Lue keskustelun säännöt.
Vantaa saa lunastaa Saraksen tilan – perikunta menettää 300-vuotisen sukutilansa
20.08.2016 |
Neuvottelut kaupungin ja perikunnan välillä päättyivät noin 10 miljoonan euron hintariitaan vuodenvaihteessa.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ on myöntänyt Vantaan kaupungille luvan pakkolunastaa Luoteis-Vantaalla sijaitsevan Saraksen tilan. Jos lunastus tapahtuu, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Vantaa pakkolunastaa alueellaan sijaitsevan suuren maa-alueen.
Sarinin perikunnan tila on 43,4 hehtaarin maatila Keimolassa, Kivistön asuinalueen pohjoispuolella. Tila on ollut saman suvun hallussa 300 vuotta.
Neuvottelut kaupungin ja perikunnan välillä päättyivät noin 10 miljoonan euron hintariitaan vuodenvaihteessa. Tämän jälkeen Vantaa päätti kysyä ympäristöministeriöltä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa lunastaa maat.
Perikunta katsoo maatilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa. Perusteena oli rakennusyhtiö SRV:n runsaan 10 miljoonan euron tarjous maa-alueesta.
Tarjous raukesi vuonna 2011, koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta.
VANTAA perustelee pakkolunastusta asuntorakentamiseen käyttökelpoisen maa-alueen vähyydellä. Kaupunginvaltuustoryhmät hyväksyivät vuonna 2012 maapoliittisen ohjelman, jonka tavoitteena on nostaa kaupungin maaomistus 60 prosenttiin ja tähdätä siihen, että kaupungilla on aina tontteja varastossa viiden vuoden asuntotuotantoa varten.
Saraksen tilan alueella olevien peltojen viljelyn kaupunki aikoo kuitekin sallia alueen rakentamiseen asti.
Alue on osoitettu yleiskaavassa pientalorakentamiseen sekä suojaviheralueeksi ja virkistysalueeksi. Lunastusluvan myöntämistä puolsivat ympäristöministeriön mukaan Vantaan kaupungin esittämä selvitys kaupungin väestöennusteesta, pientalotonttien varannosta ja riittävyydestä kaupungissa sekä kaupungin asuntotuotantoa koskevat sitoumukset.
KÄYTÄNNÖSSÄ pakkolunastus tapahtuu kahdessa vaiheessa. Lunastusluvan myöntämisen jälkeen Maanmittauslaitoksen osoittama lunastustoimikunta määrittää alueen arvon sen käyvän hinnan mukaan, kerrotaan ympäristöministeriön tiedotteessa. Korvauksen suuruutta arvioidaan tarkastelemalla vertailukelpoisten maakauppojen hintatietoja.
Kuntaliiton maapolitiikan asiantuntija Matti Holopainen kommentoi HS:lle aiemmin tänä vuonna, ettei pakkolunastaminen ole Suomessa poikkeuksellinen keino hankkia kunnan tarvitsemaa maata. Holopaisen mukaan näin tekevät monet suuret kaupungit kuten Oulu, Kuopio ja Turku.
Pakkolunastuspäätöksestä voi valittaa. HS ei tavoittanut perikunnan edustaja Lauri Seppästä kommentoimaan perikunnan aikeita.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1471581218417
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä perikunta, eli ne ovat saaneet ne maat ILMAISEKSI. Nyt pitäisi sitten pellosta saada muka tonttien hinta. Ahneus taas huipussaan.
Niin, sillä lailla omaisuuden periminen toimii, mutta sitä ei tietysti voi ymmärtää, jos omilla vanhemmilla oli vain tuulen huuhtelema perse. Kateus taas huipussaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mikä on ansioton arvonnousu?
"Ansioton arvonnousu on maan tai kiinteistön hinnan nousemista ilman, että omistaja tekee mitään asian hyväksi"
Olisihan hän tehnyt, eli kaavoittanut tonteiksi, mutta kun kaupunki ei antanut vaan ryösti tontit halvalla häneltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaupungit ikinä kehity, jos jyväjemmarit saavat pitää peltojaan keskellä kaupunkia.
