Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
OAJ huolissaan että varhaiskasvatus tapahtuu kotona !
13.08.2016 |
Tänään YLEn pääuutisissa sanottiin, että heikko taloustilanne on ajanut perheitä siihen, että lasten varhaiskasvatus tapahtuu yhä useamman kotona kuin päiväkodissa.
Mitään ihmeen huolenaihetta siinä on.
Olen itse kasvatettu koton kouluikään asti, niin myös veljeni, ja kaikki sukulaiseni.
90% meistä on yliopistokoulutuksen saaneita nykyään.
Onkohna joku silti mennyt pieleen perheen antamassa varhaiskasvatuksessa OAJ:n mielestä?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
PISA tulokset ovat muuten alkaneet laskea siitä lähtien, kun koulujen tasoryhmät poistettin.
Sanomattakin on selvää, että oppilaiden jakaminen yläkoululta alkaen kolmeen tasoryhmään (lyhyt, keskipitkä ja pitkä) oli kaikkien etu.
Tasoryhmistä luovuttiin Suomessa 80-luvulla. Tasoryhmien poistoa vaatineet pelkäsivät tasoryhmien ylläpitävän ja kasvattavan maan luokkaeroja.Oppilaiden matematiikan osaamisen lasku on suorassa ajallisessa yhteydessä tasoryhmien poistoon.
Pisa 2012 -tutkimuksessa Suomi löytyy matematiikan osaamisessa 12. sijalta, kun vuonna 2003 Suomi sijoittui toiseksi.Se, että vähemmän lahjakkaita lapsia tuetaan ei voi tarkoittaa sitä, että lahjakkaimmat kärsivät.
Tasoryhmistä on tehty runsaasti tutkimuksia ympäri maailman:
Monien meta-analyysien perusteella tasoryhmissä oppimisen tehokkuuteen vaikuttaa järjestelmän laatu. Jos kurssisisältö räätälöidään oppilaiden osaamistason mukaan, hyötyvät jokaisen tason koululaiset.
Tutkimusten mukaan tasoryhmillä on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia akateemiseen minäkäsitykseen ja niin ikään jatko-opintojen todennäköisyyteen sekä menestymiseen akateemisissa opinnoissa.
Tutkimusten mukaan oppilaat hyötyvät tasoryhmistä niin koulutuksellisesti kuin sosiaalisesti.Tasoryhmät lisäävät oppimisen ilon tunnetta kaikissa ryhmissä. Kaikilla tulisi olla oikeus oppimisen ilo tunteeseen. Sitä nykyjärjestelmä ei suo.
Nykyinen tasoryhmätön peruskoulu on tehoton. Kaikki kärsivät. Kaikken heikoimmin matematiikassa menestyvät eivät saa tarpeeksi tukea opiskeluun, ja parhaiten menestyneet kärsivät siitä, kun toiset oppilaat häiritsevät tunteja.
Tasoryhmien aikaan oli yleistä, että pitkän matematiikan tunnilla ei ollut minkäänlaisia kurinpito-ongelmia, mutta lyhyessä kylläkin.
Nämä kurinpito-ongelmat koskevat nykyään koko koulujärjestelmää. Tasoryhmillä myös häiriökäyttäytymisen kitkemiseen olisi resursseja.Tutkimusten mukaan osaamisen tunne matematiikassa nostaa oppimistuloksia muissakin aineissa.
Ei muuta kuin tekemään kansalaisaloitetta tasoryhmien palauttamisen puolesta.
Alkaa olla hyvin monella mitta täysi tähän "kaikille kaikkea" yhteiskuntaan.
Lahjakkaille oppilaille ei riitä haasteita ja eikä seurauksena motivaatiota opiskeluun. He alisuorittavat saaden kuitenkin ihan kelpo numeroita vähällä vaivalla. Ei opita tekemään töitä opiskelun eteen, ei hyödynnetä täyttä potentiaalia. Koko elämä saattaa opiskelujen saralla mennä alisuorittamiseksi.
Miksi tätä ei saa sanoa ääneen? Miksi tasapäistetään, mennään kaikkialla sen keskiarvoisen oppilaan tahdilla? Oppimisvaikeuksista kärsivät saavat kyllä apua ja tukiopetusta. Toisen ääripään oppilaat unohdetaan, koska he pärjäävät ihan hyvin ja se riittää koulujärjestelmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PISA tulokset ovat muuten alkaneet laskea siitä lähtien, kun koulujen tasoryhmät poistettin.
Sanomattakin on selvää, että oppilaiden jakaminen yläkoululta alkaen kolmeen tasoryhmään (lyhyt, keskipitkä ja pitkä) oli kaikkien etu.
