Siis voiko okeasti olla nykyään näin vaikeaa saada töitä?!?
Edes hesen sijaisuuksiin ei näköjään pääse jollei ole jotakuta suosittelijaa eli kaveria töissä siellä. Vai teenkö vain jotain väärin? Miten te muut olette päässeet töihin? En ymmärrä...
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse rekrytoinut ihmisiä ja valkannut hakemuksista henkilöitä haastatteluun. Yrityksemme avoimet työpaikat on olleet mollin sivuilla, joten hakemuksia on tullut todella paljon. Ei esikarsintaan kuitenkaan mitään kohtuutonta aikaa mene, aika nopsaan hakemuksesta näkee perusasiat. On tekosyy mennä hakemusten paljouden taakse perusteltaessa miksi otetaan mieluummin joku suhteilla töihin. Itse en suosi suhteilla tulijoita, sillä näiden kanssa tulee joskus ongelmia. Ihmisillä on tapana nähdä läheisensä ansiokkaampina kuin he todellisuudessa ovat. Kaveri tai naapuri ei tiedä, millainen joku on työntekijänä.
Jokaisella on tietysti omat mieltymyksensä, millaista ihmistä suosii. Siksi harrastuksetkin voi vaikuttaa yllättävän paljon tehtävissä, joihin ei ole tiettyä pätevyyttä tai koulutusta, vaan etsitään mieluummin firmaan sopivaa tyyppiä. Itse karsin kaikki koiralliset esimerkiksi heti pois, sillä meillä työpäivät venyvät (ja siitä maksetaan!), ja kokemus on osoittanut että koiraihmisille tai pienten lasten vanhemmille jousto tässä on vaikeaa.
Kuulostaa vähän huonolta johtamiselta, että työpäivät säännöllisesti venyy. Kyllä niillä koirattomilla ja lapsettomillakin on omakin elämä.
Ei ne mitenkään säännöllisesti veny, vaan epäsäännöllisesti.
Sinun mielestäsi työpäivän venyminen voi olla huonoa johtamista, mutta meillä porukka on siihen sitoutunut, ja yliaika korvataan todella hyvin. Tasoittumisjaksolla ei sitten ylitöitä olekaan. Meille ei myöskään palkata ekstroja eli tarvittaessa työhön kutsuttavia heittopusseja, vaan jokaiselle taataan haluamansa tunnit.
Meille valitaan sellaista porukkaa, joka on valmis tarvittaessa venymäänkin, koska työ vaatii tiettyä asennetta ja osaamista. Miksi työpäivä ei saisi venyä? Saadaan enemmän vapaapäiviä. Ei se ole huonoa johtamista, koska porukka on sitoutunut siihen, että tehdään töitä tilanteen mukaan eikä lähdetä kotiin kello neljä, jos asiakkaita on jonossa.
Kas kummaa hyvänä johtamisena ei pidetä toisaalta sitten sitäkään, että töissä pidetään 1) joustamatonta porukkaa ja 2) heitä tuuraamassa heittopusseja, joille ei voi luvata tunteja, kun ei etukäteen voi tietää myyntiä ja asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivousalalla pula! Pääsee helpostikin
Ei tunnu olevan pulaa. Eivät välitä edes vastata asiallisiin tiedusteluihin ja työhakemuksiin.
Sama, yritin olla aktiivinen ja tiedustella työhakemukseni perään, että onhan saapunut. Ei vastattu siihenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamalaa ja turhauttavaa katsella esim kaupan kassoilla työskenteleviä ihmisiä, vanhoja elämäänsä kyllästyneitä ämmiä ja sosiaalisesti rajoittuneita urpoja, jotka eivät uskalla edes silmiin katsoa. Ja sitten minä, sosiaalisesti taitava ja motivoitunut, en ole koskaan päässyt kauppaan töihin. No olen sitten aina työllistynyt muualle, mutta nyt olen ollut kotona lasten kanssa muutaman vuoden ja haaveilen, että menisin tekemään iltoja ja viikonloppuja johonkin Prismaan tai Cittariin, mutta eihän niihin koskaan edes haeta työntekijöitä?! Kuulemma suhteilla pääsisi, mutta ei ole.
Helou, kohtalotoveri! Olen laittanut miljoonaan kertaan avoimet työhakemukset S-ryhmään ja K-ryhmään tuloksetta. Ei niitä varmaan edes kukaan lue. Pitäisi varmaan ruveta kaveeraamaan jonkun Prisman vuoropäällikön kanssa, ehkä sitten onnistaisi? ;D
Näinpä. Mulle eräs treffimies sanoi, että hän voi avata mulle oven (heidän työpaikkaansa). Loppu olisi tietysti itsestä kiinni, mutta pääsisi ainakin haastatteluun ja koeajalle. Mutta en halua minkään treffimiehen työpaikkoja. Loppuillasta kävi käsiksi eikä uskonut, kun sanoin että menen yksin kotiin.
