Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vantaa saa lunastaa Saraksen tilan – perikunta menettää 300-vuotisen sukutilansa
20.08.2016 |
Neuvottelut kaupungin ja perikunnan välillä päättyivät noin 10 miljoonan euron hintariitaan vuodenvaihteessa.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ on myöntänyt Vantaan kaupungille luvan pakkolunastaa Luoteis-Vantaalla sijaitsevan Saraksen tilan. Jos lunastus tapahtuu, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Vantaa pakkolunastaa alueellaan sijaitsevan suuren maa-alueen.
Sarinin perikunnan tila on 43,4 hehtaarin maatila Keimolassa, Kivistön asuinalueen pohjoispuolella. Tila on ollut saman suvun hallussa 300 vuotta.
Neuvottelut kaupungin ja perikunnan välillä päättyivät noin 10 miljoonan euron hintariitaan vuodenvaihteessa. Tämän jälkeen Vantaa päätti kysyä ympäristöministeriöltä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa lunastaa maat.
Perikunta katsoo maatilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa. Perusteena oli rakennusyhtiö SRV:n runsaan 10 miljoonan euron tarjous maa-alueesta.
Tarjous raukesi vuonna 2011, koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta.
VANTAA perustelee pakkolunastusta asuntorakentamiseen käyttökelpoisen maa-alueen vähyydellä. Kaupunginvaltuustoryhmät hyväksyivät vuonna 2012 maapoliittisen ohjelman, jonka tavoitteena on nostaa kaupungin maaomistus 60 prosenttiin ja tähdätä siihen, että kaupungilla on aina tontteja varastossa viiden vuoden asuntotuotantoa varten.
Saraksen tilan alueella olevien peltojen viljelyn kaupunki aikoo kuitekin sallia alueen rakentamiseen asti.
Alue on osoitettu yleiskaavassa pientalorakentamiseen sekä suojaviheralueeksi ja virkistysalueeksi. Lunastusluvan myöntämistä puolsivat ympäristöministeriön mukaan Vantaan kaupungin esittämä selvitys kaupungin väestöennusteesta, pientalotonttien varannosta ja riittävyydestä kaupungissa sekä kaupungin asuntotuotantoa koskevat sitoumukset.
KÄYTÄNNÖSSÄ pakkolunastus tapahtuu kahdessa vaiheessa. Lunastusluvan myöntämisen jälkeen Maanmittauslaitoksen osoittama lunastustoimikunta määrittää alueen arvon sen käyvän hinnan mukaan, kerrotaan ympäristöministeriön tiedotteessa. Korvauksen suuruutta arvioidaan tarkastelemalla vertailukelpoisten maakauppojen hintatietoja.
Kuntaliiton maapolitiikan asiantuntija Matti Holopainen kommentoi HS:lle aiemmin tänä vuonna, ettei pakkolunastaminen ole Suomessa poikkeuksellinen keino hankkia kunnan tarvitsemaa maata. Holopaisen mukaan näin tekevät monet suuret kaupungit kuten Oulu, Kuopio ja Turku.
Pakkolunastuspäätöksestä voi valittaa. HS ei tavoittanut perikunnan edustaja Lauri Seppästä kommentoimaan perikunnan aikeita.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1471581218417
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä perikunta, eli ne ovat saaneet ne maat ILMAISEKSI. Nyt pitäisi sitten pellosta saada muka tonttien hinta. Ahneus taas huipussaan.
No ei nyt ihan ilmaiseksi, ootko koskaan kuullut perintöverosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Tämä on nimenomaan se, joka kyrsii asiassa. Petosta sanon minä.