Tasoryhmistä luovuttiin Suomessa 80-luvulla. Tasoryhmien poistoa vaatineet pelkäsivät tasoryhmien ylläpitävän ja kasvattavan maan luokkaeroja.Oppilaiden matematiikan osaamisen lasku on suorassa ajallisessa yhteydessä tasoryhmien poistoon.
Pisa 2012 -tutkimuksessa Suomi löytyy matematiikan osaamisessa 12. sijalta, kun vuonna 2003 Suomi sijoittui toiseksi.Se, että vähemmän lahjakkaita lapsia tuetaan ei voi tarkoittaa sitä, että lahjakkaimmat kärsivät.
Tasoryhmistä on tehty runsaasti tutkimuksia ympäri maailman:
Monien meta-analyysien perusteella tasoryhmissä oppimisen tehokkuuteen vaikuttaa järjestelmän laatu. Jos kurssisisältö räätälöidään oppilaiden osaamistason mukaan, hyötyvät jokaisen tason koululaiset.
Tutkimusten mukaan tasoryhmillä on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia akateemiseen minäkäsitykseen ja niin ikään jatko-opintojen todennäköisyyteen sekä menestymiseen akateemisissa opinnoissa.
Tutkimusten mukaan oppilaat hyötyvät tasoryhmistä niin koulutuksellisesti kuin sosiaalisesti.Tasoryhmät lisäävät oppimisen ilon tunnetta kaikissa ryhmissä. Kaikilla tulisi olla oikeus oppimisen ilo tunteeseen. Sitä nykyjärjestelmä ei suo.
Nykyinen tasoryhmätön peruskoulu on tehoton. Kaikki kärsivät. Kaikken heikoimmin matematiikassa menestyvät eivät saa tarpeeksi tukea opiskeluun, ja parhaiten menestyneet kärsivät siitä, kun toiset oppilaat häiritsevät tunteja.
Tasoryhmien aikaan oli yleistä, että pitkän matematiikan tunnilla ei ollut minkäänlaisia kurinpito-ongelmia, mutta lyhyessä kylläkin.
Nämä kurinpito-ongelmat koskevat nykyään koko koulujärjestelmää. Tasoryhmillä myös häiriökäyttäytymisen kitkemiseen olisi resursseja.Tutkimusten mukaan osaamisen tunne matematiikassa nostaa oppimistuloksia muissakin aineissa.
Ei muuta kuin tekemään kansalaisaloitetta tasoryhmien palauttamisen puolesta.
Alkaa olla hyvin monella mitta täysi tähän "kaikille kaikkea" yhteiskuntaan.
Lahjakkaille oppilaille ei riitä haasteita ja eikä seurauksena motivaatiota opiskeluun. He alisuorittavat saaden kuitenkin ihan kelpo numeroita vähällä vaivalla. Ei opita tekemään töitä opiskelun eteen, ei hyödynnetä täyttä potentiaalia. Koko elämä saattaa opiskelujen saralla mennä alisuorittamiseksi.
Miksi tätä ei saa sanoa ääneen? Miksi tasapäistetään, mennään kaikkialla sen keskiarvoisen oppilaan tahdilla? Oppimisvaikeuksista kärsivät saavat kyllä apua ja tukiopetusta. Toisen ääripään oppilaat unohdetaan, koska he pärjäävät ihan hyvin ja se riittää koulujärjestelmälle.
No kyllä se esim Helsingissä ihan sanotaan. Täällä profiloituu koulut jo ihan selkeästi sen oppilasaineksen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätön keskustelu. Oletteko te kaikki jotain persuja, kun huoli "valtion tekemästä aivopesusta" tuntuu olevan näin suurta? Tosiasia on se, että varhaiskasvatusta tarvitaan ensisijaisesti sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Niiden opettamiseen on vaikea keskittyä enää koulussa, kun pitäisi jo opetella ihan muita asioita.
Kyllä kotihoidossa oleva lapsi tapaa muita lapsia esimerkiksi kerhoissa, avoimessa päiväkodissa, harrastuksissa tai leikkipuiston hiekkalaatikolla. Puhumattakaan muista kotihoidossa olevista perheistä, joiden kanssa voi kyläillä puolin ja toisin. Ennemmin näkisin tällaisten ihmissuhteiden kehittämisen olevan hedelmällisiä, sillä ne perustuvat ihmissuhteiden luomiseen, kehittämiseen ja hoitamiseen (eli vapaaehtoisuuteen), eikä siihen et läntätään 20 lasta samaan ryhmään joka päivä, ja ns. pakotetaan toimimaan yhdessä.
