Ihminen, joka ei kestä LAINKAAN kritiikkiä!
Millainen ihminen ei kestä ollenkaan kritiikkiä, vaan suuttuu aina tästä? Kyllä kai jokaisen pitäisi jossain määrin osata ottaa vastaan rakentavaa palautetta..
Kommentit (111)
Minunlaiseni. Kritisoin itse itseäni jatkuvasti ja lapsena sain pelkkää kritiikkiä, en lainkaan positiivista palautetta. Kun kaiken tämän päälle saan vielä kritiikkiä joltain toiselta, se tuntuu kohtuuttomalta ja loukkaannun, vaikka tiedän ettei siihen ole aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei hyväksy itseään, ei kestä kritiikkiä muilta. Koska oman itsen hyväksyntä perustuu muiden hyväksynnälle, ja sitä tippuu tyhjyyteen, jos sitä ei saa.
Tämäkin on hyvä pointti. Ap itsekin "syyllistyy" tähän jossain määrin, koska kokee miehen vihan (joka kuitenkin kumpuaa miehen lapsuudesta, ei siitä millainen ap on) kritiikkinä. Eikä osaa vain katsoa päältä, että tuossa se nyt raivoaa, onpa sillä paha olo.
Roskaa. Kenenkään ei kuulu hyväksyä kaltoinkohtelua. Mies on henkisesti väkivaltainen ap:ta kohtaan ja estää ap:lta jokaiselle kuuluvan ihmisoikeuden ilmaista omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Sellaista ei pidä hyväksyä todellakaan. Miehellä on velvollisuus parantaa tapansa ja muuttaa asennoitumistaan ja käytöstään, ap:lla ei ole velvollisuutta sietää sitä, koska se vahingoittaa ap:n itsetuntoa ja elämää ajan myötä. Jos mies ei muutu, niin suosittelen minäkin eroa.
Meidän uusi pomo sellainen, joka ei kestä yhtään mitään. Ei millään tavalla esitettynä. Jos pohdimme yhdessä jotain asiaa, että mitenkähän tämä menee, niin suuttuu / loukkaantuu jo siitä, jos kysymme kokeneemmalta kollegaltamme näkemystä asiaan. Pelkkä pomous ei tee asiantuntijaksi jossain substanssiasiassa...
No syitä on varmasti monia, mutta voin kertoa lähinnä itsestäni :D
Mulla on ollut aika huono kritiikinsietokyky, eli otan helposti itseeni. Esimerkiksi opiskeluaikana mun oli aina (ja on kyllä vieläkin) vaikea tajuta sitä "tässä ei arvostella sinua ihmisenä, vaan työtäsi" ja "älä ota henkilökohtaisesti". No, miten olla ottamatta jotakin kritiikkiä/palautetta henkilökohtaisesti esim. jostakin opinnäytetyöstä tms., kun minähän sen olen yksin ja itse henkilökohtaisesti tehnyt? Ymmärrän, että siinä ajetaan takaa sitä, että ihminen ei arvottaisi itseään suoritusten kautta jne,, vaan näkisi että on ihmisenä paljon muutakin kuin suoritettu työnsä.
Olen ollut nuoresta asti tosi epävarma ja myös valtavan vaativa itseäni kohtaan, ja kyllä, se juontaa sinne lapsuuteen. Musta on tuntunut, että en ole oikein koskaan tullut kuulluksi, en ole saanut apua enkä tukea, vaan "itte on pitänyt pärjätä". Sillä lailla sitä kai sitten kasvaa itseään kohtaan aika vaativaksi, ja samalla hieman katkeraksi siitä, että on ollut niin kovin yksin niiden ongelmien kanssa (oli ne sitten olleet ihan kouluongelmia tai mitä vain pulmia). Samalla kun tuntuu, että niin moni muu on saanut tukea, apua, on yhdessä mietitty asioita ja muutenkin kasvanut siihen, että on ok välillä mokata ja tehdä virheitä. Näin osaa suhtautua itseensä myös armollisemmin, ja siihen jos joku joskus antaakin kritiikkiä.
Kävin aikanaan aika pitkän terapian masennuksen vuoksi, ja siellä tuli sivuttua myös tätä vaativuutta ja kritiikinpelkoa. Niin, oikeastaan omassa tapauksessani voisin sanoa sen olevan kritiikinpelkoa, pelkoa aivan tyhmistä asioista (etten riitä, en osaa, toisen mielestä olen tyhmä, en osaa lukea ajatuksia, olisi pitänyt tietää jne, en kelpaa tällaisena...aivan tyhmiä juttuja).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mies on abusive. Harrastaa henkistä väkivaltaa.
Nyt on kahdenlaista mielipidettä. Joko mieheni harrastaa henkistä väkivaltaa tai sitten häntä on moitittu lapsena ja hän on epävarma. Miten tuo kritiikin kestämättömyys on henkistä väkivaltaa?
ap
Siten että hän näkee olevansa sinun yläpuolellasi eikä hyväksy sitä, että esittäisit mitään kritiikkiä hänestä ja pyrkii hiljentämään sellaisen heti suuttumalla. Kaksoisstandardi että hän saa mielestään suuttua mutta sinä et. 10 pisteen kysymys - onko miehellä vaikeuksia kestää kritiikkiä myös esim töissä ja kodin ulkopuolella vai pääasiassa sinun taholtasi? Osaako hän käyttäytyä kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan? (Jos ei, on myös mahdollisuus persoonallisuushäiriöstä. Jos kohdistuu vain sinuun on kyse parisuhde(henkisestä)väkivallasta.