Eihän siinä mitään vesitetty. Ostaja luuli saavansa asuntotontteja, mutta myyjällä oli tarjolla vain peltoa. Siksi ei halunnutkaan ostaa ainakaan sillä hinnalla. Ei kaupunki tuohon liity mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peltomaan hinta on eteläsuomessa keskimäärin 15000 euroa hehtaari. 1,5 miljoonan tarjous on varsin kohtuullinen ja lunastusmenettelussä perikunnalle voi jäädä pelkkä kakka käteen. Kaupunki on siis tarjonnut MILJOONA euroa sovittelurahaa maan hinnan päälle. En tiedä kuinka päästään vialla voi olla, että kuvittelee jonkun Vantaan kaupungin rakentavan infrat sun muut ja katsovan vierestä kun maanomistaja rahastaa tonteilla.
Luitko ihan oikeasti tuon
"Perikunta katsoo maatilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa. Perusteena oli rakennusyhtiö SRV:n runsaan 10 miljoonan euron tarjous maa-alueesta.
Tarjous raukesi vuonna 2011, koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta."
Nyt yllättäin kaupunki itse kaavoittaa alueen. Eli ottaa kylmä toiselta omaisuutta pois omaan hyötyyn.
Miksi pellon omistajan pitäisi saada pellostaan asuntotontin hinta?
Vaihtoehdot on käytännössä nämä:
- maa pysyy peltona ja perikunnan omistuksessa
- maa myydään pellon hinnalla kaupungille, joka kaavoittaa sen ja ottaa arvonnousun itselleen eli koko kaupungin hyödyksi
Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että pelto kaavoitettaisiin asunnoiksi ja perikunta saisi myydä maat asuntotonttien hinnalla
Sittenhän voitaisiin vaikka pakkulunastaa sinunkin asuntosi jollain laskennallisella alakanttiin olevalla hinnalla ja antaa se kaupungin sossun käyttöön kunnan vuokra-asunnoksi. Pakkolunastamiseen pitää olla perusteet eikä peruste voi olla se, että kaupunki tässä vähän lunastaa peltoa, ellei sitten kansalaisia uhkaa nälänhätä. Ja kauppa tietenkin tehdään perusteen mukaiseen hintaan.
Tässähän ei oltukaan lunastamassa asuntoa vaan peltoa ja ihan hyvällä pellon hinnalla. Eli ei voi mitenkään verrata.
Ei ole Vantaan kaupungin toimikuvaa toimia maanviljelyksen parissa. Kunta haluaa tontin asuntotuotantoon, siksi se on asuntotontti eikä peltotontti. Väännetään esimerkki rautalangasta: myimme mökkikiinteistön omakotitonteiksi. Siitä sai paremman hinnan kuin mökistä, vaikka tontilla ei sijainnut myyntivaiheessa yhtäkään omakotitaloa. Sinun mielestäsi se olisi pitänyt myydä mökkinä ja ostaja sitten hups vaan päättikin rakentaa sinne taloja?
Et voi myydä mökkitonttia asuntotontiksi ilman kaavamuutosta.
No kappas vaan, että siinä tontilla oli mökki ja siihen oli siinä vuosikymmenten saatossa muodostunut lupa rakentaa omakotitaloja. Tai sitten lupa oli ollut aina. Mutta miksi ihmeessä olisimme pyytäneet tontista mökin hintaa, kun sen käyttötarkoitus tuli olemaan arvokkaampi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peltomaan hinta on eteläsuomessa keskimäärin 15000 euroa hehtaari. 1,5 miljoonan tarjous on varsin kohtuullinen ja lunastusmenettelussä perikunnalle voi jäädä pelkkä kakka käteen. Kaupunki on siis tarjonnut MILJOONA euroa sovittelurahaa maan hinnan päälle. En tiedä kuinka päästään vialla voi olla, että kuvittelee jonkun Vantaan kaupungin rakentavan infrat sun muut ja katsovan vierestä kun maanomistaja rahastaa tonteilla.
Luitko ihan oikeasti tuon
"Perikunta katsoo maatilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa. Perusteena oli rakennusyhtiö SRV:n runsaan 10 miljoonan euron tarjous maa-alueesta.