Esimerkiksi päiväkodissa ratkotaan eri tavalla konfliktitilanteita ja riitoja kuin "ulkomaailmassa", päiväkodissa kun on ne samat kaverit päivästä toiseen ja ryhmänä on toimittava joka päivä. Kaikessa on puolensa, mutta kyllä kotikasvatuskin voi mahdollistaa oppimistilanteita ja asioita, joita pk:n varhaiskasvatuksessa ei juuri sen järjestelmän ja "lössin" takia ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PISA tulokset ovat muuten alkaneet laskea siitä lähtien, kun koulujen tasoryhmät poistettin.
Sanomattakin on selvää, että oppilaiden jakaminen yläkoululta alkaen kolmeen tasoryhmään (lyhyt, keskipitkä ja pitkä) oli kaikkien etu.
Tasoryhmistä luovuttiin Suomessa 80-luvulla. Tasoryhmien poistoa vaatineet pelkäsivät tasoryhmien ylläpitävän ja kasvattavan maan luokkaeroja.Oppilaiden matematiikan osaamisen lasku on suorassa ajallisessa yhteydessä tasoryhmien poistoon.
Pisa 2012 -tutkimuksessa Suomi löytyy matematiikan osaamisessa 12. sijalta, kun vuonna 2003 Suomi sijoittui toiseksi.Se, että vähemmän lahjakkaita lapsia tuetaan ei voi tarkoittaa sitä, että lahjakkaimmat kärsivät.
Tasoryhmistä on tehty runsaasti tutkimuksia ympäri maailman:
Monien meta-analyysien perusteella tasoryhmissä oppimisen tehokkuuteen vaikuttaa järjestelmän laatu. Jos kurssisisältö räätälöidään oppilaiden osaamistason mukaan, hyötyvät jokaisen tason koululaiset.
Tutkimusten mukaan tasoryhmillä on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia akateemiseen minäkäsitykseen ja niin ikään jatko-opintojen todennäköisyyteen sekä menestymiseen akateemisissa opinnoissa.
Tutkimusten mukaan oppilaat hyötyvät tasoryhmistä niin koulutuksellisesti kuin sosiaalisesti.Tasoryhmät lisäävät oppimisen ilon tunnetta kaikissa ryhmissä. Kaikilla tulisi olla oikeus oppimisen ilo tunteeseen. Sitä nykyjärjestelmä ei suo.
Nykyinen tasoryhmätön peruskoulu on tehoton. Kaikki kärsivät. Kaikken heikoimmin matematiikassa menestyvät eivät saa tarpeeksi tukea opiskeluun, ja parhaiten menestyneet kärsivät siitä, kun toiset oppilaat häiritsevät tunteja.
Tasoryhmien aikaan oli yleistä, että pitkän matematiikan tunnilla ei ollut minkäänlaisia kurinpito-ongelmia, mutta lyhyessä kylläkin.
Nämä kurinpito-ongelmat koskevat nykyään koko koulujärjestelmää. Tasoryhmillä myös häiriökäyttäytymisen kitkemiseen olisi resursseja.Tutkimusten mukaan osaamisen tunne matematiikassa nostaa oppimistuloksia muissakin aineissa.
Ei muuta kuin tekemään kansalaisaloitetta tasoryhmien palauttamisen puolesta.
Alkaa olla hyvin monella mitta täysi tähän "kaikille kaikkea" yhteiskuntaan.
Lahjakkaille oppilaille ei riitä haasteita ja eikä seurauksena motivaatiota opiskeluun. He alisuorittavat saaden kuitenkin ihan kelpo numeroita vähällä vaivalla. Ei opita tekemään töitä opiskelun eteen, ei hyödynnetä täyttä potentiaalia. Koko elämä saattaa opiskelujen saralla mennä alisuorittamiseksi.
Miksi tätä ei saa sanoa ääneen? Miksi tasapäistetään, mennään kaikkialla sen keskiarvoisen oppilaan tahdilla? Oppimisvaikeuksista kärsivät saavat kyllä apua ja tukiopetusta. Toisen ääripään oppilaat unohdetaan, koska he pärjäävät ihan hyvin ja se riittää koulujärjestelmälle.
No kyllä se esim Helsingissä ihan sanotaan. Täällä profiloituu koulut jo ihan selkeästi sen oppilasaineksen mukaan.
Lähinnä yläasteesta alkaen, lukiosta puhumattakaan. Mutta ne opiskelumallit ja toimintatavat luodaan jo siellä ala-asteella, joka on suurimmalla osalla se lähikoulu.
