkaisivat ostaa niitä sähköautoja enemmän. Edelleen pääsisi suuren osan matkoista vaikka hevosella, mutta siinä on omat hankaluutensa ja rajoituksensa (jos toisaalta etunsakin). Ihmiset eivät vähällä vaihda laitteitaan hankalampiin ja kalliimpiin, ellei jotain pakottavaa syytä ole (vrt. häkäpönttöautot sodan aikana)

Eikä tarvita edes 5000 kW laturia. Riittäisi vaikka 1000 kW, mutta sekin on nykytekniikalla saavuttamattomissa. Samaten riittäisi vaikka 10 MJ/kg akku, mutta kun ei päästä vielä kymmenenteenkään osaan siitä.

Ja kun menen ulos ja katson missä autot oikeasti möllöttävät, niin hyvin pieni osa niistä itse asiassa möllöttää minkäänlaisen pistorasian vieressä tai pitkänkään roikan ulottuvissa. Mistään SuperHyperMegaChargerista puhumattakaan. 

Ihmiset eivät jätä sähköautoa ostamatta kantaman takia, vaan hinnan. Kantama ei ole hankala nytkään valtaosalle ihmisistä, koska keskimääräinen päivittäinen ajomatka on vain 40 kilometrin tietämillä. Kysy vaikka norjalaisilta, ei niitä pääasiallisesti haittaa kantamat. Mitä se meitä kiinnostaa, jos 2 % kansasta on sellaisia, että tarvitsee ajaa pysähtymättä Lappiin ja takaisin jatkuvasti? Kyllä tässä on kasvunvaraa sähköautoille aika helvetisti ennen kuin kantama tulee ongelmaksi.

1000 kW laturissa ei ole nykyteknologialla mitään saavuttamatonta, noitahan on jo käytössä esim. sähköveneissä. Auton kohdalla akut tietenkin tykkäävät pahaa, jos latausnopeus on liian suuri, mutta siihen voidaan vaikuttaa akkujen määrällä (latausteho jakautuu suuremmalle joukolle) ja laadullisilla eroilla (kestävät paremmin korkeita jännitteitä, nyt tällaisia akkuja ei juurikaan ole tarvinnut valmistaa).

Ja nimenomaan autot möllöttävät ihmisten kotona, eikä jossain muualla. Tietenkin sä näet niitä autoja muuallakin, mutta valtaosa on ihmisten kotona valtaosan ajasta. Missä sä muka parkkeeraat autoasi, jossain hevonkuusessako? Edelleenkään ne huru-ukot eivät haittaa sähköautoilua.

Ai 1000 kW latureita sähköveneille? Siis akkukäyttöisille? Mitähän mahdat tarkoittaa?

En mä oikein tiedä miten mä asian selittäisin tuon tarkemmin. 1000 kW latureita on jo olemassa. En ymmärrä, miksi joku edes kuvittelisi, ettei sellaista muka voitaisi rakentaa. Tuskin joku 1000 MW laturikaan on teknisesti mahdoton, onpahan vain vähänlaisesti käyttökohteita.

Kyse ei ole niinkään siitä pystytäänkö X watin tehoiten latausasema rakentamaan vaan siitä kuin nopeasti akuston yksittäiset kennot voivat ottaa varauksen vastaan. Sille on teknologiasta riippuvainen yläraja. Jos kennoon yrittää tunkea liian nopeasti sähköä tulee savua, liekkejä ja sitten ei autoilla mihinkään.

Kyllä on kyse myös siitä, voidaanko megawattitehoinen latausasema rakentaa. Tai toki voidaan, kyse on vaan hinnasta. Vedetään korkeajännitelinja, rakennetaan muuntamo, kojeistot, tasasuuntaajat jne. Ei edes muutamapaikkaista Teslan SuperCharger - asemaa rakenneta mihin vaan siitä vaan.

Vierailija
642/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 000 vuosiajolla joutuu autoa lataamaan 10 A -pistokkeesta keskimäärin 3 tuntia per päivä.

Tai 3 minuuttia per päivä SuperChargerilla.

Tai 9 päivän välein 15 tunnin sessio 10 A -pistokkeesta.

Tai 9 päivän välein puolisen tuntia SuperChargerilla.

15 000 km vuodessa on melko vähän. Voisi nuo ajot olla hoidettavissa julkisin välineinkin.

Ongelmana on myös se, että nuokaan ajot eivät jakaudu tasan 41 km/päivä, vaan toisena voi olla 400 km, toisena 10 km. Nuo ajot eivät onnistu mitenkään, jos vain 9 päivän välein lataillaan.

Sen lisäksi, että tuo on laskettu päin honkia, niin lähteekö kaikki töihin LA ja SU, että kilometrit jakautuvat tasaisesti.

LA teini ajaa pillurallia ja SU ajetaan perheen voimin mummolle.

Eihän noiden kilometrien tarvitse jakautua kovinkaan tasaisesti. 41 km päivä ja 400 km akussa varausta, mahdollistaa aikas paljon vaihtelua. Keskimäärin riittää, että ladataan 41 km akkua, mutta joskus voidaan ladata tuplat ja joskus triplat. Aikaa riittää hitaimmallakin liitännällä.

Lyhyille matkoille ok auto, kuten sanoin.

Miksi se ei ole OK pidemmille matkoille, kuten Helsingistä Rovaniemelle, kun sinä aikana ei välttämättä tarvitse yhtään sen enempiä pysähdellä kuin pysähtelisi bensakoneenkaan kanssa?

No kun tarvitsee pysähdellä, ja reitti pitää suunnitella paljon tarkemmin niiden "pysähdyspaikkojen" mukaan.

Annapa huviksesi esimerkki, miten patteriautolla ajetaan Helsingistä Rovaniemelle mukana 5 henkiliöä ja matkatavarat, lämmitystä tai ilmastointia koko matka käyttäen ja ajaen suurimpia sallittuja nopeuksia? Lähdetään liikkeelle vaikka tilanteesta, jolloin on saavuttu edellisestä ajosta kotiin, ja jäljellä on virtaa 10 km ajoon.

Miksi? Jos ei tuon paremmin osaa elämäänsä suunnitella, on viisaampaa pysyä kokonaan poissa auton ratista sillä tuskin se ennakointi siellä liikenteessäkään yhtään sen paremmin sujuu.

Jurri näin! 30 km välein auto ladataan ja istutaan kahvilla!

Miksi ostat niin paskan auton, että täytyy ladata 30 km välein? Osta Tesla ja käytä SuperChargeria, niin ei tarvitse kuin 15 minuuttia kahvitella 200 kilometrin välein pahimmillaan. 800 kilometrin matka onnistuu vaikka kahdella tuollaisella 15 minuutin kahvittelulla.

Mutta nyt menee 1000 km yhdellä latauksella ja varabensat on kanisterissa.

Miksi vaihtaisin huonompaan?

Miksi ihmeessä tankin koko on se ainoa parametri, mitä sä katsot autoa hankkiessasi? Hanki säiliöauto, jos kerta auto on sitä parempi mitä pidemmälle sillä pääsee.

Miten olisi siis vaikkapa rahan säästö? Bensaa kuluu 1500 euroa siinä missä sähköä kuluu 250 euroa. Tai vaikkapa auton meteli, joka sähkövehkeillä on mielettömästi pienempi? Tai parempi kiihtyvyys? Harvemmat huollot? Pienhiukkasten ja muiden saasteiden väheneminen?

Tankillinen sähköautossa on n. 50e, eikä ole sama hyötysuhde, joten perusteleppa vähän.

Tesloissa on isoimmat akut ja sähköä 50-85 kWh eli 0,10 €/kWh sähkönhinnalla (sis. verot ja siirto) tekee 5 - 8,5 euroa. Mistä ihmeestä olet tuon 50e repinyt?

Tuolla rahalla ajaa sen 400 kilometriä. Jos polttomoottoriauto kuluttaa satasella 6 - 8 litraa, niin se sama 400 kilometriä maksaa jo 31,20 - 41,60 € (1,3 €/l).

Palaa realismiin..

Osoita laskelmasta jokin konkreettinen virhe äläkä jeesustele ympäripyöreitä.

t, ohis

Sähkönsiirtolaskuni on isompi, kuin sähkölaskuni. Kävisikö vaikka tämä aluksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
643/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Djadja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne vain on toistaiseksi se, että sähköautot ovat kalliimpia, valikoima pieni, ja käytettävyys rajoitettua. Siksi niitä ei jonoksi vielä teillä riitä. Eikä vielä pitkiin pitkiin aikoihin,

Tuo "pitkä aika" on hyvinkin venyvä käsite. Joillekin se on 10 minuuttia, joillekin 15 vuotta. 10 vuotta jälkeen ensimmäisen polttomoottoriauton julkistamisen ja myynnin aloittamisen jälkeen niitä ei ollut teillä jonoiksi asti.

Jos pointtisi oli, että sähköautoa ei _vielä_ kannata ostaa, olet ehkä oikeassa - riippuen ostajan varallisuudesta. Mutta niin kuin kaiken uuden teknologian, sähköautojenkin hinta tulee laskemaan kun lisää valmistajia ja lisää ostajia alkaa löytyä.

Ensimmäiset sähköautot on esitelty jo 1830-luvulla, ennen polttomoottoriautoja. Ja esimerkiksi ensimmäinen yli 100 km/h nopeusennätys on tehty sähköautolla 1899. Sittemmin polttomoottoriautot ovat sähköautot syrjäyttäneet, eikä sähköautojen uusi vallankumous ihan näköpiirissä ole. Vaikka sähköautojen määrä on suhteellisesti kasvanut nollasta lähtiessä paljonkin, on niiden osuus kaikista autoista yhä marginaalinen.

Ei se ole sähköauton vika että litium-akkuteknologia kehitettiin vasta 1970-luvulla. Jotkut asiat ottavat aikaa enemmän, toiset vähemmän.

