Ihmisten käytös julkisissa kulkuvälineissä

Tullaan panssarivaunun kokoisten kaksosrattaiden kanssa täyteen ruuhkabussiin ja katsotaan muita matkustajia vaativasti, mikset auta minua saamaan nämä tungettua teidän muiden sekaan. Että voidaan sinun 4 neliömetrin tilavaateen takia olla kaikki mukavasti naama toistemme suussa. Älä valita, äläkä lisäänny, jos ei ole varaa ajaa omalla autolla.

Kyllä tilaa tarvitseva ihminen voi ihan itse avata suunsa ja pyytää nätisti, että anteeksi, olisikohan tässä tilaa. Yhtä huonoa käytöstä on tuo mulkoileminen..

Vierailija kirjoitti:

He ovat sentään maksaneet matkasta, toisin kuin sinä.

Sori ap mutta repesin tälle 😂😂😂

Matkalaukkuihmiset ovat menossa johonkin matkalle, lennolle, kotiin lennolta tms. Eivät he siellä huvikseen sinun kiusaksesi istu. Pitääkö heidän hypätä ulos bussista, junasta sinun ja vaunujesi takia? Sinä todennäköisesti olet menossa kuluttamaan päivääsi kahvilaan kavereiden kanssa juoruilemaan, luuhaamaan kauppakeskukseen. Jospa joskus kävelisit sen kaksi pysäkinväliä?  Tai odottaisit sitä viiden minuutin kuluttua tulevaa seuraavaa bussia?

Vierailija kirjoitti:

Pakko avautua ihmisten junttimaisesta käytöksestä julkisissa(junat, bussit jne.)

Esim. pyörätuoleille ja vauvanvaunuille varatussa tilassa istua möllöttää 10hlön seurue, jolla ei ole pyörätuolia tai vaunuja. Tulen vaunujen kanssa ovesta, jään odottamaan ja katson seuruetta...ei mitään reaktiota...sitten pyydän heitä antamaan tilaa vaunuille; YKSI henkilö nousee vastahakoisesti. Istumme kaikki kuin sillit purkissa vaikka koko muu vaunu on tyhjä.

Kysyn, miksi ette menisi istumaan tuonne, missä on tilaa. Alkavat väitellä ja vauva alkaa itkeä...

Tuossa vain yksi esimerkki, kun ihmiset eivät osaa käyttäytyä...

Itse vittuilisin junteille sen minkä matka kestää.

Eivät ne muuten opi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puuttuisin toiseen asiaan. Viimeksi junassa joku neiti suihkutti lakkaa tai jotain sellaista hiuksiin. Pikkuisen yskitti, vaikka ei astmaa tms minulla olekaan. Jollaillakin ei vain ole tilanne tajua eikä käytöstapoja.

Ei tosiaankaan. Viimeksi junassa yksi tyyppi leikkasi kynsiään. Ällötti. Sitten rupesi ällöttämään tosi pahasti, kun hän riisui sukkansa ja rupesi leikkaamaan varpaankysiään. Meinas yrjöt lentää.

Esimies leikkasi työhuoneessaan sormiensa kynsiä. Ehkä niin toimittiin paikassa, jossa hän oli syntynyt, mutta ei todellakaa normaalien ihmisten parissa.

Vierailija kirjoitti:

Pakko avautua ihmisten junttimaisesta käytöksestä julkisissa(junat, bussit jne.)

Esim. pyörätuoleille ja vauvanvaunuille varatussa tilassa istua möllöttää 10hlön seurue, jolla ei ole pyörätuolia tai vaunuja. Tulen vaunujen kanssa ovesta, jään odottamaan ja katson seuruetta...ei mitään reaktiota...sitten pyydän heitä antamaan tilaa vaunuille; YKSI henkilö nousee vastahakoisesti. Istumme kaikki kuin sillit purkissa vaikka koko muu vaunu on tyhjä.

Kysyn, miksi ette menisi istumaan tuonne, missä on tilaa. Alkavat väitellä ja vauva alkaa itkeä...

Tuossa vain yksi esimerkki, kun ihmiset eivät osaa käyttäytyä...

Putosimme puusta aika äskettäin :)

Vierailija kirjoitti:

Mua taas ärsyttää kun nousen bussiin ja vammaispaikalla istuu aina nuoria tai keski-ikäisiä, jotka eivät ole vammaisia saati raskaana, ja usein ovat vallanneet koko loosin kasseineen ja nyssyköineen ja mököttävät siinä naama älypuhelimessa tai tabletissa. Jos joudun vammaisena pyytämään tilaa paikkaan, joudun seisomaan kasseineni kauan käytävällä, kun odottelen että torvelikot kuulevat ja reagoivat pyyntööni -- siinä sitten kukaan bussiin tuleva ei pääse ohi ja odottelemme kaikki, että tyyppi saa pärstänsä irti älyvälineestään, tajuaa missä on ja saa ne pussukkansa siirrettyä.