Ohjautuuko lapsi tasoiseensa kouluun, etenkään jos vanhemmat eivät erityisemmin tue tavoitteellista opiskelua (juurikin jos on kyse vaikka matalan koulutustason vanhempien lapsesta, joille koulutus ei ole niin tärkeä prioriteetti)? Mä olen ymmärtänyt, että ne vanhemmat, jotka hakevat lapselleen koulupaikkaa vaikka syk:iin tai norssiin ovat itsekin usein korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia. Näin kärjistäen. Mutta jos puhutaan tasoryhmistä eikä haluta tukea luokkaerojen kasvua, eikä koulutustasojen periytyvyyttä niin se vähän huonommista lähtökodista tuleva lahjakas lapsi hyötyisi eniten tasoryhmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PISA tulokset ovat muuten alkaneet laskea siitä lähtien, kun koulujen tasoryhmät poistettin.
Sanomattakin on selvää, että oppilaiden jakaminen yläkoululta alkaen kolmeen tasoryhmään (lyhyt, keskipitkä ja pitkä) oli kaikkien etu.
Tasoryhmistä luovuttiin Suomessa 80-luvulla. Tasoryhmien poistoa vaatineet pelkäsivät tasoryhmien ylläpitävän ja kasvattavan maan luokkaeroja.Oppilaiden matematiikan osaamisen lasku on suorassa ajallisessa yhteydessä tasoryhmien poistoon.
Pisa 2012 -tutkimuksessa Suomi löytyy matematiikan osaamisessa 12. sijalta, kun vuonna 2003 Suomi sijoittui toiseksi.Se, että vähemmän lahjakkaita lapsia tuetaan ei voi tarkoittaa sitä, että lahjakkaimmat kärsivät.
Tasoryhmistä on tehty runsaasti tutkimuksia ympäri maailman:
Monien meta-analyysien perusteella tasoryhmissä oppimisen tehokkuuteen vaikuttaa järjestelmän laatu. Jos kurssisisältö räätälöidään oppilaiden osaamistason mukaan, hyötyvät jokaisen tason koululaiset.
Tutkimusten mukaan tasoryhmillä on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia akateemiseen minäkäsitykseen ja niin ikään jatko-opintojen todennäköisyyteen sekä menestymiseen akateemisissa opinnoissa.
Tutkimusten mukaan oppilaat hyötyvät tasoryhmistä niin koulutuksellisesti kuin sosiaalisesti.Tasoryhmät lisäävät oppimisen ilon tunnetta kaikissa ryhmissä. Kaikilla tulisi olla oikeus oppimisen ilo tunteeseen. Sitä nykyjärjestelmä ei suo.
Nykyinen tasoryhmätön peruskoulu on tehoton. Kaikki kärsivät. Kaikken heikoimmin matematiikassa menestyvät eivät saa tarpeeksi tukea opiskeluun, ja parhaiten menestyneet kärsivät siitä, kun toiset oppilaat häiritsevät tunteja.
Tasoryhmien aikaan oli yleistä, että pitkän matematiikan tunnilla ei ollut minkäänlaisia kurinpito-ongelmia, mutta lyhyessä kylläkin.
Nämä kurinpito-ongelmat koskevat nykyään koko koulujärjestelmää. Tasoryhmillä myös häiriökäyttäytymisen kitkemiseen olisi resursseja.Tutkimusten mukaan osaamisen tunne matematiikassa nostaa oppimistuloksia muissakin aineissa.
Ei muuta kuin tekemään kansalaisaloitetta tasoryhmien palauttamisen puolesta.
Alkaa olla hyvin monella mitta täysi tähän "kaikille kaikkea" yhteiskuntaan.
Lahjakkaille oppilaille ei riitä haasteita ja eikä seurauksena motivaatiota opiskeluun. He alisuorittavat saaden kuitenkin ihan kelpo numeroita vähällä vaivalla. Ei opita tekemään töitä opiskelun eteen, ei hyödynnetä täyttä potentiaalia. Koko elämä saattaa opiskelujen saralla mennä alisuorittamiseksi.
Miksi tätä ei saa sanoa ääneen? Miksi tasapäistetään, mennään kaikkialla sen keskiarvoisen oppilaan tahdilla? Oppimisvaikeuksista kärsivät saavat kyllä apua ja tukiopetusta. Toisen ääripään oppilaat unohdetaan, koska he pärjäävät ihan hyvin ja se riittää koulujärjestelmälle.