Nyt litiumiin perustuva tekniikka mennä nykyttää ihan mukavaa vauhtia eteenpäin.

Joo, eihän siihen litiumakun tuloon mennytkään kuin puolitoista vuosisataa. Ja tosiaan kehitys nytkyttää nykyään. Akkujen energiatiheyden pitäisi vielä ainakin kymmenkertaistua, ennen kuin ollaan edes samalla dekadilla häkäpönttöjen tasolla. Ja sitten kun akkujen kapasiteetti kasvaa, pahenee pitkän latausajan ongelma entisestään.

Vuosisata - pari, ehkä sitten nähdään sähköautoja enemmistönä teillä. 

Akun ei tarvitse omata omata samaa energiatiheyttä kuin polttonesteet. Sille riittää sellainen energiatiheys että pystytään valmistamaan auto jolla käytännölliseen ajoon riittävä toimintamatka. Teslan lippulaiva kolkuttelee 600 kilometriä 80 vauhdilla.

Toimintamatka ei ole kiinni akkujen energiatiheydestä. Toimintamatkaa saa pidennettyä akkuja lisäämällä niin paljon kuin haluaa. Se tosin on sitten kuljetuskapasiteetista pois ja hintaan lisää. Useimmat kun haluaisivat kuljettaa muutakin kuin niitä kalliita akkuja.

Et ilmeisesti ymmärtänyt mitä "käytännöllinen ajo" tarkoittaa, juuri sitä että kuljetetaan muutakin kuin niitä akkuja. Jolloin akkujen energiatiheydellä on merkitystä.

Toki ymmärrän. Tarkoitin juuri sitä, että sähköautot joudutaan tarkoituksella tekemään sellaisiksi, että niiden toimintamatka on rajallinen. Jos ainoa vaatimus olisi se toimintamatka, se olisi ratkaistavissa. Mutta kun muitakin toiminnallisia vaatimuksia on. Ja ne tuppaavat olemaan ristiriidassa sen toimintamatkan kanssa.

Vierailija
644/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 000 vuosiajolla joutuu autoa lataamaan 10 A -pistokkeesta keskimäärin 3 tuntia per päivä.

Tai 3 minuuttia per päivä SuperChargerilla.

Tai 9 päivän välein 15 tunnin sessio 10 A -pistokkeesta.

Tai 9 päivän välein puolisen tuntia SuperChargerilla.

15 000 km vuodessa on melko vähän. Voisi nuo ajot olla hoidettavissa julkisin välineinkin.

Ongelmana on myös se, että nuokaan ajot eivät jakaudu tasan 41 km/päivä, vaan toisena voi olla 400 km, toisena 10 km. Nuo ajot eivät onnistu mitenkään, jos vain 9 päivän välein lataillaan.

Sen lisäksi, että tuo on laskettu päin honkia, niin lähteekö kaikki töihin LA ja SU, että kilometrit jakautuvat tasaisesti.

LA teini ajaa pillurallia ja SU ajetaan perheen voimin mummolle.

Eihän noiden kilometrien tarvitse jakautua kovinkaan tasaisesti. 41 km päivä ja 400 km akussa varausta, mahdollistaa aikas paljon vaihtelua. Keskimäärin riittää, että ladataan 41 km akkua, mutta joskus voidaan ladata tuplat ja joskus triplat. Aikaa riittää hitaimmallakin liitännällä.

Lyhyille matkoille ok auto, kuten sanoin.

Miksi se ei ole OK pidemmille matkoille, kuten Helsingistä Rovaniemelle, kun sinä aikana ei välttämättä tarvitse yhtään sen enempiä pysähdellä kuin pysähtelisi bensakoneenkaan kanssa?

No kun tarvitsee pysähdellä, ja reitti pitää suunnitella paljon tarkemmin niiden "pysähdyspaikkojen" mukaan.

Annapa huviksesi esimerkki, miten patteriautolla ajetaan Helsingistä Rovaniemelle mukana 5 henkiliöä ja matkatavarat, lämmitystä tai ilmastointia koko matka käyttäen ja ajaen suurimpia sallittuja nopeuksia? Lähdetään liikkeelle vaikka tilanteesta, jolloin on saavuttu edellisestä ajosta kotiin, ja jäljellä on virtaa 10 km ajoon.

Miksi? Jos ei tuon paremmin osaa elämäänsä suunnitella, on viisaampaa pysyä kokonaan poissa auton ratista sillä tuskin se ennakointi siellä liikenteessäkään yhtään sen paremmin sujuu.

Jurri näin! 30 km välein auto ladataan ja istutaan kahvilla!

Miksi ostat niin paskan auton, että täytyy ladata 30 km välein? Osta Tesla ja käytä SuperChargeria, niin ei tarvitse kuin 15 minuuttia kahvitella 200 kilometrin välein pahimmillaan. 800 kilometrin matka onnistuu vaikka kahdella tuollaisella 15 minuutin kahvittelulla.

Mutta nyt menee 1000 km yhdellä latauksella ja varabensat on kanisterissa.

Miksi vaihtaisin huonompaan?

Miksi ihmeessä tankin koko on se ainoa parametri, mitä sä katsot autoa hankkiessasi? Hanki säiliöauto, jos kerta auto on sitä parempi mitä pidemmälle sillä pääsee.

Miten olisi siis vaikkapa rahan säästö? Bensaa kuluu 1500 euroa siinä missä sähköä kuluu 250 euroa. Tai vaikkapa auton meteli, joka sähkövehkeillä on mielettömästi pienempi? Tai parempi kiihtyvyys? Harvemmat huollot? Pienhiukkasten ja muiden saasteiden väheneminen?

Laskuopin paikka taas. 1000 km ei kulu bensiiniä 1500 euron edestä.

Enkä mä niin ole väittänytkään, eli lukemisen ymmärtämisen paikka sulla.

Kyseinen raha kuluu 15 000 kilometrin vuosiajeluilla vajaalla 8 litran kulutuksella per 100 km. Tuhannella kilometrillä vastaavat luvut ovat bensaa 104 euroa ja sähköä 17 euroa.

85 kilowattia tankilliseen, jolla ajaa vajaat 400 km. Voidaan laskea, että sähköä menee 3 tankillista, eli 51 euroa.

Mitä hemmettiä sä edes lasket? 3x85 kW on 255 kW, joka tekee 0,1 €/kWh hinnalla 25,50 €.

Tesla AWD 85D kärryllä (21 kWh/100km kulutuksella, 430 km kantama) sä ajat tuolla määrällä 1214 kilomeriä. Bensa-autolla 8l/100km 1,35€/l kyseinen matka maksaa 131 euroa. Eli 25,50 € vs 131 €.

Vierailija
645/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikka mulla Tesla (S) onkin, en mä sillä päivittäin akkua tyhjäksi suhaa. Mitä järkeä siinä nyt olisi? Ajan sen mitä tarvitaan ja onhan se nyt kiva että on auto alla jolla ei koskaan jää jalkoihin.

Miksi Saksassa autobaanalla vapaiden rajoitusten tiellä Teslat mateli rekkojen seassa, eikä ajaneet +200 km/h muiden saman hintaluokan autojen kanssa?

Vierailija
646/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on kyse myös siitä, voidaanko megawattitehoinen latausasema rakentaa. Tai toki voidaan, kyse on vaan hinnasta.

Pointti oli että sellaista kennoa et saa ostettua millään hinnalla  jossa on sekä hyvä energiatiheys että muutaman minuutin latausaika tyhjästä täyteen.

Joo jotain prototyyppejä on mutta olen skeptinen energiatiheyden suhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
647/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 000 vuosiajolla joutuu autoa lataamaan 10 A -pistokkeesta keskimäärin 3 tuntia per päivä.

Tai 3 minuuttia per päivä SuperChargerilla.

Tai 9 päivän välein 15 tunnin sessio 10 A -pistokkeesta.

Tai 9 päivän välein puolisen tuntia SuperChargerilla.

15 000 km vuodessa on melko vähän. Voisi nuo ajot olla hoidettavissa julkisin välineinkin.

Ongelmana on myös se, että nuokaan ajot eivät jakaudu tasan 41 km/päivä, vaan toisena voi olla 400 km, toisena 10 km. Nuo ajot eivät onnistu mitenkään, jos vain 9 päivän välein lataillaan.

Sen lisäksi, että tuo on laskettu päin honkia, niin lähteekö kaikki töihin LA ja SU, että kilometrit jakautuvat tasaisesti.

LA teini ajaa pillurallia ja SU ajetaan perheen voimin mummolle.

Eihän noiden kilometrien tarvitse jakautua kovinkaan tasaisesti. 41 km päivä ja 400 km akussa varausta, mahdollistaa aikas paljon vaihtelua. Keskimäärin riittää, että ladataan 41 km akkua, mutta joskus voidaan ladata tuplat ja joskus triplat. Aikaa riittää hitaimmallakin liitännällä.

Lyhyille matkoille ok auto, kuten sanoin.

Miksi se ei ole OK pidemmille matkoille, kuten Helsingistä Rovaniemelle, kun sinä aikana ei välttämättä tarvitse yhtään sen enempiä pysähdellä kuin pysähtelisi bensakoneenkaan kanssa?

No kun tarvitsee pysähdellä, ja reitti pitää suunnitella paljon tarkemmin niiden "pysähdyspaikkojen" mukaan.

Annapa huviksesi esimerkki, miten patteriautolla ajetaan Helsingistä Rovaniemelle mukana 5 henkiliöä ja matkatavarat, lämmitystä tai ilmastointia koko matka käyttäen ja ajaen suurimpia sallittuja nopeuksia? Lähdetään liikkeelle vaikka tilanteesta, jolloin on saavuttu edellisestä ajosta kotiin, ja jäljellä on virtaa 10 km ajoon.