Ja lopuksi, onko sinulla huono itsetunto missään asiassa? Kaikilla on yleensä jossain. Antaako se sinulle luvan käyttäytyä vihaisesti muita kohtaan?...
Miehen käytös ei pohkaudu tunteisiin vaan ajatuksiin ja asenteisiin, hän on mielestään oikeutettu siihen sinun suhteesi.Miten voit ensinnäkin väittää, ettei miehen käytös perustu tunteisiin? Perustele. Lisäksi helppoahan se on aloittajan tai muiden hyväksyntää persoonallee virheellisinäkin lapsena saaneiden olla olematta vihaisia muille. Jos lapsena loukattua sohaisee siihen kohtaa, jossa häntä lapsenakin loukattiin, niin varmasti on seurauksena vihaa. Sitä vain ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Okei, ymmärrän, että se on iso vaatimus, mutta niin on sekin, että lapsena aiheetta moititusta kasvaisi tasapainoinen.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.
Okei, terve vaan urpo. Muistutatpa häiriintyneine ajatuksinesi minun äitiäni. Juuri sitä, joka moitti minua aiheetta. Toovottavasti sinulla ei ole lapsia. Ihmisen toiminta pohjautuu nimenomaan tunteisiin, koska se, miten ajattelemme syntyy tunteista. Mutta olipa hyvä, että tulit kertoneeksi itsestäsi tuon verran, niin kaikki asioita oikeasti ratkoa haluavat voivat jäättää mielipiteesi omaan arvoonsa. Ajatuksiin voi toki vaikuttaa, mutta ellei tiedosta että ensin pitää vaikuttaa tunteeseen, niin apu on kaivoon kannettu vesi. Sitähän mä sainkin äidiltäni roppakaupalla ja se apu oli paskan arvoista. Että sellaiset eväät auttaa sulla muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mies on abusive. Harrastaa henkistä väkivaltaa.
Nyt on kahdenlaista mielipidettä. Joko mieheni harrastaa henkistä väkivaltaa tai sitten häntä on moitittu lapsena ja hän on epävarma. Miten tuo kritiikin kestämättömyys on henkistä väkivaltaa?
ap
Siten että hän näkee olevansa sinun yläpuolellasi eikä hyväksy sitä, että esittäisit mitään kritiikkiä hänestä ja pyrkii hiljentämään sellaisen heti suuttumalla. Kaksoisstandardi että hän saa mielestään suuttua mutta sinä et. 10 pisteen kysymys - onko miehellä vaikeuksia kestää kritiikkiä myös esim töissä ja kodin ulkopuolella vai pääasiassa sinun taholtasi? Osaako hän käyttäytyä kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan? (Jos ei, on myös mahdollisuus persoonallisuushäiriöstä. Jos kohdistuu vain sinuun on kyse parisuhde(henkisestä)väkivallasta.
Ja lopuksi, onko sinulla huono itsetunto missään asiassa? Kaikilla on yleensä jossain. Antaako se sinulle luvan käyttäytyä vihaisesti muita kohtaan?...
Miehen käytös ei pohkaudu tunteisiin vaan ajatuksiin ja asenteisiin, hän on mielestään oikeutettu siihen sinun suhteesi.Miten voit ensinnäkin väittää, ettei miehen käytös perustu tunteisiin? Perustele. Lisäksi helppoahan se on aloittajan tai muiden hyväksyntää persoonallee virheellisinäkin lapsena saaneiden olla olematta vihaisia muille. Jos lapsena loukattua sohaisee siihen kohtaa, jossa häntä lapsenakin loukattiin, niin varmasti on seurauksena vihaa. Sitä vain ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Okei, ymmärrän, että se on iso vaatimus, mutta niin on sekin, että lapsena aiheetta moititusta kasvaisi tasapainoinen.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.Okei, terve vaan urpo. Muistutatpa häiriintyneine ajatuksinesi minun äitiäni. Juuri sitä, joka moitti minua aiheetta. Toovottavasti sinulla ei ole lapsia. Ihmisen toiminta pohjautuu nimenomaan tunteisiin, koska se, miten ajattelemme syntyy tunteista. Mutta olipa hyvä, että tulit kertoneeksi itsestäsi tuon verran, niin kaikki asioita oikeasti ratkoa haluavat voivat jäättää mielipiteesi omaan arvoonsa. Ajatuksiin voi toki vaikuttaa, mutta ellei tiedosta että ensin pitää vaikuttaa tunteeseen, niin apu on kaivoon kannettu vesi. Sitähän mä sainkin äidiltäni roppakaupalla ja se apu oli paskan arvoista. Että sellaiset eväät auttaa sulla muita.
Siteerasin tuossa 'käytös perustuu ajatteluun eikä tunteisiin' suoraan tunnettua terapeuttia, joka on työskennellyt 20 v parisuhdeväkivaltaisten miesten kanssa. Myös muyt kommenttini ovat peräisin häneltä. Suosittelen lukemaan hänen kirjansa Why does he do that ja googlaamaan henkilön eli Lundy Bancroft.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei hyväksy itseään, ei kestä kritiikkiä muilta. Koska oman itsen hyväksyntä perustuu muiden hyväksynnälle, ja sitä tippuu tyhjyyteen, jos sitä ei saa.