Olisi varmaan pitänyt sekstatakin työpaikan toivossa ja nyt olen laiska luuseripaska, kun en antanut - olisinhan voinut saada töitä!
Vierailija kirjoitti:
Olen helsinkiläinen opiskelija ja etsin itselleni osa-aikaista työtä. Laitoin eräänä perjantaina neljä hakemusta netin kautta. Hain mm siivoustyötä, varastotyötä, kiinteistönhoitoa. Jo seuraavana maanantaina sain kutsun työhaastatteluun ja siitä kaksi päivää niin minulla oli työpaikka osa-aikaisena toimistosiivoajana. Ei siis mitään "hienoa" tai hyvinpalkattua työtä, mutta alle viikossa sain kuitenkin jonkinlaisen työpaikan.
Ja ikää helsinkiläisellä opiskelijalla on...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etelä-Karjala (2)
Etelä-Pohjanmaa (6)
Etelä-Savo (6)
Kainuu (9)
Kanta-Häme (7)
Keski-Pohjanmaa (5)
Keski-Suomi (20)
Kymenlaakso (4)
Lappi (31)
Pirkanmaa (44)
Pohjanmaa (2)
Pohjois-Karjala (8)
Pohjois-Pohjanmaa (14)
Pohjois-Savo (13)
Päijät-Häme (9)
Satakunta (9)
Uusimaa (89)
Varsinais-Suomi (31)
317 siivoojan työpaikkaa avoimena koko maassa, eli niihin vaan kaikki 600 000!
Jos luulet että kaikki paikat on tarjolla mollin sivuilla niin olet todella väärässä. Mä oon siivonnut työkseni vuosia, mutta yhtäkään paikkaa en ole työkkärin kautta saanut.
No on se kumma. Mutta vaikka tuon kertoisi kymmenellä tai sadalla, ei vieläkään paikat riittäisi.
Ja muuten ravintola-alan paikkoja oli koko maassa 199. Joten ei riitä vielä nekään helpot työpaikat.
Työpaikat on siitä hassuja juttuja, että kun sellainen jo on, on sata kertaa helpompi saada toinen. Mutta jos olet kuukausia tai jopa vuosia työttömänä, voit olla maailman paras työntekijä, niin ennen sinua pääsee töihin vastavalmistunut vätys tai toisesta työpaikasta lähtevä laiska idiootti.
Usein työpaikkailmoituksella haetaan useita tekijöitä kerralla. Sen lisäksi monet tunnetuimmat yritykset ottavat työhakemukset omien kotisivujensa kautta. Myös siivousalan yritykset. Isot ketjut saattavat palkata yhden ilmoituksen kautta kymmeniä ihmisiä.
Saanko kysyä, millaisia ihmisiä olette te, jotka ette saa mitään työtä, edes pikaruokaloista tai puhelinmyyntiyhtiöistä tai feissarin työtä?
Tässä kaupungissa on muutama pikaruokala, ja työttömiä jo se 2500 + kotiäidit + opiskelijat + työpaikanvaihtajat jotka hakee töitä, montako sataa ihmistä ajattelit että sinne ainoaan mäkkäriin ja kahteen heseen mahtuu pihviä paistelemaan? Saattaa naapurikunnistakin epäitoivoisimmat yrittää änkeä meidän mäkkiin töihin. Ja puhelinmyyntifirmoissa on aina provikkapalkka, ja suurimmalle osalle jotka sitä kokeilee se tarkoittaa että eivät saa palkkaa ollenkaan. Suurin osa ihmisistä ei ole luontaisia myyjiä, eikä heillä ole hyvää puhelinääntä eikä selkeää ulosantia. Eikä meillä ole siivousfirmojakaan kovin montaa, ei ja nekin pieniä muutaman ihmisen firmoja. Ei mahdu kaikki sinnekään.
Vierailija kirjoitti:
Olen helsinkiläinen opiskelija ja etsin itselleni osa-aikaista työtä. Laitoin eräänä perjantaina neljä hakemusta netin kautta. Hain mm siivoustyötä, varastotyötä, kiinteistönhoitoa. Jo seuraavana maanantaina sain kutsun työhaastatteluun ja siitä kaksi päivää niin minulla oli työpaikka osa-aikaisena toimistosiivoajana. Ei siis mitään "hienoa" tai hyvinpalkattua työtä, mutta alle viikossa sain kuitenkin jonkinlaisen työpaikan.