Miksi? Jos ei tuon paremmin osaa elämäänsä suunnitella, on viisaampaa pysyä kokonaan poissa auton ratista sillä tuskin se ennakointi siellä liikenteessäkään yhtään sen paremmin sujuu.

Jurri näin! 30 km välein auto ladataan ja istutaan kahvilla!

Miksi ostat niin paskan auton, että täytyy ladata 30 km välein? Osta Tesla ja käytä SuperChargeria, niin ei tarvitse kuin 15 minuuttia kahvitella 200 kilometrin välein pahimmillaan. 800 kilometrin matka onnistuu vaikka kahdella tuollaisella 15 minuutin kahvittelulla.

Mutta nyt menee 1000 km yhdellä latauksella ja varabensat on kanisterissa.

Miksi vaihtaisin huonompaan?

Miksi ihmeessä tankin koko on se ainoa parametri, mitä sä katsot autoa hankkiessasi? Hanki säiliöauto, jos kerta auto on sitä parempi mitä pidemmälle sillä pääsee.

Miten olisi siis vaikkapa rahan säästö? Bensaa kuluu 1500 euroa siinä missä sähköä kuluu 250 euroa. Tai vaikkapa auton meteli, joka sähkövehkeillä on mielettömästi pienempi? Tai parempi kiihtyvyys? Harvemmat huollot? Pienhiukkasten ja muiden saasteiden väheneminen?

Tankillinen sähköautossa on n. 50e, eikä ole sama hyötysuhde, joten perusteleppa vähän.

Tesloissa on isoimmat akut ja sähköä 50-85 kWh eli 0,10 €/kWh sähkönhinnalla (sis. verot ja siirto) tekee 5 - 8,5 euroa. Mistä ihmeestä olet tuon 50e repinyt?

Tuolla rahalla ajaa sen 400 kilometriä. Jos polttomoottoriauto kuluttaa satasella 6 - 8 litraa, niin se sama 400 kilometriä maksaa jo 31,20 - 41,60 € (1,3 €/l).

Palaa realismiin..

Osoita laskelmasta jokin konkreettinen virhe äläkä jeesustele ympäripyöreitä.

t, ohis

Sähkönsiirtolaskuni on isompi, kuin sähkölaskuni. Kävisikö vaikka tämä aluksi?

Ketä kiinnostaa sun sähkösiirtolaskusi? Mä käytän niitä numeroita, joita sähkö mulle konkreettisesti maksaa, ja niissä on siirto mukana. Ja loppulukema on aika tarkalleen jossain 0,10 €/kWh tietämillä.

Vierailija
648/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka mulla Tesla (S) onkin, en mä sillä päivittäin akkua tyhjäksi suhaa. Mitä järkeä siinä nyt olisi? Ajan sen mitä tarvitaan ja onhan se nyt kiva että on auto alla jolla ei koskaan jää jalkoihin.

Miksi Saksassa autobaanalla vapaiden rajoitusten tiellä Teslat mateli rekkojen seassa, eikä ajaneet +200 km/h muiden saman hintaluokan autojen kanssa?

Nykyisten akkujen kanssa vaihtoehdot ovat joko ajaa pitkälle tai ajaa kovaa. Saksalaiset ajavat sitten mieluummin pidemmälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
649/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 000 vuosiajolla joutuu autoa lataamaan 10 A -pistokkeesta keskimäärin 3 tuntia per päivä.

Tai 3 minuuttia per päivä SuperChargerilla.

Tai 9 päivän välein 15 tunnin sessio 10 A -pistokkeesta.

Tai 9 päivän välein puolisen tuntia SuperChargerilla.

15 000 km vuodessa on melko vähän. Voisi nuo ajot olla hoidettavissa julkisin välineinkin.

Ongelmana on myös se, että nuokaan ajot eivät jakaudu tasan 41 km/päivä, vaan toisena voi olla 400 km, toisena 10 km. Nuo ajot eivät onnistu mitenkään, jos vain 9 päivän välein lataillaan.

Sen lisäksi, että tuo on laskettu päin honkia, niin lähteekö kaikki töihin LA ja SU, että kilometrit jakautuvat tasaisesti.

LA teini ajaa pillurallia ja SU ajetaan perheen voimin mummolle.

Eihän noiden kilometrien tarvitse jakautua kovinkaan tasaisesti. 41 km päivä ja 400 km akussa varausta, mahdollistaa aikas paljon vaihtelua. Keskimäärin riittää, että ladataan 41 km akkua, mutta joskus voidaan ladata tuplat ja joskus triplat. Aikaa riittää hitaimmallakin liitännällä.

Lyhyille matkoille ok auto, kuten sanoin.

Miksi se ei ole OK pidemmille matkoille, kuten Helsingistä Rovaniemelle, kun sinä aikana ei välttämättä tarvitse yhtään sen enempiä pysähdellä kuin pysähtelisi bensakoneenkaan kanssa?

No kun tarvitsee pysähdellä, ja reitti pitää suunnitella paljon tarkemmin niiden "pysähdyspaikkojen" mukaan.

Annapa huviksesi esimerkki, miten patteriautolla ajetaan Helsingistä Rovaniemelle mukana 5 henkiliöä ja matkatavarat, lämmitystä tai ilmastointia koko matka käyttäen ja ajaen suurimpia sallittuja nopeuksia? Lähdetään liikkeelle vaikka tilanteesta, jolloin on saavuttu edellisestä ajosta kotiin, ja jäljellä on virtaa 10 km ajoon.

Miksi? Jos ei tuon paremmin osaa elämäänsä suunnitella, on viisaampaa pysyä kokonaan poissa auton ratista sillä tuskin se ennakointi siellä liikenteessäkään yhtään sen paremmin sujuu.

Jurri näin! 30 km välein auto ladataan ja istutaan kahvilla!

Miksi ostat niin paskan auton, että täytyy ladata 30 km välein? Osta Tesla ja käytä SuperChargeria, niin ei tarvitse kuin 15 minuuttia kahvitella 200 kilometrin välein pahimmillaan. 800 kilometrin matka onnistuu vaikka kahdella tuollaisella 15 minuutin kahvittelulla.

Mutta nyt menee 1000 km yhdellä latauksella ja varabensat on kanisterissa.

Miksi vaihtaisin huonompaan?

Miksi ihmeessä tankin koko on se ainoa parametri, mitä sä katsot autoa hankkiessasi? Hanki säiliöauto, jos kerta auto on sitä parempi mitä pidemmälle sillä pääsee.

Miten olisi siis vaikkapa rahan säästö? Bensaa kuluu 1500 euroa siinä missä sähköä kuluu 250 euroa. Tai vaikkapa auton meteli, joka sähkövehkeillä on mielettömästi pienempi? Tai parempi kiihtyvyys? Harvemmat huollot? Pienhiukkasten ja muiden saasteiden väheneminen?

Tankillinen sähköautossa on n. 50e, eikä ole sama hyötysuhde, joten perusteleppa vähän.

Älä nyt viitsi ruveta keksimään omiasi

No siis tajuatko, että se Teslan tankillinen ei ole kuin 1/3 täydestä tankillisesta. Ethän sinä voi tankillisten mukaan laskea, jos toisella ajaa 3 kertaa vähemmän.

0,15 (todellinen sähkön hinta siirtoineen, eikä sinun leikkihintasi) x 85 x 3 = 51e

Mikä tässä on epäselvää?

Se mun "leikkihintani" on sama mitä maksan sähköstäni täällä Helsingissä. Mä en voi sille mitään, jos siellä perähikiällä on kalliimpaa. Mars kilpailuttamaan. Tuolta sä näet sähkö+siirto+vero:

https://www.helen.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/sahkon-…

Per kilometri laskeminen on kaikkein järkevintä, eikä mitkään naurettavat tankilliset, mitkä eivät edes ole näköjään tankillisia. Sähkö maksaa 1,70 € per 100 km @ 0,17 kWh/km ja bensa maksaa 10,80 € per 100 km @ 8 l/100km @ 1,35 €/l.

Vaikka sun sähkö maksaisikin 50 % enemmän kuin mun, niin ei toi 1,70 vs 10,80 silti muutu kuin 2,55 vs 10,80 lukemaksi. Ja vaikka sun bensakone valehtelisikin väärennetyissä testeissä kuluttavansa vain 4 litraa satasella, niin silloinkin sähkö voittaa 2,55 vs 5,40 €.

Ei tuo sähkölasku taas riitä. Laskutaidoissasi on taas oppimista. Esim. 20 KW ja 100 km maksaa 3 euroa. 0,15e KW normaali hinta siirtoineen. 

Vierailija
650/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka mulla Tesla (S) onkin, en mä sillä päivittäin akkua tyhjäksi suhaa. Mitä järkeä siinä nyt olisi? Ajan sen mitä tarvitaan ja onhan se nyt kiva että on auto alla jolla ei koskaan jää jalkoihin.

Miksi Saksassa autobaanalla vapaiden rajoitusten tiellä Teslat mateli rekkojen seassa, eikä ajaneet +200 km/h muiden saman hintaluokan autojen kanssa?

Jokainenhan saa ajaa juuri sitä nopeutta kuin itsestä hyvältä tuntuu. Enemmänhän se auto siinä kuluu, mitä kovempaa ajaa.

Ja miten helvetin monta Teslaa siellä saksan autobaanalla mukamas ajelee juuri sun vierestä, että sä voisit tehdä jotain yleistyksiä aiheesta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
651/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Djadja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne vain on toistaiseksi se, että sähköautot ovat kalliimpia, valikoima pieni, ja käytettävyys rajoitettua. Siksi niitä ei jonoksi vielä teillä riitä. Eikä vielä pitkiin pitkiin aikoihin,

Tuo "pitkä aika" on hyvinkin venyvä käsite. Joillekin se on 10 minuuttia, joillekin 15 vuotta. 10 vuotta jälkeen ensimmäisen polttomoottoriauton julkistamisen ja myynnin aloittamisen jälkeen niitä ei ollut teillä jonoiksi asti.

