Mummo joutui vuodeosastolle pahan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys ei ole kritiikin sietokyvystä vaan siitä, että haluaa puolustaa omaa ammattikuntaansa. Itse olen nähnyt vain ihmisiä, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin ja hyvällä sydämellä.

Akateemiaten tutkimusten mukaan hoitoalalla on selkeästi vähemmän persoonallisuushäiriöisiä ja empatiakyvyttömiä (sosopaatteja) kuin väestössä ja muissa työntekijöissä keskimäärin. Kuitenkin tiedetään, että hoitoalalla ihmiset väsyvät työhönsä nopeasti ja kokevat suurta painetta sekä kyynistymistä. Av:n kansan ja ilmeisesti päättäjien vastaus tähän on ollut edelleen vähentää hoitajamitoituksia ja av:lla "vaihtaa paskat hoitajat". Ihan oikeasti? Vai pitäisikö miettiä miksi alalle innoissaan tulevat eivät jaksa alalla eivätkä työssä? Tarttisko niin sanotusti "tehräkin jotain"? Muuta kuin vaatia lisää jaksamista hoitajilta ja antaa heille lisää tekemistä.

Puolustautumine selityksin ja huonon kohtelun oikeutuksena ei vaan toimi. Parempi olisi ottaa vastaan, pahoitella, ottaa todesta. Ei kuvata vielä pahempaa kohtelua ja selitellä muiden tekemisiä. Pitää jopa oikeutettuja. Olla täysin epäempaattinen jopa hoidon laiminlyönneistä johtuvista kuolemista.

Joku jopa selitteli kiireellä sitä että vanhus kuoli, kun oli jätetty vessaan yksin.

Tähän olisi voinut vaan pahoitella. Koska yksiselitteisesti kyse oli hoitajan virheestä. Nämä "puolustelut" saa meidät hoitajat näyttämään täysin ammattitaidottomilta

Suurkiitos tästä kommentista! Itkettää kun luen, juuri tällaista olisin itse omaisena kaivannut, vastaan ottamista ja pahoittelua. Se olisi helpottanut niin paljon. Kiitos sinulle, tämä auttoi vielä nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikku neuvo, jos koette epäasiallista käytöstä jne. Jutelkaa osastonhoitajalle, ei asiat täällä vonkumalla helpotu[/

Osastonhoitaja saattaa olla se porukan hulluin ja sekopäisin. Kun olin äidin kuoltua osastolla hakemassa hänen tavaroitaan ja katsomassa äitiä heidän kappelissaan, puhuin tällaisen ihmisen kanssa. En edes pyrkinyt hänen puheilleen, sain asiani selvitettyä muutenkin, mutta änkesi paikalle. Kun kysyin äidin kuolemasta, eli millaisessa tilanteessa hän oikein kaatui (ja lisäsin toki ymmärtäväni, ettei asialle mahdettu mitään), tämä hullu nauroi! Siis nauraa hekotti ääneen naama virneessä. Koko keskustelun ajan ämmällä oli suu korvissa.

Kyllä, nimitän häntä hulluksi ja ämmäksi, eikä yhtään hävetä. Jos edes ihmisen kuolemaa ei tajua kunnioittaa, ei ansaitse myöskään muiden kunnioitusta.

Hoitoalan ihmisiin ylipäätään suhtaudun neutraalisti, mutta yksi asia ihmetyttää: kyvyttömyys kestää minkäänlaista kritiikkiä. Näkyy hyvin tässäkin keskustelussa. En tiedä mitään muuta alaa, missä tällainen asenne olisi mahdollinen.

Tätä minäkin ihmettelen. Kritiikkisi koetaan jopa tässäkin ketjussa kuvatut kokemukset, jotka ei kohdistu kyseiseen hoitajaan tai yksikköön.

Samoin esim tutkimukset. Alan tutkimuksistakin nousee viha. Ei se näin ole, muttakun resurssit ym. Miksi ei voisi istua alas ja miettiä mitä voisimme tästä hyödyntää. Miettiä miten meidän kannattaisi toimia että hoito olisi mahdollisimman hyvää asiakkaille.

Kun silloin se on myös vähemmän kuormittavaa.

T. Sh, TtM

Olen itsekin sairaanhoitaja ja KTM. En silti ymmärrä sinun asennettasi. Kiistätkö oikeasti sen, että työ on aivan järkyttävän kiireistä ja sitä aikaa ideoinnille ei ole? Mitä se auttaa, että joku tiimin jäsen istuu palaverissa ja tulee sitten kertomaan, että tämä pitää tehdä jatkossa näin? Hoitotyötä tulisi nimenomaan kehittää alhaalta ylöspäin, ei sanellen ylhäältä. Työ on tosi paineistettua ja äärimmäisen kiireistä. Itse en työvuoron aikana istu kuin noin 20min. Tämä kertoo sen, että tekemiatä on niin paljon, että lisätty aika jossain on muualta pois. Tämä tuleemyös ottaa huomioon: aina ei voi vaatia lisää, vaan silloin pitää samalla linjata mitä ei enää tehdä. Eli reilusti priorisoida.