Tarjous raukesi vuonna 2011, koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta."
Nyt yllättäin kaupunki itse kaavoittaa alueen. Eli ottaa kylmä toiselta omaisuutta pois omaan hyötyyn.
Miksi pellon omistajan pitäisi saada pellostaan asuntotontin hinta?
Vaihtoehdot on käytännössä nämä:
- maa pysyy peltona ja perikunnan omistuksessa
- maa myydään pellon hinnalla kaupungille, joka kaavoittaa sen ja ottaa arvonnousun itselleen eli koko kaupungin hyödyksi
Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että pelto kaavoitettaisiin asunnoiksi ja perikunta saisi myydä maat asuntotonttien hinnalla
Sittenhän voitaisiin vaikka pakkulunastaa sinunkin asuntosi jollain laskennallisella alakanttiin olevalla hinnalla ja antaa se kaupungin sossun käyttöön kunnan vuokra-asunnoksi. Pakkolunastamiseen pitää olla perusteet eikä peruste voi olla se, että kaupunki tässä vähän lunastaa peltoa, ellei sitten kansalaisia uhkaa nälänhätä. Ja kauppa tietenkin tehdään perusteen mukaiseen hintaan.
Tässähän ei oltukaan lunastamassa asuntoa vaan peltoa ja ihan hyvällä pellon hinnalla. Eli ei voi mitenkään verrata.
Ei ole Vantaan kaupungin toimikuvaa toimia maanviljelyksen parissa. Kunta haluaa tontin asuntotuotantoon, siksi se on asuntotontti eikä peltotontti. Väännetään esimerkki rautalangasta: myimme mökkikiinteistön omakotitonteiksi. Siitä sai paremman hinnan kuin mökistä, vaikka tontilla ei sijainnut myyntivaiheessa yhtäkään omakotitaloa. Sinun mielestäsi se olisi pitänyt myydä mökkinä ja ostaja sitten hups vaan päättikin rakentaa sinne taloja?
Et voi myydä mökkitonttia asuntotontiksi ilman kaavamuutosta.
No kappas vaan, että siinä tontilla oli mökki ja siihen oli siinä vuosikymmenten saatossa muodostunut lupa rakentaa omakotitaloja. Tai sitten lupa oli ollut aina. Mutta miksi ihmeessä olisimme pyytäneet tontista mökin hintaa, kun sen käyttötarkoitus tuli olemaan arvokkaampi?
Täh? Jos sinulla on ollut asuntotontilla mökki, niin eihän se tontin arvo mihinkään ole yhtäkkiä muuttunut. Sillä on ollut asuntotontin arvo koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Tämä on nimenomaan se, joka kyrsii asiassa. Petosta sanon minä.
Eihän siinä mitään vesitetty. Ostaja luuli saavansa asuntotontteja, mutta myyjällä oli tarjolla vain peltoa. Siksi ei halunnutkaan ostaa ainakaan sillä hinnalla. Ei kaupunki tuohon liity mitenkään.
Et voi kaavoittaa ilman kaupungin lupaa ja lupaa ei kaupunki antanut sinulle, mutta ottaa halvalla väkisin sinulta tontin ja kaavoittaa sen itselleen. Etkö oikeasti näe mitään väärää tässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peltomaan hinta on eteläsuomessa keskimäärin 15000 euroa hehtaari. 1,5 miljoonan tarjous on varsin kohtuullinen ja lunastusmenettelussä perikunnalle voi jäädä pelkkä kakka käteen. Kaupunki on siis tarjonnut MILJOONA euroa sovittelurahaa maan hinnan päälle. En tiedä kuinka päästään vialla voi olla, että kuvittelee jonkun Vantaan kaupungin rakentavan infrat sun muut ja katsovan vierestä kun maanomistaja rahastaa tonteilla.