Tuossakin tapauksessa olisi myyty, mutta kunta ei antanut kaavoituslupaa, vaan lunasti alueen halvalla itselleen ja kaavoittaa vasta sitten... törkeetä.
Miksi "kunta" on sinusta joka kamala riistäjä? Ei ne rahat mene mihinkään kaupunginjohtajan veroparatiisitilille, vaan ne rahat tulee KAIKKIEN kaupunkilaisten hyödyksi yhteiseen kunnan kassaan. Tämä on ainoa oikea tapa hyödyntää tyhjästä syntynyt arvonnousu.
Minkä verran olet valmis luovuttamaan omasta omaisuudestasi yhteiseen hyvään 😂
Joka kuukausi lähes 6000 euroa. Noin paljon minulta ja puolisoltani sosialisoidaan tuloistamme veroina yhteisen hyvän nimissä. Paljonko sinulta? Tai paljonko sinä saat kuukausittain itsellesi yhteisestä kassasta?
Aika kauaksi jää 10 miljoonasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaupungit ikinä kehity, jos jyväjemmarit saavat pitää peltojaan keskellä kaupunkia.
Tuossakin tapauksessa olisi myyty, mutta kunta ei antanut kaavoituslupaa, vaan lunasti alueen halvalla itselleen ja kaavoittaa vasta sitten... törkeetä.
Miksi "kunta" on sinusta joka kamala riistäjä? Ei ne rahat mene mihinkään kaupunginjohtajan veroparatiisitilille, vaan ne rahat tulee KAIKKIEN kaupunkilaisten hyödyksi yhteiseen kunnan kassaan. Tämä on ainoa oikea tapa hyödyntää tyhjästä syntynyt arvonnousu.
Minkä verran olet valmis luovuttamaan omasta omaisuudestasi yhteiseen hyvään 😂
Joka kuukausi lähes 6000 euroa. Noin paljon minulta ja puolisoltani sosialisoidaan tuloistamme veroina yhteisen hyvän nimissä. Paljonko sinulta? Tai paljonko sinä saat kuukausittain itsellesi yhteisestä kassasta?
Aika kauaksi jää 10 miljoonasta.
Mutta kun ei peri mitään. Tuohan se pointti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mikä on ansioton arvonnousu?
"Ansioton arvonnousu on maan tai kiinteistön hinnan nousemista ilman, että omistaja tekee mitään asian hyväksi"
Olisihan hän tehnyt, eli kaavoittanut tonteiksi, mutta kun kaupunki ei antanut vaan ryösti tontit halvalla häneltä.
Mutta kun peltoa ei voi kaavoittaa asuntotonteiksi. Mikä tässä on niin vaiketa tajuta? Se pellon muuttaminen asuntotonteiksi on kunnan yksinoikeus ja tavallaan "lupa painaa rahaa". Tällainen rahantekoautomaatti pitää olla yhteiskunnan hallussa, eli tyhjästä tuleva raha kuuluu yhteiskunnalle, ei jollekin pellon perineelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mikä on ansioton arvonnousu?
"Ansioton arvonnousu on maan tai kiinteistön hinnan nousemista ilman, että omistaja tekee mitään asian hyväksi"
Olisihan hän tehnyt, eli kaavoittanut tonteiksi, mutta kun kaupunki ei antanut vaan ryösti tontit halvalla häneltä.
Mutta kun peltoa ei voi kaavoittaa asuntotonteiksi. Mikä tässä on niin vaiketa tajuta? Se pellon muuttaminen asuntotonteiksi on kunnan yksinoikeus ja tavallaan "lupa painaa rahaa". Tällainen rahantekoautomaatti pitää olla yhteiskunnan hallussa, eli tyhjästä tuleva raha kuuluu yhteiskunnalle, ei jollekin pellon perineelle.
