HS kolumni tänään: Naiset haluavat hyvätuloisen miehen

Kolumni kertoo aina koko totuuden. 

Pahoittelen, että persoonasi vuoksi et löydä seurustelukumppania.

Vai on Kyösti av-mamma :D

Kyllä kaikkea saa haluta :D Mutta ei se silti ole mikään kriteeri, ainakaan itselleni.

No en halua rikasta miestä. Itsekin tienaan moninkertaisesti enemmän kuin kouluttamaton mieheni, jonka kanssa olemme seurustelleet teini-ikäisestä saakka.

Joo, oli totta kohdallani. Eroni jälkeen seurustelin vähän aikaa miehen kanssa joka oli täysin holtiton rahan kanssa. Suhde loppui nopeasti kun kyllästyin olemaan lompakkona. Nykyinen seurustelukumppanini ansaitsee saman verran kuin minä, eli on hyvätuloinen. Lompakkoja auotaan vuorotellen eikä raha ole enää ongelma. Ehkä jotkut voivat haluta vielä itseään parempituloista miestä, minulla tuo suurinpiirtein samanlaiset tulot on ollut kriteeri. Lasteni isän kanssa hankin vähemmän ainoastaan äitiyslomien ajan ja tuohan oli lyhyt aika. Miehen palkkaan tuijottamisen sijaan naisten kannattaisi valinnoillaan varmistaa oma hyvä palkka.

Ja moni mies haluaa seksikkään tai kauniin naisen. Tai hienon tai sporttisen auton. Niinhän moni haluaa, mutta realiteeteissa toki toimii toisin. Moni jättäisi myös mielellään duuninsa ja matkustelisi palmusaarilla kylmää juomaa siemaillen, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. 

Allekirjoitan kolumnistin joka sanan. M43

En halua elättää miestä enkä olla miehen elättinä. Molempien tulee tienata omiin tarpeisiin asti riittävästi. Yhdessä voidaan tehdä isompia investointeja. Joten ei, en halua työtöntä miestä helmoihini mutta toisaalta kokisin oloni epämukavaksi kroisoksen kanssa. Ei tässä pitäisi olla mitään kolumnin arvoista ihmeteltävää.

Kullankaivajia toki on molemmissa sukupuolissa.

Nuorempana ajattelin ettei miehen tuloilla ole mitään väliä. Itse ole ollut aina työssä. Mutta nyt keski-ikäisenä voin todeta, että kyllä sillä on paljonkin merkitystä.

Kun on pari lasta jotka harrastaa ja jos haluaa tehdä muutakin, kun istua kotona. Asuinpaikkaakin voi vaikuttaa jos on rahaa. Hermoja kiristää jos joutuu omalla pienellä palkalla sinnittelemään. Tosi iso apu jos mies tienaa hyvin. Huomaan kaveripiiristä, ne joiden miehet tienaa on kyllä paljon mukavampi elämä.

Köyhät sitten vaan pyörivät kotona eivätkä käy koskaan missään ja saa kuunnella sitä ainaista valitusta, kun rahat on niiin tiukilla. Voihan sitä vaimokin olla se joka tienaa, mut harvemmin näin päin.

Vierailija kirjoitti:

No en halua rikasta miestä. Itsekin tienaan moninkertaisesti enemmän kuin kouluttamaton mieheni, jonka kanssa olemme seurustelleet teini-ikäisestä saakka.

Oletko koskaan kuullut sanontaa "poikkeus vahvistaa säännön"?

Eipä tuossa mitään ihmeellistä tai outoa ole. Onhan elämä toki hieman helpompaa, kun taloudellisia murheita on vähemmän. Ei raha onnelliseksi tee, mutta se siloittaa tietä. Jos joku väittää, että naisille ei yleisellä tasolla katsottuna ole kumppanin varallisuudella ja tulotasolla melko paljonkin merkitystä, niin hän on (sukupuolensa edustajien kannalta hieman) kiusallisen totuuden kieltävä nainen.

Olen samaa mieltä..tai tuo on totta itseni kohdalla. 

Elin avioliitossa yli 20 vuotta ja kaikki rahat menivät exän kautta. Hän oli holtiton ja halusi ostaa kaiken. Monet riidat käytiin tuon rahankäytön takia ja ostamisen. 