Luitko ihan oikeasti tuon
"Perikunta katsoo maatilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa. Perusteena oli rakennusyhtiö SRV:n runsaan 10 miljoonan euron tarjous maa-alueesta.
Tarjous raukesi vuonna 2011, koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta."
Nyt yllättäin kaupunki itse kaavoittaa alueen. Eli ottaa kylmä toiselta omaisuutta pois omaan hyötyyn.
Miksi pellon omistajan pitäisi saada pellostaan asuntotontin hinta?
Vaihtoehdot on käytännössä nämä:
- maa pysyy peltona ja perikunnan omistuksessa
- maa myydään pellon hinnalla kaupungille, joka kaavoittaa sen ja ottaa arvonnousun itselleen eli koko kaupungin hyödyksi
Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että pelto kaavoitettaisiin asunnoiksi ja perikunta saisi myydä maat asuntotonttien hinnalla
Sittenhän voitaisiin vaikka pakkulunastaa sinunkin asuntosi jollain laskennallisella alakanttiin olevalla hinnalla ja antaa se kaupungin sossun käyttöön kunnan vuokra-asunnoksi. Pakkolunastamiseen pitää olla perusteet eikä peruste voi olla se, että kaupunki tässä vähän lunastaa peltoa, ellei sitten kansalaisia uhkaa nälänhätä. Ja kauppa tietenkin tehdään perusteen mukaiseen hintaan.
Tässähän ei oltukaan lunastamassa asuntoa vaan peltoa ja ihan hyvällä pellon hinnalla. Eli ei voi mitenkään verrata.
Ei ole Vantaan kaupungin toimikuvaa toimia maanviljelyksen parissa. Kunta haluaa tontin asuntotuotantoon, siksi se on asuntotontti eikä peltotontti. Väännetään esimerkki rautalangasta: myimme mökkikiinteistön omakotitonteiksi. Siitä sai paremman hinnan kuin mökistä, vaikka tontilla ei sijainnut myyntivaiheessa yhtäkään omakotitaloa. Sinun mielestäsi se olisi pitänyt myydä mökkinä ja ostaja sitten hups vaan päättikin rakentaa sinne taloja?
Tuskin YIT:kään olisi sitä viljelykseen ostanut vaan asunnontuotantoon, siksi hintakin oli eri kuin peltomaan. Kunta vaan ei antanut kaavoituslupaa, jonka sitten antaakin itse itselleen 😨
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaupungit ikinä kehity, jos jyväjemmarit saavat pitää peltojaan keskellä kaupunkia.
Tuossakin tapauksessa olisi myyty, mutta kunta ei antanut kaavoituslupaa, vaan lunasti alueen halvalla itselleen ja kaavoittaa vasta sitten... törkeetä.
Miksi "kunta" on sinusta joka kamala riistäjä? Ei ne rahat mene mihinkään kaupunginjohtajan veroparatiisitilille, vaan ne rahat tulee KAIKKIEN kaupunkilaisten hyödyksi yhteiseen kunnan kassaan. Tämä on ainoa oikea tapa hyödyntää tyhjästä syntynyt arvonnousu.
Minkä verran olet valmis luovuttamaan omasta omaisuudestasi yhteiseen hyvään 😂
Joka kuukausi lähes 6000 euroa. Noin paljon minulta ja puolisoltani sosialisoidaan tuloistamme veroina yhteisen hyvän nimissä. Paljonko sinulta? Tai paljonko sinä saat kuukausittain itsellesi yhteisestä kassasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Tämä on nimenomaan se, joka kyrsii asiassa. Petosta sanon minä.
Eihän siinä mitään vesitetty. Ostaja luuli saavansa asuntotontteja, mutta myyjällä oli tarjolla vain peltoa. Siksi ei halunnutkaan ostaa ainakaan sillä hinnalla. Ei kaupunki tuohon liity mitenkään.