Eihän tuo ole oikein...jolla vähänkin on tervettä oikeuskäsitystä jäljellä.
Minusta pakkolunastukset ovat väärin, mutta toisaalta hankalaa sekin, että Japanissa ei pakkolunastella, vaan on omakotiasujia keskellä suurkaupunkia pilvenpiirtäjien välissä. (Ainakin ennen oli, en tiedä, onko vieläkin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta pakkolunastukset ovat väärin, mutta toisaalta hankalaa sekin, että Japanissa ei pakkolunastella, vaan on omakotiasujia keskellä suurkaupunkia pilvenpiirtäjien välissä. (Ainakin ennen oli, en tiedä, onko vieläkin)
Jos pakkolunastetaan niin on suotavaa käyttää markkinahintaa, eikä sitä hintaa jonka on saanut estämällä vapaan kaupankäynnin kieltäytymällä kaavoittamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pakkolunastukset ovat väärin, mutta toisaalta hankalaa sekin, että Japanissa ei pakkolunastella, vaan on omakotiasujia keskellä suurkaupunkia pilvenpiirtäjien välissä. (Ainakin ennen oli, en tiedä, onko vieläkin)
Jos pakkolunastetaan niin on suotavaa käyttää markkinahintaa, eikä sitä hintaa jonka on saanut estämällä vapaan kaupankäynnin kieltäytymällä kaavoittamasta.
Pellon omistaja olisi saanut pellostaan korkeamman hinnan kuin pellon markkinahinta. Mikä tässä oli väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh. Ei se kaavoittaminen ole pelkästään viivojen vetämistä pölyisessä toimistossa. Arvatkaapa jos perikunnalla olisi ollut omistuksessaan raakamaata ja kaupunki olisi kaavoittanut maan pelloksi. Luuletko että joku olisi maksanut maasta peltomaan hintaa. Ei tietenkään ennen kuin perikunta on muokannut maan peltomaaksi. Samalla tavalla Vantaan kaupunki kieltäytyi muokkaamasta perikunnan peltomaata kaupungiksi, samalla katsoen kun perikunta rahastaa. Rakennusyhtiökin on saattanut lobata kulisseissa, josko tuosta olisi saanut vähän pikavoittoja "maan tavalla", mutta vetäytynyt sitten kun homma ei edennyt.
Luuletteko, että yksityinen maanomistaja rakentaa tuollaiselle suurelle tonteiksi kaavoitetulle alueelle tiet, puistot, koulut, päiväkodit ja muun infrastruktuurin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä perikunta, eli ne ovat saaneet ne maat ILMAISEKSI. Nyt pitäisi sitten pellosta saada muka tonttien hinta. Ahneus taas huipussaan.
He ovat samaa verta kuin tontin aikanaan saanutkin. He eivät olisi myymässä lainkaan tonttia. Heille on tarjottu aikanaan tuo 10 miltsiä.
Olisivathan he myyneet tontin, jos tarjouksen tehnyt firma olisi saanut luvan rakentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä perikunta, eli ne ovat saaneet ne maat ILMAISEKSI. Nyt pitäisi sitten pellosta saada muka tonttien hinta. Ahneus taas huipussaan.
Suomessa perintö ei tule ilmaiseksi vaan siitä maksetaan kyllä aina aika tuntuvat perintöverot. Mikä on varmaan teiän persaukisten kehittämä vero.
Joskus puhuttiin turun taudista. Vantaalla tuntuu olevan oma tautinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laillista ryöstöä. Ei ole härskiydellä rajaa.
Ja en ole puolueellinen. Itse en saa varmaan mitään perintöjä ja verojakin tuloista maksan vaan 600€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä perikunta, eli ne ovat saaneet ne maat ILMAISEKSI. Nyt pitäisi sitten pellosta saada muka tonttien hinta. Ahneus taas huipussaan.
Minkähän arvon mukaan tuosta perintöverot on? Ilmaisen? 10 miljoonan?