Niin, ehkä saa muutaman tunnin töitä, mutta ei sillä elä, eikä kersoja elätä, eikä maksa hoitomaksuja. Opiskelija vielä jotenkin pärjää ne kun ei tarvi huolehtia kuin itsestä ja saa opintorahaa ja lainaa.
Aika moni sanoo, ettei ole saanut töitä suhteilla, mutta kyllä ne välillisesti ratkaisee. Sekä se puskaradio. Ei se aina mene niin, että hyvä otetaan, vaan kaveruussuhteetkin vaikuttavat, myös ne työpaikalla syntyneet. Pitäisi jaksaa siis kaveerata vaikuttavien tyyppien kanssa, sillain sopivasti. Eikä se vakityö mene osaavimmalle, vaan sopivan keskinkertaiselle. Harvassa on ne pomot, jotka palkkaavat sellaisen tyypin, joka voi olla itselle uhka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen helsinkiläinen opiskelija ja etsin itselleni osa-aikaista työtä. Laitoin eräänä perjantaina neljä hakemusta netin kautta. Hain mm siivoustyötä, varastotyötä, kiinteistönhoitoa. Jo seuraavana maanantaina sain kutsun työhaastatteluun ja siitä kaksi päivää niin minulla oli työpaikka osa-aikaisena toimistosiivoajana. Ei siis mitään "hienoa" tai hyvinpalkattua työtä, mutta alle viikossa sain kuitenkin jonkinlaisen työpaikan.
No tässä varmaan auttoi se että olet opiskelija joka pystyy pärjäämään osa-aikaisella työllä koska valtio hoitaa muut kustannukset asumistuen, opintotuen, opintolainan ja erilaisten opiskelija-alennusten muodossa. Opiskelijan tuet on myös paljon helpommin sovitettavissa pieniin ja kenties satunnaisiin tuloihin, koska tulot eivät vie heti tukia nollille vaan tuet saa nostaa ja sitten jälkikäteen maksaa mahdollisesti ylimenevä osuus takaisin.
Työttömillä ei mitään näitä sinun luksuksiasi ole. Työtön ei saa avokätisiä, joustavia tukia myös työssäkäynnin ajalta kuten opiskelija saa, vaan sillä palkalla pitää oikeasti myös elää.
Ja ei, en ole itse työtön, joten on turha syyttää lusmuilijaksi, mutta arvelisin melko varmaksi sen, että Helsingissä ihminen ei kykene elättämään itseään pienipalkkaisella osa-aikatyöllä. Se on mahdollista vain silloin, jos valtio kustantaa ihmisen peruselämisen kuten opiskelijalla. Muiden tuet eivät ole yhtään niin joustavia, joten pienikin tulo, joka ei kuitenkaan kata elämiskustannuksia edes minimissään (silloin kun ei saa opiskelija-asuntoa, asumistukea, opiskelijan tuettua ruokaa ja muita opiskelija-alennuksia), vie helposti tuet nollille pitkäksi aikaa. Senkin aikaa ihmisen pitäisi pystyä elämään.
Eli vertaat kahta täysin erilaista tilannetta.
Kelasta saa soviteltua päivärahaa ja asumistukea, joten kyllä osa-aikatyön tekeminenkin kannattaa. Minäkin saan rahaa ihan mukavasti, vaikka teen puolipäiväistä hommaa kun siihen päälle saan tukia. Ei ne tulot nollille mene ja nykyisin on suojaosa 300 euroa (asumistuessa 400 euroa), jonka saa tienata eikä sitä huomioida tukien laskennassa ollenkaan.
Niin, se riippuu elämäntilanteesta. Mulla esimerkiksi kun on kaksoset, ei ollut varaa mennä kuin kokopäiväiseen työhön koska mies on töissä ja lapsista menee täydet päivähoitomaksut, eli 550€. Ei me mitään asumistukea olla koskaan saatu koska mies on töissä, vaikka ei ole edes hyvä palkka, hyvä jos lähelle keskimääräistä yltäisi.
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin keväällä kaupalliselta alalta ja lähetin ensimmäisen hakemukseni avoimeen työpaikkaan-vakituinen! Kokemusta vain työharjoittelusta, ei muuta. Hakemuksia oli tullut 200. Pääsin haastatteluihin-kahteen kertaan ja lopulta paikka irtosi samasta firmasta mutta eri talosta vain:) muuta en keksi loppupeleissä syyksi kuin että ulkonäkö vaikuttaa. Kuvallisen hakemuksen tein alunpitäenkin ja ehkä haastatteluissa jäin mieleen ulkoisesti sekä persoonana myös.