Et voi kaavoittaa ilman kaupungin lupaa ja lupaa ei kaupunki antanut sinulle, mutta ottaa halvalla väkisin sinulta tontin ja kaavoittaa sen itselleen. Etkö oikeasti näe mitään väärää tässä?
En näe mitään väärää. Koska "kunta" on kaikki kunnan asukkaat, niin se ansioton arvonnousu menee koko kunnan hyväksi. Sitten olisi väärää, jos pelto menisi pellon hinnalla rakennusyhtiölle, joka sitten myisi ne sitten kalliimmalla eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mikä on ansioton arvonnousu? Jos nokian osake yllätten nousee 30 %, niin voidaanko se katsoa arvottomaksi nousuksi ja ottaa ylitys valtiolle..ei hyvää päivää.. jos rakennan vanhan kesämökki tontin tilalle kannustalon ja haluan kesämökistä (uudesta kannustalosta) 70 % suurempaa hintaa myydessäni, niin onko se väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Tämä on nimenomaan se, joka kyrsii asiassa. Petosta sanon minä.
Eihän siinä mitään vesitetty. Ostaja luuli saavansa asuntotontteja, mutta myyjällä oli tarjolla vain peltoa. Siksi ei halunnutkaan ostaa ainakaan sillä hinnalla. Ei kaupunki tuohon liity mitenkään.
Et voi kaavoittaa ilman kaupungin lupaa ja lupaa ei kaupunki antanut sinulle, mutta ottaa halvalla väkisin sinulta tontin ja kaavoittaa sen itselleen. Etkö oikeasti näe mitään väärää tässä?
En näe mitään väärää. Koska "kunta" on kaikki kunnan asukkaat, niin se ansioton arvonnousu menee koko kunnan hyväksi. Sitten olisi väärää, jos pelto menisi pellon hinnalla rakennusyhtiölle, joka sitten myisi ne sitten kalliimmalla eteenpäin.
Vääryys syntyy siinä vaiheessa, kun kauppa ei ole vapaaehtoinen vaan pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mikä on ansioton arvonnousu? Jos nokian osake yllätten nousee 30 %, niin voidaanko se katsoa arvottomaksi nousuksi ja ottaa ylitys valtiolle..ei hyvää päivää.. jos rakennan vanhan kesämökki tontin tilalle kannustalon ja haluan kesämökistä (uudesta kannustalosta) 70 % suurempaa hintaa myydessäni, niin onko se väärin?
Ansioton arvonnousu on sitä, että omistajalla ei ole osaa eikä arpaa siihen, että tontti muuttuu yhdessä yössä pellosta asuntotontiksi. Pörssiosakkeet on ihan eri asia. Niiden luonteeseen kuuluu voitot ja tappiot. Ja jos rakennat uuden talon, niin olet maksanut sen uuden talon, ja arvonnousu tulee tästä.
Jos yhteiskunta tarvitsi peltoa vaikka kaatopaikaksi, niin omistaja saisi siitä silti pellon hinnan, eli omistaja ei voi menettää sijoitustaan, mutta hänelle ei myöskään kuulu tyhjästä tullut arvon nousu. Hänelle on turvattu pellon arvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peltomaan hinta on eteläsuomessa keskimäärin 15000 euroa hehtaari. 1,5 miljoonan tarjous on varsin kohtuullinen ja lunastusmenettelussä perikunnalle voi jäädä pelkkä kakka käteen. Kaupunki on siis tarjonnut MILJOONA euroa sovittelurahaa maan hinnan päälle. En tiedä kuinka päästään vialla voi olla, että kuvittelee jonkun Vantaan kaupungin rakentavan infrat sun muut ja katsovan vierestä kun maanomistaja rahastaa tonteilla.
Luitko ihan oikeasti tuon
"Perikunta katsoo maatilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa. Perusteena oli rakennusyhtiö SRV:n runsaan 10 miljoonan euron tarjous maa-alueesta.
Tarjous raukesi vuonna 2011, koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta."
