Pääaineena saksa, mutta en halua opettajaksi
Hei. Hain yliopistoon lukemaan saksan kieltä, koska tahdon oppia puhumaan kys. kieltä sujuvasti ja kaipa siitä on apua työmarkkinoillakin. Sivuaineeksi otan luultavasti englannin, koska se tukee pääaineopintoja. Kaikkialla sanotaan kuitenkin, että saisin opettajan pätevyyden ja minusta tulisi opettaja. Valitettavasti opettajan työ ei kiinnosta minua lainkaan. En tahdo myöskään kääntäjäksi, tulkiksi tai matkailualalle.. Mitä työllistymismahdollisuuksia minulla tulee olemaan? Mitä muita sivuaineita minun kannattaisi ottaa, jos tähtään esim. yritys- ja markkinointipuolelle?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Miten voi hakeutua opiskelemaan noin hatarilla tiedoilla omasta opiskelualasta? Et ap sitten ajatellut asiaa yhtään etukäteen?
Poikkitieteellisyys on hieno, eikä kaikkea tarvitse tietää aloittaessaan opinnot. Esim. Steve Jobs aloitti yliopiston mutta lopetti lyhyeen mielenkiinnon lopahtaessa ja opiskeli vain kursseja, joista oli kiinnostunut (esim. kalligrafiaa). Asenne ja älykkyys ratkaisevat työelämässä!
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelet Helsingin yliopistossa, niin voin sanoa, että HAHAHAHA englantia ei todellakaan vain "oteta" sivuaineeksi, todennäköisesti et sitä edes tule saamaan kolmannellakaan yrittämällä. Että kannattaa miettiä muita sivuainevaihtoehtoja.
Huh, mitä kommentointia. Ovatko Helsingin yliopiston opiskelijat nykyisin noin ilkeitä? Ei taida enää voida puhua sivistysyliopistosta. Vaikka englannin sivuaineopinto-oikeus on ehkä vaikea saada, koska halukkaita on niin paljon, niin ap voi kuitenkin olla just se, joka sen saa. On törkeää laukoa vähätteleviä kommentteja aina ja varsinkin kun ei tiedä toisesta mitään.
Täällä ihmiset eivät osaa olla rakentavia, vaan moni on ilkeä (hyi teitä), mutta on helmiäkin joukossa, pitävät yllä uskoa ihmiskuntaan. Siispä aloittajan kannattaa etsiä tietoa viisaammalta taholta, kuten yliopiston neuvontapalveluista, ammatinvalintapsykologiltakin. Itse olen käynyt juttelemassa Helsingin yliopiston tms. ammatinvalintapsykologin kanssa, oikein mukava tyyppi. Heitä on tietysti useita.
Vierailija kirjoitti:
Niistä mahdollisuuksista päästä Kauppakorkeaan (esim. Aalto-yliopiston kauppakorkeaan): vaikeaa on. Tosi kova tunku sinne.
Saksan osaajista on on firmoissa pulaa!
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kenenkaan-saksaa-puhuvan-suomalaisen-…
Hyvä, että linkitit tuon jutun tänne. Oli itselläkin mielen pohjalla, että olen jotain tällaista aika vasta lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee hei nyt opinto-ohjaajalle, älä täällä kysele.
Heh, yliopistoissa ei paljon opinto-ohjaajia taida olla...
Hah itsellesi, ei ehkä tuolla nimikkeellä, mutta kyllä siellä on henkilöitä, joiden tehtävänä on opastaa opiskelijoita opintoihin liittyvissä asioissa, samoin opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa.
Yliopistojen opintojen ohjaus on entistä tärkeämpää nykyisin, kun työmarkkinat ovat kovin epävarmat. Opiskelijoita pitää pystyä ohjaamaan valitsemaan sellainen opintopaketti, että hänellä olisi edes kohtuulliset työllistymismahdollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Moni onkin jo kommentoinut, että filologian opiskelu (oli kyse sitten saksasta tai englannista) on ajanhukkaa, mikäli ei mieli opettajaksi, tutkijaksi tms. Riittävän kieliTAIDON kartuttamiseen riittävät yliopiston Kielikeskuksen kurssit (sekä tietty oma motivaatio, aktiivisuus myös vapaa-ajalla ja mahdolliset vaihdot ja harjoittelut kohdemaassa). Filologian opintojen tarkoitus on kehittää ja kasvattaa pääasiassa kieliTIETOA, johon on sidottu myös kulttuurin ja historian opiskelua.