Tämä on valitettavasti ihan totta. Itse en ole mikään ihmeellisen näkönen, enkä koskaan saanut asiakaspalvelutyötä, vaan paikkaan valittiin joka kerta joku kauniimpi. Tämä on sinänsä ihan ok minulle, sillä en ole päivääkään ollut työttömänä ja kouluttauduin alalle, jossa työttömyysprosentti on tasan 0.
Hiljattain Finnairin lentoemäntähaussa sai paikan yksi tuttavani, joka on kaunis, vaalea ja nuori mutta myös kielitaidoton, ei kovin motivoitunut ja vailla työkokemusta. Sellaista se on se elämä :)
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että elän jossain pimennossa tän työllisyystilanteen suhteen. Työssäni palkka 1900e lisillä, ei tartte koulutusta ja sisään pääsee kun olet hyvä tyyppi ja osaat vähän enkkua. Työolot hyvät. Tänne lappaa porukkaa suoraan lukion penkiltä. On outoa kun en tunne työttömiä. Toisaalta tunnen paljon muita kouluttamattomia, jotka ajautuvat "hanttihommiin". Mutta työtä sekin.
Niin mikä työ??? Ja missä???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä, millaisia ihmisiä olette te, jotka ette saa mitään työtä, edes pikaruokaloista tai puhelinmyyntiyhtiöistä tai feissarin työtä?
Introvertti joka tietää, ettei todellakaan sovellu asiakaspalvelutyöhön.
Aika höpsöä ottaa esimerkiksi tuollaiset "työt" jotka on turhaa, typerää ja kusetusta poislukien hesen myyjä
Ja jos väittää että kaikki pitää käydä, niin eiköhän jokaisella ole ne työt joihin sopii ja oikeasti ei sovi. Esim joku paskaputkien putsaaja/metsuri/teollisuussäiliöiden putsaaja/kaivostyöntekijä jne, ei noihin kaikkien pää/fysiikka taivu ja näin on myös noiden myynti/asiakaspalvelutöiden kohdalla.
Puhelinmyynnissä koitetaan huijata vanhuksia/hölmöjä ostamaan jotain mitä he eivät tarvitse, koska jos tarvitsisivat, ostaisivat itse ilman houkuttelua.
Feissarit taas koittaa houkutella maksamaan paskaa manipulointia käyttäen "katsokaa kärsivä vauva 20v takaa" kuvilla ym ja ahdistelevat ihmisiä joita se ei kiinnosta, sen sijaan että ihmiset joita kiinnostaa menevät itse kysymään asiasta.
Joten aika selkärangatonta/turhaa työtä molemmat.
Itse muutin 16 vuotiaana 200 km päähän kotoa, ei mitään suhteita ja siinä missä olin joka lukuvuosi koko koulun paras keskiarvoltani, en saanut mitään kesätöitä siinä missä "töhömmät" kaverit sai kun vaan jaksoivat mennä sukulaisille/tutuille töihin.
Siinäpä sitten valmistuin edelleen koulun parhailla papereilla, kiitokseksi sain 20e "stipendin", voitte kuvitella millainen pettymys se oli nuorelle, kun kuvittelin että kun teen parhaani, siitä oikeasti palkitaan töillä.
Noh, sitten taas uuteen kaupunkiin amk-insinööriksi opiskelemaan, vaan koska tuossa vaiheessa noin 20 vuotiaana muilla oli 3-4 kesää kokemusta + kaupungin asukeilla suhteet päälle, eikä minulla kumpaakaan, niin eihän sitä kesätöitä herunut vaikka hain kyllä, siinä missä suhteet omaavat vaan meni töihin kun pyydettiin ja kokemusta omaavat meni hakemuksilla ohi.
Lopulta jouduin jättämään koulun kesken, Olin kaiken muun suorittanut paitsi päättötyön&harjoittelun, koska kukaan ei huolinut edes ilmaiseksi päälle 20 vuotiasta ilman kokemusta. Ja koulun harjoitteluvastaava sanoi "olette aikuisia joten on täysin turha pyytää minulta apua työharjoittelupaikkaa varten, etsikää itse." Näin kuopion tekussa.
Sitten joitakin vuosia työttömänä ja hain yliopistoon parille alalle, pääsin molempiin ja yritin luoda suhteita ja vähän sainkin, vaan sairastuin syöpään ja siitä toipumiseen meni 2 vuotta joten siinäpä Tämäkin mahdollisuus on aika heikko.
En tiedä miten olisin voinut tehdä asiat toisin, koska aina parhaani yritin.