Tämäkin on hyvä pointti. Ap itsekin "syyllistyy" tähän jossain määrin, koska kokee miehen vihan (joka kuitenkin kumpuaa miehen lapsuudesta, ei siitä millainen ap on) kritiikkinä. Eikä osaa vain katsoa päältä, että tuossa se nyt raivoaa, onpa sillä paha olo.
Roskaa. Kenenkään ei kuulu hyväksyä kaltoinkohtelua. Mies on henkisesti väkivaltainen ap:ta kohtaan ja estää ap:lta jokaiselle kuuluvan ihmisoikeuden ilmaista omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Sellaista ei pidä hyväksyä todellakaan. Miehellä on velvollisuus parantaa tapansa ja muuttaa asennoitumistaan ja käytöstään, ap:lla ei ole velvollisuutta sietää sitä, koska se vahingoittaa ap:n itsetuntoa ja elämää ajan myötä. Jos mies ei muutu, niin suosittelen minäkin eroa.
En minä sanonut, etttä sitä täytyy kestää. Mutta ei myöskään se, että mies ilmaisee omia raivon tunteitaan pitäisi olla loukkaus aloittajaa kohtaan. Nehän ovat vain miehen tunteita. Vahva ihminen ymmärtää tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei hyväksy itseään, ei kestä kritiikkiä muilta. Koska oman itsen hyväksyntä perustuu muiden hyväksynnälle, ja sitä tippuu tyhjyyteen, jos sitä ei saa.
Tämäkin on hyvä pointti. Ap itsekin "syyllistyy" tähän jossain määrin, koska kokee miehen vihan (joka kuitenkin kumpuaa miehen lapsuudesta, ei siitä millainen ap on) kritiikkinä. Eikä osaa vain katsoa päältä, että tuossa se nyt raivoaa, onpa sillä paha olo.
Roskaa. Kenenkään ei kuulu hyväksyä kaltoinkohtelua. Mies on henkisesti väkivaltainen ap:ta kohtaan ja estää ap:lta jokaiselle kuuluvan ihmisoikeuden ilmaista omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Sellaista ei pidä hyväksyä todellakaan. Miehellä on velvollisuus parantaa tapansa ja muuttaa asennoitumistaan ja käytöstään, ap:lla ei ole velvollisuutta sietää sitä, koska se vahingoittaa ap:n itsetuntoa ja elämää ajan myötä. Jos mies ei muutu, niin suosittelen minäkin eroa.
En minä sanonut, etttä sitä täytyy kestää. Mutta ei myöskään se, että mies ilmaisee omia raivon tunteitaan pitäisi olla loukkaus aloittajaa kohtaan. Nehän ovat vain miehen tunteita. Vahva ihminen ymmärtää tämän.
Sinä puhut nyt aivan eri asiasta.
Jokaisella on oikeus ilmaista tunteitaan. Niin miehellä kuin naisella.
Ap:n mies käyttää henkistä väkuvaltaa, kosja hän käytöksellään ESTÄÄ ap:ta ilmaisemasta omia tunteitaan. Ainoa jolle tunteiden ilmaisu siinä kodissa on sallittu, on mies itse.
On myös eri asia, jos sinä huonoitsetuntoisena loukkaannut kritiikistä. Se ei varmaan anna sinulle mielestäsi oikeutta vahingoittaa siksi muita? Ap:n mies henkisesti väkivaltaisena käyttää omia tunteitaan oikeutuksena vahingoittaa ap:ta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mies on abusive. Harrastaa henkistä väkivaltaa.
Nyt on kahdenlaista mielipidettä. Joko mieheni harrastaa henkistä väkivaltaa tai sitten häntä on moitittu lapsena ja hän on epävarma. Miten tuo kritiikin kestämättömyys on henkistä väkivaltaa?
ap
Siten että hän näkee olevansa sinun yläpuolellasi eikä hyväksy sitä, että esittäisit mitään kritiikkiä hänestä ja pyrkii hiljentämään sellaisen heti suuttumalla. Kaksoisstandardi että hän saa mielestään suuttua mutta sinä et. 10 pisteen kysymys - onko miehellä vaikeuksia kestää kritiikkiä myös esim töissä ja kodin ulkopuolella vai pääasiassa sinun taholtasi? Osaako hän käyttäytyä kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan? (Jos ei, on myös mahdollisuus persoonallisuushäiriöstä. Jos kohdistuu vain sinuun on kyse parisuhde(henkisestä)väkivallasta.
Ja lopuksi, onko sinulla huono itsetunto missään asiassa? Kaikilla on yleensä jossain. Antaako se sinulle luvan käyttäytyä vihaisesti muita kohtaan?...