Tottakai työtä pitää kehittää alhaalta ylöspäin. Se ei vaan onnistu, jos ollaan kokoajan puolustuskannalla ja koetaan kehittäminenkin kritiikkinä. Selityksiä löytyy muttei haluta miettiä miten minä voisin tehdä toisin.

Työssä mietitään joka päivä miten jotain voisi tehdä toisin. Jos täällä ehdotetaan jotain mikä ei ole nykyresursseilla mahdollista, niin miksi vastaisin "okei, teemme niin" jos siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia?

Sitä ei selitelty kiireellä kun vanhus kuoli vessaan, vaan annettiin näkökulma, että kun yövuorossa on yksi hoitaja niin mitä tahansa voi sattua. Se ei silloin ole hoitajan vika, koska hän voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan ja joutuu priorisoimaan. Eihän kenellekään ihmisellä voi laittaa sellaista vastuuta.

Mitä jos hoitajat vaan lopettaisivat työnsä,kun ilmeisesti mitään ei omaisten mielestä tehdä oikein? Parempi jättää hoitamatta kuten omaiset tekevät eli eivät usein osallistu oman äitinsä hoitoon mitenkään, edes leikkaamalla kynsiä. Minun ainakin tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin tämän keskustelun perusteella. Kaikkesi annat kuten kaikki muut tuntemasi hoitajat, omat isovanhempasi ja lapsesi kärsivät hoitotyön vuoroistasi, mutta vaan haukkumista ja suoranaista kettuilua tulee vastineeksi. Eipä tee ainakaan mieli laittaa itseään yhtään enempää likoon. Sama kai se olisi sitten oikeasti hoitaa huonosti, kun omaiset valittavat silti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette pidä syötettävien ruokia lämpökärryissä joita nyt Oulussakin paljon uusittu, siihen saakka että menette syöttään?

Saisi edes lämmintä ruokaa.

Vie vähemmän aikaa käyttää se ruoka-annos mikrossa. Ruuan on turvallisempaa on vanhuksella hieman haaleaa, koska suu on yleensä herkempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3) Mummosi kakominen oli varmaan ihan tuttua hoitajille. Usein sitä pystyy ihan kokemuksella kasvojen väristä kertomaan, onko joku oikeasti pielessä vai ei. Mitä hoitajien pitäisi mielestäsi tehdä? Niiden kahden hoitajan tuijottaa vieressä, kun 15 potilasta syö?

Siis ihan pokkana selität täällä, että selällään kerta toisensa perään selällään oksentavaa vanhusta ei jouda lounastauoltaan auttamaan kylkiasentoon tai pystyyn? Johan se on heitteillejättö! Oli tavallista taikka ei, ketään ei jätetä tukehtumaan oksennukseensa. Mistä se kasvojen väri sinne taukohuoneeseen näkyy kun siitä päsmäröit tietäväsi onko tosi kyseessä vai ei? KUKAAN hoitajista ei tullut katsomaan kasvojen väriä, saatika vaivautunut auttamaan kun "meillä on nyt tämä ruokatauko tässä". Vasta kun olimme siivoojan kanssa saaneet mummun ylös, hakanneet selkään, auttaneet kun oksentaminen edelleen jatkui jne. tuli hoitaja katsomaan että "mikäs täällä oli hätänä?".

Avan käsittämätöntä piittaamattomuutta. Jättää nyt ihminen tulahtumaan oksennukseensa. Mitä jos joskus heidän oma lapsensa on tukehtumassa, sanonko minä etten ohi kulkiessani joutanut auttamaan kun oli tekstarin lähettäminen kesken? Tai kun teininsä oksentaa kännissä selällään, onko ok jos vain kohautan olkiani ja jatkan pokemonien etsmistä? Johan se on tavallinen näky vappuna, tuollainen alkoholimyrkytyksessä kärvistelevä ja oksennusta henkeensä vetävä teini.

Nämä hoitajat vielä saavat palkkaa tuosta olkien kohauttelusta :( Kun normaali kansalainenkin auttaa hengenvaarassa olevaa ihan vain, koska niin kuuluu jokaisen tehdä.

Ja kyllä, ehdotan, että jatkossa kaikki tantat eivät istu siellä kahvikopissa samaan aikaan, vaan taukoja porrastetaan. Ei muissakaan vastaavissa työpaikoissa jätetä hoidettavia (päiväkotilapsia, potilaita, oppilaita, uimareita...) täysin valvomatta kun "valvojat" mussuttavat kimpassa pullaa ja kaakattavat kahvinsa äärellä. Ei ainakaan vastuullisissa työpaikoissa. Ja itse asiassa tuo otettiin puheeksi paikan johtajan ja hänen esimiehensä kanssa ja asiaan saatiin onneksi muutos.