No kyllä se esim Helsingissä ihan sanotaan. Täällä profiloituu koulut jo ihan selkeästi sen oppilasaineksen mukaan.
Lähinnä yläasteesta alkaen, lukiosta puhumattakaan. Mutta ne opiskelumallit ja toimintatavat luodaan jo siellä ala-asteella, joka on suurimmalla osalla se lähikoulu.
Ohjautuuko lapsi tasoiseensa kouluun, etenkään jos vanhemmat eivät erityisemmin tue tavoitteellista opiskelua (juurikin jos on kyse vaikka matalan koulutustason vanhempien lapsesta, joille koulutus ei ole niin tärkeä prioriteetti)? Mä olen ymmärtänyt, että ne vanhemmat, jotka hakevat lapselleen koulupaikkaa vaikka syk:iin tai norssiin ovat itsekin usein korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia. Näin kärjistäen. Mutta jos puhutaan tasoryhmistä eikä haluta tukea luokkaerojen kasvua, eikä koulutustasojen periytyvyyttä niin se vähän huonommista lähtökodista tuleva lahjakas lapsi hyötyisi eniten tasoryhmistä.
Esim meidän alueella vain joku 10 prossaa menee lähikouluun. Suurin osa shoppaa jo päiväkodin ja eskarin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yöeläin kirjoitti:
Haloo!
Ei varhaiskasvatuksesta olla tekemässä pakollista vaan 🚩 ILMAISTA!🚩
Millähän rahalla?
Vierailija kirjoitti:
yöeläin kirjoitti:
Haloo!
Ei varhaiskasvatuksesta olla tekemässä pakollista vaan 🚩 ILMAISTA!🚩
Millähän rahalla?
Veronmaksajilta peritään lisää veroja, vaikka olisi lapsetonkin, jotta isotuloiset saisivat lapsensa 20 tunniksi ilmaiseksi päivähoitoon. Samaan aikaan työttömien lapset eivät pääse sinne lainkaan. Äly hoi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yöeläin kirjoitti:
Haloo!
Ei varhaiskasvatuksesta olla tekemässä pakollista vaan 🚩 ILMAISTA!🚩
Millähän rahalla?
Veronmaksajilta peritään lisää veroja, vaikka olisi lapsetonkin, jotta isotuloiset saisivat lapsensa 20 tunniksi ilmaiseksi päivähoitoon. Samaan aikaan työttömien lapset eivät pääse sinne lainkaan. Äly hoi!
Työttömien lapset pääsee sinne jo nyt, jurikin tuoksi 20 tunniksi. Pienillä tuloilla ilmaiseksi.
En ymmärrä miksi halutaan ymmärtää tahallaan väärin.. Kyllä itsekkin olen huolissani niistä lapsista jotka TALOUSTILANTEEN takia (se että ei ole varaa laittaa lasta hoitoon/paikkaan jossa saa varhaiskasvatusta) ei pääse varhaiskasvatuksen piiriin, sillä usein juuri niissä perheissä eniten kaivattaisiin tukea ja varhaiskasvatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätön keskustelu. Oletteko te kaikki jotain persuja, kun huoli "valtion tekemästä aivopesusta" tuntuu olevan näin suurta? Tosiasia on se, että varhaiskasvatusta tarvitaan ensisijaisesti sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Niiden opettamiseen on vaikea keskittyä enää koulussa, kun pitäisi jo opetella ihan muita asioita.
Kyllä kotihoidossa oleva lapsi tapaa muita lapsia esimerkiksi kerhoissa, avoimessa päiväkodissa, harrastuksissa tai leikkipuiston hiekkalaatikolla. Puhumattakaan muista kotihoidossa olevista perheistä, joiden kanssa voi kyläillä puolin ja toisin. Ennemmin näkisin tällaisten ihmissuhteiden kehittämisen olevan hedelmällisiä, sillä ne perustuvat ihmissuhteiden luomiseen, kehittämiseen ja hoitamiseen (eli vapaaehtoisuuteen), eikä siihen et läntätään 20 lasta samaan ryhmään joka päivä, ja ns. pakotetaan toimimaan yhdessä.
Esimerkiksi päiväkodissa ratkotaan eri tavalla konfliktitilanteita ja riitoja kuin "ulkomaailmassa", päiväkodissa kun on ne samat kaverit päivästä toiseen ja ryhmänä on toimittava joka päivä. Kaikessa on puolensa, mutta kyllä kotikasvatuskin voi mahdollistaa oppimistilanteita ja asioita, joita pk:n varhaiskasvatuksessa ei juuri sen järjestelmän ja "lössin" takia ole mahdollista.