Äänekkäät ja kuitenkin huonommat menee monesti haussa ohi, siinä missä hyvät mutta itsestään vähemmän melua pitävät jäävät rannalle.
Olen kysellyt asioista ja 9/10 melkeimpä sai sen ensimmäisen kesätyönsä suhteilla = tämän avulla seuraavat työt jne, eli se ensimmäinen työ on kaikista tärkein, muuten jää auttamatta jälkeen koska aina on se jolla ei ole kokemusta eikä suhteita. Harva teistä on itse täysin omkn avuin ilman mitään apua alkuun päässyt, ei itsellä ainakaan tuuri käynyt
Liikuttava tarina ja kaikkea hyvää. Mutta kyllähän sä jotenkin ryssit hommat, jos et oikeasti saanut edes ilmaiseksi kaupattua itseäsi muutamaksi kuukaudeksi johonkin. Voisin antaa tähän jälkiviisaana vaikka viisi keinoa, joita olisi pitänyt tehdä mutta kaikkeen tulisi kuitenkin joku meriselitys, miksi näin ei voinut toimia. Oisit mennyt vaikka johonkin toiseen kaupunkiin tekemään sen harjoittelun.
Vierailija kirjoitti:
Niin se taitaa olla. Jäin itse heti työttömäksi valmistuttuani merkonomiksi. Olen laittanut työhakemuksia ja usein vastausta ei edes kuulu. Tänään tuli sähköposti jossa kerrottiin yhteen hakemaani paikkaan hakeneen 209 ihmistä. Masentavaa..
N22 HKI
Olipa vähän hakijoita. Kun kotikaupunkiini avattiin McDonalds oli hakijoita 5000 ja H&M:n tullessa tänne hakijoita oli 2000 (on useampi vuosi aikaa). Kerran eräs vanhempi nainen moitti nuoria ja sanoi että kyllä yöihin aina pääsee, ainakin hampurilaisia paistamaan jos ei muuta. En päässyt sitäkään uraa kokeilemaan nuorena enkä taida tässä iässä edes kokeilla hakea olen liian vanha hampurilaistenpaistajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin keväällä kaupalliselta alalta ja lähetin ensimmäisen hakemukseni avoimeen työpaikkaan-vakituinen! Kokemusta vain työharjoittelusta, ei muuta. Hakemuksia oli tullut 200. Pääsin haastatteluihin-kahteen kertaan ja lopulta paikka irtosi samasta firmasta mutta eri talosta vain:) muuta en keksi loppupeleissä syyksi kuin että ulkonäkö vaikuttaa. Kuvallisen hakemuksen tein alunpitäenkin ja ehkä haastatteluissa jäin mieleen ulkoisesti sekä persoonana myös.
Tämä on valitettavasti ihan totta. Itse en ole mikään ihmeellisen näkönen, enkä koskaan saanut asiakaspalvelutyötä, vaan paikkaan valittiin joka kerta joku kauniimpi. Tämä on sinänsä ihan ok minulle, sillä en ole päivääkään ollut työttömänä ja kouluttauduin alalle, jossa työttömyysprosentti on tasan 0.
Hiljattain Finnairin lentoemäntähaussa sai paikan yksi tuttavani, joka on kaunis, vaalea ja nuori mutta myös kielitaidoton, ei kovin motivoitunut ja vailla työkokemusta. Sellaista se on se elämä :)
Olen itsekin hakenut erääseen harjoittelupaikkaan jossa kielitaitoani moitittiin. Mielestäni minulla on hyvä kielitaito, olen asunutkin ulkomailla. En ole kaunis enkä saanut paikkaa. Kyseisestä paikasta olivat sitten turistit kommentoineet kuinka henkilökunnalla ei ole kielitaitoa. En tiedä kenet sinne oikein valittiin. En ollut kyllä koulutettu juuri tuohon ammattiin ja haastattelussa kävi selville että olisi pitänyt olla valmis työntekijä, osata heidän käyttämänsä ohjelmat (haastattelijan mukaan helppo oppia) ja suostua tekemään työ ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se taitaa olla. Jäin itse heti työttömäksi valmistuttuani merkonomiksi. Olen laittanut työhakemuksia ja usein vastausta ei edes kuulu. Tänään tuli sähköposti jossa kerrottiin yhteen hakemaani paikkaan hakeneen 209 ihmistä. Masentavaa..
N22 HKI
Olipa vähän hakijoita. Kun kotikaupunkiini avattiin McDonalds oli hakijoita 5000 ja H&M:n tullessa tänne hakijoita oli 2000 (on useampi vuosi aikaa). Kerran eräs vanhempi nainen moitti nuoria ja sanoi että kyllä yöihin aina pääsee, ainakin hampurilaisia paistamaan jos ei muuta. En päässyt sitäkään uraa kokeilemaan nuorena enkä taida tässä iässä edes kokeilla hakea olen liian vanha hampurilaistenpaistajaksi.
