Lue keskustelun säännöt.
Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
11.08.2016 |
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6963)
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi Mystikon kokemus siitä, onko ns. valaistuminen pysyvä olotila, vai vaihteleeko se?
Huomaan itse tempautuvani tämän maailman asioihin vielä aika herkästi, ja lisäksi turvaudun vanhoihin pahoihin tapoihini (ylensyönti, pelaaminen) jos taas samastun liikaa kokemukseeni.
Itse yhteyden syntyminen uuteen tietoisuudentasoon on kyllä pysyvä asia, mutta on mahdollista peittää tämä uusi näkemys kokonaankin egosamaistumisen ja maailman uskomuksiin palaamisen alle.
Ongelma on se, että valaistunut ihminen ei ole enää oikeastaan tämän maailman olento lainkaan: tämä kolmiulotteisten fyysisten olentojen kansoittama tietoisuudentaso ei ole hänen kotitasonsa. Hänen on kuitenkin, pysyäkseen maailmassa jonka muut näkevät ja voidakseen kommunikoida sen fyysisiksi kehoiksi itsensä kokevien asukkaiden kanssa, pidettävä kiinni tietystä joukosta ihmiskunnan perususkomuksia. Hänen on siis säilytettävä jotain vanhasta minästään niin kauan kuin tahtoo olla täällä. Koska ihminen on kuitenkin elänyt samaistuneena siihen vanhaan minäänsä kauan, ja sen tasolla on omanlaisensa nautinnot joihin on tottunut, niin on aina syytä varjella omaa henkistä tasoaan, ettei vahingossa luisu tottumuksesta kokonaan vanhaan tietoisuuden tasoon.
Jeesuskin lähti välillä erämaihin ja yksinäisyyteen, irti maailman uskomuksista ja joka puolelta huutavista väitteistä, että se mitä ihmiset näkevät on totuus. Itse meditoin pitämällä yllä mahdollisuuksien mukaan hiljaista, kuuntelevaa ja ajatuksetonta tietoisuudentilaa, samoin rajoitan tämän maailman uskomuksia levittävän materiaalin kuten uutisten tai viihteen kulutustani. Maailman suggestiokoneisto on käynnissä koko ajan, ja pyrkii vetämään jokaisen uskomaan kuten maailma itse uskoo. Tavalla tai toisella siltä on suojeltava itseään niin kauan kuin on tällä olemisen tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä102 kirjoitti:
Etsivä löytää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsivä löytää:
En todellakaan pahastu.
On mielenkiintoista lukea edistymistäsi, koska tunnistan paljon itseäni. Polku muistuttaa samaa fundamentalisesesta taustasta lähtien. Odotan myös, milloin nämä jumistukset poistuisivat lopullisesti.... Saan aina oivalluksia, ja ehdin jo ajatella "joko nyt", mutta sitten taaaas tulee jotain uutta tilalle.
Minullakin de Mello taisi olla ensimmäinen kirja. Olen tosin lukenut sen jo viidesti. Tolle oli toinen, sen luin uudelleen tämän ketjun innoittamana. Joka kerta kirjoista avautuu uusia näkökantoja.
Saanko kysyä, mikä oli se saamasi tekniikka, jolla et samaistu kehoon? Onko muukin tapa kuin se, että on läsnä ja katsoo itseään ulkopuolelta?
Ap
Ihmeiden Oppikurssi on se menetelmä, josta puhun. Se tosin ei tähtää pelkästään kehoon samastumisen poistamiseen, vaan koko ajattelumaailman mullistamiseen. Se tuotiin eteeni ensimmäistä kertaa jo sielun pimeän yön aikana, mutta en silloin ymmärtänyt siitä hölkäsen pöläystä. Yritin toiseenkin kertaan lukea kirjaa pari vuotta myöhemmin, mutta taas sama ymmärtämättömyys esti minua etenemästä asiassa. Vasta kun luin G. Renardin kirjat, jotka ovat eräänlaista johdatusta Oppikurssiin, pääsin asiassa eteenpäin. Täytyy tietysti muistaa, että Renardin kirjat ovat ihmisen kirjoittamia ja siten saattavat sisältää virheitä, mutta kokonaisuutena niistä saa kyllä hyvän tiivistelmän Oppikurssin asioista. Renard kertoo niissä selkokielellä myös näistä yksittäisistä menetelmistä, joita olen ottanut käyttööni. Muistan lukeneeni, että kristitty mystikko ei ole näihin kirjoihin tutustunut, mutta niissä on paljon samaa kuin mistä mystikko puhuu kokemustensa pohjalta.
En ole tosiaan lukenut, mutta kuulostaa huolestuttavalta jos hengellinen menetelmä tähtää 'ajattelumaailman mullistamiseen'.
Oma näkemykseni on, että parhaat ja puhtaimmat opetukset ovat yksinkertaisia, niin että ne vievät mielen kohti hiljaisuutta eivätkä niinkään synnytä halua ymmärtää jokin monimutkainen opetus. Koska juuri mielen hiljaisuus on avain, ajattelun tason ylittäminen. Ajattelemalla tai ajatusmaailmaa mullistamalla ei voi löytää sitä, mikä on aivan toisella tasolla kuin koko ajattelu. Yleensä riittää varsin yksinkertaisten hengellisten totuuksien tietäminen (kuten sen, että pohjimmiltaan on Itse se mitä etsii) , ei tarvita monimutkaisia ajatusrakennelmia. Jumalan valtakunta on lasten kaltaisten, niiden jotka eivät tee yksinkertaisista asioista monimutkaisia.
Eckhart Tolle esimerkiksi pysyy hyvin hiljaisuuden suuntaan osoittamisessa. Tiedän, että siksi moni luettuaan kirjan pettyy, että eihän siinä ollut oikein mitään. Ei niin, ei älylle sisältöä pureksittavaksi, ei ihmeellisiä oppikokonaisuuksia ja teorioita. Kuitenkin juuri hiljaisuutta harjoittamalla löytää todennäköisimmin sen mitä etsii. Etsijä on jo itse se mitä etsii - täytyy vain olla riittävästi ajattelevan mielen hiljaisuudessa, että sen oivaltaa.
Minä olen käsittänyt Oppikurssin niin, että sen ei ole tarkoitus olla mikään uusi uskomusjärjestelmä vaan nimenomaan työkalu aiempien poistamiseen, jotta aito Tietoisuus voisi saada tilaa mielessä. Näin se itse asiassa toteaakin melko alussa, eli oikeastaan kyse on samasta poisoppimisesta, mistä de Mello puhuu. Kurssin alussa lukee niin, että sen sisällön voisi oikeastaan tiivistää kahteen lauseeseen: "Mitään todellista ei voi uhata. Mitään epätodellista ei ole olemassa" ja toteaa vielä, että "siinä on Jumalan rauha". Varmaan arvaatkin, että minulle, jolta tuon asian suora kokemus vielä puuttuu, nämä lauseet eivät oikein anna mitään konkreettista. Tarvitsen apua tähän, jotta ylipäätään pääsisin edes sinne hiljaisuuteen asti nykyisessä elämäntilanteessani.
Jos lukisit edes yhden luvun kirjasta, sinun ei tarvitsisi olla toisen käden tietojen varassa tässä asiassa. :) Luulen, että minun lisäkseni IOK on monelle muullekin henkisen tien kulkijalle tuttu, joten mielipiteestäsi voisi olla monelle apua. Jotenkin ajattelen tämän niin, että henki sinussa tunnistaa kyllä hengen IOK:ssa, jos sitä siinä on. Haluaisin luottaa vain omaan arviooni ja sisäiseen opastukseen, mutta en ole asiassa ihan niin pitkällä. Suoritan kyllä kurssia omatoimisesti, mutta epäilys nousee aika ajoin uudestaan pintaan.
Mielenkiintoinen ketju ja kiitokset mystikolle hyvin kirjoitetuista vastauksista. En luokittele itseäni etsijäksi siinä mielessä kun ketjussa puhutaan, ehkä olen tänä päivänä lähinnä agnostikko. Teiltä henkisen tien kulkijoilta haluan kysyä muutamaa asiaa, joihin ainakaan tässä ketjussa ei ole taidettu viitata.
Jos kuolema on eräänlainen illuusio ja lukuisat jälleensyntymät seuraavat ihmistä, niin kuinka monta sielua maapallon vaikutuspiirissä elää ja miksi maapallon väkilukua aina vain kasvaa?
Siitä pääsemmekin luontevasti maan ulkopuolisen elämään ja siihen noudattavatko "vaeltavat sielut" tuntemiamme luonnonlakeja. Onko siis jossain maapallon ulkopuolista elämää siinä muodossa kuin täällä, vai voidaanko sekin selittää mielen illuusiolla? Miksi esimerkisi Jeesus tuli juuri maapallolle vai onko tullut lihaksi jossain muuallakin maailmankaikkeudessa?