Miehen käytös ei pohkaudu tunteisiin vaan ajatuksiin ja asenteisiin, hän on mielestään oikeutettu siihen sinun suhteesi.Miten voit ensinnäkin väittää, ettei miehen käytös perustu tunteisiin? Perustele. Lisäksi helppoahan se on aloittajan tai muiden hyväksyntää persoonallee virheellisinäkin lapsena saaneiden olla olematta vihaisia muille. Jos lapsena loukattua sohaisee siihen kohtaa, jossa häntä lapsenakin loukattiin, niin varmasti on seurauksena vihaa. Sitä vain ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Okei, ymmärrän, että se on iso vaatimus, mutta niin on sekin, että lapsena aiheetta moititusta kasvaisi tasapainoinen.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.Okei, terve vaan urpo. Muistutatpa häiriintyneine ajatuksinesi minun äitiäni. Juuri sitä, joka moitti minua aiheetta. Toovottavasti sinulla ei ole lapsia. Ihmisen toiminta pohjautuu nimenomaan tunteisiin, koska se, miten ajattelemme syntyy tunteista. Mutta olipa hyvä, että tulit kertoneeksi itsestäsi tuon verran, niin kaikki asioita oikeasti ratkoa haluavat voivat jäättää mielipiteesi omaan arvoonsa. Ajatuksiin voi toki vaikuttaa, mutta ellei tiedosta että ensin pitää vaikuttaa tunteeseen, niin apu on kaivoon kannettu vesi. Sitähän mä sainkin äidiltäni roppakaupalla ja se apu oli paskan arvoista. Että sellaiset eväät auttaa sulla muita.
Siteerasin tuossa 'käytös perustuu ajatteluun eikä tunteisiin' suoraan tunnettua terapeuttia, joka on työskennellyt 20 v parisuhdeväkivaltaisten miesten kanssa. Myös muyt kommenttini ovat peräisin häneltä. Suosittelen lukemaan hänen kirjansa Why does he do that ja googlaamaan henkilön eli Lundy Bancroft.
Mutta kun käytös ei todellakaan perustu ajatteluun, vaan tunteisiin. Jos tuntuu pahalta, niin miten käytös voisi olla hyvää? Tai miksi sen edes pitäisi olla? Eihän se paha olo pääse silloin edes paranemaan, koska osaat jo käyttäytyä kuitenkin. Eli elät sitten elämäsi läpi pahoinvoiden, kunhan vain osaat ajatella, että käyttäydyn hyvin? Jos ihminen sen sijaan käyttäytyykin pahoin, niin joku muu saattaa huomata, että sinulla ei ole kaikki kunnossa ja auttaa.
Sellaiset jotka eivät osaa keskustella muiden kanssa kuin naljailemalla ja suorastaan vittuilemalla toiselle. Eli mun sukulaiset. Sitten kun teet saman, niin jumankauta että niillä ottaa kovin :D
Ja ei, mulla ei ole samaa tapaa kuin tämmöisillä ihmisillä, mutta joskus tulee mitta täyteen.
Tulipas paljon kommentteja, kiitos niistä! En ehdi juuri nyt kommentoimaan enkä lukemaan enempää, mutta tässä tuli kyllä mielenkiintoisia näkökantoja joten tulen myöhemmin kommentoimaan. Rakastan kyllä miestäni ja kyllä meillä on lapsia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei hyväksy itseään, ei kestä kritiikkiä muilta. Koska oman itsen hyväksyntä perustuu muiden hyväksynnälle, ja sitä tippuu tyhjyyteen, jos sitä ei saa.
Tämäkin on hyvä pointti. Ap itsekin "syyllistyy" tähän jossain määrin, koska kokee miehen vihan (joka kuitenkin kumpuaa miehen lapsuudesta, ei siitä millainen ap on) kritiikkinä. Eikä osaa vain katsoa päältä, että tuossa se nyt raivoaa, onpa sillä paha olo.
Roskaa. Kenenkään ei kuulu hyväksyä kaltoinkohtelua. Mies on henkisesti väkivaltainen ap:ta kohtaan ja estää ap:lta jokaiselle kuuluvan ihmisoikeuden ilmaista omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Sellaista ei pidä hyväksyä todellakaan. Miehellä on velvollisuus parantaa tapansa ja muuttaa asennoitumistaan ja käytöstään, ap:lla ei ole velvollisuutta sietää sitä, koska se vahingoittaa ap:n itsetuntoa ja elämää ajan myötä. Jos mies ei muutu, niin suosittelen minäkin eroa.
En minä sanonut, etttä sitä täytyy kestää. Mutta ei myöskään se, että mies ilmaisee omia raivon tunteitaan pitäisi olla loukkaus aloittajaa kohtaan. Nehän ovat vain miehen tunteita. Vahva ihminen ymmärtää tämän.
Sinä puhut nyt aivan eri asiasta.
Jokaisella on oikeus ilmaista tunteitaan. Niin miehellä kuin naisella.
Ap:n mies käyttää henkistä väkuvaltaa, kosja hän käytöksellään ESTÄÄ ap:ta ilmaisemasta omia tunteitaan. Ainoa jolle tunteiden ilmaisu siinä kodissa on sallittu, on mies itse.On myös eri asia, jos sinä huonoitsetuntoisena loukkaannut kritiikistä. Se ei varmaan anna sinulle mielestäsi oikeutta vahingoittaa siksi muita? Ap:n mies henkisesti väkivaltaisena käyttää omia tunteitaan oikeutuksena vahingoittaa ap:ta.