Oikeana päivänä soittanut puhelinmyyjä sai myytyä partakoneen ja siihen kuukausittaiset terät miehelle, jolla oli täysi parta.. Näitä oli monta. Eihän siinä mitään jos olisi ostoksensa maksanut, mutta yleensä ne maksettiin minun palkalla ja vielä ulosoton kautta. Eli hintaa niille tuli, vaikka kuinka halvaksi kuvitteli.

Minä en saanut omia rahojani käyttää, vaan ne "sijoitettiin"  yhteiseen maatilaan..minkä exä sitten möi, mutta siitä sain osani, kun otin eron. 

Nyt halusin parisuhteelta nimenomaan samanlaista käsitystä rahankäytöstä. Mies on vakaavarainen, mutta aika tarkka ja se rauhoittaa minua. Olemme samalla ajatuksella ja elämä soljuu rauhallisesti.. eli kyllä minä hain vakaavaraista miestä ja sen myös löysin.. 

Vierailija kirjoitti:

En halua elättää miestä enkä olla miehen elättinä. Molempien tulee tienata omiin tarpeisiin asti riittävästi. Yhdessä voidaan tehdä isompia investointeja. .

Eli asunto Etelä-Helsingissä jne. millä tsekata lompakon sisältö.

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana ajattelin ettei miehen tuloilla ole mitään väliä. Itse ole ollut aina työssä. Mutta nyt keski-ikäisenä voin todeta, että kyllä sillä on paljonkin merkitystä.

Kun on pari lasta jotka harrastaa ja jos haluaa tehdä muutakin, kun istua kotona. Asuinpaikkaakin voi vaikuttaa jos on rahaa. Hermoja kiristää jos joutuu omalla pienellä palkalla sinnittelemään. Tosi iso apu jos mies tienaa hyvin. Huomaan kaveripiiristä, ne joiden miehet tienaa on kyllä paljon mukavampi elämä.

Köyhät sitten vaan pyörivät kotona eivätkä käy koskaan missään ja saa kuunnella sitä ainaista valitusta, kun rahat on niiin tiukilla. Voihan sitä vaimokin olla se joka tienaa, mut harvemmin näin päin.

Usein niillä hyvätuloisilla vaimoilla on vielä parempituloiset miehet tai vähintään mennään suht samoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Ja moni mies haluaa seksikkään tai kauniin naisen. Tai hienon tai sporttisen auton. Niinhän moni haluaa, mutta realiteeteissa toki toimii toisin. Moni jättäisi myös mielellään duuninsa ja matkustelisi palmusaarilla kylmää juomaa siemaillen, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. 

Miksi kirjoitat itsestäänselvyyksiä? Pointti on siinä että miehet myöntävät asian. Naisille on jostain syystä hirmuisen vaikeaa vaikka kuten kolumnisti totesi, ei siinä ole mitään väärää.

Itse ainakin haluaisin miehen, joka tienaa suunnilleen saman verran, kuin minäkin. Eli haluaisin pienituloisen miehen. Jos miehellä olisi suuret tulot, niin tuntisin oloni jotenkin vähäpätöiseksi hänen rinnallaan.

Ja lompakkoloiset taas selittelemässä.

HEL-NYC kirjoitti:

Vai on Kyösti av-mamma :D

Alkaessani lukea kolumnia olisin veikannut Kyöstin olevan pikemminkin Uliopiston poikia. Mutta eihän kolumnin loppupäätelmä ollutkaan, että hui, naiset ovat lompakkoloisia. Siinä vain todettiin, että ihmisillä on erilaisia odotuksia kumppania kohtaan, että se on ihan ok ja että niistä pitää voida puhuakin.

Aika turhaa sanahelinää koko kolumni. Mikä sen pointti oli? Ehkä tuon miehen on vaikea löytää naista, joka olisi samalla aallonpituudella. Sehän se on tärkeintä, kuten hän itsekin lopussa vähän eri sanoin toteaa. 

Olen hyvätuloinen mies (n.100 000/v.). Mistä löytäisin samantasoisen naisen?

Ps. Ei sitten mikään kurppa.