Tiedehän ei kaikkea selitä, mutta sulkee pois paljon pyhissä kertomuksissa esitettyjä väitteitä, jotka tosin aina voidaan kumota selittämällä kertomuksen uudella tapaa vertauskuvallisiksi.
Etsivä löytää kirjoitti:
Käyttäjä102 kirjoitti:
Etsivä löytää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsivä löytää:
En todellakaan pahastu.
On mielenkiintoista lukea edistymistäsi, koska tunnistan paljon itseäni. Polku muistuttaa samaa fundamentalisesesta taustasta lähtien. Odotan myös, milloin nämä jumistukset poistuisivat lopullisesti.... Saan aina oivalluksia, ja ehdin jo ajatella "joko nyt", mutta sitten taaaas tulee jotain uutta tilalle.
Minullakin de Mello taisi olla ensimmäinen kirja. Olen tosin lukenut sen jo viidesti. Tolle oli toinen, sen luin uudelleen tämän ketjun innoittamana. Joka kerta kirjoista avautuu uusia näkökantoja.
Saanko kysyä, mikä oli se saamasi tekniikka, jolla et samaistu kehoon? Onko muukin tapa kuin se, että on läsnä ja katsoo itseään ulkopuolelta?
Ap
Ihmeiden Oppikurssi on se menetelmä, josta puhun. Se tosin ei tähtää pelkästään kehoon samastumisen poistamiseen, vaan koko ajattelumaailman mullistamiseen. Se tuotiin eteeni ensimmäistä kertaa jo sielun pimeän yön aikana, mutta en silloin ymmärtänyt siitä hölkäsen pöläystä. Yritin toiseenkin kertaan lukea kirjaa pari vuotta myöhemmin, mutta taas sama ymmärtämättömyys esti minua etenemästä asiassa. Vasta kun luin G. Renardin kirjat, jotka ovat eräänlaista johdatusta Oppikurssiin, pääsin asiassa eteenpäin. Täytyy tietysti muistaa, että Renardin kirjat ovat ihmisen kirjoittamia ja siten saattavat sisältää virheitä, mutta kokonaisuutena niistä saa kyllä hyvän tiivistelmän Oppikurssin asioista. Renard kertoo niissä selkokielellä myös näistä yksittäisistä menetelmistä, joita olen ottanut käyttööni. Muistan lukeneeni, että kristitty mystikko ei ole näihin kirjoihin tutustunut, mutta niissä on paljon samaa kuin mistä mystikko puhuu kokemustensa pohjalta.
En ole tosiaan lukenut, mutta kuulostaa huolestuttavalta jos hengellinen menetelmä tähtää 'ajattelumaailman mullistamiseen'.
Oma näkemykseni on, että parhaat ja puhtaimmat opetukset ovat yksinkertaisia, niin että ne vievät mielen kohti hiljaisuutta eivätkä niinkään synnytä halua ymmärtää jokin monimutkainen opetus. Koska juuri mielen hiljaisuus on avain, ajattelun tason ylittäminen. Ajattelemalla tai ajatusmaailmaa mullistamalla ei voi löytää sitä, mikä on aivan toisella tasolla kuin koko ajattelu. Yleensä riittää varsin yksinkertaisten hengellisten totuuksien tietäminen (kuten sen, että pohjimmiltaan on Itse se mitä etsii) , ei tarvita monimutkaisia ajatusrakennelmia. Jumalan valtakunta on lasten kaltaisten, niiden jotka eivät tee yksinkertaisista asioista monimutkaisia.
Eckhart Tolle esimerkiksi pysyy hyvin hiljaisuuden suuntaan osoittamisessa. Tiedän, että siksi moni luettuaan kirjan pettyy, että eihän siinä ollut oikein mitään. Ei niin, ei älylle sisältöä pureksittavaksi, ei ihmeellisiä oppikokonaisuuksia ja teorioita. Kuitenkin juuri hiljaisuutta harjoittamalla löytää todennäköisimmin sen mitä etsii. Etsijä on jo itse se mitä etsii - täytyy vain olla riittävästi ajattelevan mielen hiljaisuudessa, että sen oivaltaa.
Minä olen käsittänyt Oppikurssin niin, että sen ei ole tarkoitus olla mikään uusi uskomusjärjestelmä vaan nimenomaan työkalu aiempien poistamiseen, jotta aito Tietoisuus voisi saada tilaa mielessä. Näin se itse asiassa toteaakin melko alussa, eli oikeastaan kyse on samasta poisoppimisesta, mistä de Mello puhuu. Kurssin alussa lukee niin, että sen sisällön voisi oikeastaan tiivistää kahteen lauseeseen: "Mitään todellista ei voi uhata. Mitään epätodellista ei ole olemassa" ja toteaa vielä, että "siinä on Jumalan rauha". Varmaan arvaatkin, että minulle, jolta tuon asian suora kokemus vielä puuttuu, nämä lauseet eivät oikein anna mitään konkreettista. Tarvitsen apua tähän, jotta ylipäätään pääsisin edes sinne hiljaisuuteen asti nykyisessä elämäntilanteessani.
Jos lukisit edes yhden luvun kirjasta, sinun ei tarvitsisi olla toisen käden tietojen varassa tässä asiassa. :) Luulen, että minun lisäkseni IOK on monelle muullekin henkisen tien kulkijalle tuttu, joten mielipiteestäsi voisi olla monelle apua. Jotenkin ajattelen tämän niin, että henki sinussa tunnistaa kyllä hengen IOK:ssa, jos sitä siinä on. Haluaisin luottaa vain omaan arviooni ja sisäiseen opastukseen, mutta en ole asiassa ihan niin pitkällä. Suoritan kyllä kurssia omatoimisesti, mutta epäilys nousee aika ajoin uudestaan pintaan.
Anthony de Mellolta kun kysyttiin vastaavaa, että voisiko hän antaa valaistuneen ihmisen mielipiteen siitä tai tästä tiestä, niin hän vastasi jotain tyyliin, että "haluatko tulla jonkun valaistuneen aivopesemäksi". Ja sitä se olisi, jos joku toinen ihminen asettuisi väitetyn valaistuneen statuksensa perusteella auktoriteetiksi ja sanoisi että tuo tie on sinulle huono, tämä hyvä. Lopulta et voi luottaa muuhun kuin omaan sisäiseen johdatukseesi - sekä positiivisiin tuntemuksiin että epäilyksiin.
Ihmisille voi olla henkisesti hyödyllisiä joskus mitä oudoimmat asiat: on jopa ihmisiä jotka ovat oivaltaneet jotain olennaista katsottuaan täysin maallista elokuvaa ja kuultuaan siinä yksittäisen pysäyttävän lauseen. Samoin myös opetukset, jotka eivät ole millään muotoa "täydellisiä", voivat olla yksilöille hyödyllisiä siinä vaiheessa, jossa he ne löytävät. Sitten jos ne lakkaavat olemasta hyödyllisiä, voi etsiä jotain muuta tilalle.
Itse en lukisi tuota kirjaa monestakin syystä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö se voisi sinulle ja monelle muulle olla hyödyllinen. (Niitä syitä miksi en lukisi: en usko sellaiseen prosessiin jolla viesti väitetään saadun; tekstin sävyn ja sisällön perusteella en usko että äänessä on Jeesus kuten väitetään ja muutenkin pidän hyvin epäilyttävänä hankkia opetuksilleen ikään kuin absoluuttista auktoriteettia väittämällä sitä tunnustetun hengellisen opettajan sanelemaksi; ja lisäksi teksti tuntuu intuitiivisesti sekavalta meteliltä tietoisuudessani kun sitä luen, ja yritän pitää tietoisuuteni "clutter free zonena", puhtaana tarpeettomasta ajatussisällöstä. Jos lukisin tuota, tuntisin täyttäväni mieltäni tarpeettomalla monisanaisella ja epäselvästi esitetyllä ajattelulla.)
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ketju ja kiitokset mystikolle hyvin kirjoitetuista vastauksista. En luokittele itseäni etsijäksi siinä mielessä kun ketjussa puhutaan, ehkä olen tänä päivänä lähinnä agnostikko. Teiltä henkisen tien kulkijoilta haluan kysyä muutamaa asiaa, joihin ainakaan tässä ketjussa ei ole taidettu viitata.
Jos kuolema on eräänlainen illuusio ja lukuisat jälleensyntymät seuraavat ihmistä, niin kuinka monta sielua maapallon vaikutuspiirissä elää ja miksi maapallon väkilukua aina vain kasvaa?