Ei hän estä aloittajaa ilmaisemasta omia tunteitaan sillä, ettei kykene ottamaan niitä vastaan. Vahva ihminen ymmärtäisi tämän, ja menisi ilmaismaan niitä miehelle, joka kestää ne. Ketään ei ole estetty olemasta sellainen kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Tulipas paljon kommentteja, kiitos niistä! En ehdi juuri nyt kommentoimaan enkä lukemaan enempää, mutta tässä tuli kyllä mielenkiintoisia näkökantoja joten tulen myöhemmin kommentoimaan. Rakastan kyllä miestäni ja kyllä meillä on lapsia.
Ap
En kyllä näe rakkauttasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mies on abusive. Harrastaa henkistä väkivaltaa.
Nyt on kahdenlaista mielipidettä. Joko mieheni harrastaa henkistä väkivaltaa tai sitten häntä on moitittu lapsena ja hän on epävarma. Miten tuo kritiikin kestämättömyys on henkistä väkivaltaa?
ap
Siten että hän näkee olevansa sinun yläpuolellasi eikä hyväksy sitä, että esittäisit mitään kritiikkiä hänestä ja pyrkii hiljentämään sellaisen heti suuttumalla. Kaksoisstandardi että hän saa mielestään suuttua mutta sinä et. 10 pisteen kysymys - onko miehellä vaikeuksia kestää kritiikkiä myös esim töissä ja kodin ulkopuolella vai pääasiassa sinun taholtasi? Osaako hän käyttäytyä kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan? (Jos ei, on myös mahdollisuus persoonallisuushäiriöstä. Jos kohdistuu vain sinuun on kyse parisuhde(henkisestä)väkivallasta.
Ja lopuksi, onko sinulla huono itsetunto missään asiassa? Kaikilla on yleensä jossain. Antaako se sinulle luvan käyttäytyä vihaisesti muita kohtaan?...
Miehen käytös ei pohkaudu tunteisiin vaan ajatuksiin ja asenteisiin, hän on mielestään oikeutettu siihen sinun suhteesi.Miten voit ensinnäkin väittää, ettei miehen käytös perustu tunteisiin? Perustele. Lisäksi helppoahan se on aloittajan tai muiden hyväksyntää persoonallee virheellisinäkin lapsena saaneiden olla olematta vihaisia muille. Jos lapsena loukattua sohaisee siihen kohtaa, jossa häntä lapsenakin loukattiin, niin varmasti on seurauksena vihaa. Sitä vain ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Okei, ymmärrän, että se on iso vaatimus, mutta niin on sekin, että lapsena aiheetta moititusta kasvaisi tasapainoinen.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.Okei, terve vaan urpo. Muistutatpa häiriintyneine ajatuksinesi minun äitiäni. Juuri sitä, joka moitti minua aiheetta. Toovottavasti sinulla ei ole lapsia. Ihmisen toiminta pohjautuu nimenomaan tunteisiin, koska se, miten ajattelemme syntyy tunteista. Mutta olipa hyvä, että tulit kertoneeksi itsestäsi tuon verran, niin kaikki asioita oikeasti ratkoa haluavat voivat jäättää mielipiteesi omaan arvoonsa. Ajatuksiin voi toki vaikuttaa, mutta ellei tiedosta että ensin pitää vaikuttaa tunteeseen, niin apu on kaivoon kannettu vesi. Sitähän mä sainkin äidiltäni roppakaupalla ja se apu oli paskan arvoista. Että sellaiset eväät auttaa sulla muita.
Ps. Uskon muuten, että sinäkin hyötyisit tuon mainitsemani kirjan lukemisesta. Lue se ajatuksella, että se abusive, lähisuhdeväkivaltainen, henkilö on äitisi eikä mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mies on abusive. Harrastaa henkistä väkivaltaa.
Nyt on kahdenlaista mielipidettä. Joko mieheni harrastaa henkistä väkivaltaa tai sitten häntä on moitittu lapsena ja hän on epävarma. Miten tuo kritiikin kestämättömyys on henkistä väkivaltaa?
ap
Siten että hän näkee olevansa sinun yläpuolellasi eikä hyväksy sitä, että esittäisit mitään kritiikkiä hänestä ja pyrkii hiljentämään sellaisen heti suuttumalla. Kaksoisstandardi että hän saa mielestään suuttua mutta sinä et. 10 pisteen kysymys - onko miehellä vaikeuksia kestää kritiikkiä myös esim töissä ja kodin ulkopuolella vai pääasiassa sinun taholtasi? Osaako hän käyttäytyä kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan? (Jos ei, on myös mahdollisuus persoonallisuushäiriöstä. Jos kohdistuu vain sinuun on kyse parisuhde(henkisestä)väkivallasta.
Ja lopuksi, onko sinulla huono itsetunto missään asiassa? Kaikilla on yleensä jossain. Antaako se sinulle luvan käyttäytyä vihaisesti muita kohtaan?...