Hyi helvetti millainen ihminen olet. Sinä et tiedä oliko jossain muussa huoneessa hoitaja. Se, että laitoshuoltaja tuli sinua auttamaan ei mikään iso juttu ole. Tehän olitte mummon saaneet jo autettua pystyyn oletettavasti kun menit sinne hoitajien ruokatilaan. Vai etkö itse saanut häntä muka käännettyä? Ei siinä enää mikään tilanne päällä ollut silloin, joten miksi hoitajan olisi pitänyt juosta paikalle? Et ehkä oikeasti ymmärrä, että tuollaisia tilanne päällä-hetkiä on hoitotyössä koko ajan ja myös hoitajalla on oikeus syödä ruokansa loppuun. Sinä olit mummosi kanssa, joten mikä hätä siinä? Etkä oikeasti tiennyt oliko muissa huoneissa hoitaja tai ei, ihan puppua tuo. Ja kyllä, porrastetut ruokatauot eivät ole monissa paikoissa mahdollisia.

Mitä ihmettä kirjoitit? Mieti nyt uudelleen.

Hoitajalla ei ole oikeutta olla tekemättä työtään.

Miksi porrastetut ruokatauot ei olisi mahdollista?

Jos joku OKSENTAA, ei se ole hengenhätä. Pystyyn hänet oli mitä ilmeisimmin saatu. Edessä vessatus, vaatteiden ja lakanoiden vaihto. Hoitajalla menee 5mim syödä ruokansa loppuun, mutta kentällä työt odottavat. Luonnollisesti hän tällaisessa ei hätätilanteessa syö sen ruokansa loppuun.

No on niin kiire, että ei ole mahdollista syödä kuin heti potilaiden jälkeen. Ei kaikkia potilaita ehditä hoitaa, jos joku olisi iltavuorossa vielä 18.30 aterioimassa. Mieti nyt itsekin, että antaisin sinulle ja yhdelle kaverillesi tehtäväksi hoitaa 15 paljon apua tarvitsevaa vanhusta yökuntoon aikavälillä 17.45-20.45? Tähän päälle lääkehoito, joka on usein vaativaa. Eivät hoitajat mitään superihmosiä ole.

Joku on tukehtumassa oksennukseen. Omainen tulee hädissään hakemaan apua eikä kukaan nosta takapuoltaan.

Et sinä voi oikeasti pitää tätä hyväksyttävänä!

Olen itsekin hoitaja ja häpeän näitä kommentteja.

Häpeän myös tätä millaisen kuvan annat hoitamisesta. Sarjatyötä. Selittelyä.

Luulin että on mennyttä maailmaa aloittaa "yökuntoon laittaminen" ennen kuutta. Sen voi tehdä toisinkin. Päivärytmi voi olla normaali.

Nämä resursseista itkevät ja selittelevät ei vaan osaa tehdä työtään asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Hävettää tämä. Ihankuin olisi sinulle loukkaus, kun ihan asiallisesti kerrotaan epäkohdista. Etkö voi olla ammatillinen. Ottaa asian asian vastaan. Pahoitella. Todeta että huonoja paikkoja on, kertoa että asiaa yritetään hoitaa paremmin. Keksiä parempia tapoja.

Se on ammatillista. Ei oman ammatin halveeraus kuten tässä ketjussa.[/quot

Olet varmaan jossain vanhai kodissa töissä, jossa tuollainen kodinomaisuus on mahdollista. Vuodeosastolla emme voi ennen iltaruokaa ketään tietenkään valmiiksi laittaa, mutta ei heitä voi yököllekään jättää, sillä uudia potilaita tulee/lähtee myös yöllä ja yökkö laittaa ensin yön lääkitykset. Sitä ei voi tehdä kolmelta yöllä. Eikä potilaita laittaa sänkyyn klo 00.

Hieno lukea, että ketjuun on käynyt kommentoimassa empaattinen hoitaja, jolla on ammatillinen järki päässä. Tällaiset hoitajat voisivat tehdä kiertueen eri hoitolaitoksissa ja esimerkillään opettaa hyvää asennetta työssä, niin hoitajille kuin osastonhoitajillekin. Täälläkin.