Jos pointtisi oli, että sähköautoa ei _vielä_ kannata ostaa, olet ehkä oikeassa - riippuen ostajan varallisuudesta. Mutta niin kuin kaiken uuden teknologian, sähköautojenkin hinta tulee laskemaan kun lisää valmistajia ja lisää ostajia alkaa löytyä.

Ensimmäiset sähköautot on esitelty jo 1830-luvulla, ennen polttomoottoriautoja. Ja esimerkiksi ensimmäinen yli 100 km/h nopeusennätys on tehty sähköautolla 1899. Sittemmin polttomoottoriautot ovat sähköautot syrjäyttäneet, eikä sähköautojen uusi vallankumous ihan näköpiirissä ole. Vaikka sähköautojen määrä on suhteellisesti kasvanut nollasta lähtiessä paljonkin, on niiden osuus kaikista autoista yhä marginaalinen.

Ei se ole sähköauton vika että litium-akkuteknologia kehitettiin vasta 1970-luvulla. Jotkut asiat ottavat aikaa enemmän, toiset vähemmän.

Nyt litiumiin perustuva tekniikka mennä nykyttää ihan mukavaa vauhtia eteenpäin.

Joo, eihän siihen litiumakun tuloon mennytkään kuin puolitoista vuosisataa. Ja tosiaan kehitys nytkyttää nykyään. Akkujen energiatiheyden pitäisi vielä ainakin kymmenkertaistua, ennen kuin ollaan edes samalla dekadilla häkäpönttöjen tasolla. Ja sitten kun akkujen kapasiteetti kasvaa, pahenee pitkän latausajan ongelma entisestään.

Vuosisata - pari, ehkä sitten nähdään sähköautoja enemmistönä teillä. 

Akun ei tarvitse omata omata samaa energiatiheyttä kuin polttonesteet. Sille riittää sellainen energiatiheys että pystytään valmistamaan auto jolla käytännölliseen ajoon riittävä toimintamatka. Teslan lippulaiva kolkuttelee 600 kilometriä 80 vauhdilla.

Ei tarvitse akun samaa energiatiheyttä omata kuin polttonesteen, mutta jos ja kun se on dekadeja pienempi, niin se on merkittävä syy sähköautojen heikkoon menestykseen.

Bensiinin energiatiheys on 46, 4 MJ/kg, dieselin 48 MJ/kg. Mutta parhaiden litium-akkujen vain 0,875 MJ/kg. Satojen kilojen akuissa on siis vain muutaman bensalitran energia, ja ne syövät hyötykuormaa ja vievät tilaa.

Sama ongelma on latauksessa. Teslan hehkuttama SuperCharger lataa parhaimmillaan 120 kW teholla, kun tavallisen bensapumpun letkusta saa 5000 kW edestä tavaraa. 

Juu, kehitys kehittyy, mutta tässä kehitys on ollut hidasta, ja vielä vaadittaisi ei muutaman prosentin parannuksia vaan ihan dekadiluokan harppausta. Se ei ole ihan nurkan takana.

Miksi tarvittaisiin dekadiluokan harppaus? Se dekadiluokan harppaushan on olennainen ainoastaan Lapin metsissä rämpivälle huru-ukolle, joka elää sähköverkon ulottumattomissa. Norjassa on parhaimmillaan kolmannes myydyistä autoista sähköautoja, koska siellä on latausverkosto laaja sekä verohelpotukset että lisähyöydyt maittavat. Ja tyytyväisiä ovat. Ja miksi eivät olisikaan, kun akussa on parhaimmillaan 10 päivän keskimääräinen lataus ja nopeilla latureilla onnistuu tarvittaessa pidemmätkin matkat. Kuitenkin pääsääntöisesti käyttävät kotiensa ja työpaikkojensa hitaita latureita, jotka nekin riittävät aivan mainiosti.

Miksi sä siis tarvitsisit 5000 kW laturia, kun sä saat sen autosi ladattua yön aikana täyteen hitaamminkin? Eivät autot pääasiallisesti ole mitään 100 % käyttöasteella varustettuja kimppa-ajoneuvoja, vaan suurimman osan ajasta ne tosiaan möllöttävät sähköverkon lähettyvillä tekemättä mitään.

Se tarvittaisi siksi, että ihmiset alkaisivat ostaa niitä sähköautoja enemmän. Edelleen pääsisi suuren osan matkoista vaikka hevosella, mutta siinä on omat hankaluutensa ja rajoituksensa (jos toisaalta etunsakin). Ihmiset eivät vähällä vaihda laitteitaan hankalampiin ja kalliimpiin, ellei jotain pakottavaa syytä ole (vrt. häkäpönttöautot sodan aikana)

Eikä tarvita edes 5000 kW laturia. Riittäisi vaikka 1000 kW, mutta sekin on nykytekniikalla saavuttamattomissa. Samaten riittäisi vaikka 10 MJ/kg akku, mutta kun ei päästä vielä kymmenenteenkään osaan siitä.

Ja kun menen ulos ja katson missä autot oikeasti möllöttävät, niin hyvin pieni osa niistä itse asiassa möllöttää minkäänlaisen pistorasian vieressä tai pitkänkään roikan ulottuvissa. Mistään SuperHyperMegaChargerista puhumattakaan. 

Juuri näin! HyperMegaChargereita ei ole joka kulmalla ja jos nämä autot yleistyvät, niin jonot niihin muutamiin ovat melkoiset. Lisäksi siellä kadunvarressa möllöttäessään ei ole kuin haittaa näille autoille.

Tajuatkos sä, että niitä HyperMegaChargereita tulee sitä mukaan lisää, kun kysyntä lisääntyy? Miksi jonot olisivat niille melkoiset? Ovatko ne sitä Norjassa tällä hetkellä?

Tajuatko, että auto tankataan nyt n. minuutissa keskimäärin. Näitä sitten tankataan 15 minuutista tuntiin kahvitteluineen. Tankkaaminen on noin 15-60 kertaa hitaampaa ja nytkin joutuu välillä tankille jonotamaan.

Vierailija
652/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 000 vuosiajolla joutuu autoa lataamaan 10 A -pistokkeesta keskimäärin 3 tuntia per päivä.

Tai 3 minuuttia per päivä SuperChargerilla.

Tai 9 päivän välein 15 tunnin sessio 10 A -pistokkeesta.

Tai 9 päivän välein puolisen tuntia SuperChargerilla.

15 000 km vuodessa on melko vähän. Voisi nuo ajot olla hoidettavissa julkisin välineinkin.

Ongelmana on myös se, että nuokaan ajot eivät jakaudu tasan 41 km/päivä, vaan toisena voi olla 400 km, toisena 10 km. Nuo ajot eivät onnistu mitenkään, jos vain 9 päivän välein lataillaan.

Sen lisäksi, että tuo on laskettu päin honkia, niin lähteekö kaikki töihin LA ja SU, että kilometrit jakautuvat tasaisesti.

LA teini ajaa pillurallia ja SU ajetaan perheen voimin mummolle.

Eihän noiden kilometrien tarvitse jakautua kovinkaan tasaisesti. 41 km päivä ja 400 km akussa varausta, mahdollistaa aikas paljon vaihtelua. Keskimäärin riittää, että ladataan 41 km akkua, mutta joskus voidaan ladata tuplat ja joskus triplat. Aikaa riittää hitaimmallakin liitännällä.

Lyhyille matkoille ok auto, kuten sanoin.

Miksi se ei ole OK pidemmille matkoille, kuten Helsingistä Rovaniemelle, kun sinä aikana ei välttämättä tarvitse yhtään sen enempiä pysähdellä kuin pysähtelisi bensakoneenkaan kanssa?

No kun tarvitsee pysähdellä, ja reitti pitää suunnitella paljon tarkemmin niiden "pysähdyspaikkojen" mukaan.

Annapa huviksesi esimerkki, miten patteriautolla ajetaan Helsingistä Rovaniemelle mukana 5 henkiliöä ja matkatavarat, lämmitystä tai ilmastointia koko matka käyttäen ja ajaen suurimpia sallittuja nopeuksia? Lähdetään liikkeelle vaikka tilanteesta, jolloin on saavuttu edellisestä ajosta kotiin, ja jäljellä on virtaa 10 km ajoon.

Miksi? Jos ei tuon paremmin osaa elämäänsä suunnitella, on viisaampaa pysyä kokonaan poissa auton ratista sillä tuskin se ennakointi siellä liikenteessäkään yhtään sen paremmin sujuu.

Jurri näin! 30 km välein auto ladataan ja istutaan kahvilla!

Miksi ostat niin paskan auton, että täytyy ladata 30 km välein? Osta Tesla ja käytä SuperChargeria, niin ei tarvitse kuin 15 minuuttia kahvitella 200 kilometrin välein pahimmillaan. 800 kilometrin matka onnistuu vaikka kahdella tuollaisella 15 minuutin kahvittelulla.

Mutta nyt menee 1000 km yhdellä latauksella ja varabensat on kanisterissa.

Miksi vaihtaisin huonompaan?

Miksi ihmeessä tankin koko on se ainoa parametri, mitä sä katsot autoa hankkiessasi? Hanki säiliöauto, jos kerta auto on sitä parempi mitä pidemmälle sillä pääsee.

Miten olisi siis vaikkapa rahan säästö? Bensaa kuluu 1500 euroa siinä missä sähköä kuluu 250 euroa. Tai vaikkapa auton meteli, joka sähkövehkeillä on mielettömästi pienempi? Tai parempi kiihtyvyys? Harvemmat huollot? Pienhiukkasten ja muiden saasteiden väheneminen?

Tankillinen sähköautossa on n. 50e, eikä ole sama hyötysuhde, joten perusteleppa vähän.