Nyt yllättäin kaupunki itse kaavoittaa alueen. Eli ottaa kylmä toiselta omaisuutta pois omaan hyötyyn.
Miksi pellon omistajan pitäisi saada pellostaan asuntotontin hinta?
Vaihtoehdot on käytännössä nämä:
- maa pysyy peltona ja perikunnan omistuksessa
- maa myydään pellon hinnalla kaupungille, joka kaavoittaa sen ja ottaa arvonnousun itselleen eli koko kaupungin hyödyksi
Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että pelto kaavoitettaisiin asunnoiksi ja perikunta saisi myydä maat asuntotonttien hinnalla
Sittenhän voitaisiin vaikka pakkulunastaa sinunkin asuntosi jollain laskennallisella alakanttiin olevalla hinnalla ja antaa se kaupungin sossun käyttöön kunnan vuokra-asunnoksi. Pakkolunastamiseen pitää olla perusteet eikä peruste voi olla se, että kaupunki tässä vähän lunastaa peltoa, ellei sitten kansalaisia uhkaa nälänhätä. Ja kauppa tietenkin tehdään perusteen mukaiseen hintaan.
Tässähän ei oltukaan lunastamassa asuntoa vaan peltoa ja ihan hyvällä pellon hinnalla. Eli ei voi mitenkään verrata.
Ei ole Vantaan kaupungin toimikuvaa toimia maanviljelyksen parissa. Kunta haluaa tontin asuntotuotantoon, siksi se on asuntotontti eikä peltotontti. Väännetään esimerkki rautalangasta: myimme mökkikiinteistön omakotitonteiksi. Siitä sai paremman hinnan kuin mökistä, vaikka tontilla ei sijainnut myyntivaiheessa yhtäkään omakotitaloa. Sinun mielestäsi se olisi pitänyt myydä mökkinä ja ostaja sitten hups vaan päättikin rakentaa sinne taloja?
Tuskin YIT:kään olisi sitä viljelykseen ostanut vaan asunnontuotantoon, siksi hintakin oli eri kuin peltomaan. Kunta vaan ei antanut kaavoituslupaa, jonka sitten antaakin itse itselleen 😨
Niinpä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mitä v*ttua sinä sönkötät?
Ei ole mikään ihme, että Orwellilainen kehitys saa edetä esteettä.
Kaltaisesi puupäät pitävät siitä huolen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mikä on ansioton arvonnousu?
"Ansioton arvonnousu on maan tai kiinteistön hinnan nousemista ilman, että omistaja tekee mitään asian hyväksi"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mikä on ansioton arvonnousu? Jos nokian osake yllätten nousee 30 %, niin voidaanko se katsoa arvottomaksi nousuksi ja ottaa ylitys valtiolle..ei hyvää päivää.. jos rakennan vanhan kesämökki tontin tilalle kannustalon ja haluan kesämökistä (uudesta kannustalosta) 70 % suurempaa hintaa myydessäni, niin onko se väärin?
Ansioton arvonnousu on sitä, että omistajalla ei ole osaa eikä arpaa siihen, että tontti muuttuu yhdessä yössä pellosta asuntotontiksi. Pörssiosakkeet on ihan eri asia. Niiden luonteeseen kuuluu voitot ja tappiot. Ja jos rakennat uuden talon, niin olet maksanut sen uuden talon, ja arvonnousu tulee tästä.
Jos yhteiskunta tarvitsi peltoa vaikka kaatopaikaksi, niin omistaja saisi siitä silti pellon hinnan, eli omistaja ei voi menettää sijoitustaan, mutta hänelle ei myöskään kuulu tyhjästä tullut arvon nousu. Hänelle on turvattu pellon arvo.
Mutta silloin myöskään kaupunki ei voi kaavoittaa siihen. Pysyköön peltona. Tuo on täysin ketkuilua ottaa ihmiseltä mahdollisuus tehdä lisä-arvoa omaisuudellaan. Silloin ei pitäisi kenenkään saada kaavoittaa alueelle.
