Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten jaksatte vuodesta toiseen töissä?

N25
02.08.2016 |

Olen aiemmin tehnyt vain pätkätöitä opiskelun ohessa ja aina olen tiennyt että kyseinen työ päättyy joskus, esim syksyllä kun opinnot alkaa. Nyt kuitenkin olen siirtynyt pysyvästi työelämään ja mietin miten kaikki jaksaa töitä vuodesta toiseen kun loppua ei näy?

Kommentit (54)

Vierailija
1/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole vaihtoehtoja.

Ja valitsin sellaisen alan, missä viihdyn. Hyvin on aika kulunut, max. 10 vuotta enää eläkkeelle.

Vierailija
2/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinun asenteesi työtä kohtaan on kehno. Ole tyytyväinen että sulla on töitä ja jos et oo tyytyväinen niin opiskele uusi ammatti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jaksakaan. :)

Vierailija
4/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet väärällä alalla.

Vierailija
5/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noin mäkin ajattelin vielä opiskelija ollessani. Usko pois, tähän tottuu. Ja säännölliset tulot ovat iso plussa perheellisellä ihmisellä.

Vierailija
6/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiinnostava ja paljon vapautta tarjoava luovan alan työ, poikkitieteellinen työyhteisö, hyvät lomaedut ja kohtuullinen palkka. Aktiivinen ote vapaa-aikaan on myös tärkeä. Arki-iltojen ja viikonloppujen kuluttaminen pelkästään sohvalla makaamalla saa työn kuin työn maistumaan puulta. Paljon mukavampaa on käydä ravintolassa tai taidenäyttelyssä, pelata lautapelejä, kutsua ihmisiä katsomaan elokuvaa ja niin edelleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tärkeintä on varmasti se, että tykkää työstä, jota tekee. Mä olen ollut niin onnekas, että olen suorastaan rakastanut kaikkia töitäni ja kaikkia työpaikkojani. 35 vuotta työelämässä on takana ja toivottavasti vielä muutama edessä (toivon voivani olla töissä 68-vuotiaaksi).

Sinulle ap sanoisin, että ehdit nuorena ihmisenä vielä vaihtaa alaa, jos nykyinen on miellytä. Jos ei pidä omasta ammatistaan/alastaan, ei sitä työtä varmaan jaksakaan.

Vierailija
8/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tykkään työstäni niin paljon. Opiskelijana mietin vielä tuota jaksamista, mutta kyllä työelämä maistuu. Otin aikoinaan riskin ja opiskelin uuden ammatin ensimmäisen perään. Kannatti, ja väitän, etten olisi ollut ekassa ammatissani onnellinen. Mielestäni elämän pitää olla muutakin kuin seuraavan loman odottamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostava ja paljon vapautta tarjoava luovan alan työ, poikkitieteellinen työyhteisö, hyvät lomaedut ja kohtuullinen palkka. Aktiivinen ote vapaa-aikaan on myös tärkeä. Arki-iltojen ja viikonloppujen kuluttaminen pelkästään sohvalla makaamalla saa työn kuin työn maistumaan puulta. Paljon mukavampaa on käydä ravintolassa tai taidenäyttelyssä, pelata lautapelejä, kutsua ihmisiä katsomaan elokuvaa ja niin edelleen.

Sama, paitsi harrastukset ja elämäntilanne erilainen (keski-ikäinen perheellinen). Mielekäs työ auttaa jaksamaan.

Vierailija
10/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mä jaksakaan, mutta pakko se vaan on päivästä toiseen raahautua toimistolle. Viikonloput on se henkireikä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole väärällä alalla. Rakastan uutta työtäni ja olen kerrankin innoissani siitä että saan vastuuta. Ainoa on että tuntuu niin lopulliselle. Nytkö sit seuraavana lapsia ja taloa suunnittelemaan kun ei oo muutakaan, mikä toisi jännitystä elämään? Lotto kun sitä ei tuo tarpeeksi.

Ap

Vierailija
12/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsettomuus auttaa jaksamaan. Se, että kotona odottaisi vielä toinen savotta, on ajatuksena ihan mahdoton. En ymmärrä, mistä jotkut saavat energian olla sekä hyviä työntekijöitä että hyviä vanhempia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Just ihmettelin että miten jotkut työkaverit syö niin isoja annoksia vielä 18 aikoihin illalla... eikö noi oo syöny ennen töihinlähtöä ku täys lautanen makaronilaatikkoa. Meikäläinen pärjää hyvin yhdellä leipäpalalla.

Vierailija
14/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan hyvin jaksan oravanpyörää. Viihdyn duunissani eikä viimeisen kuuden vuoden aikana ole ollut aamua, jolloin olisi harmittanut mennä duuniin (pois lukien aamut, jolloin edellinen ilta on mennyt pitkäksi...).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostava ja paljon vapautta tarjoava luovan alan työ, poikkitieteellinen työyhteisö, hyvät lomaedut ja kohtuullinen palkka. Aktiivinen ote vapaa-aikaan on myös tärkeä. Arki-iltojen ja viikonloppujen kuluttaminen pelkästään sohvalla makaamalla saa työn kuin työn maistumaan puulta. Paljon mukavampaa on käydä ravintolassa tai taidenäyttelyssä, pelata lautapelejä, kutsua ihmisiä katsomaan elokuvaa ja niin edelleen.

Uskon että olet oikeassa. Pakko korostaa varmaan niitä vapaa-ajan aktiviteetteja, jotta elämä ei olisi pelkkää työtä. Mutta mietin silti, miten ajattelette loppuelämäänne? Ajatteletteko että teette sitten vasta eläkkeellä sellaisia pitkiä reissuja kuten maailmanympärysmatkoja tms? Eihän töistä voi vaan lähteä jos unelmoi sellasesta tai vaikka tutkimuksen tekemisestä jne?