Älä nyt viitsi ruveta keksimään omiasi

No siis tajuatko, että se Teslan tankillinen ei ole kuin 1/3 täydestä tankillisesta. Ethän sinä voi tankillisten mukaan laskea, jos toisella ajaa 3 kertaa vähemmän.

0,15 (todellinen sähkön hinta siirtoineen, eikä sinun leikkihintasi) x 85 x 3 = 51e

Mikä tässä on epäselvää?

Se mun "leikkihintani" on sama mitä maksan sähköstäni täällä Helsingissä. Mä en voi sille mitään, jos siellä perähikiällä on kalliimpaa. Mars kilpailuttamaan. Tuolta sä näet sähkö+siirto+vero:

https://www.helen.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/sahkon-…

Per kilometri laskeminen on kaikkein järkevintä, eikä mitkään naurettavat tankilliset, mitkä eivät edes ole näköjään tankillisia. Sähkö maksaa 1,70 € per 100 km @ 0,17 kWh/km ja bensa maksaa 10,80 € per 100 km @ 8 l/100km @ 1,35 €/l.

Vaikka sun sähkö maksaisikin 50 % enemmän kuin mun, niin ei toi 1,70 vs 10,80 silti muutu kuin 2,55 vs 10,80 lukemaksi. Ja vaikka sun bensakone valehtelisikin väärennetyissä testeissä kuluttavansa vain 4 litraa satasella, niin silloinkin sähkö voittaa 2,55 vs 5,40 €.

Ei tuo sähkölasku taas riitä. Laskutaidoissasi on taas oppimista. Esim. 20 KW ja 100 km maksaa 3 euroa. 0,15e KW normaali hinta siirtoineen. 

Mitäs jos menisit sinne koulunpenkille opettelemaan kW:n ja kWh:n eron ennen kuin tulet muille selittelemään yhtään mitään.

0,10 €/kWh on aivan normaali hinta. Kurja juttu, jos siellä korvessa siirtohinta on tuplat isompiin kaupunkeihin verrattuna.

Jos sulla on jotain lässyttämistä mun laskutaidoista, niin sä varmaan silloin myös osaat näyttää sen laskuvirheen. 0,10 €/kWh hintana käyttäminen EI ole mikään helvetin laskuvirhe. Korkeintaan se voi olla virheellinen parametri, mutta se ei ole edes sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
653/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Djadja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne vain on toistaiseksi se, että sähköautot ovat kalliimpia, valikoima pieni, ja käytettävyys rajoitettua. Siksi niitä ei jonoksi vielä teillä riitä. Eikä vielä pitkiin pitkiin aikoihin,

Tuo "pitkä aika" on hyvinkin venyvä käsite. Joillekin se on 10 minuuttia, joillekin 15 vuotta. 10 vuotta jälkeen ensimmäisen polttomoottoriauton julkistamisen ja myynnin aloittamisen jälkeen niitä ei ollut teillä jonoiksi asti.

Jos pointtisi oli, että sähköautoa ei _vielä_ kannata ostaa, olet ehkä oikeassa - riippuen ostajan varallisuudesta. Mutta niin kuin kaiken uuden teknologian, sähköautojenkin hinta tulee laskemaan kun lisää valmistajia ja lisää ostajia alkaa löytyä.

Ensimmäiset sähköautot on esitelty jo 1830-luvulla, ennen polttomoottoriautoja. Ja esimerkiksi ensimmäinen yli 100 km/h nopeusennätys on tehty sähköautolla 1899. Sittemmin polttomoottoriautot ovat sähköautot syrjäyttäneet, eikä sähköautojen uusi vallankumous ihan näköpiirissä ole. Vaikka sähköautojen määrä on suhteellisesti kasvanut nollasta lähtiessä paljonkin, on niiden osuus kaikista autoista yhä marginaalinen.

Ei se ole sähköauton vika että litium-akkuteknologia kehitettiin vasta 1970-luvulla. Jotkut asiat ottavat aikaa enemmän, toiset vähemmän.

Nyt litiumiin perustuva tekniikka mennä nykyttää ihan mukavaa vauhtia eteenpäin.

Joo, eihän siihen litiumakun tuloon mennytkään kuin puolitoista vuosisataa. Ja tosiaan kehitys nytkyttää nykyään. Akkujen energiatiheyden pitäisi vielä ainakin kymmenkertaistua, ennen kuin ollaan edes samalla dekadilla häkäpönttöjen tasolla. Ja sitten kun akkujen kapasiteetti kasvaa, pahenee pitkän latausajan ongelma entisestään.

Vuosisata - pari, ehkä sitten nähdään sähköautoja enemmistönä teillä. 

Akun ei tarvitse omata omata samaa energiatiheyttä kuin polttonesteet. Sille riittää sellainen energiatiheys että pystytään valmistamaan auto jolla käytännölliseen ajoon riittävä toimintamatka. Teslan lippulaiva kolkuttelee 600 kilometriä 80 vauhdilla.

Ei tarvitse akun samaa energiatiheyttä omata kuin polttonesteen, mutta jos ja kun se on dekadeja pienempi, niin se on merkittävä syy sähköautojen heikkoon menestykseen.

Bensiinin energiatiheys on 46, 4 MJ/kg, dieselin 48 MJ/kg. Mutta parhaiden litium-akkujen vain 0,875 MJ/kg. Satojen kilojen akuissa on siis vain muutaman bensalitran energia, ja ne syövät hyötykuormaa ja vievät tilaa.

Sama ongelma on latauksessa. Teslan hehkuttama SuperCharger lataa parhaimmillaan 120 kW teholla, kun tavallisen bensapumpun letkusta saa 5000 kW edestä tavaraa. 

Juu, kehitys kehittyy, mutta tässä kehitys on ollut hidasta, ja vielä vaadittaisi ei muutaman prosentin parannuksia vaan ihan dekadiluokan harppausta. Se ei ole ihan nurkan takana.

Miksi tarvittaisiin dekadiluokan harppaus? Se dekadiluokan harppaushan on olennainen ainoastaan Lapin metsissä rämpivälle huru-ukolle, joka elää sähköverkon ulottumattomissa. Norjassa on parhaimmillaan kolmannes myydyistä autoista sähköautoja, koska siellä on latausverkosto laaja sekä verohelpotukset että lisähyöydyt maittavat. Ja tyytyväisiä ovat. Ja miksi eivät olisikaan, kun akussa on parhaimmillaan 10 päivän keskimääräinen lataus ja nopeilla latureilla onnistuu tarvittaessa pidemmätkin matkat. Kuitenkin pääsääntöisesti käyttävät kotiensa ja työpaikkojensa hitaita latureita, jotka nekin riittävät aivan mainiosti.

Miksi sä siis tarvitsisit 5000 kW laturia, kun sä saat sen autosi ladattua yön aikana täyteen hitaamminkin? Eivät autot pääasiallisesti ole mitään 100 % käyttöasteella varustettuja kimppa-ajoneuvoja, vaan suurimman osan ajasta ne tosiaan möllöttävät sähköverkon lähettyvillä tekemättä mitään.

Se tarvittaisi siksi, että ihmiset alkaisivat ostaa niitä sähköautoja enemmän. Edelleen pääsisi suuren osan matkoista vaikka hevosella, mutta siinä on omat hankaluutensa ja rajoituksensa (jos toisaalta etunsakin). Ihmiset eivät vähällä vaihda laitteitaan hankalampiin ja kalliimpiin, ellei jotain pakottavaa syytä ole (vrt. häkäpönttöautot sodan aikana)

Eikä tarvita edes 5000 kW laturia. Riittäisi vaikka 1000 kW, mutta sekin on nykytekniikalla saavuttamattomissa. Samaten riittäisi vaikka 10 MJ/kg akku, mutta kun ei päästä vielä kymmenenteenkään osaan siitä.

Ja kun menen ulos ja katson missä autot oikeasti möllöttävät, niin hyvin pieni osa niistä itse asiassa möllöttää minkäänlaisen pistorasian vieressä tai pitkänkään roikan ulottuvissa. Mistään SuperHyperMegaChargerista puhumattakaan. 

Juuri näin! HyperMegaChargereita ei ole joka kulmalla ja jos nämä autot yleistyvät, niin jonot niihin muutamiin ovat melkoiset. Lisäksi siellä kadunvarressa möllöttäessään ei ole kuin haittaa näille autoille.

Tajuatkos sä, että niitä HyperMegaChargereita tulee sitä mukaan lisää, kun kysyntä lisääntyy? Miksi jonot olisivat niille melkoiset? Ovatko ne sitä Norjassa tällä hetkellä?

Tajuatko, että auto tankataan nyt n. minuutissa keskimäärin. Näitä sitten tankataan 15 minuutista tuntiin kahvitteluineen. Tankkaaminen on noin 15-60 kertaa hitaampaa ja nytkin joutuu välillä tankille jonotamaan.

Etkö sä tajua, että keskivertoihminen EI lataa sähköautoaan siellä SuperHyperMegaChargerilla, vaan KOTONAAN tai TYÖPAIKALLA, eikä siten ole viemässä niitä latauspaikkoja? Siellä latausasemalla käydään jos sille on joku erityinen tarve, jota normaalipäivänä ei keskimäärin ihmisillä ole. Ei kukaan ajele hupiin odottelemaan vartiksi asemalle, jos kerta kotonaankin voi odottelematta ladata sen saman sähkön.

Näytä ne Norjan hurjat sähköautolatausjonot, jos niitä kerta pitää olla.

Vierailija
654/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Djadja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne vain on toistaiseksi se, että sähköautot ovat kalliimpia, valikoima pieni, ja käytettävyys rajoitettua. Siksi niitä ei jonoksi vielä teillä riitä. Eikä vielä pitkiin pitkiin aikoihin,

Tuo "pitkä aika" on hyvinkin venyvä käsite. Joillekin se on 10 minuuttia, joillekin 15 vuotta. 10 vuotta jälkeen ensimmäisen polttomoottoriauton julkistamisen ja myynnin aloittamisen jälkeen niitä ei ollut teillä jonoiksi asti.

