Lapsi pakotetaan anopin luona lukemaan ruokarukous, mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en usko moiseen niin talossa talon tavalla

Tietenkään ei lasta saa kiusata satuolennon palvomisilla.

Uskontopaskaa voi harjoittaa silloin kun ollaan ilman vieraita.

Itse en lastani tuonna veisi.

Vierailija kirjoitti:

On tuleva olemaan palkka kova teidän rienaajien, Jumalan pilkkaajien ja huorintekijöiden.

Lentävä Spagettihirviö ei meitä hylkää, vitun kerettiläinen!

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oppii vihaamaan aivopesijöitä ja uskontoa. Rokotus suojaa häntä koko elämän.

Tämä on täysin totta ja itse olen siitä hyvä esimerkki.

Uskomattoman vapauttava tunne kun aikoinani erosin kirkosta ja tiesin etten ikinä enää sylkäisekään siihen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en usko moiseen niin talossa talon tavalla

Tässä on ponttia. On hyvä, että lapset ja nuoret oppivat sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin (kunhan terveys ei ole vaarassa) elämässään. Juuri henkinen fleksibiliteetti, joustavuus, on avain hyvään elämään, kykyyn tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja  kykyyn sopeutua erilaisiin tilanteisiin kadottamatta omaa minuuttaan tai arvojaan. Juuri näitä asioita arvostetaan sitten myöhemmin esim. työssä, eivätkä tällaiset joustavat ihmiset ota pultteja joka tilanteessa tai aja itseään umpikujaan niin helposti kuin vain yhden totuuden omaavat ja siitä viimeiseen asti kiinnipitävät ihmiset.

Ja joskus on vaan hieman näyteltävä, jotta asiat sujuisivat. Elämä on sellaista. Nyt on hyvä mahdollisuus puhua erilaisista uskonkäsityksistä lapsen kanssa kotona.

Höpö höpö.

Annat ymmärtää että periaatteilla ei ole mitään väliä -kunhan vaan kellekään ei tule paha mieli.

Tarjoapas muslimille sianlihaa ja kerro tuo ylläoleva hänelle. Tule sitten kertomaan menikö sanasi perille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ok. Talossa talon tavalla.

Meilläkin luetaan ruokarukous.

Meillä myös. Ei tosin kristillinen mutta sellainen että pysähdytään hetkeksi ennen ruokailua lausumaan lause pari siitä että saadaan olla kiitollisia kun meillä on ruokaa ja olemme koko perhe terveinä siitä nauttimassa.

Pieni ns vastaisku nykyajan hektiselle elämäntyylille ;)

Opettakaa lapsellenne että jumala on sellainen kuin millaiseksi hänet itse kokee, esim minulle jumala on yhtä kuin rakkaus. Silloin lapsenne olisi ehkä helpompi osallistua ruokarukoukseen :)

Mitä vikaa kristinuskon Jumalassa on? Hän antoi henkensä syntisen puolesta, ettei yksikään joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.

No vaikkapa se että tuo on pelkkää satua. Ei kukaan järkevä ihminen noihin 2000-luvulla enää usko.

Sitä mieltä että talossa talon tavalla. Ei tarvitse itse uskoa tai rukoilla, mutta pitää oppia ymmärtämään että toiset uskovat ja rituaali on heille tärkeä. En ole uskovainen itsekään, mutta hiukan särähtää korvaan tuollainen "ihan tyhmää uskoa satuhahmoon." Melkoisen alentuva suhtautuminen, toivottavasti lapsesi oppii tuollaisesta pois. Lapselle asia on varmaan näppärää selittää, että uskonnot on vaan hölmöjä satuja, mutta oikeasti uskominen ja uskonnot sisältävät paljon muutakin.

No, minä en edes omien lasteni ristiäisissä periaatteesta rukoillut/laulanut. Ja vaikka lapset (isän vaatimuksesta) kirkkoon kuuluvatkin, ei heidänkään tarvitse elleivät halua. Samaten anopin ja miehen isosiskon kantamat jeesus-viitteiset sadut menee kaappiin, ne vain ällöttävät enkä halua lukea niitä.

Puuha-pete, lauri, tuomas veturi ja co ovat sentään symppiksiä, jesse vaan tyyppi, jonka nimeen on tehty todella paljon pahaa. Jos joku alkaisi massamurhaamaan lauri kilpa-auton nimeen niin samalla tavalla lähtis kirjat kaappiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en usko moiseen niin talossa talon tavalla

Tässä on ponttia. On hyvä, että lapset ja nuoret oppivat sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin (kunhan terveys ei ole vaarassa) elämässään. Juuri henkinen fleksibiliteetti, joustavuus, on avain hyvään elämään, kykyyn tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja  kykyyn sopeutua erilaisiin tilanteisiin kadottamatta omaa minuuttaan tai arvojaan. Juuri näitä asioita arvostetaan sitten myöhemmin esim. työssä, eivätkä tällaiset joustavat ihmiset ota pultteja joka tilanteessa tai aja itseään umpikujaan niin helposti kuin vain yhden totuuden omaavat ja siitä viimeiseen asti kiinnipitävät ihmiset.