Opettajaksi pätevöityy tosiaan vasta erilliset pedagogiset opinnot suorittamalla, joihin sisältyy myös auskultointi Normaalikoulussa.
Olisiko noin?
Tapasin kerran erään johtajan, joka vertaili firmaansa palkattuja ihmisiä. Kieli-ihmisistä hän totesi, että palkkasi mieluummin (olivat siis parempia ko. kielijutuissa) yliopistossa humanistisessa kieliä lukeneen kuin kauppakorkeakoulussa kieliä lukeneen. Jotenkin mielestäni vertautuu tuohon viestisi sisältöön.
Vierailija kirjoitti:
Niistä mahdollisuuksista päästä Kauppakorkeaan (esim. Aalto-yliopiston kauppakorkeaan): vaikeaa on. Tosi kova tunku sinne.
Saksan osaajista on on firmoissa pulaa!
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kenenkaan-saksaa-puhuvan-suomalaisen-…
Mutta jos on valmis muuttamaan muualle Suomeen, niin tuskin on kovin vaikeaa. Kauppatieteitä voi opiskella vaikka missä, esim. Vaasassa, Jyväskylässä, Joensuussa, Oulussa, Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa ja tieten Rovaniemelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Hei. Hain yliopistoon lukemaan saksan kieltä, koska tahdon oppia puhumaan kys. kieltä sujuvasti ja kaipa siitä on apua työmarkkinoillakin. Sivuaineeksi otan luultavasti englannin, koska se tukee pääaineopintoja. Kaikkialla sanotaan kuitenkin, että saisin opettajan pätevyyden ja minusta tulisi opettaja. Valitettavasti opettajan työ ei kiinnosta minua lainkaan. En tahdo myöskään kääntäjäksi, tulkiksi tai matkailualalle.. Mitä työllistymismahdollisuuksia minulla tulee olemaan? Mitä muita sivuaineita minun kannattaisi ottaa, jos tähtään esim. yritys- ja markkinointipuolelle?
Pelkällä kielitaidolla ei tänäpäivänä työllisty kuin juuri kielenopettajaksi tai kääntäjäksi. Yrityspuolella halutaan asiaosaamista ja kielitaito on jotain joka oletetaan tulevan automaattisesti asiaosaamisen lisäksi. Itse teen kansainvälisiä tehtäviä joissa käytän suomea, englantia ja saksaa, mutta yliopistotutkintoni ovat 'kovista' luonnontieteistä. Jos yritys- markkinointimaailmana haluat niin opiskele pääaineena tutkinto kauppatieteestä, markkinoinnista tai insinööritieteistä. Kielet sivuaineena ja vuodeksi Saksaan / Englantiin vaihtoon kielitaito viimeistelemään.
Siis kieltä joko osaa tai ei osaa. Kielitaidosta on hyvä olla muutakin näyttöä kuin opinnot Suomessa. Esimerkiksi työskentelyjakso, opiskelujakso tmv. siinä maassa, jonka valtakieltä uskoo osaavansa. Filologeillahan vaihto on osa opintoja, joten siitä ei voi lusmuta. Tiedän sellaisenkin humanistitytön, jolla jäi saksan opinnot kesken, kun ei uskaltanut lähteä vaihtoon. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei. Hain yliopistoon lukemaan saksan kieltä, koska tahdon oppia puhumaan kys. kieltä sujuvasti ja kaipa siitä on apua työmarkkinoillakin. Sivuaineeksi otan luultavasti englannin, koska se tukee pääaineopintoja. Kaikkialla sanotaan kuitenkin, että saisin opettajan pätevyyden ja minusta tulisi opettaja. Valitettavasti opettajan työ ei kiinnosta minua lainkaan. En tahdo myöskään kääntäjäksi, tulkiksi tai matkailualalle.. Mitä työllistymismahdollisuuksia minulla tulee olemaan? Mitä muita sivuaineita minun kannattaisi ottaa, jos tähtään esim. yritys- ja markkinointipuolelle?