Siitä pääsemmekin luontevasti maan ulkopuolisen elämään ja siihen noudattavatko "vaeltavat sielut" tuntemiamme luonnonlakeja. Onko siis jossain maapallon ulkopuolista elämää siinä muodossa kuin täällä, vai voidaanko sekin selittää mielen illuusiolla? Miksi esimerkisi Jeesus tuli juuri maapallolle vai onko tullut lihaksi jossain muuallakin maailmankaikkeudessa?
Tiedehän ei kaikkea selitä, mutta sulkee pois paljon pyhissä kertomuksissa esitettyjä väitteitä, jotka tosin aina voidaan kumota selittämällä kertomuksen uudella tapaa vertauskuvallisiksi.
Näihin varmaan voivat vastata ne perinteisemmin ajattelevat, jotka eivät tulkitse asioita yhtä vertauskuvallisesti kuin minä, ja jotka esimerkiksi uskovat ajan absoluuttiseen todellisuuteen - ilman sitä uskomustahan nuo jälleensyntymisjutut muuttuvat aika erilaisiksi.
Uskon myös että opettajia ilmenee siellä missä opettajia tarvitaan, eikä ole mitään tarvetta että juuri Jeesus ilmenisi muuta kuin sen kerran kuin ilmeni. Muissa ulottuvuuksissa, muina aikoina, muissa paikoissa, on muita Jumalan inspiroimia opettajia. Ja perimmäisessä todellisuudessa kukaan ei tarvitse opettajia eikä vapahtajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä102 kirjoitti:
Etsivä löytää kirjoitti:
Käyttäjä102 kirjoitti:
Etsivä löytää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsivä löytää:
En todellakaan pahastu.
On mielenkiintoista lukea edistymistäsi, koska tunnistan paljon itseäni. Polku muistuttaa samaa fundamentalisesesta taustasta lähtien. Odotan myös, milloin nämä jumistukset poistuisivat lopullisesti.... Saan aina oivalluksia, ja ehdin jo ajatella "joko nyt", mutta sitten taaaas tulee jotain uutta tilalle.
Minullakin de Mello taisi olla ensimmäinen kirja. Olen tosin lukenut sen jo viidesti. Tolle oli toinen, sen luin uudelleen tämän ketjun innoittamana. Joka kerta kirjoista avautuu uusia näkökantoja.
Saanko kysyä, mikä oli se saamasi tekniikka, jolla et samaistu kehoon? Onko muukin tapa kuin se, että on läsnä ja katsoo itseään ulkopuolelta?
Ap
Ihmeiden Oppikurssi on se menetelmä, josta puhun. Se tosin ei tähtää pelkästään kehoon samastumisen poistamiseen, vaan koko ajattelumaailman mullistamiseen. Se tuotiin eteeni ensimmäistä kertaa jo sielun pimeän yön aikana, mutta en silloin ymmärtänyt siitä hölkäsen pöläystä. Yritin toiseenkin kertaan lukea kirjaa pari vuotta myöhemmin, mutta taas sama ymmärtämättömyys esti minua etenemästä asiassa. Vasta kun luin G. Renardin kirjat, jotka ovat eräänlaista johdatusta Oppikurssiin, pääsin asiassa eteenpäin. Täytyy tietysti muistaa, että Renardin kirjat ovat ihmisen kirjoittamia ja siten saattavat sisältää virheitä, mutta kokonaisuutena niistä saa kyllä hyvän tiivistelmän Oppikurssin asioista. Renard kertoo niissä selkokielellä myös näistä yksittäisistä menetelmistä, joita olen ottanut käyttööni. Muistan lukeneeni, että kristitty mystikko ei ole näihin kirjoihin tutustunut, mutta niissä on paljon samaa kuin mistä mystikko puhuu kokemustensa pohjalta.
En ole tosiaan lukenut, mutta kuulostaa huolestuttavalta jos hengellinen menetelmä tähtää 'ajattelumaailman mullistamiseen'.
Oma näkemykseni on, että parhaat ja puhtaimmat opetukset ovat yksinkertaisia, niin että ne vievät mielen kohti hiljaisuutta eivätkä niinkään synnytä halua ymmärtää jokin monimutkainen opetus. Koska juuri mielen hiljaisuus on avain, ajattelun tason ylittäminen. Ajattelemalla tai ajatusmaailmaa mullistamalla ei voi löytää sitä, mikä on aivan toisella tasolla kuin koko ajattelu. Yleensä riittää varsin yksinkertaisten hengellisten totuuksien tietäminen (kuten sen, että pohjimmiltaan on Itse se mitä etsii) , ei tarvita monimutkaisia ajatusrakennelmia. Jumalan valtakunta on lasten kaltaisten, niiden jotka eivät tee yksinkertaisista asioista monimutkaisia.
Eckhart Tolle esimerkiksi pysyy hyvin hiljaisuuden suuntaan osoittamisessa. Tiedän, että siksi moni luettuaan kirjan pettyy, että eihän siinä ollut oikein mitään. Ei niin, ei älylle sisältöä pureksittavaksi, ei ihmeellisiä oppikokonaisuuksia ja teorioita. Kuitenkin juuri hiljaisuutta harjoittamalla löytää todennäköisimmin sen mitä etsii. Etsijä on jo itse se mitä etsii - täytyy vain olla riittävästi ajattelevan mielen hiljaisuudessa, että sen oivaltaa.
Minä olen käsittänyt Oppikurssin niin, että sen ei ole tarkoitus olla mikään uusi uskomusjärjestelmä vaan nimenomaan työkalu aiempien poistamiseen, jotta aito Tietoisuus voisi saada tilaa mielessä. Näin se itse asiassa toteaakin melko alussa, eli oikeastaan kyse on samasta poisoppimisesta, mistä de Mello puhuu. Kurssin alussa lukee niin, että sen sisällön voisi oikeastaan tiivistää kahteen lauseeseen: "Mitään todellista ei voi uhata. Mitään epätodellista ei ole olemassa" ja toteaa vielä, että "siinä on Jumalan rauha". Varmaan arvaatkin, että minulle, jolta tuon asian suora kokemus vielä puuttuu, nämä lauseet eivät oikein anna mitään konkreettista. Tarvitsen apua tähän, jotta ylipäätään pääsisin edes sinne hiljaisuuteen asti nykyisessä elämäntilanteessani.
Jos lukisit edes yhden luvun kirjasta, sinun ei tarvitsisi olla toisen käden tietojen varassa tässä asiassa. :) Luulen, että minun lisäkseni IOK on monelle muullekin henkisen tien kulkijalle tuttu, joten mielipiteestäsi voisi olla monelle apua. Jotenkin ajattelen tämän niin, että henki sinussa tunnistaa kyllä hengen IOK:ssa, jos sitä siinä on. Haluaisin luottaa vain omaan arviooni ja sisäiseen opastukseen, mutta en ole asiassa ihan niin pitkällä. Suoritan kyllä kurssia omatoimisesti, mutta epäilys nousee aika ajoin uudestaan pintaan.
Anthony de Mellolta kun kysyttiin vastaavaa, että voisiko hän antaa valaistuneen ihmisen mielipiteen siitä tai tästä tiestä, niin hän vastasi jotain tyyliin, että "haluatko tulla jonkun valaistuneen aivopesemäksi". Ja sitä se olisi, jos joku toinen ihminen asettuisi väitetyn valaistuneen statuksensa perusteella auktoriteetiksi ja sanoisi että tuo tie on sinulle huono, tämä hyvä. Lopulta et voi luottaa muuhun kuin omaan sisäiseen johdatukseesi - sekä positiivisiin tuntemuksiin että epäilyksiin.
Ihmisille voi olla henkisesti hyödyllisiä joskus mitä oudoimmat asiat: on jopa ihmisiä jotka ovat oivaltaneet jotain olennaista katsottuaan täysin maallista elokuvaa ja kuultuaan siinä yksittäisen pysäyttävän lauseen. Samoin myös opetukset, jotka eivät ole millään muotoa "täydellisiä", voivat olla yksilöille hyödyllisiä siinä vaiheessa, jossa he ne löytävät. Sitten jos ne lakkaavat olemasta hyödyllisiä, voi etsiä jotain muuta tilalle.