Ja joskus on vaan hieman näyteltävä, jotta asiat sujuisivat. Elämä on sellaista. Nyt on hyvä mahdollisuus puhua erilaisista uskonkäsityksistä lapsen kanssa kotona.

Höpö höpö.

Annat ymmärtää että periaatteilla ei ole mitään väliä -kunhan vaan kellekään ei tule paha mieli.

Tarjoapas muslimille sianlihaa ja kerro tuo ylläoleva hänelle. Tule sitten kertomaan menikö sanasi perille...

Muslimi vastaa ystävällisesti, että kiitos ei, hän ei syö sianlihaa (tai sitten syö, kaikille asia ei ole niin tärkeä). Kokeiltu on. Huono asenne sellainen, ettei periaatteesta tee tai suvaitse jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opeta lapsellesi sydämensivistystä ja suvaitsevaisuutta hyväksyä erilaisia tapoja ja perinteitä. Se on rikkautta.

En usko, että poikasi siitä kärsisi, jos hän hiljentyisi, muiden rukouksen ajaksi.

Et voi paljon vaikuttaa, millaisia perinteitä anoppisi haluaa vaalia kotonaan.

Jos et hyväksy erilaisuutta tai muita tapoja, kuin omasi, ainoa keino on silloin eristäytyminen muista.

Yhtä hyvin anoppia voi kouluttaaa vihdoin oikeaan suuntaan. Ja uskonto on henk koht asia, joten ei siä voi vierailleen tuputtaa.

Anoppi puhuutteluun ja ruotuun.

Tämä on hyvä muistaa, kun itse olette anoppeja ja isoäitejä, kun aikuiset lapset laittavat ruotuun omien arvojen mukaisesti. Mallihan tulee jo kotoa, kun vanhemmat omalla käytöksellään antavat esimerkin, miten epäkunnioittavasti voi iäkkäitä kohdalla ja vain minun mielipide on ainut ja oikea.

Ihmettelen, mistä ihmeestä kumpuaa joillakin naisilla suunnaton naisviha, joka kohdistuu anoppiin tai omaan äitiin ja tekivät he mitä tahansa kaikki on väärin. Muissa maissa isovanhemmat on jopa osaperhettä, eikä tulisi kuulokkaan isovanhempia epäkohteliaasti.

Onko nyt niin, että Suomessa nainen päättää kaikesta ja on joka asiassa päällepäsmärinä, eikä muilla ole mitään valtaa.

Tässäkin keskustelu, miehet - isä ja isoisät ovat ilman mielipidettä ja nainen päättää ja se nainen on aina miniä.

Miten täällä palstalla yleensä ajatellaan? Näin: "meidän koti, meidän tavat" ja "maassa maan tavalla". Ei ole voinut tulla sulle yllätyksenä, että miehesi lapsuudenkodissa luetaan ruokarukous.

Lapsi voi painaa päänsä ja odottaa rukouksen loppuun. Ei tarvitse rukoilla, ei myöskään ehdoin tahdoin loukata isovanhempien vakaumusta, vaikka siitä olisi mitä mieltä. Heillä on vakaumukseensa oikeus kuten lapsellasikin on omaansa. "Satuhahmon" rukoileminen tuskin pilaa hänen ruokahalunsa.

Teillä ei sitten lueta ruokarukousta kun appivanhemmat tulevat teille syömään.

Mikä tässä on vaikeaa? Ja miksi aina puhutaan anopista, ei koskaan apesta, appivanhemmista ja aloittajan omista vanhemmista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jessus taas! Jos kotona luetaan ruokarukous, ei se viellä mitenkään kiihkouskovaista kotia tarkoita.

No kyllä tarkoittaa. Yhdessäkään tuntemassani perheessä ei lueta ruokarukoista jos ollaan tavallisia tapalutkuja tai jopa jossain määrin uskoviakin. Ruokarukoukseen vaaditaan jo melko uskonnollinen perhe.

Just. Kun sinä et tunne ketään sellaista, niin onhan se toki merkki siitä, että sellaisten täytyy olla tosi poikkeavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ok. Talossa talon tavalla.

Meilläkin luetaan ruokarukous.