Miehen käytös ei pohkaudu tunteisiin vaan ajatuksiin ja asenteisiin, hän on mielestään oikeutettu siihen sinun suhteesi.Miten voit ensinnäkin väittää, ettei miehen käytös perustu tunteisiin? Perustele. Lisäksi helppoahan se on aloittajan tai muiden hyväksyntää persoonallee virheellisinäkin lapsena saaneiden olla olematta vihaisia muille. Jos lapsena loukattua sohaisee siihen kohtaa, jossa häntä lapsenakin loukattiin, niin varmasti on seurauksena vihaa. Sitä vain ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Okei, ymmärrän, että se on iso vaatimus, mutta niin on sekin, että lapsena aiheetta moititusta kasvaisi tasapainoinen.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.Okei, terve vaan urpo. Muistutatpa häiriintyneine ajatuksinesi minun äitiäni. Juuri sitä, joka moitti minua aiheetta. Toovottavasti sinulla ei ole lapsia. Ihmisen toiminta pohjautuu nimenomaan tunteisiin, koska se, miten ajattelemme syntyy tunteista. Mutta olipa hyvä, että tulit kertoneeksi itsestäsi tuon verran, niin kaikki asioita oikeasti ratkoa haluavat voivat jäättää mielipiteesi omaan arvoonsa. Ajatuksiin voi toki vaikuttaa, mutta ellei tiedosta että ensin pitää vaikuttaa tunteeseen, niin apu on kaivoon kannettu vesi. Sitähän mä sainkin äidiltäni roppakaupalla ja se apu oli paskan arvoista. Että sellaiset eväät auttaa sulla muita.
Ps. Uskon muuten, että sinäkin hyötyisit tuon mainitsemani kirjan lukemisesta. Lue se ajatuksella, että se abusive, lähisuhdeväkivaltainen, henkilö on äitisi eikä mies.
Miten se kirja auttaisi minua? Vaatiiko se minua kohtelemaan muita hyvin vaikka itse voin pahoin? Olemaan piittaamatta omista tunteistani? Miten sen neuvot poikkeavat kaivoon kannetusta vedestä? Jos minua loukataan, niin miksi minun silti pitäisi vain käyttäytyä kauniisti muita kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mies on abusive. Harrastaa henkistä väkivaltaa.
Nyt on kahdenlaista mielipidettä. Joko mieheni harrastaa henkistä väkivaltaa tai sitten häntä on moitittu lapsena ja hän on epävarma. Miten tuo kritiikin kestämättömyys on henkistä väkivaltaa?
ap
Siten että hän näkee olevansa sinun yläpuolellasi eikä hyväksy sitä, että esittäisit mitään kritiikkiä hänestä ja pyrkii hiljentämään sellaisen heti suuttumalla. Kaksoisstandardi että hän saa mielestään suuttua mutta sinä et. 10 pisteen kysymys - onko miehellä vaikeuksia kestää kritiikkiä myös esim töissä ja kodin ulkopuolella vai pääasiassa sinun taholtasi? Osaako hän käyttäytyä kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan? (Jos ei, on myös mahdollisuus persoonallisuushäiriöstä. Jos kohdistuu vain sinuun on kyse parisuhde(henkisestä)väkivallasta.
Ja lopuksi, onko sinulla huono itsetunto missään asiassa? Kaikilla on yleensä jossain. Antaako se sinulle luvan käyttäytyä vihaisesti muita kohtaan?...
Miehen käytös ei pohkaudu tunteisiin vaan ajatuksiin ja asenteisiin, hän on mielestään oikeutettu siihen sinun suhteesi.Miten voit ensinnäkin väittää, ettei miehen käytös perustu tunteisiin? Perustele. Lisäksi helppoahan se on aloittajan tai muiden hyväksyntää persoonallee virheellisinäkin lapsena saaneiden olla olematta vihaisia muille. Jos lapsena loukattua sohaisee siihen kohtaa, jossa häntä lapsenakin loukattiin, niin varmasti on seurauksena vihaa. Sitä vain ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Okei, ymmärrän, että se on iso vaatimus, mutta niin on sekin, että lapsena aiheetta moititusta kasvaisi tasapainoinen.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.Okei, terve vaan urpo. Muistutatpa häiriintyneine ajatuksinesi minun äitiäni. Juuri sitä, joka moitti minua aiheetta. Toovottavasti sinulla ei ole lapsia. Ihmisen toiminta pohjautuu nimenomaan tunteisiin, koska se, miten ajattelemme syntyy tunteista. Mutta olipa hyvä, että tulit kertoneeksi itsestäsi tuon verran, niin kaikki asioita oikeasti ratkoa haluavat voivat jäättää mielipiteesi omaan arvoonsa. Ajatuksiin voi toki vaikuttaa, mutta ellei tiedosta että ensin pitää vaikuttaa tunteeseen, niin apu on kaivoon kannettu vesi. Sitähän mä sainkin äidiltäni roppakaupalla ja se apu oli paskan arvoista. Että sellaiset eväät auttaa sulla muita.
Siteerasin tuossa 'käytös perustuu ajatteluun eikä tunteisiin' suoraan tunnettua terapeuttia, joka on työskennellyt 20 v parisuhdeväkivaltaisten miesten kanssa. Myös muyt kommenttini ovat peräisin häneltä. Suosittelen lukemaan hänen kirjansa Why does he do that ja googlaamaan henkilön eli Lundy Bancroft.
Mutta kun käytös ei todellakaan perustu ajatteluun, vaan tunteisiin. Jos tuntuu pahalta, niin miten käytös voisi olla hyvää? .
Normaalipersoona pystyy kontrolloimaan käytöstään niin, että ei vahingoita muita henkisesti eikä fyysisesti siksi, että 'itsestä tuntuu pahalta'. Vain eritavoin väkivaltaisesti suuntautunut henkilö ajattelee niin, että omat tunteet ovat oikeutus laittaa muut kärsimään.