Hai kolme vuotta sitten paikkaa, jossa vaatimuksena oli tutkijankoulutus (eli FL tai FT). Hakijoita oli 250. Ja tämä siis 3 vuotta sitten... kun työttömiä oli paljon vähemmän kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen helsinkiläinen opiskelija ja etsin itselleni osa-aikaista työtä. Laitoin eräänä perjantaina neljä hakemusta netin kautta. Hain mm siivoustyötä, varastotyötä, kiinteistönhoitoa. Jo seuraavana maanantaina sain kutsun työhaastatteluun ja siitä kaksi päivää niin minulla oli työpaikka osa-aikaisena toimistosiivoajana. Ei siis mitään "hienoa" tai hyvinpalkattua työtä, mutta alle viikossa sain kuitenkin jonkinlaisen työpaikan.
No tässä varmaan auttoi se että olet opiskelija joka pystyy pärjäämään osa-aikaisella työllä koska valtio hoitaa muut kustannukset asumistuen, opintotuen, opintolainan ja erilaisten opiskelija-alennusten muodossa. Opiskelijan tuet on myös paljon helpommin sovitettavissa pieniin ja kenties satunnaisiin tuloihin, koska tulot eivät vie heti tukia nollille vaan tuet saa nostaa ja sitten jälkikäteen maksaa mahdollisesti ylimenevä osuus takaisin.
Työttömillä ei mitään näitä sinun luksuksiasi ole. Työtön ei saa avokätisiä, joustavia tukia myös työssäkäynnin ajalta kuten opiskelija saa, vaan sillä palkalla pitää oikeasti myös elää.
Ja ei, en ole itse työtön, joten on turha syyttää lusmuilijaksi, mutta arvelisin melko varmaksi sen, että Helsingissä ihminen ei kykene elättämään itseään pienipalkkaisella osa-aikatyöllä. Se on mahdollista vain silloin, jos valtio kustantaa ihmisen peruselämisen kuten opiskelijalla. Muiden tuet eivät ole yhtään niin joustavia, joten pienikin tulo, joka ei kuitenkaan kata elämiskustannuksia edes minimissään (silloin kun ei saa opiskelija-asuntoa, asumistukea, opiskelijan tuettua ruokaa ja muita opiskelija-alennuksia), vie helposti tuet nollille pitkäksi aikaa. Senkin aikaa ihmisen pitäisi pystyä elämään.
Eli vertaat kahta täysin erilaista tilannetta.
Kelasta saa soviteltua päivärahaa ja asumistukea, joten kyllä osa-aikatyön tekeminenkin kannattaa. Minäkin saan rahaa ihan mukavasti, vaikka teen puolipäiväistä hommaa kun siihen päälle saan tukia. Ei ne tulot nollille mene ja nykyisin on suojaosa 300 euroa (asumistuessa 400 euroa), jonka saa tienata eikä sitä huomioida tukien laskennassa ollenkaan.
Toimeentukiasiakkaalta voidaan ottaa huomioon palkasta 80 %. Olen tehnyt muutaman tunnin töitä kuukaudessa ja muutaman kymmenen euroa josta saan pitää itse kympin.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä! Luuliko oikeesti että puol miljoonaa on työttömänä vaan laiskuuttaan?
Kyllä ainakin hallituksen mielestä. Työministeri kuvittelee, että kiusaaminen luo tuottavia työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen helsinkiläinen opiskelija ja etsin itselleni osa-aikaista työtä. Laitoin eräänä perjantaina neljä hakemusta netin kautta. Hain mm siivoustyötä, varastotyötä, kiinteistönhoitoa. Jo seuraavana maanantaina sain kutsun työhaastatteluun ja siitä kaksi päivää niin minulla oli työpaikka osa-aikaisena toimistosiivoajana. Ei siis mitään "hienoa" tai hyvinpalkattua työtä, mutta alle viikossa sain kuitenkin jonkinlaisen työpaikan.
Niin, ehkä saa muutaman tunnin töitä, mutta ei sillä elä, eikä kersoja elätä, eikä maksa hoitomaksuja. Opiskelija vielä jotenkin pärjää ne kun ei tarvi huolehtia kuin itsestä ja saa opintorahaa ja lainaa.