Tietenkin nämä immeiset nousevatkin sitten ihan parin pysäkin päästä, jolloin joudun taas vähän ajan kuluttua nousemaan seisomaan uudestaan kassieni kanssa. Hehän ei voi mitenkään kysyä heti alussa, että menenkö kauas ja antaa suoraan sitä ikkunapaikkaa.

 

Invapaikalla istuvat poikkeuksetta nuoret tai lapset. 

Suosittelen, että pyydät ikkunapaikan, jos menet esimerkiksi päätepysäkille. Muut eivät osaa arvata, millä penkillä haluat istua. 

Kaikkein urveloimmat tunkevat ne vaununsa siihen bussin keskitasolle ja nostavat kakaran ulos vaunuista, menevät sitten muina miehinä istumaan penkille lapsi vieressä. Näin saatu kätevästi varattua bussista OMAA TILAA 1 vaunupaikka + 2 istuinta. Joskus joku kaverinsa siinä vielä tekee samalla tavalla ja niin on mukavasti saatu vallattua 2 vaunupaikkaa ja 2 riviä bussista istuimia iloisille mammaystävyksille. Siinä vaiheessa kun 3. vaunuilija yrittää bussiin, mahtaa vituttaa katella kun vaunupaikat on vallattu tyhjillä vaunuilla/rattailla.

Mies istui vaunupaikalla, iso koira makasi keskellä käytävää siten, että ihmiset täydessä bussissa joutuivat jumppailemaan ja venymään koiran yli. Omistaja oli niin tyytyväinen koiraansa, kuinka nätisti se makailikaan siinä! Anelevat ja vihaiset katseet eivät tätä raukkaa saaneet siirtämään koiraansa. Toki joku olisi voinut avata suunsa, mutta en ole lainkaan varma olisiko se auttanut.

Itse en edes viitsi vastata, vaikka joku toinen matkustaja jotain sanoisikin. Mikä laki pakottaa vastaamaan? Ei mikään :)

Matkustan harvoin busseilla, koska en jaksa katsella perussuomalaista sikaa jolla on aina kaikesta naama nurinpäin.

No, pari kuukautta sitten poikkeuksellisesti menin vaunuilla bussiin. Tultiin päätepysäkille ja olin jo valmistaunut sikojen rynnimiseen ovesta ulos, siirtymällä itse reunaan pois tieltä jotta en ole heidän tiellään (koettu ja nähty niin monta kertaa että vaunujen kanssa ei kannata yrittää ekana bussista ulos - vaikka se olisi JÄRKEVINTÄ. Saat vihat päällesi. ).  Yhtäkkiä läheisellä penkillä istunut mies kysäisi minulta hymyillen tarvitsisinko rattaiden kanssa apua. Järkytyin. Järkytyin tuosta odottamattomasta ystävällisyydestä niin että leuka lämähti bussin lattiaan ja änkyttäen koitin hakea oikeita sanoja. En muista koska olisin kohdannut moista ystävällisyyttä julkisessa liikennevälineessä viimeksi. Se bussi oli vielä matalalattiabussi, mistä vaunullinenkin pääsee hyvin itse ulos. Lopulta sain änkytettyä vain että "en kiitos tarvitse".

Meni vielä jälkeenpäin loppupäivä toipuessa tuosta järkytyksestä, mietin vaan että wtf just happened??!! Joku tarjosi minulle, ÄIDILLE, apuaan matalalattiabussissa. Ihan spontaanisti. On niitä herrasmiehiäkin näköjään vielä olemassa, eikä vaan näitä zombeja jotka tuijottaa älyluuriaan, vaikka toisen rattaat melkein kaatuu hankeen kun koitat yksin niitä nostaa loskavallin yli bussiin... ja kyllä, apua on pyydetty silloin nätisti. Mutta eihän ne mitään kuule eikä näe luurit korvilla...

Ihmetyttää muutenkin miksi mammat kuvittelee, että kun he jyräävät panssarirattaidensa kanssa ympäri kyliä, niin paikassa kuin paikassa muiden tulisi väistää, nostella kitiseviä kersoja junavaunuihin ja luikkia aina pois nokka pystyssä hyökkäysvaunujaan työntävien mammojen lentoradoilta.

Kun oma lapsi oli vaunuiässä, olin kyllä aina aika nöyränä liikenteessä sillä tiedostin, että isot vaunut hankaloittavat muiden asiointia esimerkiksi kaupoissa, kahviloissa ja julkisissa. Jos bussin keskisillalla ei ole tilaa, odotetaan seuraavaa vuoroa.