Ap

Vierailija
16/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostava ja paljon vapautta tarjoava luovan alan työ, poikkitieteellinen työyhteisö, hyvät lomaedut ja kohtuullinen palkka. Aktiivinen ote vapaa-aikaan on myös tärkeä. Arki-iltojen ja viikonloppujen kuluttaminen pelkästään sohvalla makaamalla saa työn kuin työn maistumaan puulta. Paljon mukavampaa on käydä ravintolassa tai taidenäyttelyssä, pelata lautapelejä, kutsua ihmisiä katsomaan elokuvaa ja niin edelleen.

Uskon että olet oikeassa. Pakko korostaa varmaan niitä vapaa-ajan aktiviteetteja, jotta elämä ei olisi pelkkää työtä. Mutta mietin silti, miten ajattelette loppuelämäänne? Ajatteletteko että teette sitten vasta eläkkeellä sellaisia pitkiä reissuja kuten maailmanympärysmatkoja tms? Eihän töistä voi vaan lähteä jos unelmoi sellasesta tai vaikka tutkimuksen tekemisestä jne?

Ap

Tartun tuohon tutkimuksen tekemiseen. On paljon ammatteja, joissa saa tehdä tutkimuksia työkseen. Mitä jos lähtisit tavoittelemaan sellaista? Olisi ainakin haastetta.

Vierailija
17/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ole väärällä alalla. Rakastan uutta työtäni ja olen kerrankin innoissani siitä että saan vastuuta. Ainoa on että tuntuu niin lopulliselle. Nytkö sit seuraavana lapsia ja taloa suunnittelemaan kun ei oo muutakaan, mikä toisi jännitystä elämään? Lotto kun sitä ei tuo tarpeeksi.

Ap

Etkö ole vähän liian nuori ja kokematon ihmiseksi, joka ei keksi elämälleen mitään muuta käyttöä kuin lasten hankkiminen?

Vierailija
18/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jaksakaan.  Onneksi elänäntilanne niin hyvä, että voin välillä vaan olla. Jäin kesäkuun alussa pois töistä ja syksyyn asti vain olen perheen juniorin kanssa kotona ja mökillä ja milloin missäin. Syyskuulla  tsekkailen jotain puuhastelua... Elämä on uuvuttavaa oravanpyörää. Ja sellaiseksi sen saa, kun ottaa hillittömiä lainoja tai asuu vuokralla. Loputonta maksamista.

Vierailija
19/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minä jaksakkaan. Koko ajan mietin miten pääsisin pois. Ja ihan periaatteessa hyvä työ jne, mutta työtahti ja määrä imee kaikki mehut. Vielä olisi 23 vuotta eläkkeeseen, en usko että siihen maaliin koskaan tulen pääsemään.

Vapaa-ajalla en jaksa tehdä yhtään mitään, viikonloppuisin vasta sunnuntaina alan olla tolpillani, jolloin teen rästissä olevia kotitöitä. Elämä on suoraan sanottuna silkkaa paskaa työn takia.

t. Esimies keskijohdossa

Vierailija
20/54 |
02.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostava ja paljon vapautta tarjoava luovan alan työ, poikkitieteellinen työyhteisö, hyvät lomaedut ja kohtuullinen palkka. Aktiivinen ote vapaa-aikaan on myös tärkeä. Arki-iltojen ja viikonloppujen kuluttaminen pelkästään sohvalla makaamalla saa työn kuin työn maistumaan puulta. Paljon mukavampaa on käydä ravintolassa tai taidenäyttelyssä, pelata lautapelejä, kutsua ihmisiä katsomaan elokuvaa ja niin edelleen.

Uskon että olet oikeassa. Pakko korostaa varmaan niitä vapaa-ajan aktiviteetteja, jotta elämä ei olisi pelkkää työtä. Mutta mietin silti, miten ajattelette loppuelämäänne? Ajatteletteko että teette sitten vasta eläkkeellä sellaisia pitkiä reissuja kuten maailmanympärysmatkoja tms? Eihän töistä voi vaan lähteä jos unelmoi sellasesta tai vaikka tutkimuksen tekemisestä jne?

Ap

En ole koskaan ajatellut, että maailmanympärimatkoja tai tutkimuksen tekemistä tarvitsisi odotella eläkeikään asti. Minulla on opettajana kymmenen viikon kesäloma, ja siinä ajassa kiertää kyllä planeetankin, jos nikseen tulee. Monet kollegani tekevät tutkimusta työn ohessa tai kouluttavat itseään muuten esimerkiksis suorittamalla kokonaisia aineopintokokonaisuuksia yliopistolla.

Ja sitten on tietysti paljon muuta äärimmäisen palkitsevaa tekemistä, jota voi tehdä työn ohella: ystävien tapaaminen, tapahtumien järjestäminen, romaanin kirjoittaminen, maalaaminen, säveltäminen, vapaaehtoistoiminta, yhdistystoiminta...

Sinun kannattaa muistaa, että suurin osa aikuisista käy töissä, joten voit kyllä luottaa siihen, että yhteiskunta on myös järjestetty työssäkäyvien ihmisten ehdoilla. Työssä käynnistä saa rahaa, ja rahalla saa ratkottua monia sellaisia ongelmia, joihin piti ennen käyttää aikaa ja vaivaa. Siivoaminen on tästä hyvä esimerkki. Tutkimuksen teolle voi hyvin vapautua aikaa jo sillä, että palkkaa ammattilaisen hoitamaan kodin siivouksen. -6