Eihän tuollaisessa kuvaamassasi kotikasvattamisessa ole mitään ongelmaa, vaan siinä että kaikilla se ei ole tuollaista. Kaikki lapset eivät saa kotona edes kunnon lämmintä kotiruokaa saati sitten kerhoista ja harrastuksista yms puhumattakaan. En usko että OAJ on yhtään huolissaan niistä, jotka panostavat lapsensa kasvatukseen yhtä paljon kuin esimerkissäsi, vaan siitä enenemissä määrin kasvavasta syrjäytyneiden vanhempien "kasvattamista" lapsista joiden koulukypsyys on huomattavasti jäljessä verrattuna niihin jotka ovat käyneet päiväkodin (tai saaneet hyvän kotihoidon). Suomessa on paljon perheitä joilla ei mene hyvin ja yleensä juuri ne perheet on niitä vähävaraisia jotka ei heikon taloustilanteen takia laita lastaan varhaiskasvatuksen piiriin.
Vähävaraisuus ei ole nytkään este viedä päivähoitoon. Sehän on lähes nollalaskutus kaikista köyhimmille tai sitten nolla. Kun vanhempien tulot nousee, voi syntyä loukkuja,joissa päiväkotimaksujen nousu, verotus ja tukien lasku ei kannusta viemään päivähoitoon! Jos lasta ei saa vietyä ilmaiseksikaan neljäksi tunniksi päivähoitoon näissä ns.sossuperheissä, on elämänhallinta jo täysin pielessä ja lasten huostaanotto perusteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mammat taas vedelleet mutkat suoriksi! Huoli on sellaisista lapsista, jotka ovat kotona, mutta käytännössä lähes heitteillä. Vanhemmilla ongelmia: alkoholi, huumeet, mielenterveys, työttömyys jne. Lapsen hyvinvoinnin kannalta olisi paljon parempi olla edes puolipäiväisesti päiväkodissa, saada lämmin ateria sekä erilaisia virikkeitä. Onko mammojen vaikea ymmärtää, että kaikilla ei todellakaan mene niin hyvin kuin heillä itsellään. Vai kalahtiko kalikka?
Miksi OAJ ei saisi olla huolissaan jäsentensä työllisyydestä? Kyseessähän on ammattijärjestö /etujärjestö samalla tavalla kuin vaikka Tehy. Jokainen järjestö ajaa jäsentensä etuja, kyse ei ole viihdytysjoukoista.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei voida enää aivopestä keskitetysti ja tehokkaasti?
On uhkakuva siitä, että pojat voivat haluta olla poikia ja tytöt tyttöjä. On myös olemassa vaara, että lapset oppivat realistisen maailmankuvan, esim. monikulttuurisuuden suhteen.
Kääriydy folioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten laadukasta se varhaiskasvatus sitten on suurissa ryhmissä? Mun tuttavapiirissä on kolme lastentarhanopettajaa. Kaikki stressaavat sitä, kun ryhmät ovat liian suuria ja työtään ei pysty tekemään kunnolla. Välillä ovat yksin yli 20 lapsen kanssa...
Kaikki ovat vastuuntuntoisia ja kaksi harkitsee alan vaihtoa, koska kokee niin suurta huolta siitä, miten huono tilanne päiväkodeissa nyt on. Yksi on alle 3-v ryhmässä ha vannotti mua, etten laita omaa lasta päiväkotiin alle 3-vuotiaana. Sanoi, että hirveintä on se, kun tuon ikäiset kaipaa paljon sylissä olemista ja kun syliin ei mahdu kuin kaksi kerrallaan. Että mitä se tekee lapsille, kun eivät saa kylliksi aikuisen huomiota ja läheisyyttä.
En ymmärrä, miksi nykyisenä massatyöttömyyden aikoina ei palkata lisää aikuisia päivähoitoon. Haastatteluilla ja psykologisilla tutkimuksilla seulottaisiin halukkaista lapsityöhön sopivat, heille vuoden oppisopimuskoulutus työhön. Rahat voisi ottaa puoluetukiaisista, eduskunnan harrasteryhmistä, ministerien autoista ja kaikenlaisista ylimääräisistä herrakerhojen tuista.