Se vasta on järkyttävää, että suomalaiset omaiset eivät tee MITÄÄN. Toisin on muissa Euroopan maissa, ja siksi esim. hoitajamitoitusten vertaileminen on naurettavaa (Suomessahan ne ovat ihan minimit muutenkin). Oikeasti, miksi omaiset tulevat sairaalaan istumaan vuoteen viereen ja haukkumaan hoitajia? Itse ainakin leikkaisin omien vanhempieni hiuksia, kynsiä, putsaisin käsiä, siistisin vuodetta ym. Ihan normaalia välittämistä ja helpottaa hoitajien työtaakkaa. Noin esim. Espanjassa, Italiassa ja jopa Ruotsissa toimitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummon huoneessa ei kenelläkään ollut mitään neste-seurantalistoja. Jos minä en olisi joka päivä mummoa juottanut, olisi hän kuivunut. Hän ei itse pysty pitelemään mukia tms. Lääkkeet löytyivät usein lattialta, koska hoitajat eivät MUISTANEET, että lääkkeet pitää antaa suoraan suuhun, koska mummo ei itse niitä saa suuhunsa. Voi, olisi esimerkkejä paljonkin, jotka minusta täyttävät laiminlyönnin kriteerit :( -ap

No sitten ei ole ollut nesteseurantaa, ja tämä on lääkärin MÄÄRÄYS. Pillereitä nyt voi helpostikin joutua lattioille ja silloin haetaan uudet. Jos mummosi on ollut kotona asuva ja suht ok kunnossa, niin oletus TIETENKIN on, että hän palaa kotiin ja kykenee itse lääkkeensä ottamaan. Se on aina oletusarvo ja jos huomataan/tiedetään, että lääkkeitä ei kykene itse lääkemukista ottamaan niin ne annetaan suuhun. Valtaosa nyt pystyy itse lääkkeensä yleensä lautasen vierestä ottamaan.

Minunkin kuusikymppinen äitini laitettiin syövän terminaalivaiheessa 'kuntoutusosastolle', kun ei parempaakaan paikkaa ollut. Hoitajat olivat kuin sinä ja minun oli pakko olla paikalla auttamassa. Onneksi osastolla oli pari keikkahoitajaa, joilla oli sydän ja aivot, kiitos heille. Toki hoitivat vain työtään, mutta tekivät sen hyvin. Auttoivat sängystä ylös ja tukivat matkalla vessaan jne. Vakkarihoitajien mukaan olisi pitänyt pystyä itse (äiti kaatui siksi kaksi kertaa pahasti) ja ruoka olisi pitänyt pystyä syömään itse ja jopa käytvällä pöydän ääressä.

Tasan 2vkoa osastolla vietettyään äiti kuoli.

Niin, sehän on kuntoutusosastoksen tarkoitus, että tehdään itse mahdollisimman paljon. Keikkahoitajilla yleensä ei ole kirjallisia töitä jne. muun työn ohessa ja heille annetaan helpoimmat asiakkaat.

Jos omaisena tai potilaana kokee epäkohtia kohtelussa kannattaa olla yhteydessä osaston esimieheen tai sairaalaan tai tk:n johtoon. Täällä vauvapalstalla ei asiat muutu vaikka kuinka haukuttaisiin kaikki Suomen hoitajat.

Itselle ainakin tulee paha mieli näistä kirjoituksista koska itse olen paikassa jossa asiat hoidetaan hyvin ja epäkohtiin puututaan jos niitä ilmenee. Omaisten ja potilaiden antamaan palautteeseen reagoidaan.

Ja jos omainen ihmettelee esim sitä että potilas huutaa vessaan mutta häntä ei sinne viedä tai jos pyytää vettä mutta sitä ei anneta niin yleensä taustalla voi olla lääketieteellinen syy jonka vuoksi näitä asioita ei tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos hoitajat vaan lopettaisivat työnsä,kun ilmeisesti mitään ei omaisten mielestä tehdä oikein? Parempi jättää hoitamatta kuten omaiset tekevät eli eivät usein osallistu oman äitinsä hoitoon mitenkään, edes leikkaamalla kynsiä. Minun ainakin tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin tämän keskustelun perusteella. Kaikkesi annat kuten kaikki muut tuntemasi hoitajat, omat isovanhempasi ja lapsesi kärsivät hoitotyön vuoroistasi, mutta vaan haukkumista ja suoranaista kettuilua tulee vastineeksi. Eipä tee ainakaan mieli laittaa itseään yhtään enempää likoon. Sama kai se olisi sitten oikeasti hoitaa huonosti, kun omaiset valittavat silti.

Tämähän on hieno asenne. Ihan kuin uhmaikäinen pentu.

Isää hoidettiin kahdessa eri yksikössä, toisessa asiat hoituivat ja oli hyvä ilmapiiri, joka näkyi myös omaisiin päin.

Toinen yksikkö taas oli sellainen, mistä haluaisi pois niin nopeasti kuin mahdollista.