Meillä myös. Ei tosin kristillinen mutta sellainen että pysähdytään hetkeksi ennen ruokailua lausumaan lause pari siitä että saadaan olla kiitollisia kun meillä on ruokaa ja olemme koko perhe terveinä siitä nauttimassa.

Pieni ns vastaisku nykyajan hektiselle elämäntyylille ;)

Opettakaa lapsellenne että jumala on sellainen kuin millaiseksi hänet itse kokee, esim minulle jumala on yhtä kuin rakkaus. Silloin lapsenne olisi ehkä helpompi osallistua ruokarukoukseen :)

Mitä vikaa kristinuskon Jumalassa on? Hän antoi henkensä syntisen puolesta, ettei yksikään joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.

Heti kun saan yhdenkin todisteen jumalasta, niin voin vaihtaa mielipiteeni. Mutta ei ole vielä yhtäkään tullut vastaan.

Katso itseäsi. Olet itsekin todiste siitä, että on olemassa Luoja, joka ylläpitää ja pyörittää tätä kaikkea. En ainakaan minä pysty uskomaan, että olisi vain joku poks ja sitten tämä kaikki kaunis luonto, eläimet ja ihmiset olisivat alkaneet olla ja elää. Jo ajatus siitä, että tämä kaikki olisi vain ihan itsestään jonkun kemiallisen sattuman takia on liian absurdi ja mahdoton. On Jumala, joka on tämän kaiken luonut ja ylläpitää elämää maapallolla päivästä päivään. Ja näin ollen myös Raamatun kertomus Jeesuksesta tulee erittäin uskottavaksi ja loogiseksi.

Mistä Jumala sitten tuli? Poks vai on "aina" ollut olemassa? Kai ikuisuuskin on jostain alkanut? Poksahtiko jumala vaan tuonne "taivaaseen" / avaruuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opeta lapsellesi sydämensivistystä ja suvaitsevaisuutta hyväksyä erilaisia tapoja ja perinteitä. Se on rikkautta.

En usko, että poikasi siitä kärsisi, jos hän hiljentyisi, muiden rukouksen ajaksi.

Et voi paljon vaikuttaa, millaisia perinteitä anoppisi haluaa vaalia kotonaan.

Jos et hyväksy erilaisuutta tai muita tapoja, kuin omasi, ainoa keino on silloin eristäytyminen muista.

Yhtä hyvin anoppia voi kouluttaaa vihdoin oikeaan suuntaan. Ja uskonto on henk koht asia, joten ei siä voi vierailleen tuputtaa.

Anoppi puhuutteluun ja ruotuun.

Tämä on hyvä muistaa, kun itse olette anoppeja ja isoäitejä, kun aikuiset lapset laittavat ruotuun omien arvojen mukaisesti. Mallihan tulee jo kotoa, kun vanhemmat omalla käytöksellään antavat esimerkin, miten epäkunnioittavasti voi iäkkäitä kohdalla ja vain minun mielipide on ainut ja oikea.

Ihmettelen, mistä ihmeestä kumpuaa joillakin naisilla suunnaton naisviha, joka kohdistuu anoppiin tai omaan äitiin ja tekivät he mitä tahansa kaikki on väärin. Muissa maissa isovanhemmat on jopa osaperhettä, eikä tulisi kuulokkaan isovanhempia epäkohteliaasti.

Onko nyt niin, että Suomessa nainen päättää kaikesta ja on joka asiassa päällepäsmärinä, eikä muilla ole mitään valtaa.

Tässäkin keskustelu, miehet - isä ja isoisät ovat ilman mielipidettä ja nainen päättää ja se nainen on aina miniä.

Eiköhän  niitä vittumaisia anoppejakin ole aivan tarpeeksi, jos sitten miniöitäkin! Juuri anopit haluavat yleensä hallita ja määrätä koko suvun asioita ja sekaantuvat poikansa perheeseenkin!

Vittu! Lapsi ei olisi enää siellä ilman mua.

Me ollaan uskonnottomia. Lapselle ei tyrkytetä mitään uskontoa.

Meillä ei tarvi tehdä mitään ihmeellisiä asioita anoppilassa koska olemme itse siellä silloin kun lapsikin on. Jos en jotain hyväksy , sitten käyttäydytään sen mukaan.

Jos tämä on suuri ongelma, älä päästä lastasi yksin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en usko moiseen niin talossa talon tavalla

Tässä on ponttia. On hyvä, että lapset ja nuoret oppivat sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin (kunhan terveys ei ole vaarassa) elämässään. Juuri henkinen fleksibiliteetti, joustavuus, on avain hyvään elämään, kykyyn tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja  kykyyn sopeutua erilaisiin tilanteisiin kadottamatta omaa minuuttaan tai arvojaan. Juuri näitä asioita arvostetaan sitten myöhemmin esim. työssä, eivätkä tällaiset joustavat ihmiset ota pultteja joka tilanteessa tai aja itseään umpikujaan niin helposti kuin vain yhden totuuden omaavat ja siitä viimeiseen asti kiinnipitävät ihmiset.