Sukulaistyttö siivoili koko opiskeluaikansa. Sitten valmistui maisteriksi ja sai puoleksi vuodeksi oman alan töitä. Jäi työttömäksi ja nyt ihmettelee, ettei niitä siivouspaikkoja enää herukaan, vaikka on pitkä kokemus alalta. Hän on valmistuttuaan ollut liian pätevä niihin. Eli osa-aikapaikat annetaan juuri opiskelijoille. Itsekin oli työttömänä jonkun aikaa valmistuttuani ja sen ajan lakien mukaan en saanut edes työmarkkinatukea, koska puolison palkka oli liian suuri. Hain ihan kaikkea, mutta tuollaiset osa-aikapaikat menivät juurikin opiskelijoille. Tuo sukulaistytön tarina ei ole mitenkään harvinainen, vaan monelle on käynyt samoin, kun on valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen helsinkiläinen opiskelija ja etsin itselleni osa-aikaista työtä. Laitoin eräänä perjantaina neljä hakemusta netin kautta. Hain mm siivoustyötä, varastotyötä, kiinteistönhoitoa. Jo seuraavana maanantaina sain kutsun työhaastatteluun ja siitä kaksi päivää niin minulla oli työpaikka osa-aikaisena toimistosiivoajana. Ei siis mitään "hienoa" tai hyvinpalkattua työtä, mutta alle viikossa sain kuitenkin jonkinlaisen työpaikan.
Niin, ehkä saa muutaman tunnin töitä, mutta ei sillä elä, eikä kersoja elätä, eikä maksa hoitomaksuja. Opiskelija vielä jotenkin pärjää ne kun ei tarvi huolehtia kuin itsestä ja saa opintorahaa ja lainaa.
Sukulaistyttö siivoili koko opiskeluaikansa. Sitten valmistui maisteriksi ja sai puoleksi vuodeksi oman alan töitä. Jäi työttömäksi ja nyt ihmettelee, ettei niitä siivouspaikkoja enää herukaan, vaikka on pitkä kokemus alalta. Hän on valmistuttuaan ollut liian pätevä niihin. Eli osa-aikapaikat annetaan juuri opiskelijoille. Itsekin oli työttömänä jonkun aikaa valmistuttuani ja sen ajan lakien mukaan en saanut edes työmarkkinatukea, koska puolison palkka oli liian suuri. Hain ihan kaikkea, mutta tuollaiset osa-aikapaikat menivät juurikin opiskelijoille. Tuo sukulaistytön tarina ei ole mitenkään harvinainen, vaan monelle on käynyt samoin, kun on valmistunut.
Kuinka tyhmiä nämä akateemiset Suomessa ovat nykyään. Varmaan esittelevät sitä elämän ainoaa saavutustaan, eli maisterin papereita siellä siivousfirman työhaastattelussa? Sitten ihmettelevät miksi eivät pääse töihin... Paskaduuneihin haetaan paskoilla todistuksilla ja huonolla koulutuksella. Maisterin duuneihin sitten haetaan niillä maisterin papereilla ja todistuksilla.
Sano sukulaistytölle, että esittää olevansa vieläkin opiskelija ja poistaa siitä cv:n versiosta ne maisterin tutkinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen helsinkiläinen opiskelija ja etsin itselleni osa-aikaista työtä. Laitoin eräänä perjantaina neljä hakemusta netin kautta. Hain mm siivoustyötä, varastotyötä, kiinteistönhoitoa. Jo seuraavana maanantaina sain kutsun työhaastatteluun ja siitä kaksi päivää niin minulla oli työpaikka osa-aikaisena toimistosiivoajana. Ei siis mitään "hienoa" tai hyvinpalkattua työtä, mutta alle viikossa sain kuitenkin jonkinlaisen työpaikan.
Niin, ehkä saa muutaman tunnin töitä, mutta ei sillä elä, eikä kersoja elätä, eikä maksa hoitomaksuja. Opiskelija vielä jotenkin pärjää ne kun ei tarvi huolehtia kuin itsestä ja saa opintorahaa ja lainaa.
Sukulaistyttö siivoili koko opiskeluaikansa. Sitten valmistui maisteriksi ja sai puoleksi vuodeksi oman alan töitä. Jäi työttömäksi ja nyt ihmettelee, ettei niitä siivouspaikkoja enää herukaan, vaikka on pitkä kokemus alalta. Hän on valmistuttuaan ollut liian pätevä niihin. Eli osa-aikapaikat annetaan juuri opiskelijoille. Itsekin oli työttömänä jonkun aikaa valmistuttuani ja sen ajan lakien mukaan en saanut edes työmarkkinatukea, koska puolison palkka oli liian suuri. Hain ihan kaikkea, mutta tuollaiset osa-aikapaikat menivät juurikin opiskelijoille. Tuo sukulaistytön tarina ei ole mitenkään harvinainen, vaan monelle on käynyt samoin, kun on valmistunut.
