Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelette KonMarista?
21.07.2016 |
Haluaisin keskustella ilmiöstä ja sen herättämistä ajatuksista, mutta en uskalla sitä kyseisessä facebook-ryhmässä tehdä, etten saa lynkkausta.
Mielestäni aihe on mielenkiintoinen ja olen itsekin innostunut "marittamaan" kotiani, mutta samalla pohdin että missä määrin minun tulisi ottaa vastuu kaikesta siitä roinasta jota olen vuosien mittaan kerännyt. Moni marittaja viskoo kaiken kylmästi jätesäkkeihin "poissa silmistä, poissa mielestä", mutta mielestäni se on kestävän kehityksen vastaista. Hyvä olisi kyetä kierrättämään mahdollisimman paljon, antaa turhat astiat, lakanat ym. vaikka pakolaisille tms.
Toisekseen olen miettinyt missä kohtaa maritus uhkaa muuttua siivousortoreksiaksi tai jonkinlaiseksi pakkomielteeksi. On vähän ikävää jos esim. kajotaan puolison tai lasten tavaroihin ja suututaan jos eivät suostu luopumaan riittävän paljosta. Mietinkin, että missä määrin perheen konmaritus-touhu on yksinomaan yhden perheenjäsenen päsmäröimää ja kärsiikö muut siitä.
Joku totesi HS:n kolumnissa tai kommetissa, että "tavarasta on tullut uusi läski", mikä kuvaa ilmiötä loistavasti. Tavarapaljous on jotenkin hävettävää ja joidenkin mielestä se kertoo ihmisen huonosta itsekurista. En sano, etteikö ajatuksessa voisi olla jotain tervehdyttävääkin tämmöisille länsimaalaisille pösilöille, jotka ovat surutta ahnehtineet lisää ja lisää ja nyt vaikeroivat tavaravuoriensa alla.
Noniin. Eipä mulla muuta. Tämän olisin siis halunnut kirjoittaa face-ryhmään, mutta en viitsinyt, kun tunnelma siellä on mikä on.
Kommentit (139)
Tulee mieleen, että onpa ihmisillä aikaa! Miten kukaan jaksaa tapella oikeaoppisesta sukkien viikkauksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää. Jo pelkkä nimi tälle ilmiölle saa oksennuksen kurkkuun. Eikö ihmiset osaa enää siivota ja heittää turhaa roinaa pois ilman apukeinoja ja itsensä korostamista.
Mulle tulee marittamisesta mieleen marisätkien polttelu.
Mutta ap. Olisin voinut kirjoittaa tekstisi :)
Tervetullut vastaisku materialismille ja turhan/tarpeettoman krääsän haalimiselle. Ihminen tarvitsee niin kovin vähän voidakseen hyvin.
Tänäkin vuonna monet perikunnat vääntää ahdistusitkua tilatessaan kauhakuormaajaa peratessaan sukulaishamstraajan asuntoa tyhjilleen.
Keskustelin juuri äskettäin ystäväni kanssa, joka kuuluu fb-ryhmään. Hän sanoi, että joillekin se on vain yksi fundamentalistiuskovaisuuden muoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin kirjoitettu, ap. Ilmiöön liittyy monia eri puolia, hyviä ja huonoja, sekä tähän "konmaritukseen", että ylipäätään tavaran raivaamiseen. Hyviä puolia ei nyt varmasti tarvitse luetella, ne ovat varmasti kaikille selvillä, mutta huonoja... no vaikkapa se, kun eräässä tavaranraivausketjussa kehotettiin heittämään pois kaikki, mitä ei ole vuoteen tarvinnut. Tämä tuli mieleen, kun lapsi kaivoi kaapista sulkapallomailan. Pelasin nuorempana kaverin kanssa sulkapalloa, mutta nyt ei ole oikein mahdollisuutta siihen. Toivon, että joskus taas on, ja jos nyt heittäisin mailan pois, mä joutuisin sitten ostamaan taas uuden mailan tilalle. (Älkää nyt tulko sanomaan, että et kai sä heitä tavaroita pois jonkun av-mamman ehdotuksen perusteella - en heitä. Pointti oli se, että hävityshurmos voi myös mennä liian pitkälle.)
-
Mulla tavaran karsimista todellakin hidastaa se, etten voi vain sulloa roskikseen tavaraa. Yritän löytää tapoja kierrättää ne käyttökelpoiset tavarat, joita en itse tarvitse, ja lajittelen myös jätteet parhaani mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Tervetullut vastaisku materialismille ja turhan/tarpeettoman krääsän haalimiselle. Ihminen tarvitsee niin kovin vähän voidakseen hyvin.
Tänäkin vuonna monet perikunnat vääntää ahdistusitkua tilatessaan kauhakuormaajaa peratessaan sukulaishamstraajan asuntoa tyhjilleen.
Nykyiset perikunnat vielä roippaa sen sukupolven jäämistöä jotka elivät aikana jolloin kaikki piti säästää ja käyttää uudestaan koska oli pula kaikesta. Lisäksi jos esim 70-90 vuotta vanha isoisä kuolee niin onhan siinä vuosia milloin on ehtinyt kertyä kaikenlaista. Lisäksi siinä jäämistössä on varmasti vielä aviopuolisonkin vanhat roinat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kaikki esineet voi "tuottaa iloa". Esimerkiksi pölynimuri tai tiskirätti.