Ja joskus on vaan hieman näyteltävä, jotta asiat sujuisivat. Elämä on sellaista. Nyt on hyvä mahdollisuus puhua erilaisista uskonkäsityksistä lapsen kanssa kotona.

Höpö höpö.

Annat ymmärtää että periaatteilla ei ole mitään väliä -kunhan vaan kellekään ei tule paha mieli.

Tarjoapas muslimille sianlihaa ja kerro tuo ylläoleva hänelle. Tule sitten kertomaan menikö sanasi perille...

Yksikään muslimi ei kyllä puhuisi näin epäkunnioittavasti isovanhempien vieraanvaraisuudesta, he osaisivat kieltäytyä sianlihasta tai sitten luopuisivat omista arvoistaan.

Ruokarukous ei ole pelkästään kristillinen tapa, vaan yhä edelleen se kuuluu tänäkin päivänä sivistyneisiin sukuihin ja kansainvälisiin piireihin.

Tietysti tätä on rahvaan vaikea ymmärtää, kun heiltä puuttuu käytöstavat ja suvaitsevaisuus erilaisiin tapoihin ja arvoihin. Mieluimmin lämmittävät einesruokansa mikrossa ja syövät seisaaltaan ja yrittävät vaatia samaa tapaa myös muilta.

En ole aikoihin kuulunut kirkkoon, mies kuuluu. Kun tehtiin vauvoja, niin mies koki tärkeäksi, että lapset kastetaan ja että he kuuluvat kirkkoon. Tämä mulle ok. Ristiäisissä veisasin kyllä, mutta uskontunnustusta en lausu.

Anoppi kerran tuonut jotain kamalia jeesus-kirjoja. Tein selväksi, että niitä ei meille tuoda, ja että jeesusjuttua ei tuputeta, jos aikoo väleissä pysyä. Taitaa olla ainut asia missä kunnioittaa meidän kasvatusperiaatteitamne. Anoppi uskonnollinen, tosin sielläkään ei ruokarukouksia harrasteta.

Törkeää kyllä, jos pakotetaanvrukoiluun. Miten lapsi itse kokee tilanteen?

Hyi helvetti. Katkaisisin välit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ok. Talossa talon tavalla.

Meilläkin luetaan ruokarukous.

Meillä myös. Ei tosin kristillinen mutta sellainen että pysähdytään hetkeksi ennen ruokailua lausumaan lause pari siitä että saadaan olla kiitollisia kun meillä on ruokaa ja olemme koko perhe terveinä siitä nauttimassa.

Pieni ns vastaisku nykyajan hektiselle elämäntyylille ;)

Opettakaa lapsellenne että jumala on sellainen kuin millaiseksi hänet itse kokee, esim minulle jumala on yhtä kuin rakkaus. Silloin lapsenne olisi ehkä helpompi osallistua ruokarukoukseen :)

Mitä vikaa kristinuskon Jumalassa on? Hän antoi henkensä syntisen puolesta, ettei yksikään joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.

No vaikkapa se että tuo on pelkkää satua. Ei kukaan järkevä ihminen noihin 2000-luvulla enää usko.

Ok. Pidät itsestään selvänä pitää itselläsi oikeutta omaan vakaumukseen, mutta eikö sitä samaa oikeutta ole myös muilla joilla on toisenlainen uskonnollinen vakaumus, vaikka se poikkeaisi sinun omastasi. Missä on suvaitsevaisuus ja erilaisten arvojen kunnioittaminen?

Tosi asia nyt kuitenkin on, että edustat maailmassa vain hyvin pientä ryhmää ja suurin osa ihmisistä edustaa erilaisia uskonnollisia vakaumuksia ja näkemyksiä. Demokraattisesti ajatellen enemmistön mielipidettä pitäisi kunnioittaa ja hyväksyä tosiasiat.

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä anoppi sanoi, kun ette kastaneet lastanne? Kai anoppi silloin ymmärsi, että ette ole uskossa ja lapsikaan ei lue ruokarukousta.

Joissakin kristinuskon suuntauksissa ei lapsia automaattisesti kasteta. Yleensä näissä liikkeissä lapsi vain siunataan vauvana ja häni saa sitten itse isompana päättää haluaako kasteelle vai ei. Esim. helluntailaisilla tämä käytäntö.