En tiedä mistä erot johtuivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne jättää  varmaan moni kirjoittamatta näkemästään ja kokemastaan, mitä on tapahtunut osastolla, ap:n kokeman kaltaista. Järkyttävää tässä ketjussa on se, miten eräät hoitajat hyökkäävät kertojien kimppuun mitätöiden kuin narsistit konsanaan. Ongelma on selvästi olemassa, hoitajien asenteissa!

Jaakko  Valvanne tuo ongelmaa päivänvaloon.

Vanhustenhoidon suurin ongelma? – ”Henkilökunnan ylimielinen asenne”

Lisää rahaa ei tarvita vaan parempaa ammattitaitoa, sanoo geriatrian professori.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vanhustenhoidon-suurin-ongelma-…

Näin se on! Ja tämä ketju vahvistaa ajatusta.

Luultavasti tuo ketjun kammotushoitaja oli yksi ja sama tyyppi. Selitteli miksi vanhus jätetään yksin vessaan kuolemaan, miksi oksennukseen tukehtuvaa ei voi auttaa, miksi ei auteta syömään, vessaan ym.

Kamalaa

Minä olen ilmeisesti yksi näistä kammotushoitajista. Jos olen yksin yövuorossa ja 2 asukkaalla eri puolella osastoa on hätä niin miten voin auttaa heitä molempia samaan aikaan? Kerro se minulle koska itse en sitä tiedä. Onko tämä nyt ylimielisyyttä?

Miksi tällaisessa kammottavassa tilanteessa pitää alkaa inttämään ja puolustelemaan tuntematonta hoitajaa.

Uskon että tilanne oli hoitajallekin kauhea. Hän teki virheen ja uskon että on pahoillaan.

Hoitajilla on aina paljon työtä. Tarvitaan kykyä suunnitella työnsä. Parhaiten selviää, kun on ammatillinen, hoitaa yhden ihmisen rauhassa loppuun. Näin tämä ihminen rauhoittuu. Jos hosuu sinne tänne, ei asiakas voi luottaa tulevansa autetuksi ja joutuu pyytämään uudelleen ja uudelleen.

Helpommalla yleensä pääsee, kun käyttää aluksi aikaa rauhoitteluun ym

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne jättää  varmaan moni kirjoittamatta näkemästään ja kokemastaan, mitä on tapahtunut osastolla, ap:n kokeman kaltaista. Järkyttävää tässä ketjussa on se, miten eräät hoitajat hyökkäävät kertojien kimppuun mitätöiden kuin narsistit konsanaan. Ongelma on selvästi olemassa, hoitajien asenteissa!

Jaakko  Valvanne tuo ongelmaa päivänvaloon.

Vanhustenhoidon suurin ongelma? – ”Henkilökunnan ylimielinen asenne”

Lisää rahaa ei tarvita vaan parempaa ammattitaitoa, sanoo geriatrian professori.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vanhustenhoidon-suurin-ongelma-…

Näin se on! Ja tämä ketju vahvistaa ajatusta.

Luultavasti tuo ketjun kammotushoitaja oli yksi ja sama tyyppi. Selitteli miksi vanhus jätetään yksin vessaan kuolemaan, miksi oksennukseen tukehtuvaa ei voi auttaa, miksi ei auteta syömään, vessaan ym.

Kamalaa

Minä olen ilmeisesti yksi näistä kammotushoitajista. Jos olen yksin yövuorossa ja 2 asukkaalla eri puolella osastoa on hätä niin miten voin auttaa heitä molempia samaan aikaan? Kerro se minulle koska itse en sitä tiedä. Onko tämä nyt ylimielisyyttä?

Ai samalla sekunilla?  -se puuttui. Onko sinulla tilannetaju?

Vierailija kirjoitti:

Jo sisäpiiriläisetkin avautuvat vanhustenhoidon tasosta. Facebookissa kälätetään jne.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001227610.html

Mutta kun eihän meillä tuolla tavalla ja hoitajavihaa....!!!

Sisäpiiriläiset? Toinen näistä on ollut 5 vuotta poissa hoitotyössä, jona aikana hoitajamitoituksia on pienennetty roimasti ja rahaa vanhustenhoidossa vähennetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos hoitajat vaan lopettaisivat työnsä,kun ilmeisesti mitään ei omaisten mielestä tehdä oikein? Parempi jättää hoitamatta kuten omaiset tekevät eli eivät usein osallistu oman äitinsä hoitoon mitenkään, edes leikkaamalla kynsiä. Minun ainakin tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin tämän keskustelun perusteella. Kaikkesi annat kuten kaikki muut tuntemasi hoitajat, omat isovanhempasi ja lapsesi kärsivät hoitotyön vuoroistasi, mutta vaan haukkumista ja suoranaista kettuilua tulee vastineeksi. Eipä tee ainakaan mieli laittaa itseään yhtään enempää likoon. Sama kai se olisi sitten oikeasti hoitaa huonosti, kun omaiset valittavat silti.