Jos pointtisi oli, että sähköautoa ei _vielä_ kannata ostaa, olet ehkä oikeassa - riippuen ostajan varallisuudesta. Mutta niin kuin kaiken uuden teknologian, sähköautojenkin hinta tulee laskemaan kun lisää valmistajia ja lisää ostajia alkaa löytyä.

Ensimmäiset sähköautot on esitelty jo 1830-luvulla, ennen polttomoottoriautoja. Ja esimerkiksi ensimmäinen yli 100 km/h nopeusennätys on tehty sähköautolla 1899. Sittemmin polttomoottoriautot ovat sähköautot syrjäyttäneet, eikä sähköautojen uusi vallankumous ihan näköpiirissä ole. Vaikka sähköautojen määrä on suhteellisesti kasvanut nollasta lähtiessä paljonkin, on niiden osuus kaikista autoista yhä marginaalinen.

Ei se ole sähköauton vika että litium-akkuteknologia kehitettiin vasta 1970-luvulla. Jotkut asiat ottavat aikaa enemmän, toiset vähemmän.

Nyt litiumiin perustuva tekniikka mennä nykyttää ihan mukavaa vauhtia eteenpäin.

Joo, eihän siihen litiumakun tuloon mennytkään kuin puolitoista vuosisataa. Ja tosiaan kehitys nytkyttää nykyään. Akkujen energiatiheyden pitäisi vielä ainakin kymmenkertaistua, ennen kuin ollaan edes samalla dekadilla häkäpönttöjen tasolla. Ja sitten kun akkujen kapasiteetti kasvaa, pahenee pitkän latausajan ongelma entisestään.

Vuosisata - pari, ehkä sitten nähdään sähköautoja enemmistönä teillä. 

Akun ei tarvitse omata omata samaa energiatiheyttä kuin polttonesteet. Sille riittää sellainen energiatiheys että pystytään valmistamaan auto jolla käytännölliseen ajoon riittävä toimintamatka. Teslan lippulaiva kolkuttelee 600 kilometriä 80 vauhdilla.

Ei tarvitse akun samaa energiatiheyttä omata kuin polttonesteen, mutta jos ja kun se on dekadeja pienempi, niin se on merkittävä syy sähköautojen heikkoon menestykseen.

Bensiinin energiatiheys on 46, 4 MJ/kg, dieselin 48 MJ/kg. Mutta parhaiden litium-akkujen vain 0,875 MJ/kg. Satojen kilojen akuissa on siis vain muutaman bensalitran energia, ja ne syövät hyötykuormaa ja vievät tilaa.

Sama ongelma on latauksessa. Teslan hehkuttama SuperCharger lataa parhaimmillaan 120 kW teholla, kun tavallisen bensapumpun letkusta saa 5000 kW edestä tavaraa. 

Juu, kehitys kehittyy, mutta tässä kehitys on ollut hidasta, ja vielä vaadittaisi ei muutaman prosentin parannuksia vaan ihan dekadiluokan harppausta. Se ei ole ihan nurkan takana.

Ei, ei vaadita dekadiluokan harppauksia koska käytännöllinen sähköauto on jo olemassa. Nykyisin hintalappu on vielä isohko tavalliselle pulliaiselle mutta sekin on muuttumassa.

Sähköauton satojen kilojen akuston pienempää energiatiheyttä kompensoi että akkuun varatusta energiasta saadaan renkaisiin >=90% kun polttonesteestä alle 30%. Sähkömoottorien tehopainosuhde on polttomoottoria huomattavasti pienempi, vääntökäyrä lähes optimaalinen jolloin vaihteiston ei tarvitse olla niin monimutkainen mikä edelleen säästää painossa.

Toki akkujen heikkoa energiatiheyttä kompensoi huomattavasti parempi hyötysuhde. Se ei kuitenkaan ole yli 90% vaan keskimäärin 80%. Moottorin hyötysuhde optimialueelle on yli 90%, mutta lisäksi tulee käytön häviöt, mekaaniset voimansiirron häviöt jne. Verkosta otetusta sähköstä liike-energiaksi sähköauto muuttaa noin 60%, kun lataushäviötkin huomioidaan. Polttomoottoriauto pääsee 15-20%:iin.

Tämä hyötysuhdekompensaatio ei kuitenkaan oikein riitä, koska akun ja polttonesteen energiatiheysero on niin suuri kuin se on.

Sähkömoottorin vääntömomentti on toki ylivoimainen polttomoottoriin verrattuna, mihin perustuukin esimerkiksi Teslan huikeat kiihtyvyysluvut. Nämä kiihdytykset eivät kuitenkaan tule tyhjästä, vaan samalla hurahtaa ampeereja akusti vastaavasti huikeasti.

En minä sähköautoja vihaa tai vastusta. En suinkaan. Ihan kiva lelu sellainen olisi. Mutta valitettavasti hyötyajoon edelleen liian rajoitteinen ja kallis.

Millaista hyötyajoa sulla on, että tulee suhattua jatkuvalla syötöllä 400 km akku tyhjäksi? Sellainen ajelu per päivä vastaa 150 000 km per vuosi, ja toki niihinkin lukemiin joku taksi yltääkin, mutta että oikein perusjantterikin. Keskivertosuhaaja on siellä 15 000 kilometrin luokassa, johon nykyisetkin autot riittävät varsin mainiosti.

Normaali mökkireissu, ensin töihin, töiden jälkeen mökille, mökiltä kotiin ja seuraavana aamuna pitäisi lähteä töihin ilman pitkiä latausaikoja, niin tällainen kottero on kovilla tai ehken edes suoriudu siitä.

100 km töihin, töistä kotiin 100 km, on jo ajettu 200 km, sieltä mökille 250 km, eli pitää välillä ladata tunti, -pari, mökiltä taas latausasemalle ja sieltä kotiin ja kotoa ei enää tiedä pääseekö seuraavana aamuna töihin ja sieltä takaisin kotiin. Hieno "auto"!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
655/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Djadja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne vain on toistaiseksi se, että sähköautot ovat kalliimpia, valikoima pieni, ja käytettävyys rajoitettua. Siksi niitä ei jonoksi vielä teillä riitä. Eikä vielä pitkiin pitkiin aikoihin,

Tuo "pitkä aika" on hyvinkin venyvä käsite. Joillekin se on 10 minuuttia, joillekin 15 vuotta. 10 vuotta jälkeen ensimmäisen polttomoottoriauton julkistamisen ja myynnin aloittamisen jälkeen niitä ei ollut teillä jonoiksi asti.

Jos pointtisi oli, että sähköautoa ei _vielä_ kannata ostaa, olet ehkä oikeassa - riippuen ostajan varallisuudesta. Mutta niin kuin kaiken uuden teknologian, sähköautojenkin hinta tulee laskemaan kun lisää valmistajia ja lisää ostajia alkaa löytyä.

Ensimmäiset sähköautot on esitelty jo 1830-luvulla, ennen polttomoottoriautoja. Ja esimerkiksi ensimmäinen yli 100 km/h nopeusennätys on tehty sähköautolla 1899. Sittemmin polttomoottoriautot ovat sähköautot syrjäyttäneet, eikä sähköautojen uusi vallankumous ihan näköpiirissä ole. Vaikka sähköautojen määrä on suhteellisesti kasvanut nollasta lähtiessä paljonkin, on niiden osuus kaikista autoista yhä marginaalinen.

Ei se ole sähköauton vika että litium-akkuteknologia kehitettiin vasta 1970-luvulla. Jotkut asiat ottavat aikaa enemmän, toiset vähemmän.

Nyt litiumiin perustuva tekniikka mennä nykyttää ihan mukavaa vauhtia eteenpäin.

Joo, eihän siihen litiumakun tuloon mennytkään kuin puolitoista vuosisataa. Ja tosiaan kehitys nytkyttää nykyään. Akkujen energiatiheyden pitäisi vielä ainakin kymmenkertaistua, ennen kuin ollaan edes samalla dekadilla häkäpönttöjen tasolla. Ja sitten kun akkujen kapasiteetti kasvaa, pahenee pitkän latausajan ongelma entisestään.

Vuosisata - pari, ehkä sitten nähdään sähköautoja enemmistönä teillä. 

Akun ei tarvitse omata omata samaa energiatiheyttä kuin polttonesteet. Sille riittää sellainen energiatiheys että pystytään valmistamaan auto jolla käytännölliseen ajoon riittävä toimintamatka. Teslan lippulaiva kolkuttelee 600 kilometriä 80 vauhdilla.

Ei tarvitse akun samaa energiatiheyttä omata kuin polttonesteen, mutta jos ja kun se on dekadeja pienempi, niin se on merkittävä syy sähköautojen heikkoon menestykseen.

Bensiinin energiatiheys on 46, 4 MJ/kg, dieselin 48 MJ/kg. Mutta parhaiden litium-akkujen vain 0,875 MJ/kg. Satojen kilojen akuissa on siis vain muutaman bensalitran energia, ja ne syövät hyötykuormaa ja vievät tilaa.

Sama ongelma on latauksessa. Teslan hehkuttama SuperCharger lataa parhaimmillaan 120 kW teholla, kun tavallisen bensapumpun letkusta saa 5000 kW edestä tavaraa. 

Juu, kehitys kehittyy, mutta tässä kehitys on ollut hidasta, ja vielä vaadittaisi ei muutaman prosentin parannuksia vaan ihan dekadiluokan harppausta. Se ei ole ihan nurkan takana.

Ei, ei vaadita dekadiluokan harppauksia koska käytännöllinen sähköauto on jo olemassa. Nykyisin hintalappu on vielä isohko tavalliselle pulliaiselle mutta sekin on muuttumassa.