Pelkällä kielitaidolla ei tänäpäivänä työllisty kuin juuri kielenopettajaksi tai kääntäjäksi. Yrityspuolella halutaan asiaosaamista ja kielitaito on jotain joka oletetaan tulevan automaattisesti asiaosaamisen lisäksi. Itse teen kansainvälisiä tehtäviä joissa käytän suomea, englantia ja saksaa, mutta yliopistotutkintoni ovat 'kovista' luonnontieteistä. Jos yritys- markkinointimaailmana haluat niin opiskele pääaineena tutkinto kauppatieteestä, markkinoinnista tai insinööritieteistä. Kielet sivuaineena ja vuodeksi Saksaan / Englantiin vaihtoon kielitaito viimeistelemään.
Ei kielitaidolla päästä opettajaksi, pitää olla maisterintutkinto pääaineena kieli ja sivuaineena pedagogiset opinnot. Mutta sinänsä olen samaa mieltä, kielitaitoisista asiantuntijoista on pulaa, kielitaito sinänsä ei riitä, minkä esimerkiksi moni suomea ja venäjää puhuva on joutunut huomaamaan. Minusta saksa pääaineena ja englanti sivuaineena kuulostaa siltä, että kannattaisi lukea vielä ne aineenopettajan opinnot ja tehdä valmistuttua vaikka opetus- ja käännöshommia. En suosittele valtio-oppia sivuaineeksi, ne on ne valtio-opin lukijat, jotka aikovat myös kv-uralle järjestöihin tai julkiselle sektorille ja pyörittelevät paremmin governance-käsitettä kuin humanistit. Ainakin ennen vanhaan Helsingissä valtio-oppi oli tosi suosittu sivuaine ja sivuaineopiskelijat tekivätkin sen kokonaan kirjatenttinä, josta ei suoraan sanottuna oppinut yhtään mitään.
Jos kävisit yliopistossa sen aikaa että voisit suorittaa yleisen kielitutkinnon vähintään nelostasolla. Siinähän se kielitaito olisi jo virallisesti todistettuna.
Aineopintojen suorittaminen on myös osoitus erittäin hyvästä kielitaidosta.
Vierailija kirjoitti:
Entä yhdistelmä vieras kieli + valtiotiede?
Mihin töihin tuolla voi hakea?
Mä en ymmärrä näitä jotka sanoo, että ap:n pitäis tehdä kaksi tutkintoa. Eiköhän töihin pääsyyn riitä, että o saksa pääaineena ja sivuaineena kauppatieteitä. Ihan päteväksihän siitäkin tulee?
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä näitä jotka sanoo, että ap:n pitäis tehdä kaksi tutkintoa. Eiköhän töihin pääsyyn riitä, että o saksa pääaineena ja sivuaineena kauppatieteitä. Ihan päteväksihän siitäkin tulee?
Siis ootteko te tosissanne että nykyään ei töitä saa yhdellä YLIOPISTOtutkinnolla? Sanokaa pliis ettette ole.. kyseessä on kuitenkin yliopisto!
Kyselee toinen nuori...
No sitten on vielä kielentutkijan ura tai kieliasiantuntija.
Kiinnostaisi vielä kuulla, mihin te kieliä pääaineena lukeneet olette työllistyneet, jos ei opettajiksi?
Humanisteja tarvitaan myös, millainen maailma se olisi, jos kaikki olisivat raudanlujia kaupan ammattilaisia.
Kauhean negatiivisia käsityksiä täällä. Eikös se ole niin, että saksan tai ranskan osaajista on pulaa, kun sitä harvempi suomalainen enää osaa?