Pääaineena saksa, mutta en halua opettajaksi

Mee hei nyt opinto-ohjaajalle, älä täällä kysele.

Vierailija kirjoitti:

Mee hei nyt opinto-ohjaajalle, älä täällä kysele.

Heh, yliopistoissa ei paljon opinto-ohjaajia taida olla...

Ap, homma EI mene niin, että sen jälkeen kun sut on hyväksytty yliopistoon, sulla on vapaa opinto-oikeus mihin tahansa sivuaineena.

Yliopistossa eikieltä opi puhumaan sujuvati. Luin kandiasteelle saksaa enkä tosiaan osannut puhua sitä :) Voi toki mennä kielivaihtoon jolloin opit.

Et sinä kahta akateemista tutkintoa tarvitse. Lue se saksa maisteriksi asti ja hae AMK:iin. AMK riittää oikein hyvin tieksi liike-elämään, etenkin, jos sinulla on saksasta maisteri. Minä olen tradenomi (vm 2008) ja olen työllistynyt oikein hyvin.

Krhm, luen koko ajan tämän keskustelun ohella tietoa näistä asioista muilta sivuilta. Olen vasta valmistunut lukiosta eivätkä yliopisto-opintoni ole vielä edes alkaneet, joten olen vielä vähän untuvikko ja yritän selvittää asioita. Ja tosiaan... sain tänään sähköpostiviestin, jossa minulle myönnettiin englantilaisen filologian sivuaineoikeus. Se laittoi miettimään opintoja pidemmälle, siitä tämä keskustelu. Jos nyt laskettaisiin ne sotakirveet hetkeksi. :D

Tunnistan nuoren itseni noista pohdinnoistasi. Opiskelin saksaa ja jonkin ajan kuluttua pyrin myös opiskelemaan ruotsia - kaiken varalta, vaikka olin satavarma, ettei minusta tule opettajaa, vaan haluan kaupalliselle puolelle. Lisäksi suoritin myös arvosanaopinnot kasvatustieteessä (kaiken varalta!). Kun maisterin paperit sitten alkoivat häämöttää, niin pyrin kuitenkin opetusharjoitteluun (siitä on niin kauan, ettei silloin harjoittelua voinut suorittaa opintojen ohessa usean vuoden aikana). Ja kuinkas sitten kävikään? Juu, opettajana hankin leipäni. Ei se nyt mikään kutsumusammatti ollut, mutta ei vastenmielinenkään. Nyt sitten olen jo eläkemummeli. Täytyy myöntää, että olen iloinen, että en enää ole koulussa, kun luen niistä kaikista muutoksista, mitä viime vuosien aikana on sinne tungettu. Olisin ihan liian vanhanaikainen opettaja, jonka menetelmiä olivat ennen muuta suusta korvaan ynnä leuka ja liitu. Kyllä minä opin hallitsemaan koneetkin, mutta käytin niitä vain renkeinä, en isäntinä.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin miettinyt työllistyisiköhän noilla kielillä vaikka johonkin kansainvälisen järjestön tehtäviin..

Huonosti työllistyy. Aina on hakijoita, joilla on joku työpaikan saantia tukeva kaupallinen / tekninen koulutus ja sitten sen lisäksi ovat lukemat vaikkapa salsaa ja olleet siellä vaihdossa jne.

Jos ei halua opettajaksi / kääntäjäksi suosittelen ennemmin jotain kansainvälisen kaupan koulutusta jonka liitteeksi voi lukea itsensä jonkun ei niin yleisen kielen taitajaksi (=kaikki osaavat englantia).

Toisaalta jos haluaa opettajaksi kannattaa myös miettiä ne kielivaihtoehdot siten että löytyy kouluja johon voi työllistyä, esim joku Espanja-venäjä vakituisia töitä on noin yhdelle opettajalle koko Suomessa, todennäköisesti siis joudut ikuisesti tekemään pätkätöitä ja juoksemaan eri koulujen välillä että saat ns tunnit täyteen. Yksi vaihtoehto toki on ottaa siihen sivuun jotain muuta kouluainetta - vaikkapa kemiaa.

Toki kannattaa opiskella sitä mikä kiinnostaa mutya hiukan kannattaa myös miettiä työllistymistä ja mistä päin Suomea töitä voi löytyä.

Tässä on iso virhekäsitys myös. Ajatellaan, että opettajana sitten työllistyy, mutku ei kiinnosta. Kieliä valitaan yhä vähemmän ja käytännössä enkku ja ruotsi on ainoat hiukan helpommat työllistymisen suhteen. Anyway, kieltenopeista on hirveä ylitarjonta joka puolella Suomea. Tunnen nyt äkkiä tästäkin useamman saksa-enkku tai saksa-ruotsi tai ranska-enkku tai mitä kenelläkin, niin suurin osa on työttömiä, jos ovat valmistuneet viime vuosina. Kaikkein surullisin tilanne on niillä, joilla ei ole sitä englantia tai ruotsia vaan vaikka venäjä ja ranska/saksa.