Itse en lukisi tuota kirjaa monestakin syystä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö se voisi sinulle ja monelle muulle olla hyödyllinen. (Niitä syitä miksi en lukisi: en usko sellaiseen prosessiin jolla viesti väitetään saadun; tekstin sävyn ja sisällön perusteella en usko että äänessä on Jeesus kuten väitetään ja muutenkin pidän hyvin epäilyttävänä hankkia opetuksilleen ikään kuin absoluuttista auktoriteettia väittämällä sitä tunnustetun hengellisen opettajan sanelemaksi; ja lisäksi teksti tuntuu intuitiivisesti sekavalta meteliltä tietoisuudessani kun sitä luen, ja yritän pitää tietoisuuteni "clutter free zonena", puhtaana tarpeettomasta ajatussisällöstä. Jos lukisin tuota, tuntisin täyttäväni mieltäni tarpeettomalla monisanaisella ja epäselvästi esitetyllä ajattelulla.)
Ymmärrän kyllä hyvin, mitä tarkoitat tuolla, että auktoriteettia ei kannata etsiä enkä minä sinua siihen asemaan ollut korottamassakaan. Itse en tunne yhtään valaistunutta ihmistä, en ketään edes sinnepäin, joten olisi ollut mielenkiintoista kuulla sinun ajatuksesi kirjasta. Luin jostain, että olit tutustunut Tollen kirjallisuuteen jonkun tuttusi pyynnöstä, kun hän oli pyytänyt näkemystäsi asiaan. Siksi ajattelin, että ehkä samaa voisi pyytää tästä. Hyväksyn kyllä sen, jos tekstin lukeminen arveluttaa sinua etkä halua sitä tehdä. Täytyy vain luottaa omaan sisäiseen ohjaukseeni siitä, että juuri nyt kurssista on minulle jotain hyötyä.
Minullahan on vielä olemassa oma uskomusjärjestelmäni, ja tiedostan tämän rajoitteen kyllä. Toisaalta minulla on kokemusta siitä, että myös aivan tavallinen ei-valaistunut ihminen voi saada suoraa opastusta Pyhältä Hengeltä. Joillakin se opastus ilmenee muodon maailmassa, jos uskomukset ovat vielä sillä tasolla, että ei muuta voi oikein vielä sisäistääkään. Hienovaraisempaa opastusta ovat sitten erilaiset intuitiot, mutta itselläni niiden kuuntelemisen opettelu on vaatinut harjaantumista. Siksi en itse näe mitenkään ihmeellisenä sitä, että jotkut väittävät saavansa opastusta muodon tasolle ilmenneenä (ääninä, kuvina tai vaikkapa mainitsemanasi elokuvana). Jos ei usko muuhun kuin muotoon, Pyhä Henki voi "joutua" käyttämään muotoa väliaikaisena opetusvälineenä. Tietysti siinäkin on suuri vaara sille, että kyseessä on egon harhaluomus, mutta ei sitäkään auta kuin tutkia. Suoralta kädeltä en osaa tuomita mitään metodia, vaikka viestin olisi väitetty saapuneen sähköpostilla alieneilta. Tutkimattomia ovat Herran tiet. :D
Luin tosiaan ensimmäisen luvun tuosta kirjasta, ja totesin että se ei jotenkin tunnu hyvältä omassa tietoisuudessani. Siksi en halunnut jatkaa lukemista, varsinkin kun kirjoittajan valitsema muoto on monella tapaa sellainen, että olisi melkoinen työ onkia esiin taustalla oleva maailmankuva sekä käsitys siitä, mihin kirjan muutosvoima perustuu. Tuo työ täytyisi tehdä, jotta osaisin oikeasti peilata kirjan sisältöä omaa maailmankuvaani vasten ja muodostaa käsityksen mistä olen samaa ja mistä eri mieltä. Tällä hetkellä ei ole aikaa eikä innostusta ryhtyä sellaiseen.
Itse tykkään selkeämmistä, suoraviivaisemmista esitystavoista, ja esim. Tollen teksti oli siksi itselleni vähemmän "meluisan" oloista mieleen omaksuttuna. Mutta ihmisiä on erilaisia: jotkut haluavat lukea värikkäitä vertauksia tai runomuotoon laitettuja näkyjä, tai Ihmeiden oppitunnin kaltaista kieltä, ja minä taas selkeää, suoraa asiaa esitettynä yksinkertaisimmalla tai kompakteimmalla mahdollisella tavalla. Toisaalta olen viime vuoden aikana tutustunut sattuneesta syystä paljon hindulaiseen Bhagavad Gitaan, joka on kaikkea muuta kuin yksinkertaista kieltä, ja siitä silti jostain syystä nautin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä102 kirjoitti:
Luin tosiaan ensimmäisen luvun tuosta kirjasta, ja totesin että se ei jotenkin tunnu hyvältä omassa tietoisuudessani. Siksi en halunnut jatkaa lukemista, varsinkin kun kirjoittajan valitsema muoto on monella tapaa sellainen, että olisi melkoinen työ onkia esiin taustalla oleva maailmankuva sekä käsitys siitä, mihin kirjan muutosvoima perustuu. Tuo työ täytyisi tehdä, jotta osaisin oikeasti peilata kirjan sisältöä omaa maailmankuvaani vasten ja muodostaa käsityksen mistä olen samaa ja mistä eri mieltä. Tällä hetkellä ei ole aikaa eikä innostusta ryhtyä sellaiseen.
Itse tykkään selkeämmistä, suoraviivaisemmista esitystavoista, ja esim. Tollen teksti oli siksi itselleni vähemmän "meluisan" oloista mieleen omaksuttuna. Mutta ihmisiä on erilaisia: jotkut haluavat lukea värikkäitä vertauksia tai runomuotoon laitettuja näkyjä, tai Ihmeiden oppitunnin kaltaista kieltä, ja minä taas selkeää, suoraa asiaa esitettynä yksinkertaisimmalla tai kompakteimmalla mahdollisella tavalla. Toisaalta olen viime vuoden aikana tutustunut sattuneesta syystä paljon hindulaiseen Bhagavad Gitaan, joka on kaikkea muuta kuin yksinkertaista kieltä, ja siitä silti jostain syystä nautin.
En minäkään nauttinut Ihmeiden Oppikurssin lukemisesta, ennen kuin olin lukenut pohjustukseksi G. Renardin kirjat aiheesta. En ole ollut ainoa, joka on nähnyt sinun ja Renardin/ IOK:n kirjoituksissa jotain samaa, mutta tässäkin on varmasti vain kyse erilaisista tulkinnoista. Renard on muuten lukenut myös Bhagavad Gitaa, ja itsekin olen siihen jonkin verran perehtynyt (ja myös yleisemmin hindulaisuuteen). Jollain tavalla nämä opetukset siis kuitenkin nivoutuvat yhteen, vaikka jokin niistä ei perimmäiseltä totuudelta täysin tuntuisikaan. Omalla lukulistallani ovat nyt IOK ja Raamatun kertaus, sillä jokainen uusi oivallus tuntuu avaavan lisää ymmärrystä myös näihin opetuksiin.
En halunnut aiemmin syöttää sinulle mitään ennakkokuvaa IOK:sta, ja en siksi kertonut siitä näitä tietoja etukäteen, mutta nyt voin sen tehdä, jos et sitä aio lukea. IOK:n kirjoitusasuhan on siitä erikoinen, että se on kirjoitettu shakespearelaiseen runomittaan, ja se vain tiivistyy edetessään. Minua tuo kirjoitusasu ei ole koskaan häirinnyt, vaan ennemminkin vedonnut ja kiehtonut. Sitä ei voi (tai ainakaan minä en voi) lukea kuin iltasatua, ja siinä ehkä sen suurin anti minulle onkin. Minulla kun on tapana ahmia henkisiä opetuksia pysähtymättä juuri tunnustelemaan niitä, mutta IOK pakottaa minut tekemään juuri tämän.
Kiitos sinulle vielä näistä vastauksista, tämä saa minut pohtimaan sisäiseen opastukseen luottamisen merkitystä. Eihän sillä loppujen lopuksi ole edes mitään väliä, onko jokin asia täysin "totta", jos siitä on sillä hetkellä kuitenkin apua matkalla edistymiseen. Ehkä pitäisi siis yrittää lakata arvioimasta totuudellisuutta älyllä ja antaa intuition ohjata prosessia. :)
Kysymys kristitylle mystikolle (käyttäjä102). Ilmeisesti rukoilet pyydettäessä ihmisten puolesta, mutta kuitenkin sanot ettet usko Jumalalta asioiden pyytämiseen tai että Jumala suosisi toisen ihmisen pyyntöjä enemmän kuin toisten. Ymmärrän kyllä meditatiivisen hiljaisuuden rukouksen ja yhteyden tai unionin tältä pohjalta, mutta kiinnostaisi mitä siltä käsin tarkoittaa rukous toisen puolesta. Ihan käytännön tasoltakin, että mitä teet tai ajattelet jos joku pyytää rukousta, ja jos jaksat avata "toimintamekanismi" puoltakin niin olisi kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsivä löytää kirjoitti:
Suoralta kädeltä en osaa tuomita mitään metodia, vaikka viestin olisi väitetty saapuneen sähköpostilla alieneilta. Tutkimattomia ovat Herran tiet. :D
Voihan sitä olla sattumalta hyvää vaikka horoskoopeissa, ja varsinkin näissä new age jutuissa joiden idea nimenomaan on koota vanhoista uskonnoista opetuksia uusiin paketteihin. Eihän joku esimerkiksi Jeesuksen tai buddhan lausuma totuus toki siitä pilalle mene, jos se kirjoitetaan vaikka Ihmeiden oppikurssiin tai jonkun alienin kanavoimalla sanelemaksi väitettyyn materiaaliin.