Jossain ei-niin-maritushuumassa siivosin vaatekaappiani vähän turhankin rajusti. Näytti tietysti hienolta, kun hyllyillä oli muutama siististi viikattu pusero, mutta aika pian elämä muuttui yksitoikkoiseksi - aina samat vaatteet päällä. En vaan ymmärrä niitä ihmisiä, jotka väittää tulevansa toimeen tyyliin "kahdella mustalla t-paidalla".
Piti ihan tän takia liittyä faceen :D Itse oon just lukenu kyseisen kirjan ja käyny ekan osion läpi. Kirjasta jäi todella hyvä fiilis ja tarkotuksena olis lapsien kanssa käydä heidän tavaroita läpi myös mutta en todellakaan aio ilman lupaa alkaa heittelee mitään pois heiän tavaroista. Miehen juttuihin en aio koskea enkä ees ehdottaa että käydäänkö läpi koska tiiän ettei se tuu tapahtuu.
Heti kun sain noi omat vaatteet käytyä läpi mulla tuli todella hyvä olo! Olkoot vaikka jotain lumevaikutusta mutta kyllä mä uskon että tää saattaa ehkä helpottaa tähän järettömään roinamäärään mitä mä oon tähän asuntoo tuonu. Ja jos se nyt loppus ettei aina tulis lisää. Nyt ois hirveä hinku käydä seuraavan osan kimppuun :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tuo sana tarkoittaa? Kon ja Mari? Mistä se tulee? Voisiko joku kertoa? Olen toistuvasti kysynyt, mutta olen saanut vastaukseksi alapeukkuja.
Niin minäki aattelin että tylsäksi käy jos vähän on vaatetta kaapissa. Mutta kun ajatteli nyt taaksepäin niin tosissaan ne samat vaatteet mitä jäi oli silti aina päällä vaikka kaapit pursusi muutaki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä apuväline tällaiselle, joka ei tunnesyistä osaa luopua tavarasta. En ole ortodoksinen marittaja. Viikkaan omalla menetelmällä ja käyn kategorioita läpi omalla tavallani. Facesta luen vaan inspiroivat jutut. Jankkaus jutut skippaan ohi.
Vierailija kirjoitti:
Piti ihan tän takia liittyä faceen :D Itse oon just lukenu kyseisen kirjan ja käyny ekan osion läpi. Kirjasta jäi todella hyvä fiilis ja tarkotuksena olis lapsien kanssa käydä heidän tavaroita läpi myös mutta en todellakaan aio ilman lupaa alkaa heittelee mitään pois heiän tavaroista. Miehen juttuihin en aio koskea enkä ees ehdottaa että käydäänkö läpi koska tiiän ettei se tuu tapahtuu.
Heti kun sain noi omat vaatteet käytyä läpi mulla tuli todella hyvä olo! Olkoot vaikka jotain lumevaikutusta mutta kyllä mä uskon että tää saattaa ehkä helpottaa tähän järettömään roinamäärään mitä mä oon tähän asuntoo tuonu. Ja jos se nyt loppus ettei aina tulis lisää. Nyt ois hirveä hinku käydä seuraavan osan kimppuun :)
Ja vielä sama henkilö jatkaa. Niin mulla menee suurin osa eteenpäin sellasille jotka niitä tarvii. Murto-osa suoraan roskiin jos aattelin heti ettei tätä kehtais myydä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo sana tarkoittaa? Kon ja Mari? Mistä se tulee? Voisiko joku kertoa? Olen toistuvasti kysynyt, mutta olen saanut vastaukseksi alapeukkuja.
Japanilainen Marie Kondo on tämän kyseisen villityksen keksijä ja hänen nimestään tulee
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo sana tarkoittaa? Kon ja Mari? Mistä se tulee? Voisiko joku kertoa? Olen toistuvasti kysynyt, mutta olen saanut vastaukseksi alapeukkuja.
Lyhenne nimestä Marie Kondo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo sana tarkoittaa? Kon ja Mari? Mistä se tulee? Voisiko joku kertoa? Olen toistuvasti kysynyt, mutta olen saanut vastaukseksi alapeukkuja.
Lyhenne nimestä Marie Kondo.
Aha. Ja nyt vielä pitäisi tietää, mikä merkitys tuolla on. Googlen hakutoksena on jotain siivousjuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo sana tarkoittaa? Kon ja Mari? Mistä se tulee? Voisiko joku kertoa? Olen toistuvasti kysynyt, mutta olen saanut vastaukseksi alapeukkuja.
Marie Kondo kirjoitti kirjan tavaran karsimisesta. Se nimettiin KonMari- metodiksi.
Yhtä typerä meemi kuin se "teen" keittely siitä jonkun napanöyhdästä viljellystä homeesta. Ihmisten sisäinen tyhjyys tekee heistä helppoja uhreja netin loputtomalle höpsismituotannolle.
En tajua miten KonMarista on tullut tälläinen eipäs-juupas taistelu, miten asioista voikaan tehdä vaikeita! Ymmärretään tahallaan väärin, asetetaan ääripäät vastakkain (kultaista keskitietä ei ole olemassakaan) ja tapellaan. Huh.
Itselleni tämä metodia on vain ollut hyödyksi, ilman sitä tuskin olisin saanut paljoakaan aikaseksi oman kotini kanssa. Ymmärrän kuitenkin oman tapani olleen omanlaiseni joten en kailota kovaan ääneen "marittaneeni" kun en sitä kuitenkaan oppikirjan mukaan tehnyt. Sain oman insipiraationi ja olen tyytyväinen. Vai täytyykö mun nyt vetää herneet nenään kun en voi käyttää väärää termiä kodin järjestämiselleni?