Summa summarum: Opettajien työllisyys on heikentynyt rajusti ja nuorilla opettajilla on tosi vaikeaa monilla työllistyä. Miehet työllistyy paremmin. Että eipä sekään ole oikotie onneen.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu luki enkkua pääaineena ja tiedotusoppia tms sivuaineena. Työllistyi kv-yritykseen tiedottajaksi/viestintään.

En tiä onnistuisko sama saksalla.

Voi onnistuakin mutta hyvin harvan firman sisäinen kieli on Saksa (paitsi Saksassa tietenkin mutta sinne ei taida päästä) eikä virallisia tiedotteita sijoittajille ja tiedotusvälineille, vuosikertomuksia tmv kovinkaan usein tehdä saksaksi täällä Suomessa.

Saksan ja englannin opiskelusta ei ole sulle ainakaan haittaa. Voit ihan huoletta aloittaa opinnot ja miettiä vaihtoehtojasi siinä samalla. Aineenopettajan opinnot voivat olla ihan järkevä valinta, vaikka ei niin hirveästi kiinnostakaan. Maailma on taas jo ihan erinäköinen, kun valmistut. Tsemppiä. :)

Englannin laitos myöntää nykyään sivuaineoikeuden ilman tasokoetta? Onpa asiat muuttuneet.

Minä opiskelin historiaa ja kieliä 90-00-lukujen taitteessa ja sain kuunnella ihan sitä samaa keljuilua, miten tämä on "brotlose Kunst" ja ihan hyödytöntä ja turhaa ja varma tie työttömäksi ja ainakin kannattaa tehdä pedagogiset ja jaada jaada. Valmistuin ja pääsin yliopistotutkintoa edellyttäneisiin töihin, joista mulla ei kuitenkaan ollut mitään sisältöosaamista. Siellä työpaikalla pomot katsoivat, että mulla on yleissivistystä ja kielitaitoa senkin edestä ja muun opin töissä. Mene rohkeasti opiskelemaan ja mieti siellä, mitä teet. Äläkä liikaa kuuntele muita.

Moni onkin jo kommentoinut, että filologian opiskelu (oli kyse sitten saksasta tai englannista) on ajanhukkaa, mikäli ei mieli opettajaksi, tutkijaksi tms. Riittävän kieliTAIDON kartuttamiseen riittävät yliopiston Kielikeskuksen kurssit (sekä tietty oma motivaatio, aktiivisuus myös vapaa-ajalla ja mahdolliset vaihdot ja harjoittelut kohdemaassa). Filologian opintojen tarkoitus on kehittää ja kasvattaa pääasiassa kieliTIETOA, johon on sidottu myös kulttuurin ja historian opiskelua.

Opettajaksi pätevöityy tosiaan vasta erilliset pedagogiset opinnot suorittamalla, joihin sisältyy myös auskultointi Normaalikoulussa.

Up

Vierailija kirjoitti:

Pelkillä kieliopinnoilla et tee mitään. Et myöskään tarvitse ammattielämässä, bisneksessä siis, tuollaista kielitaitoa kuin yliopisto tarjoaa. Muutamat kielikurssit olisivat riittäneet... Sinun on oikeastaan pakko tehdä toinen tutkinto... Mitä sinä sitten bisneselämässä olit ajatellut tekeväsi? Siitähän se toki riippuu...

Miksi toinen tutkinto? Eikö riitä että on joku "kovempi aine" kielen rinnalla sivuaineena?

Kauppakorkeassa voi lukea kieliä sivuaineena, miehelläni oli saksa ja kansainvälinen kauppa aineina ja sai vientialalta töitä.

Ihan en allekirjoittaisi, että kielet ovat turhia muille kuin opettajille. Itselläni oli pääaineena ranska ja jotkut entiset opiskelukaverit ovat töissä ministeriöissä, henkilöstöhallinnossa, kulttuuripuolella, matkailualalla jne. Ei johtajan paikoilla, mutta mielenkiintoisia töitä ja koulutusta vastaavia siinä mielessä että käyttävät kieliä. Vaatii kuitenkin eteenpäin pyrkivää luonnetta ja ehkä suhteitakin.

Niistä mahdollisuuksista päästä Kauppakorkeaan (esim. Aalto-yliopiston kauppakorkeaan): vaikeaa on. Tosi kova tunku sinne.

Saksan osaajista on on firmoissa pulaa!

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kenenkaan-saksaa-puhuvan-suomalaisen-…

Saksa, englanti ja joku yhteiskuntatiede, niin eiköhän sillä työllisty valtiolle tai sitten ulkomaille, vaikka EU:n. Luulisi, että korkeakoulutetulla suomalaisella on aina jossain päin maailmaa kysyntää.

Miten voi hakeutua opiskelemaan noin hatarilla tiedoilla omasta opiskelualasta? Et ap sitten ajatellut asiaa yhtään etukäteen?