Silti omasta mielestäni räikeät valheet sanoman yhteydessä kyllä laittavat suhtautumaan koko materiaaliin hyvin kriittisesti. Miettikää, jos vaikka joku kirjoittaja täällä laittaisi pystyyn ketjun, jossa ilmoittaisi kanavoivansa Jeesusta Kristusta, jotta kyselkääpä mitä vaan. Ihan syystäkin kaikkeen mitä hän sanoo suhtauduttaisiin erittäin kriittisesti sen jälkeen, ihan siksi että oikeasti korkeassa hengellisessä tilassa olevat ihmiset eivät huijaa. Toki jos tämä muka-kanavoija esittäessään Jeesusta laittaisi raamatunkohtia ja perinteisiä opetuksia, niin eiväthän ne vääriä olisi ja lukijat voisivat saadakin niistä jotain. Ei tällaista tyyppiä silti kannattaisi luotettavana yleisesti pitää, saati ajatella häntä opettajana. Tämä on se syy miksi minusta Ihmeiden oppikurssin tapaista materiaalia ei kannata valita miksikään hengelliseksi tiekseen, silti vaikka siitä ihan varmasti löytyy totuuksiakin ja niistä voi hyötyä kuten totuuksista aina.
Ihmeiden oppikurssinhan väitetään Jeesuksen suoraan sanelleen kirjoittajalle. Kummallista kyllä, kirjoittaja on silti uskaltanut mennä peukaloimaan Jeesuksen sanoja, koska materiaalista on löytynyt alkuperäinen versio, ja lopullinen nykyisin saatavilla oleva on paljon siitä muuteltu. VIittaa kovasti siihen että edes kirjoittaja itse ei usko kanavoineensa Jeesusta, koska siinä tapauksessa tuskin olisi uskaltanut tekstejä alkaa itse parantelemaan.
Ap linjoilla kirjoista.
Minä tykkään lukea. Ihmeiden oppikurssia en ole lukenut, koska siihen viitataan niin usein, että olen jo välillisesti ajatellut lukeneeni sen. Kirjat otan jonkun suosituksesta, lähdeluetteloista tai vaikka Oprahin sivuilta hänen suosikeistaan.
Ja täytyy todeta, että kaikki tiet vievät roomaan. Jos ei ihan kaikesta ole samaa mieltä, niin se pohja on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Vaikka joku keskittyy manifestoimisen opettamiseen, lopulta itse kuitenkin toteaa elävänsä aina ilossa odottaen vain, mitä kivaa tänään tapahtuu, ts ei sitten itse manifestoi kuitenkaan. Yksinkertaistettuna kaikki teokset kulminoituvat luottamukseen. Ja hiljaisuudesta nousevaksi tiedoksi.
Minulla on vyöhyketerapeutti, jonka luokittelen täydelliseksi hörhöksi. Hän haistaa enkeleitä, kanavoi, puhuu energioista... Nauran hänelle avoimesti, jutut on niin absurdeja, ja hän tietää, että pidän häntä höpsönä. Hassuinta juitenkin on, että ydinsanoma on hänelläkin sama. Se luottamus. Ja intuitio.
Aiemmin ketjussa kysyin mystikolta mitä hän ajattelee tunteiden merkityksestä, koska siitä kirjoitetaan niin paljon. Pelon pohjalta kun ei voi manifestoida ja kaikki negatiiviset tunteet lopulta kulminoituvat pelkoon. Mystikko sanonut, ettei pidä tunteita tärkeänä. Ensin ajattelin tässä olevan ristiriidan, mutta eihän siinä olekaan: luottamus on tunne jo tavallaan. Siinä ei ole pelkoa.
Tietysti on muitakin teemoja, jotka toistuvat. Kun ensimmäisen kerran luin siitä, että "kaikki on minä itse", ajattelin wtf. Kun se sanoma toistui teos teoksen jälkeen, aloin pohtimaan, mitä jos he ovatkin oikeassa. Ihan en sitä kokemusta ole vielä saanut, mutta nyt jo tunnen olevani kynnyksellä. Esim. Nyt jo järjellä tajuan, ja Suhteeni eläimiin on muuttunut.
Minulle on siis tehnyt hyvää lukea kaikkea, koska epäilevänä tuomaksena olen tarvinnut toistoa eri näkökulmista käsin. Ja kun jokainen kirjoittaa omalla tyylillään, niin sen tietää olevan aitoa eikä mitään kaanaan kieltä. En ikinä tajunnut, mitä Jeesus tarkoittaa sananlaskuilla, että tietää kaiken olevan hyväksi niille, jotka häneen uskovat tms. Toisenlainen ilmaisutapa on avannut minulle nämä. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen alkanut ymmärtämään Raamattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etsivä löytää kirjoitti:
Suoralta kädeltä en osaa tuomita mitään metodia, vaikka viestin olisi väitetty saapuneen sähköpostilla alieneilta. Tutkimattomia ovat Herran tiet. :D
Voihan sitä olla sattumalta hyvää vaikka horoskoopeissa, ja varsinkin näissä new age jutuissa joiden idea nimenomaan on koota vanhoista uskonnoista opetuksia uusiin paketteihin. Eihän joku esimerkiksi Jeesuksen tai buddhan lausuma totuus toki siitä pilalle mene, jos se kirjoitetaan vaikka Ihmeiden oppikurssiin tai jonkun alienin kanavoimalla sanelemaksi väitettyyn materiaaliin.
Silti omasta mielestäni räikeät valheet sanoman yhteydessä kyllä laittavat suhtautumaan koko materiaaliin hyvin kriittisesti. Miettikää, jos vaikka joku kirjoittaja täällä laittaisi pystyyn ketjun, jossa ilmoittaisi kanavoivansa Jeesusta Kristusta, jotta kyselkääpä mitä vaan. Ihan syystäkin kaikkeen mitä hän sanoo suhtauduttaisiin erittäin kriittisesti sen jälkeen, ihan siksi että oikeasti korkeassa hengellisessä tilassa olevat ihmiset eivät huijaa. Toki jos tämä muka-kanavoija esittäessään Jeesusta laittaisi raamatunkohtia ja perinteisiä opetuksia, niin eiväthän ne vääriä olisi ja lukijat voisivat saadakin niistä jotain. Ei tällaista tyyppiä silti kannattaisi luotettavana yleisesti pitää, saati ajatella häntä opettajana. Tämä on se syy miksi minusta Ihmeiden oppikurssin tapaista materiaalia ei kannata valita miksikään hengelliseksi tiekseen, silti vaikka siitä ihan varmasti löytyy totuuksiakin ja niistä voi hyötyä kuten totuuksista aina.
Ihmeiden oppikurssinhan väitetään Jeesuksen suoraan sanelleen kirjoittajalle. Kummallista kyllä, kirjoittaja on silti uskaltanut mennä peukaloimaan Jeesuksen sanoja, koska materiaalista on löytynyt alkuperäinen versio, ja lopullinen nykyisin saatavilla oleva on paljon siitä muuteltu. VIittaa kovasti siihen että edes kirjoittaja itse ei usko kanavoineensa Jeesusta, koska siinä tapauksessa tuskin olisi uskaltanut tekstejä alkaa itse parantelemaan.