Joo, se on kyllä jännää, että niitä lastenvaunuja pitää tunkea pilvin pimein busseihin. Kyllä kahdet on ihan maksimit. Välillä yritetään tunkea neljätkin, mutta onneksi kuski karjasi, että kahdet kärryt ulos. Kiva, jos sattuu joku onnettomuus/tulipalo bussissa, niin nämä tukkii kyllä kivasti ulospääsytien.

Jahas, eli muut eivät saa kuunnella musiikkia/käyttää puhelintaan, koska jossain voi olla apua tarvitseva mamma. Miksi lähdet yksin liikkelle, jos et selviä? Muut eivät ole vastuussa sinusta, apua voi toki pyytää mutta turha loukkaantua jos muut eivät kuule/halua vaivautua. Kukin katsos kuluttaa aikansa kuten haluaa, esim. kuulokkeet korvilla matka sujuu paljon mukavammin.

Eräs mummo käski minua siirtämään tavarani pois vieressäni olleelta ikkunapaikalta, jotta hänen mukanaan ollut lapsi olisi päässyt istumaan. Hän valvoi ilmeisesti jotain päiväkotiryhmää, koska lapsia oli kymmenisen. En reagoinut aluksi mitenkään, koska raskas päivä oli edessä. Sitten mummo kysyi: "Kuuletko sinä?" Sitten käänsin katseeni hitaasti ja rauhallisesti mummoon todeten: "Ei"

Tämän jälkeen mummo mutisi vielä jotain, mutta en jaksanut enää kiinnittää siihen sen suurempaa huomiota.

Käytän päivittäin ns. lentokenttäjunia (Kehärata). Turisteja näin kesäaikaan on runsaasti ja heillä on paljon isoja, painavia matkalaukkuja. Niiden kanssa on erittäin vaikea kulkea liikkuvassa junassa, jossa kaiken lisäksi on portaita. Totta kai he menevät laukkujensa kanssa istumaan junanvaunun kaikkein leveimmälle kohdalle, missä ovat vähiten muiden tiellä ja missä heidät on myös helppo ohittaa niiden, jotka kävelevät junassa etsien vapaita istumapaikkoja. Se kohta vaunussa ei ole nimeltään "lastenvaunuosasto" eikä heillä ole mitään velvollisuutta siirtyä siitä pois jonkun paikallisen egoilijan takia.

Vierailija kirjoitti:

Eräs mummo käski minua siirtämään tavarani pois vieressäni olleelta ikkunapaikalta, jotta hänen mukanaan ollut lapsi olisi päässyt istumaan. Hän valvoi ilmeisesti jotain päiväkotiryhmää, koska lapsia oli kymmenisen. En reagoinut aluksi mitenkään, koska raskas päivä oli edessä. Sitten mummo kysyi: "Kuuletko sinä?" Sitten käänsin katseeni hitaasti ja rauhallisesti mummoon todeten: "Ei"

Tämän jälkeen mummo mutisi vielä jotain, mutta en jaksanut enää kiinnittää siihen sen suurempaa huomiota.

Et antanut pienelle lapselle istumapaikkaa ja olet vielä ylpeä itsestäsi?

Noloa.

t. Lapseton, mutta inhimillinen

Pyörätuolissa kuljetettu mies yritti päästä bussiin, mutta kolmet rattaat estivät hänen aikeensa.

Ensimmäisten rattaiden omistaja: "Olemme jo nyt myöhässä terveystarkastuksesta. Meidän pitää saada jäädä"

Ok. Ymmärrettävää ja kuulosti aidolta.

Toisten rattaiden omistaja: "Meidänkin pitää saada jäädä"

Kopio sumeilematta aikaisemman vastauksen lopun, koska ei keksinyt mitään muuta. Ei näin.

Kolmas nainen ei sanonut mitään, vaan lusmuili, vaikka tilanne oli päällä. Huoh...

Mitä tästä voidaan päätellä? Eivät rattaiden kanssa kulkevat äiditkään kunnioita muita, vaikka tilanne sitä edellyttäisikin. Tällaiset tilanteet ovat toki melko harvinaisia, koska normaalisti rattaita työntävä äiti on se, jota oppikirjan mukaan pitäisi "kunnioittaa" julkisissa kulkuvälineissä.

Siis oikeesti! 90 % vaunujen kanssa matkaavista on niitä, jotka eivät ole maksaneet matkastaan senttiäkään. Ja se loput 10 % on niitä, jotka kysyttäessä puolustautuvat (=valehtelevat) omistavansa kuukausilipun jota ei tarvitse näyttää matkakortinlukijalaitteelle. Nämä yhteiskunnan pummit ovat aina valittamassa ja vaatimassa kovaäänisesti itselleen etuoikeuksia.