Hassuin uskomus, joka sinulla on ollut pienenä?

Että elokuvissa jengi kuolee oikeesti ja ne on tyyliin kuolemaan tuomittuja rikollisia ketkä määrätty näyttelee

Luulin, että tuuli teki pesänsä puihin, kun niissä oli tuulenpesiä. Oli karua oppia että oli kyse sienitaudista puussa.

Luulin että armeeja (intti) on sama asia kuin sota.

Vierailija kirjoitti:

En lapsena pitänyt uimisesta enkä oikein koskaan oppinut sitä. Kerran sukulaismies lillui heidän mökkinsä rantavedessä selällään ottaen "salaa" tukea veneiden kiinnitykseen tarkoitetuista tolpista ja huikkasi "katsokaa, mä kellun!". Tästä hetkestä lähtien oletin että kyllä ihminen kelluu vedessä ellei erikseen sukella ja jotenkin päättelin että veden alle tahtomattaan painuvilta on jotenkin keuhkot tyhjentyneet täysin. En koskaan pohtinut asiaa sen tarkemmin ja vasta aikuisena kun kävin ensimmäistä kertaa vuosikausiin järvessä helteisenä päivänä hoksasin että kyllä se pohja helposti kutsuu.

Voinko kysyä täällä vai pitääkö mennä "Typerien ja nolojen kysymysten" ketjuun... Olen ilmeisesti jotenkin väärässä tai epäuskottava koska saan tähän enemmän alapeukkuja kuin yläpeukkuja?

En muista omia uskomuksiani, mutta meidän esikoinen uskoi n. 3-vuotiaana ihmisen vanhenevan vanhenemistaa kunnes muuttuisi hiljalleen hirviöksi. Ei siis lopulta kuole vaan muuttuu jonkinlaiseksi zombiksi.

Sinä uskoit Jumalaan, olet uskonut Jumalan olemassaoloon siitä hetkestä lähtien kun sinulle tuli tietoisuus. Sen jälkeen olet uskonut Jumalaan koko elämäsi ja uskot Jumalaan edelleenkin! Aivan kuten aivan jokainen ihminen tekee. 

Sinä valehtelet itsellesi ja muille koska rakastat vääryyttä ja syntiä, tahdot itse päättää säännöt elämääsi. Jumala ei tuomitse ketään helvettiin sen perusteella että he eivät tiedä Jumalan olevan olemassa. Jumala tuomitsee ihmiset sen tähden koska kaikki tietävät Jumalan olevan olemassa ja tahallaan rikkovat Jumalaa vastaan. 

Meidän pihalla oli kaivo jonka uskoin vievän toiselle puolelle maapalloa eli Kiinaan. Heitin aina sinne marjoja että nälkää näkevät lapset saisivat ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lapsena pitänyt uimisesta enkä oikein koskaan oppinut sitä. Kerran sukulaismies lillui heidän mökkinsä rantavedessä selällään ottaen "salaa" tukea veneiden kiinnitykseen tarkoitetuista tolpista ja huikkasi "katsokaa, mä kellun!". Tästä hetkestä lähtien oletin että kyllä ihminen kelluu vedessä ellei erikseen sukella ja jotenkin päättelin että veden alle tahtomattaan painuvilta on jotenkin keuhkot tyhjentyneet täysin. En koskaan pohtinut asiaa sen tarkemmin ja vasta aikuisena kun kävin ensimmäistä kertaa vuosikausiin järvessä helteisenä päivänä hoksasin että kyllä se pohja helposti kutsuu.

Voinko kysyä täällä vai pitääkö mennä "Typerien ja nolojen kysymysten" ketjuun... Olen ilmeisesti jotenkin väärässä tai epäuskottava koska saan tähän enemmän alapeukkuja kuin yläpeukkuja?

Kelluminen on ihan helppoa. Kaikki kunnolla uimataitoiset ihmiset osaavat myös kellua. Senkun kääntyy sellälleen ja antaa veden kannatelle. Vaikeaksi tämän voi tehdä vain mahdollinen hukkumisen pelko.

Opettaja kertoi viidennen luokan valistuksessa, että naisille tulee kuukautiset, koska olemme saastaista. Synnit tulevat kerran kuukaudessa veren mukana ulos ja samalla muut kehon roskat ja kuonat. Siksi siis tulee käyttää siteitä. Tämä tapahtui ysärillä, en tiedä miksei tuohon valistukseem puututtu. muutoinkin uhkailtiin milloin pirulla ja helvetillä meitä tyttöjä ja houkutuksiamme.

Yksi varhaisimmista muistoistani liittyy siihen, että luulin päiväkodin aina ilmestyvän aamulla sinne missä se oli kun minut vietiin sinne ja katoavan sitten kun minut haettiin sieltä. Ajattelin myös, että vanhemmat katoavat olemattomiin siksi aikaa kun olin päiväkodissa ja he töissä. Sitten vähän vanhempana tajusin, että ei se päiväkoti mihinkään katoa vaikka minä en siellä olisikaan. Jotenkin kuitenkin onnistuin ajattelemaan, että ne hoitajat ja muut lapset asuvat siellä päiväkodissa. Vaikka siis näin, kuinka muita lapsia tuotiin sinne ja haettiin sieltä, niin luulin silti, että ei heillä oikeasti ole omia vanhempia ollenkaan eikä muuta kotiakaan kuin se päiväkoti. He asuivat mielestäni siellä päiväkodissa 24/7 ja hoitajat ovat siellä heitä hoitamassa koko ajan. Minulla vain oli omakin koti ja vanhemmat. Olin tuolloin ehkä 2-3 vuotias.