Kuinka tyhmiä nämä akateemiset Suomessa ovat nykyään. Varmaan esittelevät sitä elämän ainoaa saavutustaan, eli maisterin papereita siellä siivousfirman työhaastattelussa? Sitten ihmettelevät miksi eivät pääse töihin... Paskaduuneihin haetaan paskoilla todistuksilla ja huonolla koulutuksella. Maisterin duuneihin sitten haetaan niillä maisterin papereilla ja todistuksilla.
Sano sukulaistytölle, että esittää olevansa vieläkin opiskelija ja poistaa siitä cv:n versiosta ne maisterin tutkinnot.
Aika monet rekryfirmat jne. kysyy lomakkeissaan korkeinta koulutusta. Mitäs sitten kun huijais paljastuu?
Introvertti joka tietää, ettei todellakaan sovellu asiakaspalvelutyöhön.
Aika höpsöä ottaa esimerkiksi tuollaiset "työt" jotka on turhaa, typerää ja kusetusta poislukien hesen myyjä
Ja jos väittää että kaikki pitää käydä, niin eiköhän jokaisella ole ne työt joihin sopii ja oikeasti ei sovi. Esim joku paskaputkien putsaaja/metsuri/teollisuussäiliöiden putsaaja/kaivostyöntekijä jne, ei noihin kaikkien pää/fysiikka taivu ja näin on myös noiden myynti/asiakaspalvelutöiden kohdalla.
Puhelinmyynnissä koitetaan huijata vanhuksia/hölmöjä ostamaan jotain mitä he eivät tarvitse, koska jos tarvitsisivat, ostaisivat itse ilman houkuttelua.
Feissarit taas koittaa houkutella maksamaan paskaa manipulointia käyttäen "katsokaa kärsivä vauva 20v takaa" kuvilla ym ja ahdistelevat ihmisiä joita se ei kiinnosta, sen sijaan että ihmiset joita kiinnostaa menevät itse kysymään asiasta.
Joten aika selkärangatonta/turhaa työtä molemmat.
Itse muutin 16 vuotiaana 200 km päähän kotoa, ei mitään suhteita ja siinä missä olin joka lukuvuosi koko koulun paras keskiarvoltani, en saanut mitään kesätöitä siinä missä "töhömmät" kaverit sai kun vaan jaksoivat mennä sukulaisille/tutuille töihin.
Siinäpä sitten valmistuin edelleen koulun parhailla papereilla, kiitokseksi sain 20e "stipendin", voitte kuvitella millainen pettymys se oli nuorelle, kun kuvittelin että kun teen parhaani, siitä oikeasti palkitaan töillä.
Noh, sitten taas uuteen kaupunkiin amk-insinööriksi opiskelemaan, vaan koska tuossa vaiheessa noin 20 vuotiaana muilla oli 3-4 kesää kokemusta + kaupungin asukeilla suhteet päälle, eikä minulla kumpaakaan, niin eihän sitä kesätöitä herunut vaikka hain kyllä, siinä missä suhteet omaavat vaan meni töihin kun pyydettiin ja kokemusta omaavat meni hakemuksilla ohi.
Lopulta jouduin jättämään koulun kesken, Olin kaiken muun suorittanut paitsi päättötyön&harjoittelun, koska kukaan ei huolinut edes ilmaiseksi päälle 20 vuotiasta ilman kokemusta. Ja koulun harjoitteluvastaava sanoi "olette aikuisia joten on täysin turha pyytää minulta apua työharjoittelupaikkaa varten, etsikää itse." Näin kuopion tekussa.
Sitten joitakin vuosia työttömänä ja hain yliopistoon parille alalle, pääsin molempiin ja yritin luoda suhteita ja vähän sainkin, vaan sairastuin syöpään ja siitä toipumiseen meni 2 vuotta joten siinäpä Tämäkin mahdollisuus on aika heikko.
En tiedä miten olisin voinut tehdä asiat toisin, koska aina parhaani yritin.
Äänekkäät ja kuitenkin huonommat menee monesti haussa ohi, siinä missä hyvät mutta itsestään vähemmän melua pitävät jäävät rannalle.
Olen kysellyt asioista ja 9/10 melkeimpä sai sen ensimmäisen kesätyönsä suhteilla = tämän avulla seuraavat työt jne, eli se ensimmäinen työ on kaikista tärkein, muuten jää auttamatta jälkeen koska aina on se jolla ei ole kokemusta eikä suhteita. Harva teistä on itse täysin omkn avuin ilman mitään apua alkuun päässyt, ei itsellä ainakaan tuuri käynyt