Kyllä tässä maassa on paljon koulutettuja lastenhoitajia (lähihoitaja) työttömänä, joilta tuo seula on jo läpäisty. Samoten tässä maassa on myös paljon koulutettuja lto:ita, jotka eivät vain tee alansa töitä vaan opiskelevat pari vuotta pidempään ja menevät muihin hommiin (koska suuret ryhmät, arvostuksen puute ja palkka). Sitä vaan voi ihmetellä, miksi siihen varhaiskasvatukseen ei haluta panostaa, koulutettuja tekijöitä löytyisi. Oikeasti laadukkaasta varhaiskasvatuksesta voitaisiin puhua, jos lapsia olisi 6/aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä kehuskelee antamaansa varhaiskasvatusta, vaan totta on edelleen se, että suomalaisten lasten sosiaaliset taidot on suoraan sanoen aivan paskat. Kiusaaminen on tosi yleistä vuodesta toiseen (Suomi johtaa joitakin tilastoja tässä aiheessa), lapset eivät osaa peruskäytöstapoja eivätkä kunnioita opettajaansa tippaakaan. Yhteisöllisyys, mitä se on? Miks mun pitää ottaa pipo pois päästä tunnilla? Vittu sitä ja vittu tätä. Tää ruoka on ihan paskaa.
Että hienosti kasvatatte lapsenne sietämään erilaisuutta, oppimaan yhteisiä arvoja jne.!
Suurin osa lapsistahan on päiväkodissa. Mikä järjestelmässä mättää, että heistä tulee tuollaisia?
Tutkimusten mukaan alle 3-v kodin ulkopuolisen hoidon aloittaneista tulee todennäköisemmin epäsosiaalisia ja käytökseltään väkivaltaisia. Alle 3-vuotiailla tuo sosiaalistaminen isossa joukossa ei toimi vaan on katastrofi. Mulla on 1,5-v lapsi ja kaikkien vakiokysymys tavatessa on, koska laitan lapsen hoitoon. En ainakaan ennen ensi vuoden syksyä. Mutta selvästi yleinen ajatus on, että yli 1-vuotiaan pitäisi olla muualka hoidossa.
Hitsi, kaikki norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset ovatkin niin älyttömän epäsosiaalisia ja väkivaltaisia... Heillä kun tosiaan suurin osa lapsista on päiväkodissa ihan niistä 1-vuotiaista lähtien. Suomessa n. 60℅ alle kouluikäisistä on päiväkodissa, painottuen kovasti yli 3-vuotiaisiin.
Ja sitten vakikysymys, mihin tutkimukseen perustat alkuperäisen väitteesi?
Parhain terveisin lto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä kehuskelee antamaansa varhaiskasvatusta, vaan totta on edelleen se, että suomalaisten lasten sosiaaliset taidot on suoraan sanoen aivan paskat. Kiusaaminen on tosi yleistä vuodesta toiseen (Suomi johtaa joitakin tilastoja tässä aiheessa), lapset eivät osaa peruskäytöstapoja eivätkä kunnioita opettajaansa tippaakaan. Yhteisöllisyys, mitä se on? Miks mun pitää ottaa pipo pois päästä tunnilla? Vittu sitä ja vittu tätä. Tää ruoka on ihan paskaa.
Että hienosti kasvatatte lapsenne sietämään erilaisuutta, oppimaan yhteisiä arvoja jne.!
Suurin osa lapsistahan on päiväkodissa. Mikä järjestelmässä mättää, että heistä tulee tuollaisia?
Tutkimusten mukaan alle 3-v kodin ulkopuolisen hoidon aloittaneista tulee todennäköisemmin epäsosiaalisia ja käytökseltään väkivaltaisia. Alle 3-vuotiailla tuo sosiaalistaminen isossa joukossa ei toimi vaan on katastrofi. Mulla on 1,5-v lapsi ja kaikkien vakiokysymys tavatessa on, koska laitan lapsen hoitoon. En ainakaan ennen ensi vuoden syksyä. Mutta selvästi yleinen ajatus on, että yli 1-vuotiaan pitäisi olla muualka hoidossa.
Jännä juttu... meillä on koko suku täynnä opettajia. K.A.I.K.K.I heistä ovat olleet hoitovapaalla 7-10 vuotta, eli varhaiskasvattaneet lapsensa. Ja lapset ovat hyvin käyttäytyviä lapsia.
Edes opettajat eivät näytä luottavan varhaiskasvatukseen. Vai pelkäävätkö he aivopesua hekin?
Todella jännä... Meilläkin on suku täynnä opettajia ja KAIKKI ovat vieneet lapset hoitoon viimeistään 2-vuotiaina. Lasten päivät toki ovat olleet maltillisen mittaisia ja lomat pitkiä.