Puutun pariin kohtaan tässä, ihan vain tuodakseni oman näkemykseni asiaan. Tarkoitus ei ole väitellä, vaan jakaa erilaisia mielipiteitä. Minun on vaikeaa uskoa, että kukaan henkisen tien kulkija tietoisesti valehtelisi tällaisista asioista. Itse asiassa päinvastoin: Tällaiset kanavoijat ym. uskovat usein ihan vilpittömästi asiaansa ja voivat järkyttyä syvästi, jos totuus osoittautuukin toisenlaiseksi. Tietysti huijareitakin mahtuu joukkoon, mutta itse viestin sisällön anti ei selviä muuten kuin tutustumalla siihen. Nämä kokemukset voivat olla kokijalleen hyvin henkilökohtaisia ja siten tietyllä tasolla tosia, eikä minulla ainakaan ole kompetenssia mennä sanomaan, että kyseessä on räikeä valhe. Taktiikkani on tutustua viestiin, koetella sitä omassa henkilökohtaisessa elämässäni ja sitä kautta saada siitä se, mikä siinä on hyvää. Raamattukin kehottaa epäilemään ja koettelemaan opetuksia, joten sinisilmäisyyteen en itsekään usko. Mutta minulle kuitenkin tärkeintä on viestin sisältö, ei se, miten se on vastaanotettu tai keneltä sen väitetään tulleen.
Tuo väitteesi sanoman peukaloinnista on kyllä tuttu, mutta siitä puuttuu eräs olennainen huomio: Alkuperäisestä tekstistä jätettiin julkaisematta alle 5 %, muistaakseni se oli jotain 1-4 % väliltä. Tämä tapahtui kanavoijan tahdosta, sillä hän ei itse ollut tyytyväinen omaan työhönsä varsinkaan alkuvaiheen osalta. Mitään olennaista ei minun nähdäkseni jätetty julkaisematta, mutta tämän voi jokainen kiinnostunut tarkistaa ihan itse. Toisen käden tieto on harvoin täysin puhdasta, joten suosittelen kaikkia vetämään omat johtopäätöksensä omien tutkimustensa perusteella. :)
Etsivä löytää (ei kirjautunut) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsivä löytää kirjoitti:
Suoralta kädeltä en osaa tuomita mitään metodia, vaikka viestin olisi väitetty saapuneen sähköpostilla alieneilta. Tutkimattomia ovat Herran tiet. :D
Voihan sitä olla sattumalta hyvää vaikka horoskoopeissa, ja varsinkin näissä new age jutuissa joiden idea nimenomaan on koota vanhoista uskonnoista opetuksia uusiin paketteihin. Eihän joku esimerkiksi Jeesuksen tai buddhan lausuma totuus toki siitä pilalle mene, jos se kirjoitetaan vaikka Ihmeiden oppikurssiin tai jonkun alienin kanavoimalla sanelemaksi väitettyyn materiaaliin.
Silti omasta mielestäni räikeät valheet sanoman yhteydessä kyllä laittavat suhtautumaan koko materiaaliin hyvin kriittisesti. Miettikää, jos vaikka joku kirjoittaja täällä laittaisi pystyyn ketjun, jossa ilmoittaisi kanavoivansa Jeesusta Kristusta, jotta kyselkääpä mitä vaan. Ihan syystäkin kaikkeen mitä hän sanoo suhtauduttaisiin erittäin kriittisesti sen jälkeen, ihan siksi että oikeasti korkeassa hengellisessä tilassa olevat ihmiset eivät huijaa. Toki jos tämä muka-kanavoija esittäessään Jeesusta laittaisi raamatunkohtia ja perinteisiä opetuksia, niin eiväthän ne vääriä olisi ja lukijat voisivat saadakin niistä jotain. Ei tällaista tyyppiä silti kannattaisi luotettavana yleisesti pitää, saati ajatella häntä opettajana. Tämä on se syy miksi minusta Ihmeiden oppikurssin tapaista materiaalia ei kannata valita miksikään hengelliseksi tiekseen, silti vaikka siitä ihan varmasti löytyy totuuksiakin ja niistä voi hyötyä kuten totuuksista aina.
Ihmeiden oppikurssinhan väitetään Jeesuksen suoraan sanelleen kirjoittajalle. Kummallista kyllä, kirjoittaja on silti uskaltanut mennä peukaloimaan Jeesuksen sanoja, koska materiaalista on löytynyt alkuperäinen versio, ja lopullinen nykyisin saatavilla oleva on paljon siitä muuteltu. VIittaa kovasti siihen että edes kirjoittaja itse ei usko kanavoineensa Jeesusta, koska siinä tapauksessa tuskin olisi uskaltanut tekstejä alkaa itse parantelemaan.
Puutun pariin kohtaan tässä, ihan vain tuodakseni oman näkemykseni asiaan. Tarkoitus ei ole väitellä, vaan jakaa erilaisia mielipiteitä. Minun on vaikeaa uskoa, että kukaan henkisen tien kulkija tietoisesti valehtelisi tällaisista asioista. Itse asiassa päinvastoin: Tällaiset kanavoijat ym. uskovat usein ihan vilpittömästi asiaansa ja voivat järkyttyä syvästi, jos totuus osoittautuukin toisenlaiseksi. Tietysti huijareitakin mahtuu joukkoon, mutta itse viestin sisällön anti ei selviä muuten kuin tutustumalla siihen. Nämä kokemukset voivat olla kokijalleen hyvin henkilökohtaisia ja siten tietyllä tasolla tosia, eikä minulla ainakaan ole kompetenssia mennä sanomaan, että kyseessä on räikeä valhe. Taktiikkani on tutustua viestiin, koetella sitä omassa henkilökohtaisessa elämässäni ja sitä kautta saada siitä se, mikä siinä on hyvää. Raamattukin kehottaa epäilemään ja koettelemaan opetuksia, joten sinisilmäisyyteen en itsekään usko. Mutta minulle kuitenkin tärkeintä on viestin sisältö, ei se, miten se on vastaanotettu tai keneltä sen väitetään tulleen.
Tuo väitteesi sanoman peukaloinnista on kyllä tuttu, mutta siitä puuttuu eräs olennainen huomio: Alkuperäisestä tekstistä jätettiin julkaisematta alle 5 %, muistaakseni se oli jotain 1-4 % väliltä. Tämä tapahtui kanavoijan tahdosta, sillä hän ei itse ollut tyytyväinen omaan työhönsä varsinkaan alkuvaiheen osalta. Mitään olennaista ei minun nähdäkseni jätetty julkaisematta, mutta tämän voi jokainen kiinnostunut tarkistaa ihan itse. Toisen käden tieto on harvoin täysin puhdasta, joten suosittelen kaikkia vetämään omat johtopäätöksensä omien tutkimustensa perusteella. :)
Itselläni ei ole ns. henkisen tien kulkijoihin yhtä suurta luottamusta, koska liian paljon on paljastunut erilaisia opettajia ja guruja joksikin ihan muuksi. On ihmisiä, joiden ego nauttii itsensä mystifioimisesta ja opettajan roolista. Jos tällaisella ihmisellä sattuu olemaan karismaa ja/tai kirjoittajan lahjoja sekä jonkinlaista perustietämystä henkisyydestä, sellainen voi saada aikaan melko vaikuttavaakin opetusta, ja herkkäuskoiset uskoo.
Tunnetuimpia esimerkkejä on laajalti valaistuneena guruna ylistetty Osho, jonka kirjoja tuli itsekin nuorena etsikkoaikaisena luettua - kunnes paljastui, että "hengen hedelmä" itse opettajan elämässä olikin melkoisen mätää. Tätä kritiikkiä esitti erityisesti toinen valaistuneena guruna pidetty opettaja Jiddu Krishnamurti. Osho irstaili, riisti lapsia vanhemmiltaan (seuraajiltaan) omalaatuisten kasvatusideoidensa varassa, oli luonnossa kaikkea muuta kuin tyyni tietoisuus mitä kirjoissaan eli rauhaton päihteitä käyttävä irstailija.
Mutta kyllä sain toki hyötyäkin silti Oshon kirjoituksista, siltä osin kuin niissä oli sitä universaalia totuutta jonka hän oli omaksunut saadakseen itselleen luotettavuutta ja mainetta. Kusetettu olo silti jäi, kun itse olin jo haaveillut Intiaan Oshon keskukseen itse gurun johdolla opiskelemaan lähdöstä, uskoen löytäneeni jotain aitoa, ja sitten kävikin ilmi että kyseessä oli tyyppi joka olisi luultavasti ensin tsekannut että olenko riittävän hyvän näköinen petikaveriksi hänen haaremiinsa ja sen perusteella päättänyt saanko henkilökohtaista "opetusta" vai en.
Itse en enää nykyisin pysty uskomaan muihin kuin satojen tai tuhansien vuosien koettelemiin perinteisiin opetuksiin, niin paljon on tullut nähtyä harhaan johtavaa joko tahatonta tai tahallista huijaamista aikoina jolloin olin kovin kiinnostunut new age opetuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etsivä löytää (ei kirjautunut) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsivä löytää kirjoitti:
Suoralta kädeltä en osaa tuomita mitään metodia, vaikka viestin olisi väitetty saapuneen sähköpostilla alieneilta. Tutkimattomia ovat Herran tiet. :D
Voihan sitä olla sattumalta hyvää vaikka horoskoopeissa, ja varsinkin näissä new age jutuissa joiden idea nimenomaan on koota vanhoista uskonnoista opetuksia uusiin paketteihin. Eihän joku esimerkiksi Jeesuksen tai buddhan lausuma totuus toki siitä pilalle mene, jos se kirjoitetaan vaikka Ihmeiden oppikurssiin tai jonkun alienin kanavoimalla sanelemaksi väitettyyn materiaaliin.