Tämähän on hieno asenne. Ihan kuin uhmaikäinen pentu.

Isää hoidettiin kahdessa eri yksikössä, toisessa asiat hoituivat ja oli hyvä ilmapiiri, joka näkyi myös omaisiin päin.

Toinen yksikkö taas oli sellainen, mistä haluaisi pois niin nopeasti kuin mahdollista.

En tiedä mistä erot johtuivat.

Toisessa vaikkapa henkisesti ja fyysisesti kuormittavammat potilaat? Tilanne osastoilla vaihtelee: joku "helppo" osasto voi muuttua vuodessa kammottavaksi paikaksi kun asiakkaiden kunto romahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos hoitajat vaan lopettaisivat työnsä,kun ilmeisesti mitään ei omaisten mielestä tehdä oikein? Parempi jättää hoitamatta kuten omaiset tekevät eli eivät usein osallistu oman äitinsä hoitoon mitenkään, edes leikkaamalla kynsiä. Minun ainakin tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin tämän keskustelun perusteella. Kaikkesi annat kuten kaikki muut tuntemasi hoitajat, omat isovanhempasi ja lapsesi kärsivät hoitotyön vuoroistasi, mutta vaan haukkumista ja suoranaista kettuilua tulee vastineeksi. Eipä tee ainakaan mieli laittaa itseään yhtään enempää likoon. Sama kai se olisi sitten oikeasti hoitaa huonosti, kun omaiset valittavat silti.

Tämähän on hieno asenne. Ihan kuin uhmaikäinen pentu.

Isää hoidettiin kahdessa eri yksikössä, toisessa asiat hoituivat ja oli hyvä ilmapiiri, joka näkyi myös omaisiin päin.

Toinen yksikkö taas oli sellainen, mistä haluaisi pois niin nopeasti kuin mahdollista.

En tiedä mistä erot johtuivat.

Olen kyllä akateeminen (KM) ja sairaanhoitaja, ja todellakaan en jaksa sairaanhoitajan työssä näissä vaatimuksissa mitä on. Eikä kukaan muukaan. Tilanne kentällä on sellainen, ettei kenenkään hoitajan ole siellä mahdollista aidosti jaksaa. Nämä omaisten haukkumisketjut vasta hirveää luettavaa ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Sitä ei selitelty kiireellä kun vanhus kuoli vessaan, vaan annettiin näkökulma, että kun yövuorossa on yksi hoitaja niin mitä tahansa voi sattua. Se ei silloin ole hoitajan vika, koska hän voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan ja joutuu priorisoimaan. Eihän kenellekään ihmisellä voi laittaa sellaista vastuuta.

Sillä yöhoitajalla on todellakin se vastuu. Hän jätti vanhuksen yksin. Eli hänen virheensä.

Hoitotyössä sattuu virheitä. Niistä pitää ottaa opiksi. Käydä tilnteet läpi ja pohtia kokoajan potilasturvallisuuden parantamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikku neuvo, jos koette epäasiallista käytöstä jne. Jutelkaa osastonhoitajalle, ei asiat täällä vonkumalla helpotu[/

Osastonhoitaja saattaa olla se porukan hulluin ja sekopäisin. Kun olin äidin kuoltua osastolla hakemassa hänen tavaroitaan ja katsomassa äitiä heidän kappelissaan, puhuin tällaisen ihmisen kanssa. En edes pyrkinyt hänen puheilleen, sain asiani selvitettyä muutenkin, mutta änkesi paikalle. Kun kysyin äidin kuolemasta, eli millaisessa tilanteessa hän oikein kaatui (ja lisäsin toki ymmärtäväni, ettei asialle mahdettu mitään), tämä hullu nauroi! Siis nauraa hekotti ääneen naama virneessä. Koko keskustelun ajan ämmällä oli suu korvissa.

Kyllä, nimitän häntä hulluksi ja ämmäksi, eikä yhtään hävetä. Jos edes ihmisen kuolemaa ei tajua kunnioittaa, ei ansaitse myöskään muiden kunnioitusta.

Hoitoalan ihmisiin ylipäätään suhtaudun neutraalisti, mutta yksi asia ihmetyttää: kyvyttömyys kestää minkäänlaista kritiikkiä. Näkyy hyvin tässäkin keskustelussa. En tiedä mitään muuta alaa, missä tällainen asenne olisi mahdollinen.

Tätä minäkin ihmettelen. Kritiikkisi koetaan jopa tässäkin ketjussa kuvatut kokemukset, jotka ei kohdistu kyseiseen hoitajaan tai yksikköön.