Ja ap muuten kuvaa kommenteissaan sitä, että mies estää häbtä ilmaisemasta tunteitaan ja kokemuksiaan, mies rankaisee sellaisista yrityksistä suuttumalla lisää ja yrittää vaimentaa ap:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mies on abusive. Harrastaa henkistä väkivaltaa.
Nyt on kahdenlaista mielipidettä. Joko mieheni harrastaa henkistä väkivaltaa tai sitten häntä on moitittu lapsena ja hän on epävarma. Miten tuo kritiikin kestämättömyys on henkistä väkivaltaa?
ap
Siten että hän näkee olevansa sinun yläpuolellasi eikä hyväksy sitä, että esittäisit mitään kritiikkiä hänestä ja pyrkii hiljentämään sellaisen heti suuttumalla. Kaksoisstandardi että hän saa mielestään suuttua mutta sinä et. 10 pisteen kysymys - onko miehellä vaikeuksia kestää kritiikkiä myös esim töissä ja kodin ulkopuolella vai pääasiassa sinun taholtasi? Osaako hän käyttäytyä kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan? (Jos ei, on myös mahdollisuus persoonallisuushäiriöstä. Jos kohdistuu vain sinuun on kyse parisuhde(henkisestä)väkivallasta.
Ja lopuksi, onko sinulla huono itsetunto missään asiassa? Kaikilla on yleensä jossain. Antaako se sinulle luvan käyttäytyä vihaisesti muita kohtaan?...
Miehen käytös ei pohkaudu tunteisiin vaan ajatuksiin ja asenteisiin, hän on mielestään oikeutettu siihen sinun suhteesi.Miten voit ensinnäkin väittää, ettei miehen käytös perustu tunteisiin? Perustele. Lisäksi helppoahan se on aloittajan tai muiden hyväksyntää persoonallee virheellisinäkin lapsena saaneiden olla olematta vihaisia muille. Jos lapsena loukattua sohaisee siihen kohtaa, jossa häntä lapsenakin loukattiin, niin varmasti on seurauksena vihaa. Sitä vain ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Okei, ymmärrän, että se on iso vaatimus, mutta niin on sekin, että lapsena aiheetta moititusta kasvaisi tasapainoinen.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.Okei, terve vaan urpo. Muistutatpa häiriintyneine ajatuksinesi minun äitiäni. Juuri sitä, joka moitti minua aiheetta. Toovottavasti sinulla ei ole lapsia. Ihmisen toiminta pohjautuu nimenomaan tunteisiin, koska se, miten ajattelemme syntyy tunteista. Mutta olipa hyvä, että tulit kertoneeksi itsestäsi tuon verran, niin kaikki asioita oikeasti ratkoa haluavat voivat jäättää mielipiteesi omaan arvoonsa. Ajatuksiin voi toki vaikuttaa, mutta ellei tiedosta että ensin pitää vaikuttaa tunteeseen, niin apu on kaivoon kannettu vesi. Sitähän mä sainkin äidiltäni roppakaupalla ja se apu oli paskan arvoista. Että sellaiset eväät auttaa sulla muita.
Ps. Uskon muuten, että sinäkin hyötyisit tuon mainitsemani kirjan lukemisesta. Lue se ajatuksella, että se abusive, lähisuhdeväkivaltainen, henkilö on äitisi eikä mies.
Miten se kirja auttaisi minua? Vaatiiko se minua kohtelemaan muita hyvin vaikka itse voin pahoin? Olemaan piittaamatta omista tunteistani? Miten sen neuvot poikkeavat kaivoon kannetusta vedestä? Jos minua loukataan, niin miksi minun silti pitäisi vain käyttäytyä kauniisti muita kohtaan?
Höh. Nimenomaan päinvastoin. Kirja auttaa sinua huomaamaan, että äitisi toimii väärin sinua kohtaan ja on 100% yksin vastuussa siitä. Ja että sinulla ei ole minkään valtakunnan velvollisuutta suvaita sellaista pätkääkään. Sinulla ei ole velvollisuutta oppia 'suhtautumaan oikein' hänen loukkauksiinsa tai yliynmärtää hänen tunteitaan. Hän on yksin vastuussa käytöksestään, piste.
Todella suosittelen sitä kirjaa sulle!
Minulla oli myös sairaadti kontrolloiva äiti ja koska en ollut oppinut asettamaan rajoja, niin jouduin henkisesti väkivaltaiseen parisuhteeseen. Tuo kirja on silmiä avaava ja varmasti vahva kokemus sinullekin. Kansainvälisesti tunnustettu opus aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mies on abusive. Harrastaa henkistä väkivaltaa.
Nyt on kahdenlaista mielipidettä. Joko mieheni harrastaa henkistä väkivaltaa tai sitten häntä on moitittu lapsena ja hän on epävarma. Miten tuo kritiikin kestämättömyys on henkistä väkivaltaa?
ap
Siten että hän näkee olevansa sinun yläpuolellasi eikä hyväksy sitä, että esittäisit mitään kritiikkiä hänestä ja pyrkii hiljentämään sellaisen heti suuttumalla. Kaksoisstandardi että hän saa mielestään suuttua mutta sinä et. 10 pisteen kysymys - onko miehellä vaikeuksia kestää kritiikkiä myös esim töissä ja kodin ulkopuolella vai pääasiassa sinun taholtasi? Osaako hän käyttäytyä kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan? (Jos ei, on myös mahdollisuus persoonallisuushäiriöstä. Jos kohdistuu vain sinuun on kyse parisuhde(henkisestä)väkivallasta.