Silti omasta mielestäni räikeät valheet sanoman yhteydessä kyllä laittavat suhtautumaan koko materiaaliin hyvin kriittisesti. Miettikää, jos vaikka joku kirjoittaja täällä laittaisi pystyyn ketjun, jossa ilmoittaisi kanavoivansa Jeesusta Kristusta, jotta kyselkääpä mitä vaan. Ihan syystäkin kaikkeen mitä hän sanoo suhtauduttaisiin erittäin kriittisesti sen jälkeen, ihan siksi että oikeasti korkeassa hengellisessä tilassa olevat ihmiset eivät huijaa. Toki jos tämä muka-kanavoija esittäessään Jeesusta laittaisi raamatunkohtia ja perinteisiä opetuksia, niin eiväthän ne vääriä olisi ja lukijat voisivat saadakin niistä jotain. Ei tällaista tyyppiä silti kannattaisi luotettavana yleisesti pitää, saati ajatella häntä opettajana. Tämä on se syy miksi minusta Ihmeiden oppikurssin tapaista materiaalia ei kannata valita miksikään hengelliseksi tiekseen, silti vaikka siitä ihan varmasti löytyy totuuksiakin ja niistä voi hyötyä kuten totuuksista aina.
Ihmeiden oppikurssinhan väitetään Jeesuksen suoraan sanelleen kirjoittajalle. Kummallista kyllä, kirjoittaja on silti uskaltanut mennä peukaloimaan Jeesuksen sanoja, koska materiaalista on löytynyt alkuperäinen versio, ja lopullinen nykyisin saatavilla oleva on paljon siitä muuteltu. VIittaa kovasti siihen että edes kirjoittaja itse ei usko kanavoineensa Jeesusta, koska siinä tapauksessa tuskin olisi uskaltanut tekstejä alkaa itse parantelemaan.
Puutun pariin kohtaan tässä, ihan vain tuodakseni oman näkemykseni asiaan. Tarkoitus ei ole väitellä, vaan jakaa erilaisia mielipiteitä. Minun on vaikeaa uskoa, että kukaan henkisen tien kulkija tietoisesti valehtelisi tällaisista asioista. Itse asiassa päinvastoin: Tällaiset kanavoijat ym. uskovat usein ihan vilpittömästi asiaansa ja voivat järkyttyä syvästi, jos totuus osoittautuukin toisenlaiseksi. Tietysti huijareitakin mahtuu joukkoon, mutta itse viestin sisällön anti ei selviä muuten kuin tutustumalla siihen. Nämä kokemukset voivat olla kokijalleen hyvin henkilökohtaisia ja siten tietyllä tasolla tosia, eikä minulla ainakaan ole kompetenssia mennä sanomaan, että kyseessä on räikeä valhe. Taktiikkani on tutustua viestiin, koetella sitä omassa henkilökohtaisessa elämässäni ja sitä kautta saada siitä se, mikä siinä on hyvää. Raamattukin kehottaa epäilemään ja koettelemaan opetuksia, joten sinisilmäisyyteen en itsekään usko. Mutta minulle kuitenkin tärkeintä on viestin sisältö, ei se, miten se on vastaanotettu tai keneltä sen väitetään tulleen.
Tuo väitteesi sanoman peukaloinnista on kyllä tuttu, mutta siitä puuttuu eräs olennainen huomio: Alkuperäisestä tekstistä jätettiin julkaisematta alle 5 %, muistaakseni se oli jotain 1-4 % väliltä. Tämä tapahtui kanavoijan tahdosta, sillä hän ei itse ollut tyytyväinen omaan työhönsä varsinkaan alkuvaiheen osalta. Mitään olennaista ei minun nähdäkseni jätetty julkaisematta, mutta tämän voi jokainen kiinnostunut tarkistaa ihan itse. Toisen käden tieto on harvoin täysin puhdasta, joten suosittelen kaikkia vetämään omat johtopäätöksensä omien tutkimustensa perusteella. :)Itselläni ei ole ns. henkisen tien kulkijoihin yhtä suurta luottamusta, koska liian paljon on paljastunut erilaisia opettajia ja guruja joksikin ihan muuksi. On ihmisiä, joiden ego nauttii itsensä mystifioimisesta ja opettajan roolista. Jos tällaisella ihmisellä sattuu olemaan karismaa ja/tai kirjoittajan lahjoja sekä jonkinlaista perustietämystä henkisyydestä, sellainen voi saada aikaan melko vaikuttavaakin opetusta, ja herkkäuskoiset uskoo.
Tunnetuimpia esimerkkejä on laajalti valaistuneena guruna ylistetty Osho, jonka kirjoja tuli itsekin nuorena etsikkoaikaisena luettua - kunnes paljastui, että "hengen hedelmä" itse opettajan elämässä olikin melkoisen mätää. Tätä kritiikkiä esitti erityisesti toinen valaistuneena guruna pidetty opettaja Jiddu Krishnamurti. Osho irstaili, riisti lapsia vanhemmiltaan (seuraajiltaan) omalaatuisten kasvatusideoidensa varassa, oli luonnossa kaikkea muuta kuin tyyni tietoisuus mitä kirjoissaan eli rauhaton päihteitä käyttävä irstailija.
Mutta kyllä sain toki hyötyäkin silti Oshon kirjoituksista, siltä osin kuin niissä oli sitä universaalia totuutta jonka hän oli omaksunut saadakseen itselleen luotettavuutta ja mainetta. Kusetettu olo silti jäi, kun itse olin jo haaveillut Intiaan Oshon keskukseen itse gurun johdolla opiskelemaan lähdöstä, uskoen löytäneeni jotain aitoa, ja sitten kävikin ilmi että kyseessä oli tyyppi joka olisi luultavasti ensin tsekannut että olenko riittävän hyvän näköinen petikaveriksi hänen haaremiinsa ja sen perusteella päättänyt saanko henkilökohtaista "opetusta" vai en.
Itse en enää nykyisin pysty uskomaan muihin kuin satojen tai tuhansien vuosien koettelemiin perinteisiin opetuksiin, niin paljon on tullut nähtyä harhaan johtavaa joko tahatonta tai tahallista huijaamista aikoina jolloin olin kovin kiinnostunut new age opetuksista.
Niin, tässä onkin hyvä esimerkki siitä, miksi ei kannata etsiä ulkopuolista auktoriteettia tai gurua. Neuvoja ja näkemyksiä voi ja kannattaakin kysyä, mutta ensisijaisesti tärkeintä on sisäinen ohjaus.
IOK:n kanavoija Helen Schucman on jo kuollut, joten gurua en ole hänestä etsimässä. IOK kiinnostaa minua siksi, että olen saanut henkilökohtaista johdatusta sen pariin. En yritä ylipuhua ketään samaan, vaan toivon, että jos kokee samanlaista sisäistä johdatusta johonkin, uskaltaisi tutustua asiaan eikä perustaisi näkemystään ennakkoluuloihin.
Olet Etsivä löytää varmaan ihan oikeassa. Minusta on tainnut tulla vähän turhan kyyninen niin että se haittaa jo omaa etsimistäni. Hulluinta on että minä tuntisin että minä kaipaisin jonkinlaista henkilökohtaista opastajaa, mutta en usko että pystyisin luottamaan yhteenkään :D Tai no, joskus haaveilen että jos kohtaisin jonkun sellaisen tosielämässä niin pystyisin vakuuttumaan opastajan tietoisuuden laadusta. Tähänkin mieli väittää vastaan, että olihan siellä Oshon ashramissakin lukemattomia jotka näkivät Oshon ja jopa tämän epäeettisen elämäntavan päivittäin ja sittenkin uskoivat että kyseessä on valaistunut guru, joten miten minä muka voisin jonkun kohtaamalla tietää mikä on totuus.