Samoin esim tutkimukset. Alan tutkimuksistakin nousee viha. Ei se näin ole, muttakun resurssit ym. Miksi ei voisi istua alas ja miettiä mitä voisimme tästä hyödyntää. Miettiä miten meidän kannattaisi toimia että hoito olisi mahdollisimman hyvää asiakkaille.

Kun silloin se on myös vähemmän kuormittavaa.

T. Sh, TtM

Olen itsekin sairaanhoitaja ja KTM. En silti ymmärrä sinun asennettasi. Kiistätkö oikeasti sen, että työ on aivan järkyttävän kiireistä ja sitä aikaa ideoinnille ei ole? Mitä se auttaa, että joku tiimin jäsen istuu palaverissa ja tulee sitten kertomaan, että tämä pitää tehdä jatkossa näin? Hoitotyötä tulisi nimenomaan kehittää alhaalta ylöspäin, ei sanellen ylhäältä. Työ on tosi paineistettua ja äärimmäisen kiireistä. Itse en työvuoron aikana istu kuin noin 20min. Tämä kertoo sen, että tekemiatä on niin paljon, että lisätty aika jossain on muualta pois. Tämä tuleemyös ottaa huomioon: aina ei voi vaatia lisää, vaan silloin pitää samalla linjata mitä ei enää tehdä. Eli reilusti priorisoida.

Tottakai työtä pitää kehittää alhaalta ylöspäin. Se ei vaan onnistu, jos ollaan kokoajan puolustuskannalla ja koetaan kehittäminenkin kritiikkinä. Selityksiä löytyy muttei haluta miettiä miten minä voisin tehdä toisin.

Työssä mietitään joka päivä miten jotain voisi tehdä toisin. Jos täällä ehdotetaan jotain mikä ei ole nykyresursseilla mahdollista, niin miksi vastaisin "okei, teemme niin" jos siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia?

Ei asenteiden muutoksiin ole nykyiset tai menneet resurssit esteenä. Sokeus ja välinpitämättömyys ovat esteitä. Siinä vaiheessa voi miettiä ammattietiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne jättää  varmaan moni kirjoittamatta näkemästään ja kokemastaan, mitä on tapahtunut osastolla, ap:n kokeman kaltaista. Järkyttävää tässä ketjussa on se, miten eräät hoitajat hyökkäävät kertojien kimppuun mitätöiden kuin narsistit konsanaan. Ongelma on selvästi olemassa, hoitajien asenteissa!

Jaakko  Valvanne tuo ongelmaa päivänvaloon.

Vanhustenhoidon suurin ongelma? – ”Henkilökunnan ylimielinen asenne”

Lisää rahaa ei tarvita vaan parempaa ammattitaitoa, sanoo geriatrian professori.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vanhustenhoidon-suurin-ongelma-…

Näin se on! Ja tämä ketju vahvistaa ajatusta.

Luultavasti tuo ketjun kammotushoitaja oli yksi ja sama tyyppi. Selitteli miksi vanhus jätetään yksin vessaan kuolemaan, miksi oksennukseen tukehtuvaa ei voi auttaa, miksi ei auteta syömään, vessaan ym.

Kamalaa

Minä olen ilmeisesti yksi näistä kammotushoitajista. Jos olen yksin yövuorossa ja 2 asukkaalla eri puolella osastoa on hätä niin miten voin auttaa heitä molempia samaan aikaan? Kerro se minulle koska itse en sitä tiedä. Onko tämä nyt ylimielisyyttä?

Ai samalla sekunilla?  -se puuttui. Onko sinulla tilannetaju?

Eli kun vastaan 35 potilaasta yksin yöllä, joista moni lähtee sängystä ja saattaa kaatua, niin pelkällä tilannetajulla estän, että mitään ei koskaan tapahdu. Miksi vähättelet resurssipulaa? Oikeastiko et näe järkeväksi, että yöllä olisi kaksi hoitajaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos hoitajat vaan lopettaisivat työnsä,kun ilmeisesti mitään ei omaisten mielestä tehdä oikein? Parempi jättää hoitamatta kuten omaiset tekevät eli eivät usein osallistu oman äitinsä hoitoon mitenkään, edes leikkaamalla kynsiä. Minun ainakin tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin tämän keskustelun perusteella. Kaikkesi annat kuten kaikki muut tuntemasi hoitajat, omat isovanhempasi ja lapsesi kärsivät hoitotyön vuoroistasi, mutta vaan haukkumista ja suoranaista kettuilua tulee vastineeksi. Eipä tee ainakaan mieli laittaa itseään yhtään enempää likoon. Sama kai se olisi sitten oikeasti hoitaa huonosti, kun omaiset valittavat silti.

Tämähän on hieno asenne. Ihan kuin uhmaikäinen pentu.

Isää hoidettiin kahdessa eri yksikössä, toisessa asiat hoituivat ja oli hyvä ilmapiiri, joka näkyi myös omaisiin päin.