Omistajalle kuuluu arvonnousu sen saman maatyypin sisällä. Jos asuntotonttien arvo nousee, niin OK. Tai jos pellon hinta nousee, niin OK. Mutta jos pelto muuttuu asunnoiksi, niin silloin ei ole oikeudenmukaista antaa sitä voittoa omistajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä maa pitäisi myydä pellon arvoisena, kun se ei sijaintinsa puolesta sitä ole? Toinen pelto voi sijaita Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen Vantaan kasvukeskuksen vieressä, ei niiden arvo ole mikään vakio!
Etenkään kun ensin vesitetään toisten kaupat ja pakkolunastetaan siihen verrattuna pilkkahinnalla.Tässä taas nähdään, miten suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Kaikkihan meistä olisivat valmiita antamaan omastaan yhteisen hyvän eteen, eiku...
Mutta kun pelto on pelto eikä asuntotontti. Pellolla on tietty hinta ja tontilla tietty hinta. Kun pelto muuttuu tontiksi, niin arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, ei pellon omistajalle. Pellon omistajalle kuuluu pellon hinta. Hyvällä paikalla sijaitsevan pellon hinta on suurempi kuin huonolla paikalla sijaitsevan pellon hinta, mutta ei asuntotontin hinta.
Etkö oikeasti ymmärrrä että kaupunki ei ollut halukas kaavoittamaan tonttia jostain syystä. ja yhtä äkkiä pakkolunastaa tontin ja KAAVOITTAA sen!
Ihan oikeinhan se menee. Ansioton arvonnousu otetaan yhteiskunnan hyväksi. Omistaja saa pellostaan hyvän pellon hinnan. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Mikä on ansioton arvonnousu? Jos nokian osake yllätten nousee 30 %, niin voidaanko se katsoa arvottomaksi nousuksi ja ottaa ylitys valtiolle..ei hyvää päivää.. jos rakennan vanhan kesämökki tontin tilalle kannustalon ja haluan kesämökistä (uudesta kannustalosta) 70 % suurempaa hintaa myydessäni, niin onko se väärin?
Ansioton arvonnousu on sitä, että omistajalla ei ole osaa eikä arpaa siihen, että tontti muuttuu yhdessä yössä pellosta asuntotontiksi. Pörssiosakkeet on ihan eri asia. Niiden luonteeseen kuuluu voitot ja tappiot. Ja jos rakennat uuden talon, niin olet maksanut sen uuden talon, ja arvonnousu tulee tästä.
Jos yhteiskunta tarvitsi peltoa vaikka kaatopaikaksi, niin omistaja saisi siitä silti pellon hinnan, eli omistaja ei voi menettää sijoitustaan, mutta hänelle ei myöskään kuulu tyhjästä tullut arvon nousu. Hänelle on turvattu pellon arvo.
Mutta silloin myöskään kaupunki ei voi kaavoittaa siihen. Pysyköön peltona. Tuo on täysin ketkuilua ottaa ihmiseltä mahdollisuus tehdä lisä-arvoa omaisuudellaan. Silloin ei pitäisi kenenkään saada kaavoittaa alueelle.
Omistajahan saisi siitä yläkanttiin olevan pellon hinnan, eli hän saisi hyvä hinnan omistuksestaan.
Miksi se ansioton arvonnousu pitäisi antaa pellon omistajalle eikä kaikkien kaupunkilaisten hyväksi?
Alue: Aihe vapaa
Ymmärrätkö sen muuttuvan asuntotontiksi jo lunastusvaiheessa. Kunta voi lunastaa tontin asuntotuotantoon. Kunta ei voi lunastaa peltoa pelloksi, koska sitä suojaa omaistuksen suoja. Eli tontti on asuntotontti jo lunastusvaiheessa.