Ja lopuksi, onko sinulla huono itsetunto missään asiassa? Kaikilla on yleensä jossain. Antaako se sinulle luvan käyttäytyä vihaisesti muita kohtaan?...
Miehen käytös ei pohkaudu tunteisiin vaan ajatuksiin ja asenteisiin, hän on mielestään oikeutettu siihen sinun suhteesi.Miten voit ensinnäkin väittää, ettei miehen käytös perustu tunteisiin? Perustele. Lisäksi helppoahan se on aloittajan tai muiden hyväksyntää persoonallee virheellisinäkin lapsena saaneiden olla olematta vihaisia muille. Jos lapsena loukattua sohaisee siihen kohtaa, jossa häntä lapsenakin loukattiin, niin varmasti on seurauksena vihaa. Sitä vain ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Okei, ymmärrän, että se on iso vaatimus, mutta niin on sekin, että lapsena aiheetta moititusta kasvaisi tasapainoinen.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.Okei, terve vaan urpo. Muistutatpa häiriintyneine ajatuksinesi minun äitiäni. Juuri sitä, joka moitti minua aiheetta. Toovottavasti sinulla ei ole lapsia. Ihmisen toiminta pohjautuu nimenomaan tunteisiin, koska se, miten ajattelemme syntyy tunteista. Mutta olipa hyvä, että tulit kertoneeksi itsestäsi tuon verran, niin kaikki asioita oikeasti ratkoa haluavat voivat jäättää mielipiteesi omaan arvoonsa. Ajatuksiin voi toki vaikuttaa, mutta ellei tiedosta että ensin pitää vaikuttaa tunteeseen, niin apu on kaivoon kannettu vesi. Sitähän mä sainkin äidiltäni roppakaupalla ja se apu oli paskan arvoista. Että sellaiset eväät auttaa sulla muita.
Siteerasin tuossa 'käytös perustuu ajatteluun eikä tunteisiin' suoraan tunnettua terapeuttia, joka on työskennellyt 20 v parisuhdeväkivaltaisten miesten kanssa. Myös muyt kommenttini ovat peräisin häneltä. Suosittelen lukemaan hänen kirjansa Why does he do that ja googlaamaan henkilön eli Lundy Bancroft.
Mutta kun käytös ei todellakaan perustu ajatteluun, vaan tunteisiin. Jos tuntuu pahalta, niin miten käytös voisi olla hyvää? .
Normaalipersoona pystyy kontrolloimaan käytöstään niin, että ei vahingoita muita henkisesti eikä fyysisesti siksi, että 'itsestä tuntuu pahalta'. Vain eritavoin väkivaltaisesti suuntautunut henkilö ajattelee niin, että omat tunteet ovat oikeutus laittaa muut kärsimään.
Ja ap muuten kuvaa kommenteissaan sitä, että mies estää häbtä ilmaisemasta tunteitaan ja kokemuksiaan, mies rankaisee sellaisista yrityksistä suuttumalla lisää ja yrittää vaimentaa ap:n.
"Normaalipersoona" my ass. Et tajua koko aiheesta hölkäsen pöläystä. Miten ap:n miehen pitäisi tai miten hän voisi olla "normaalipersoona", kun sullekin on juuri väännetty rautalangasta miten vahingoittavaa aiheetta moittiva kasvatus on? Aivan kuin sä sivuuttaisit sen faktan kokonaan. Aivan kuin sä kuvittelisit, ettei miestä ole aiheetta moitittu ja siitä tämä on nyt seuraus. Sä et tajua, ja sä syyllistät vaikka jos sinuakin olisi lapsuutesi ajan aiheetta moitittu eikä mielesi pahoittumisesta siitä olisi välitetty, niin säkin olisit samanlainen kuin tuo mies.
Varmaan siis ihanneminä on tuollainen normaalipersoona, mutta älä oleta, että kaikilla ihmisillä on ihanneminä käytössä. Se ei tee heistä epänormaaleja sinänsä, vaan vain haavoittuneita.
Mulla menee hermot tyhjänpäiväisiin valittajiin, sellasiin vitun typeriin ihmisiin. Ja olen bussikuski. Joten katsokaa varovasti kenelle menette itkemään ja vinkumaan.
Ainoastaan mielisairailla käytös aiheutuu holtittomasti tunteista. Kaikilla muilla käytös perustuu arvoihin ja ajatteluun. Siihen millaisen käytöksen henkilö ITSE SALLII ITSELLEEN.
Joku hullu yrittää täällä vierittää miehen käytöksestä syytä miehen ulkopuolisiin tekijöihin. Oikeasti JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA OMASTA KÄYTÖKSESTÄÄN.
Se että ap:n mies oireilee töissäkin, voi viitata (vaikka lieväänkin) persoonallisuushäiriöön, hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Hänellä ei ole _huono_ itsetunto vaan epärealistisen hyvä ja suureksi paisunut käsitys itsestään parempana kuin muut. Häneltä puuttuu kunnioitus mm ap:ta kohtaan.