Toinen yksikkö taas oli sellainen, mistä haluaisi pois niin nopeasti kuin mahdollista.

En tiedä mistä erot johtuivat.

Toisessa vaikkapa henkisesti ja fyysisesti kuormittavammat potilaat? Tilanne osastoilla vaihtelee: joku "helppo" osasto voi muuttua vuodessa kammottavaksi paikaksi kun asiakkaiden kunto romahtaa.

Ei voi. Kyllä se hoitajien asenne ja ammattitaito ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikku neuvo, jos koette epäasiallista käytöstä jne. Jutelkaa osastonhoitajalle, ei asiat täällä vonkumalla helpotu[/

Osastonhoitaja saattaa olla se porukan hulluin ja sekopäisin. Kun olin äidin kuoltua osastolla hakemassa hänen tavaroitaan ja katsomassa äitiä heidän kappelissaan, puhuin tällaisen ihmisen kanssa. En edes pyrkinyt hänen puheilleen, sain asiani selvitettyä muutenkin, mutta änkesi paikalle. Kun kysyin äidin kuolemasta, eli millaisessa tilanteessa hän oikein kaatui (ja lisäsin toki ymmärtäväni, ettei asialle mahdettu mitään), tämä hullu nauroi! Siis nauraa hekotti ääneen naama virneessä. Koko keskustelun ajan ämmällä oli suu korvissa.

Kyllä, nimitän häntä hulluksi ja ämmäksi, eikä yhtään hävetä. Jos edes ihmisen kuolemaa ei tajua kunnioittaa, ei ansaitse myöskään muiden kunnioitusta.

Hoitoalan ihmisiin ylipäätään suhtaudun neutraalisti, mutta yksi asia ihmetyttää: kyvyttömyys kestää minkäänlaista kritiikkiä. Näkyy hyvin tässäkin keskustelussa. En tiedä mitään muuta alaa, missä tällainen asenne olisi mahdollinen.

Tätä minäkin ihmettelen. Kritiikkisi koetaan jopa tässäkin ketjussa kuvatut kokemukset, jotka ei kohdistu kyseiseen hoitajaan tai yksikköön.

Samoin esim tutkimukset. Alan tutkimuksistakin nousee viha. Ei se näin ole, muttakun resurssit ym. Miksi ei voisi istua alas ja miettiä mitä voisimme tästä hyödyntää. Miettiä miten meidän kannattaisi toimia että hoito olisi mahdollisimman hyvää asiakkaille.

Kun silloin se on myös vähemmän kuormittavaa.

T. Sh, TtM

Olen itsekin sairaanhoitaja ja KTM. En silti ymmärrä sinun asennettasi. Kiistätkö oikeasti sen, että työ on aivan järkyttävän kiireistä ja sitä aikaa ideoinnille ei ole? Mitä se auttaa, että joku tiimin jäsen istuu palaverissa ja tulee sitten kertomaan, että tämä pitää tehdä jatkossa näin? Hoitotyötä tulisi nimenomaan kehittää alhaalta ylöspäin, ei sanellen ylhäältä. Työ on tosi paineistettua ja äärimmäisen kiireistä. Itse en työvuoron aikana istu kuin noin 20min. Tämä kertoo sen, että tekemiatä on niin paljon, että lisätty aika jossain on muualta pois. Tämä tuleemyös ottaa huomioon: aina ei voi vaatia lisää, vaan silloin pitää samalla linjata mitä ei enää tehdä. Eli reilusti priorisoida.

Tottakai työtä pitää kehittää alhaalta ylöspäin. Se ei vaan onnistu, jos ollaan kokoajan puolustuskannalla ja koetaan kehittäminenkin kritiikkinä. Selityksiä löytyy muttei haluta miettiä miten minä voisin tehdä toisin.

Työssä mietitään joka päivä miten jotain voisi tehdä toisin. Jos täällä ehdotetaan jotain mikä ei ole nykyresursseilla mahdollista, niin miksi vastaisin "okei, teemme niin" jos siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia?

Ei asenteiden muutoksiin ole nykyiset tai menneet resurssit esteenä. Sokeus ja välinpitämättömyys ovat esteitä. Siinä vaiheessa voi miettiä ammattietiikkaa.

En koe, että itselläni olisi vikaa asenteessani. En esimerkiksi itse pidä ruokataukoa vaan ainoastaan sen 10 minuutin kahvitauon, tosin 5 minuuttisena. Se on oma asiani ja ei ehkä järkevää, mutta osaan tavallaan rauhoittua esim. pestessäni lattioita jne. Tiedän, että joillain on asenneongelmia, mutta se ei poista sitä, että moni asia on sula mahdottomuus näillä resursseilla. En jaksaisi aina olla pahoittelemassa sitä, koska se ei ole minun syyni.