Sähköauton satojen kilojen akuston pienempää energiatiheyttä kompensoi että akkuun varatusta energiasta saadaan renkaisiin >=90% kun polttonesteestä alle 30%. Sähkömoottorien tehopainosuhde on polttomoottoria huomattavasti pienempi, vääntökäyrä lähes optimaalinen jolloin vaihteiston ei tarvitse olla niin monimutkainen mikä edelleen säästää painossa.

Et taida paljoa tietää autoista?

Kun argumentit loppuvat hyökätään henkilöön.

Johtuisikohan siitä, että tietämys autoista saattaa näytellä tässä keskustelussa tärkeätä osaa.

ohis

Vierailija
656/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajaahan teslallakin 450 kilometriä, eli suunnilleen saman verran kuin vanhemmalla pieni tankkisella bensa-autolla. Isompi ongelma seuraakin, kun bensa-auton voi ajaa tankille mutta latailussa kestää.

Valoa tunnelin päässä kuitenkin, latausteknologia ja -kyky kehittyy itse kestävyyttä nopeammin. Samoin akut halpenevatkin koko ajan jonkin verran.

Tuolta voi tutkia uusia innovaatioita

http://www.pocket-lint.com/news/130380-future-batteries-coming-soon-cha…

Vierailija
657/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Djadja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne vain on toistaiseksi se, että sähköautot ovat kalliimpia, valikoima pieni, ja käytettävyys rajoitettua. Siksi niitä ei jonoksi vielä teillä riitä. Eikä vielä pitkiin pitkiin aikoihin,

Tuo "pitkä aika" on hyvinkin venyvä käsite. Joillekin se on 10 minuuttia, joillekin 15 vuotta. 10 vuotta jälkeen ensimmäisen polttomoottoriauton julkistamisen ja myynnin aloittamisen jälkeen niitä ei ollut teillä jonoiksi asti.

Jos pointtisi oli, että sähköautoa ei _vielä_ kannata ostaa, olet ehkä oikeassa - riippuen ostajan varallisuudesta. Mutta niin kuin kaiken uuden teknologian, sähköautojenkin hinta tulee laskemaan kun lisää valmistajia ja lisää ostajia alkaa löytyä.

Ensimmäiset sähköautot on esitelty jo 1830-luvulla, ennen polttomoottoriautoja. Ja esimerkiksi ensimmäinen yli 100 km/h nopeusennätys on tehty sähköautolla 1899. Sittemmin polttomoottoriautot ovat sähköautot syrjäyttäneet, eikä sähköautojen uusi vallankumous ihan näköpiirissä ole. Vaikka sähköautojen määrä on suhteellisesti kasvanut nollasta lähtiessä paljonkin, on niiden osuus kaikista autoista yhä marginaalinen.

Ei se ole sähköauton vika että litium-akkuteknologia kehitettiin vasta 1970-luvulla. Jotkut asiat ottavat aikaa enemmän, toiset vähemmän.

Nyt litiumiin perustuva tekniikka mennä nykyttää ihan mukavaa vauhtia eteenpäin.

Joo, eihän siihen litiumakun tuloon mennytkään kuin puolitoista vuosisataa. Ja tosiaan kehitys nytkyttää nykyään. Akkujen energiatiheyden pitäisi vielä ainakin kymmenkertaistua, ennen kuin ollaan edes samalla dekadilla häkäpönttöjen tasolla. Ja sitten kun akkujen kapasiteetti kasvaa, pahenee pitkän latausajan ongelma entisestään.

Vuosisata - pari, ehkä sitten nähdään sähköautoja enemmistönä teillä. 

Akun ei tarvitse omata omata samaa energiatiheyttä kuin polttonesteet. Sille riittää sellainen energiatiheys että pystytään valmistamaan auto jolla käytännölliseen ajoon riittävä toimintamatka. Teslan lippulaiva kolkuttelee 600 kilometriä 80 vauhdilla.

Ei tarvitse akun samaa energiatiheyttä omata kuin polttonesteen, mutta jos ja kun se on dekadeja pienempi, niin se on merkittävä syy sähköautojen heikkoon menestykseen.

Bensiinin energiatiheys on 46, 4 MJ/kg, dieselin 48 MJ/kg. Mutta parhaiden litium-akkujen vain 0,875 MJ/kg. Satojen kilojen akuissa on siis vain muutaman bensalitran energia, ja ne syövät hyötykuormaa ja vievät tilaa.

Sama ongelma on latauksessa. Teslan hehkuttama SuperCharger lataa parhaimmillaan 120 kW teholla, kun tavallisen bensapumpun letkusta saa 5000 kW edestä tavaraa. 

Juu, kehitys kehittyy, mutta tässä kehitys on ollut hidasta, ja vielä vaadittaisi ei muutaman prosentin parannuksia vaan ihan dekadiluokan harppausta. Se ei ole ihan nurkan takana.

Ei, ei vaadita dekadiluokan harppauksia koska käytännöllinen sähköauto on jo olemassa. Nykyisin hintalappu on vielä isohko tavalliselle pulliaiselle mutta sekin on muuttumassa.

Sähköauton satojen kilojen akuston pienempää energiatiheyttä kompensoi että akkuun varatusta energiasta saadaan renkaisiin >=90% kun polttonesteestä alle 30%. Sähkömoottorien tehopainosuhde on polttomoottoria huomattavasti pienempi, vääntökäyrä lähes optimaalinen jolloin vaihteiston ei tarvitse olla niin monimutkainen mikä edelleen säästää painossa.

Toki akkujen heikkoa energiatiheyttä kompensoi huomattavasti parempi hyötysuhde. Se ei kuitenkaan ole yli 90% vaan keskimäärin 80%. Moottorin hyötysuhde optimialueelle on yli 90%, mutta lisäksi tulee käytön häviöt, mekaaniset voimansiirron häviöt jne. Verkosta otetusta sähköstä liike-energiaksi sähköauto muuttaa noin 60%, kun lataushäviötkin huomioidaan. Polttomoottoriauto pääsee 15-20%:iin.

Tämä hyötysuhdekompensaatio ei kuitenkaan oikein riitä, koska akun ja polttonesteen energiatiheysero on niin suuri kuin se on.

Sähkömoottorin vääntömomentti on toki ylivoimainen polttomoottoriin verrattuna, mihin perustuukin esimerkiksi Teslan huikeat kiihtyvyysluvut. Nämä kiihdytykset eivät kuitenkaan tule tyhjästä, vaan samalla hurahtaa ampeereja akusti vastaavasti huikeasti.

En minä sähköautoja vihaa tai vastusta. En suinkaan. Ihan kiva lelu sellainen olisi. Mutta valitettavasti hyötyajoon edelleen liian rajoitteinen ja kallis.

Millaista hyötyajoa sulla on, että tulee suhattua jatkuvalla syötöllä 400 km akku tyhjäksi? Sellainen ajelu per päivä vastaa 150 000 km per vuosi, ja toki niihinkin lukemiin joku taksi yltääkin, mutta että oikein perusjantterikin. Keskivertosuhaaja on siellä 15 000 kilometrin luokassa, johon nykyisetkin autot riittävät varsin mainiosti.

Normaali mökkireissu, ensin töihin, töiden jälkeen mökille, mökiltä kotiin ja seuraavana aamuna pitäisi lähteä töihin ilman pitkiä latausaikoja, niin tällainen kottero on kovilla tai ehken edes suoriudu siitä.

Tuollainen kottero selviytyy siitä pitämällä vartin taukoja 180 kilometrin välein, jos olet ajanut jo loppuun sen 400 km akuston. Ei erityisen hankala prosessi. Jos sulle vartti on katastrofi noinkin pitkällä välimatkalla, niin suosittelen autoilun lopettamista kokonaan, koska välillä kolarit ja ruuhkat tekevät aika paljon isomman odotuksen.

Tajuatko, että töihin ja kotiin 120 km/h ja se akku on jo melko lopussa. Töissä sitä ladataan sen 16 KWh. Se ei kovin pitkälle riitä. Ne ajokilometrit on laskettu optimilla, eli puolet hitaammalla vauhdilla, eikö se jo mene jakeluun?

Vierailija
658/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Djadja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne vain on toistaiseksi se, että sähköautot ovat kalliimpia, valikoima pieni, ja käytettävyys rajoitettua. Siksi niitä ei jonoksi vielä teillä riitä. Eikä vielä pitkiin pitkiin aikoihin,

Tuo "pitkä aika" on hyvinkin venyvä käsite. Joillekin se on 10 minuuttia, joillekin 15 vuotta. 10 vuotta jälkeen ensimmäisen polttomoottoriauton julkistamisen ja myynnin aloittamisen jälkeen niitä ei ollut teillä jonoiksi asti.

Jos pointtisi oli, että sähköautoa ei _vielä_ kannata ostaa, olet ehkä oikeassa - riippuen ostajan varallisuudesta. Mutta niin kuin kaiken uuden teknologian, sähköautojenkin hinta tulee laskemaan kun lisää valmistajia ja lisää ostajia alkaa löytyä.

Ensimmäiset sähköautot on esitelty jo 1830-luvulla, ennen polttomoottoriautoja. Ja esimerkiksi ensimmäinen yli 100 km/h nopeusennätys on tehty sähköautolla 1899. Sittemmin polttomoottoriautot ovat sähköautot syrjäyttäneet, eikä sähköautojen uusi vallankumous ihan näköpiirissä ole. Vaikka sähköautojen määrä on suhteellisesti kasvanut nollasta lähtiessä paljonkin, on niiden osuus kaikista autoista yhä marginaalinen.

Ei se ole sähköauton vika että litium-akkuteknologia kehitettiin vasta 1970-luvulla. Jotkut asiat ottavat aikaa enemmän, toiset vähemmän.

Nyt litiumiin perustuva tekniikka mennä nykyttää ihan mukavaa vauhtia eteenpäin.