Henkilökohtaista opasta kaipaisin siksi kun sanotaan että itseä korkeammmassa tietoisuudentilassa olevan ihmisen lähellä oleskelu kohottaa omaakin tietoisuudentilaa. Uskon että sellainen hyödyttäisi minua enemmän kuin lukea lisää kirjoja. Luulen vaan että opettajasuhteeseen on pakko liittyä jonkinlaista luottamusta ja auktoriteettiasemaa jollaiseen taas en taida uskaltaa ryhtyä kenenkään nykyaikana elävän kanssa. Ongelmansa kullakin :D
Vierailija kirjoitti:
Olet Etsivä löytää varmaan ihan oikeassa. Minusta on tainnut tulla vähän turhan kyyninen niin että se haittaa jo omaa etsimistäni. Hulluinta on että minä tuntisin että minä kaipaisin jonkinlaista henkilökohtaista opastajaa, mutta en usko että pystyisin luottamaan yhteenkään :D Tai no, joskus haaveilen että jos kohtaisin jonkun sellaisen tosielämässä niin pystyisin vakuuttumaan opastajan tietoisuuden laadusta. Tähänkin mieli väittää vastaan, että olihan siellä Oshon ashramissakin lukemattomia jotka näkivät Oshon ja jopa tämän epäeettisen elämäntavan päivittäin ja sittenkin uskoivat että kyseessä on valaistunut guru, joten miten minä muka voisin jonkun kohtaamalla tietää mikä on totuus.
Henkilökohtaista opasta kaipaisin siksi kun sanotaan että itseä korkeammmassa tietoisuudentilassa olevan ihmisen lähellä oleskelu kohottaa omaakin tietoisuudentilaa. Uskon että sellainen hyödyttäisi minua enemmän kuin lukea lisää kirjoja. Luulen vaan että opettajasuhteeseen on pakko liittyä jonkinlaista luottamusta ja auktoriteettiasemaa jollaiseen taas en taida uskaltaa ryhtyä kenenkään nykyaikana elävän kanssa. Ongelmansa kullakin :D
Minä ymmärrän kyllä tuon opettajan tarpeen, olen kokenut sitä itsekin. Minulla vain on jo lapsuudesta epämiellyttäviä kokemuksia siitä, mitä vääränlainen auktoriteetti voi aiheuttaa, joten siksi on ollut pakko opetella luottamaan ensisijaisesti itseensä. Tosin opettajia voi olla myös esoteerisella tasolla, ei välttämättä minään henkiolentona vaan erilaisina Pyhän Hengen ilmentyminä. Erottelukykyä on kyllä hyvä opetella, ilman sitä voi helposti törmätä ristiriitoihin. Minulla oli tänään sellainen sisäisen luottamuksen ja antautumisen kokemus, että alkoi oikein naurattamaan oma itsepäisyys ja henkinen ylimielisyys. :D Minullahan on käytössä vain nämä rajalliset ihmisaivot, joten ihan turhaan minä yritän niillä pähkäillä totuutta. Jos johdatus osoittaa minua johonkin suuntaan, niin silloin siitä on minulle hyötyä ja sitä ei tarvitse sen enempää miettiä. Pyhä Henki näkee koko totuuden, minä en juuri mitään. Joten kumpaa kannattaa kuunnella? Kyllä varmaan sinne valaistumiseen asti kaikki tarvitsevat opastusta, mutta sekin voi löytyä itsestä. Tosin täytyy myöntää, että vaikeimpina hetkinä minun on tehnyt mieli ravistella jokaista, joka on kehottanut kuuntelemaan itseään. :D Jos se olisi niin helppoa, en varmaan vieläkin opettelisi...
Kirjoista puheenollen, suosittelen tutustumista Richard Rohrin kirjoihin ja nettisivuihin. On fransiskaanimunkki. Ymmärtää uskontojen takana olevan todellisuuden.
Kirjoista puheenollen, suosittelen tutustumaan Richard Rohrin kirjoihin ja nettisivuihin. Hän on fransiskaanimunkki. Ymmärtää uskontojen takana olevan todellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kristitylle mystikolle (käyttäjä102). Ilmeisesti rukoilet pyydettäessä ihmisten puolesta, mutta kuitenkin sanot ettet usko Jumalalta asioiden pyytämiseen tai että Jumala suosisi toisen ihmisen pyyntöjä enemmän kuin toisten. Ymmärrän kyllä meditatiivisen hiljaisuuden rukouksen ja yhteyden tai unionin tältä pohjalta, mutta kiinnostaisi mitä siltä käsin tarkoittaa rukous toisen puolesta. Ihan käytännön tasoltakin, että mitä teet tai ajattelet jos joku pyytää rukousta, ja jos jaksat avata "toimintamekanismi" puoltakin niin olisi kiva.
En tosiaan pyydä mitään. Minun ihmisolemukseni on vain kuin ikkuna, jonka läpi valo paistaa, kunhan pidän ikkunan puhtaana - se ei ole aktiivinen osapuoli joka sanelee auringolle miten ja milloin ja kenelle sen pitäisi paistaa.
Jos siis joku pyytää minulta rukousta, minä en edes ajattele sitä asiaa johon rukousta on mahdollisesti pyydetty. Minä hiljennyn - sulaudun Ykseyteen, jossa ei ole rukoilijan tietoisuutta, rukousta pyytäneen tietoisuutta ja Jumalan tietoisuutta, vaan vain yksi Tietoisuus, yksi Oleminen. Ei ole mitään muutettavaa, ei mitään korjattavaa, ei mitään mitä vastaan täytyisi taistella. Jumala on kaikki, ihmisen kuvaamat ongelmat ovat kuin kangastuksia, joilla ei ole olemassaoloa. Ei ole totuutta jonka pitäisi voittaa väärä, ei hyvää jonka pitäisi voittaa paha, ei Henkeä jonka pitäisi voittaa aine. On vain ääretön, ikuinen Oleminen. Ja Minä olen se. Ja Minä olen on kaikki, myös se joka pyysi rukousta - me olemme yksi Tietoisuus. Eikä ole mitään muita voimia, jotka vastustaisivat, ei dualismia. Sellainen näkeminen näyttää Taivasten valtakunnan tässä ja nyt, näkee kaikkien illuusioiden läpi.
Ja koska rukousta pyytänyt on tuonut itsensä osaksi minun tietoisuuttani (ääretöntä, ikuista Tietoisuutta, joka Minä olen) valinnallaan pyytää rukousta, hän tulee avoimuutensa ja uskonsa mukaan osalliseksi siitä mitä minä näen. Tämä näkemisen muutos tosin useimmiten tapahtuu tiedostamattomalla tasolla, ja tulee näkyviin vasta manifestoituessaan ajatuksiksi ja niitä seuraaviksi fyysisen illuusiomaailman muutoksiksi. Kunkin uskon ja vastaanottavaisuuden mukaan se voi tapahtua dramaattisesti ja heti, tai vähittäisesti, ikään kuin onnekkaiden sattumien kautta. Jeesus sanoi usein parantamilleen, että sinun uskosi on sinut parantanut, ja niin se lopulta on. Ei ole mitään parannettavaa, mutta 'parantuakseen' eli korjatakseen illuusiotaan pitää joko itse nähdä ettei sitä ole, tai sitten uskoa riittävästi rukoilijaan tai parantajaan, niin että tulee hetkeksi osalliseksi tämän näkemyksestä että sairaudella tai ongelmalla ei ole mitään voimaa.
En ole tosiaan lukenut, mutta kuulostaa huolestuttavalta jos hengellinen menetelmä tähtää 'ajattelumaailman mullistamiseen'.
Oma näkemykseni on, että parhaat ja puhtaimmat opetukset ovat yksinkertaisia, niin että ne vievät mielen kohti hiljaisuutta eivätkä niinkään synnytä halua ymmärtää jokin monimutkainen opetus. Koska juuri mielen hiljaisuus on avain, ajattelun tason ylittäminen. Ajattelemalla tai ajatusmaailmaa mullistamalla ei voi löytää sitä, mikä on aivan toisella tasolla kuin koko ajattelu. Yleensä riittää varsin yksinkertaisten hengellisten totuuksien tietäminen (kuten sen, että pohjimmiltaan on Itse se mitä etsii) , ei tarvita monimutkaisia ajatusrakennelmia. Jumalan valtakunta on lasten kaltaisten, niiden jotka eivät tee yksinkertaisista asioista monimutkaisia.
Eckhart Tolle esimerkiksi pysyy hyvin hiljaisuuden suuntaan osoittamisessa. Tiedän, että siksi moni luettuaan kirjan pettyy, että eihän siinä ollut oikein mitään. Ei niin, ei älylle sisältöä pureksittavaksi, ei ihmeellisiä oppikokonaisuuksia ja teorioita. Kuitenkin juuri hiljaisuutta harjoittamalla löytää todennäköisimmin sen mitä etsii. Etsijä on jo itse se mitä etsii - täytyy vain olla riittävästi ajattelevan mielen hiljaisuudessa, että sen oivaltaa.