Että ihmiset olisivat hyväntahtoisia..

Vierailija kirjoitti:

Moottoripyöräpoliisi myy jäätelöä siitä takapakista 😂

Ripset kasvaa takaisin kun niitä leikkaa (tein näin itselleni ja pikkuveljelle)

Lehdistä ihmiset näki minut. Piti aina laittaa lehti pöytäliinan alle ettei seuranneet mun tekemisiä 😄

Oot kattonu liikaa Harry Potteria :D

Luulin että vauvat syntyvät vatsan kautta niin, että vatsa aukeaa keskeltä kahtia kuin joku luukku saranoilla ja vauva vaan nostetaan sieltä ulos. 😄 Toinen on tää perusjuttu että kaikki oli ennen mustavalkoista.

Uskoin pitkään, että hyvä voittaa lopulta aina, niinkuin saduissa.

Uskoin, että osaan puhua koiraa kun haukuin koirallemme ja minusta se katsoi minua niin, että se ymmärtää minua. Hiukan tosin huoletti, että en sanoisi sille mitään loukkaavaa. Tosiasiassa se katsoi minua koska sitä ihmetytti, että minä oikein touhuan. Minä kun leikin olevani koira, kuljin kontaten ja haukuin.

Näin kirjoitti:

Luulin, että salaojat on jotain laitonta.

Sama :D, olin aina huolissani ettei poliisi vain saa tietää meidän salaojista

Luulin, että maailma oli saanut alkunsa samaan aikaan kuin meidän ajanlaskumme eli Maapallo olisi nyt 2019 vuotta vanha.

Luulin pitkään Kaija Koon olleen Kokkolasta lähtöjään ihan oikean sukunimensä vuoksi. 

Lisäksi luulin, että Helsingin Makkaratalo on nimensä mukaisesti makkaratehdas. Joo en ole Helsingistä itse. 

Vierailija kirjoitti:

Joku stanan pösilö sanoi minulle, et sudenkorennot imevät sinusta veret. Ja niin sitten pelkäsin niitä hysteerisesti. Onneksi löysin bilsankirjasta totuuden ja paljon muutakin ja opin ihailemaan mokomia öttiäisiä. Sudenkorennosta on tullut minuna 'tunnusmerkki', minulla on paljon sudenkorentokoruja, vaatteissa printteinä. Se muistuttaa minulle älyttömistä ja vailla pohjaa olevista peloista, tiedon omatoimisesta etsimisestä, uuden maailman avautumisesta. Sillä ammattini löytyi myös samalla, kun tajusin, et mitäs muuta paskaa minulle oli valehdeltu. ;D

Minäkin pelkäsin lapsena sudenkorentoja, yleensä niitä lenteli lähellä kylän uimarantaa. Jos joku näki sudenkorennon kun oltiin fillaroimassa uimaan - huusi tämä lapsi heti: "SUTKARI!"

Ja sitten mentiin lujempaa, koska luulimme, että ne tulevat meidän hiuksiimme, eikä niitä saa millään tukasta irti :) Kreikassa uima-altaalla lenteli aamuisin tosi kauniita sudenkorentoja - ennen uimarien tuloa. Yhden yksilön pelastin luultavasti hukkumiselta. Olen aikonut myös hankkia sudenkorentokorun, mutta nyt on ikää jo niin paljon, että jätän korujen ostamisen. Ehkä.

Seurasin lapsena vanhempien kanssa Pieni Talo Preerialla -sarjaa, ja muistan äitini selittäneen, kuinka ennen ihmiset kuolivat paljon aiemmin ja lapset saatiin nuorina, kun ihmettelin joitain sarjan osia.

Minähän käänsin sen päässäni jotakuinkin niin, että entisaikoina ihmiset elivät muuten normaalin elinkaaren, mutta se oli vain "kutistettu", eli porukka alkoi harmaantua jo kolmekymppisinä. Eli siinä, kun Lauralla oli omia lapsia ja harmaantunut Charles tuli käymään, ajattelin, että Charles on päälle kolmekymppinen ja että ennen kolmekymppiset näyttivät tuolta ja että kohta se poloinen jo kuolee, onpa minulla käynyt onni, kun nykyään on toisin (omat vanhempani olivat siis jo 30, kun saivat minut). Ajattelin myös, että eliniänodotteen kasvu (josta oli jotain koulussa selitetty) johtuu siitä, että tämä elinkaari koko ajan venyy kaikista osa-alueista, eikä siitä, että ihmiset selviävät lääketieteen avulla keskimäärin vanhemmiksi. Eihän tämä ihan yksiin mennyt sen kanssa, että ennen murrosikä alkoi kuitenkin nuorempana, mutta siitä äitini ei kertonutkaan.