Vierailija kirjoitti:
On mammat taas vedelleet mutkat suoriksi! Huoli on sellaisista lapsista, jotka ovat kotona, mutta käytännössä lähes heitteillä. Vanhemmilla ongelmia: alkoholi, huumeet, mielenterveys, työttömyys jne. Lapsen hyvinvoinnin kannalta olisi paljon parempi olla edes puolipäiväisesti päiväkodissa, saada lämmin ateria sekä erilaisia virikkeitä. Onko mammojen vaikea ymmärtää, että kaikilla ei todellakaan mene niin hyvin kuin heillä itsellään. Vai kalahtiko kalikka?
Miksi OAJ ei saisi olla huolissaan jäsentensä työllisyydestä? Kyseessähän on ammattijärjestö /etujärjestö samalla tavalla kuin vaikka Tehy. Jokainen järjestö ajaa jäsentensä etuja, kyse ei ole viihdytysjoukoista.
Jos vanhemmilla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, ei se 4h päivässä päiväkodissa ole ratkaisu mihinkään, kun lapsi joutuu joka tapauksessa olemaan loput 20h vuorokaudesta (+ viikonloput ja lomat) kotona.
Kai te mammat tajuatte, että varhaiskasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on myös tunnistaa lapset, joilla on lukivaikeus tai muita erityistarpeita. Jos teidän yliopistokoulutus ei satu olemaan erityispedagogiikasta, ette pysty tarjoamaan lapselle varhaista tukea näihin ongelmiin koska ette välttämättä tunnista ongelmia tai niihin viittaavia asioita yhtä varhain kuin ne päiväkodissa tunnistettaisiin.
Ongelmiin pitäisi myös saada tukea viimeistään esikouluiässä ja mielellään jo aiemmin, koska jos ongelmat huomataan ja niihin puututaan vasta ensimmäisellä luokalla, lapsi jää niin auttamattomasti jälkeen, että moni ei pysty enää kaventamaan eroa muihin oppilaisiin ja tämä vahingoittaa koulumenestyksen lisäksi myös lapsen itsetuntoa, ja ongelmat voivat kasautua vielä entisestään tästä vuosien myötä. Aika paljon vähemmillä seurauksilla päästäisiin sillä, että lapsen erityistarpeet tunnistettaisiin pätevien varhaiskasvattajien toimesta jo päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Kai te mammat tajuatte, että varhaiskasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on myös tunnistaa lapset, joilla on lukivaikeus tai muita erityistarpeita. Jos teidän yliopistokoulutus ei satu olemaan erityispedagogiikasta, ette pysty tarjoamaan lapselle varhaista tukea näihin ongelmiin koska ette välttämättä tunnista ongelmia tai niihin viittaavia asioita yhtä varhain kuin ne päiväkodissa tunnistettaisiin.
Ongelmiin pitäisi myös saada tukea viimeistään esikouluiässä ja mielellään jo aiemmin, koska jos ongelmat huomataan ja niihin puututaan vasta ensimmäisellä luokalla, lapsi jää niin auttamattomasti jälkeen, että moni ei pysty enää kaventamaan eroa muihin oppilaisiin ja tämä vahingoittaa koulumenestyksen lisäksi myös lapsen itsetuntoa, ja ongelmat voivat kasautua vielä entisestään tästä vuosien myötä. Aika paljon vähemmillä seurauksilla päästäisiin sillä, että lapsen erityistarpeet tunnistettaisiin pätevien varhaiskasvattajien toimesta jo päiväkodissa.
Neuvolan viisivuotisseula on kattava. Ja esim kerhojen ohjaajat on usein pätevämpiä kuin lastenhoitajat. Ja ainajan voi eskariin kehittää tehotarkastukset, nykyisen mateluvauhdin sijaan, jolloin avun ehtii saada silti jo eskarissa. Lukihäiriö ja adhd on myös voimakkaasti periytyviä, joten vanhemmat yleensä tunnistaa ne muita paremmin.
Alue: Aihe vapaa
Tulevaisuudenvisioita on niin monenlaisia, ettei niissä pysy erkkikään mukana.
Vuonna 2050 maailma on islamistien.
Vuonna 2050 maailma on täynnä robotteja, eikä ihmisillä ole enää virkaa.
Vuonna 2050 elämme kuolevassa maailmassa, jossa vesi on kortilla ja Suomenkin pohjavedet omistaa Nestlé.
Vuonna 2050 Suomessa on 200 miljoonaa pakolaista ja lisää tulossa.
Vuonna 2050 ihmiskunta on tuhoutunut.
Vuonna 2050 vain eliitillä on varaa edes hengittää, turhan väestön annetaan kuolla.
Mene ja tiedä, kenties kaikki tämä on totta samanaikaisesti...