Joo, eihän siihen litiumakun tuloon mennytkään kuin puolitoista vuosisataa. Ja tosiaan kehitys nytkyttää nykyään. Akkujen energiatiheyden pitäisi vielä ainakin kymmenkertaistua, ennen kuin ollaan edes samalla dekadilla häkäpönttöjen tasolla. Ja sitten kun akkujen kapasiteetti kasvaa, pahenee pitkän latausajan ongelma entisestään.

Vuosisata - pari, ehkä sitten nähdään sähköautoja enemmistönä teillä. 

Akun ei tarvitse omata omata samaa energiatiheyttä kuin polttonesteet. Sille riittää sellainen energiatiheys että pystytään valmistamaan auto jolla käytännölliseen ajoon riittävä toimintamatka. Teslan lippulaiva kolkuttelee 600 kilometriä 80 vauhdilla.

Ei tarvitse akun samaa energiatiheyttä omata kuin polttonesteen, mutta jos ja kun se on dekadeja pienempi, niin se on merkittävä syy sähköautojen heikkoon menestykseen.

Bensiinin energiatiheys on 46, 4 MJ/kg, dieselin 48 MJ/kg. Mutta parhaiden litium-akkujen vain 0,875 MJ/kg. Satojen kilojen akuissa on siis vain muutaman bensalitran energia, ja ne syövät hyötykuormaa ja vievät tilaa.

Sama ongelma on latauksessa. Teslan hehkuttama SuperCharger lataa parhaimmillaan 120 kW teholla, kun tavallisen bensapumpun letkusta saa 5000 kW edestä tavaraa. 

Juu, kehitys kehittyy, mutta tässä kehitys on ollut hidasta, ja vielä vaadittaisi ei muutaman prosentin parannuksia vaan ihan dekadiluokan harppausta. Se ei ole ihan nurkan takana.

Ei, ei vaadita dekadiluokan harppauksia koska käytännöllinen sähköauto on jo olemassa. Nykyisin hintalappu on vielä isohko tavalliselle pulliaiselle mutta sekin on muuttumassa.

Sähköauton satojen kilojen akuston pienempää energiatiheyttä kompensoi että akkuun varatusta energiasta saadaan renkaisiin >=90% kun polttonesteestä alle 30%. Sähkömoottorien tehopainosuhde on polttomoottoria huomattavasti pienempi, vääntökäyrä lähes optimaalinen jolloin vaihteiston ei tarvitse olla niin monimutkainen mikä edelleen säästää painossa.

Toki akkujen heikkoa energiatiheyttä kompensoi huomattavasti parempi hyötysuhde. Se ei kuitenkaan ole yli 90% vaan keskimäärin 80%. Moottorin hyötysuhde optimialueelle on yli 90%, mutta lisäksi tulee käytön häviöt, mekaaniset voimansiirron häviöt jne. Verkosta otetusta sähköstä liike-energiaksi sähköauto muuttaa noin 60%, kun lataushäviötkin huomioidaan. Polttomoottoriauto pääsee 15-20%:iin.

Tämä hyötysuhdekompensaatio ei kuitenkaan oikein riitä, koska akun ja polttonesteen energiatiheysero on niin suuri kuin se on.

Sähkömoottorin vääntömomentti on toki ylivoimainen polttomoottoriin verrattuna, mihin perustuukin esimerkiksi Teslan huikeat kiihtyvyysluvut. Nämä kiihdytykset eivät kuitenkaan tule tyhjästä, vaan samalla hurahtaa ampeereja akusti vastaavasti huikeasti.

En minä sähköautoja vihaa tai vastusta. En suinkaan. Ihan kiva lelu sellainen olisi. Mutta valitettavasti hyötyajoon edelleen liian rajoitteinen ja kallis.

Millaista hyötyajoa sulla on, että tulee suhattua jatkuvalla syötöllä 400 km akku tyhjäksi? Sellainen ajelu per päivä vastaa 150 000 km per vuosi, ja toki niihinkin lukemiin joku taksi yltääkin, mutta että oikein perusjantterikin. Keskivertosuhaaja on siellä 15 000 kilometrin luokassa, johon nykyisetkin autot riittävät varsin mainiosti.

Normaali mökkireissu, ensin töihin, töiden jälkeen mökille, mökiltä kotiin ja seuraavana aamuna pitäisi lähteä töihin ilman pitkiä latausaikoja, niin tällainen kottero on kovilla tai ehken edes suoriudu siitä.

100 km töihin, töistä kotiin 100 km, on jo ajettu 200 km, sieltä mökille 250 km, eli pitää välillä ladata tunti, -pari, mökiltä taas latausasemalle ja sieltä kotiin ja kotoa ei enää tiedä pääseekö seuraavana aamuna töihin ja sieltä takaisin kotiin. Hieno "auto"!

On ihan oma henkilökohtainen häpeä jos työmatka on 100 km. Kaltaisiasi löytynee Suomesta kourallinen, joten aivan ilmanaikuista itkua ja ulinaa taas. Ei se ole sähköautojen vika että et osaa järjestää elämääsi.

Vierailija
659/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 000 vuosiajolla joutuu autoa lataamaan 10 A -pistokkeesta keskimäärin 3 tuntia per päivä.

Tai 3 minuuttia per päivä SuperChargerilla.

Tai 9 päivän välein 15 tunnin sessio 10 A -pistokkeesta.

Tai 9 päivän välein puolisen tuntia SuperChargerilla.

15 000 km vuodessa on melko vähän. Voisi nuo ajot olla hoidettavissa julkisin välineinkin.

Ongelmana on myös se, että nuokaan ajot eivät jakaudu tasan 41 km/päivä, vaan toisena voi olla 400 km, toisena 10 km. Nuo ajot eivät onnistu mitenkään, jos vain 9 päivän välein lataillaan.

Sen lisäksi, että tuo on laskettu päin honkia, niin lähteekö kaikki töihin LA ja SU, että kilometrit jakautuvat tasaisesti.

LA teini ajaa pillurallia ja SU ajetaan perheen voimin mummolle.

Eihän noiden kilometrien tarvitse jakautua kovinkaan tasaisesti. 41 km päivä ja 400 km akussa varausta, mahdollistaa aikas paljon vaihtelua. Keskimäärin riittää, että ladataan 41 km akkua, mutta joskus voidaan ladata tuplat ja joskus triplat. Aikaa riittää hitaimmallakin liitännällä.

Lyhyille matkoille ok auto, kuten sanoin.

Miksi se ei ole OK pidemmille matkoille, kuten Helsingistä Rovaniemelle, kun sinä aikana ei välttämättä tarvitse yhtään sen enempiä pysähdellä kuin pysähtelisi bensakoneenkaan kanssa?

No kun tarvitsee pysähdellä, ja reitti pitää suunnitella paljon tarkemmin niiden "pysähdyspaikkojen" mukaan.

Annapa huviksesi esimerkki, miten patteriautolla ajetaan Helsingistä Rovaniemelle mukana 5 henkiliöä ja matkatavarat, lämmitystä tai ilmastointia koko matka käyttäen ja ajaen suurimpia sallittuja nopeuksia? Lähdetään liikkeelle vaikka tilanteesta, jolloin on saavuttu edellisestä ajosta kotiin, ja jäljellä on virtaa 10 km ajoon.

Miksi? Jos ei tuon paremmin osaa elämäänsä suunnitella, on viisaampaa pysyä kokonaan poissa auton ratista sillä tuskin se ennakointi siellä liikenteessäkään yhtään sen paremmin sujuu.

Jurri näin! 30 km välein auto ladataan ja istutaan kahvilla!

Miksi ostat niin paskan auton, että täytyy ladata 30 km välein? Osta Tesla ja käytä SuperChargeria, niin ei tarvitse kuin 15 minuuttia kahvitella 200 kilometrin välein pahimmillaan. 800 kilometrin matka onnistuu vaikka kahdella tuollaisella 15 minuutin kahvittelulla.

Mutta nyt menee 1000 km yhdellä latauksella ja varabensat on kanisterissa.

Miksi vaihtaisin huonompaan?

Miksi ihmeessä tankin koko on se ainoa parametri, mitä sä katsot autoa hankkiessasi? Hanki säiliöauto, jos kerta auto on sitä parempi mitä pidemmälle sillä pääsee.

Miten olisi siis vaikkapa rahan säästö? Bensaa kuluu 1500 euroa siinä missä sähköä kuluu 250 euroa. Tai vaikkapa auton meteli, joka sähkövehkeillä on mielettömästi pienempi? Tai parempi kiihtyvyys? Harvemmat huollot? Pienhiukkasten ja muiden saasteiden väheneminen?

Laskuopin paikka taas. 1000 km ei kulu bensiiniä 1500 euron edestä.

Enkä mä niin ole väittänytkään, eli lukemisen ymmärtämisen paikka sulla.

Kyseinen raha kuluu 15 000 kilometrin vuosiajeluilla vajaalla 8 litran kulutuksella per 100 km. Tuhannella kilometrillä vastaavat luvut ovat bensaa 104 euroa ja sähköä 17 euroa.

85 kilowattia tankilliseen, jolla ajaa vajaat 400 km. Voidaan laskea, että sähköä menee 3 tankillista, eli 51 euroa.

Mitä hemmettiä sä edes lasket? 3x85 kW on 255 kW, joka tekee 0,1 €/kWh hinnalla 25,50 €.

Tesla AWD 85D kärryllä (21 kWh/100km kulutuksella, 430 km kantama) sä ajat tuolla määrällä 1214 kilomeriä. Bensa-autolla 8l/100km 1,35€/l kyseinen matka maksaa 131 euroa. Eli 25,50 € vs 131 €.

Tuo on pelkkä sähkön siirtohinta. Lasket päin vittua.

Vierailija
660/841 |
24.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan kiva kärri sunnuntai-ajoon.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi yhdeksän