Yes vihdoin ja viimein saatii tälle oikea päätös kauan tätä piti pyöritellä ym..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peltomaan hinta on eteläsuomessa keskimäärin 15000 euroa hehtaari. 1,5 miljoonan tarjous on varsin kohtuullinen ja lunastusmenettelussä perikunnalle voi jäädä pelkkä kakka käteen. Kaupunki on siis tarjonnut MILJOONA euroa sovittelurahaa maan hinnan päälle. En tiedä kuinka päästään vialla voi olla, että kuvittelee jonkun Vantaan kaupungin rakentavan infrat sun muut ja katsovan vierestä kun maanomistaja rahastaa tonteilla.
Luitko ihan oikeasti tuon
"Perikunta katsoo maatilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa. Perusteena oli rakennusyhtiö SRV:n runsaan 10 miljoonan euron tarjous maa-alueesta.
Tarjous raukesi vuonna 2011, koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta."
Nyt yllättäin kaupunki itse kaavoittaa alueen. Eli ottaa kylmä toiselta omaisuutta pois omaan hyötyyn.
Miksi pellon omistajan pitäisi saada pellostaan asuntotontin hinta?
Vaihtoehdot on käytännössä nämä:
- maa pysyy peltona ja perikunnan omistuksessa
- maa myydään pellon hinnalla kaupungille, joka kaavoittaa sen ja ottaa arvonnousun itselleen eli koko kaupungin hyödyksi
Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että pelto kaavoitettaisiin asunnoiksi ja perikunta saisi myydä maat asuntotonttien hinnalla
Sittenhän voitaisiin vaikka pakkulunastaa sinunkin asuntosi jollain laskennallisella alakanttiin olevalla hinnalla ja antaa se kaupungin sossun käyttöön kunnan vuokra-asunnoksi. Pakkolunastamiseen pitää olla perusteet eikä peruste voi olla se, että kaupunki tässä vähän lunastaa peltoa, ellei sitten kansalaisia uhkaa nälänhätä. Ja kauppa tietenkin tehdään perusteen mukaiseen hintaan.
Tässähän ei oltukaan lunastamassa asuntoa vaan peltoa ja ihan hyvällä pellon hinnalla. Eli ei voi mitenkään verrata.
Ei ole Vantaan kaupungin toimikuvaa toimia maanviljelyksen parissa. Kunta haluaa tontin asuntotuotantoon, siksi se on asuntotontti eikä peltotontti. Väännetään esimerkki rautalangasta: myimme mökkikiinteistön omakotitonteiksi. Siitä sai paremman hinnan kuin mökistä, vaikka tontilla ei sijainnut myyntivaiheessa yhtäkään omakotitaloa. Sinun mielestäsi se olisi pitänyt myydä mökkinä ja ostaja sitten hups vaan päättikin rakentaa sinne taloja?
Tuskin YIT:kään olisi sitä viljelykseen ostanut vaan asunnontuotantoon, siksi hintakin oli eri kuin peltomaan. Kunta vaan ei antanut kaavoituslupaa, jonka sitten antaakin itse itselleen 😨
Niinpä...
Jep. Kaavoitusväännöt kunnissa ovat välillä todella röyhkeää toimintaa. Tässäkin asiassa olisi hyvä saada päättäjien nimiä kehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pakkolunastukset ovat väärin, mutta toisaalta hankalaa sekin, että Japanissa ei pakkolunastella, vaan on omakotiasujia keskellä suurkaupunkia pilvenpiirtäjien välissä. (Ainakin ennen oli, en tiedä, onko vieläkin)
Jos pakkolunastetaan niin on suotavaa käyttää markkinahintaa, eikä sitä hintaa jonka on saanut estämällä vapaan kaupankäynnin kieltäytymällä kaavoittamasta.
Tämä. Törkeää ja kyseenalaista.
Minulta ei mene kuin 30 000€ palkkatuloista vuodessa, mutta maksan osakevoitoista jonkin verran enemmän. Puoliso ei maksa varmaan kuin 1000€ kuukaudessa valtiolle.