Kauheimmat kuukautiskokemukset!

Pari kertaa on kesken luennon krampannut ja silloin on ollut mielessä vain se, miten pääsisin salista ulos ilman kaatumista, kramppia tai muuta huomiota herättävää toimintaa. Olin varma, että vessaan on päästävä, mutta en uskaltanut nousta. Luento loppui ja jotenkin kampesin itseni ylös ja vielä bussiinkin. Kotona taisinkin jo kontata vessaan. En sentään oksentanut, vaikka lähellä oli. Lisäksi on ollut "loppuneita" menkkoja, jotka parin päivän tauon jälkeen ovat jatkuneet vielä toisen viikon ja alkaneet tietysti julkisella paikalla.

Jotenkin lohdusta lukea, ettei ole yksin, vaikka ei kipuja ja tulvavuotoja kenellekään toivo.

Olen konservatiivisesta perheestä, mainittakoon myös että uskovaisesta (itse edelleen uskossa, mutta omaa tytärtäni EN aio pitää pimennossa näistä asioista) ja kuukautiseni alkoivat sinä kesänä kun täytin 12. En tietenkään kehdannut kertoa kenellekään, vaan varastelin äidiltäni pikkuhousunsuojia. Kun ne eivät enää riittäneet, siirryin nyysimään tamponeja. Äiti varmasti huomasi että niitä katoilee, mutta ei sanonut mitään.

Seuraavana kesänä olin viettämässä kesälomaa toisen vanhempani työkaupungissa toisessa maassa, ja eikös ne lotinamenkat alkaneet just silloin. Muistan edelleen walk of shamen, kun vaaleanoransseissa minishortseissa kävelin portaita ylös (isä käveli takana, leikki ettei huomannut mitään) aseman vessaan - veri reisiä pitkin valuen. Siivosin itseni ja matka jatkui, lentokoneessa sama homma uudestaan. Onneksi matkustin yksin, tuskin kukaan tuntematon enää muistelee sitä vieressä istunutta veristä tyttöä. Hävetti silloin teininä kyllä.

Nyt aikuisena menkoista on tullut todella helpot, säännölliset ja kivuttomat, onneksi.

Sektion jälkeen jälkivuoto oli minimaalista, mutta ekat menkat sen jälkeen olikin sitten ihan toista maata. Sopivasti jälkitarkastuspäivänä verestin komean mieslääkärin tuolin, mutta ei tuollaset pikkujutut enää hävetä. :D

Muistan joskus 13-vuotiaana, kun kroppa ilmeisesti käynnisteli ja valmisteli vasta kuukautiskiertoa, että mulle oli tullut pikkupöksyihin aivan pienen pieni veritäplä ihan huomaamatta. Ajattelin, että jos nää on nyt sitten ne kuukautiset, niin miksi ihmeessä mainostetaan kauheella tohinalla kaikkia siteitä ja tamponeja ja "suojaa ohivuodoilta" yms. kun joku pikkuriikkinen pikkarinsuojahan riittäisi ihan mainiosti. Vähänpä tiesin! 😂

Ekat menkat oli kivuttomat, mutta muistan sen kummastuneen, jopa tyrmistyneen olon, että tämmöisissä vaipoissako nyt sitten pitää kulkea joka ikinen kuukausi ties kuinka monta kymmentä vuotta?! Seuraavat kuukautiset olivatkin kipuineen ihan järkyt. Koulussa kärvistelin, kunnes yhdellä tunnilla olin jo tosi huonossa kunnossa, kaverinikin sanoi että "Apua, sä oot ihan valkonen, ooks sä kipee? Onks sulla kuumetta?!" Sen tunnin jälkeen lähdin kotiin, ja muistin että 15 min. bussimatka kesti ikuisuuden. Ja meilläkään ei normaalisti ollut kuin jotakin aspiriinia tms. joka on kipujen suhteen ihan yks hailee. Siinä sitä sitten makasi sängyssä ja keskittyi lähinnä hengittelemään ja mietti että ei saatana....ja tämäkö on sitä "pientä nipistelyä", josta oli kerrottu jossakin koulusta saadussa "tytöstä naiseksi" -valistusoppaassa 😨

Nyt aikuisena menkat on pääasiassa kivuttomammat, tosin sekin tuntuu olevan ihan mistä lie tähtien asennosta kiinni. Muistan pari vuotta sitten, kun olin käymässä kaverini luona ja yö menikin sitten istuessa niiden vessassa. Aivan kamalat supistukset, kylmänhiki ja se ripuli! Siis löysää torttua puskee yhestä reijästä ja verta valuu pönttöön toisesta ja kylmänhikisupistukset menee läpi kropan.

Ibuprofeeni on sentään riittänyt, kun ottaa 3x400mg ja lääkäriltä sain joku vuosi sitten myös Litalgin -reseptin. Se auttaa myös. Viime aikoina on onneksi säästynyt kovimmilta kivuilta, tosin mulla menkat ilmoittelee just sillä juilivalla ja jomottavalla ololla jo päiviä ennen. Jo silloin kun alkaa ottamaan silloin tällöin Buranan, niin tuntuu ettei menkkojen alkaessa ole niin pahat kivut, ja ehkä vuotoakin on vähän niukemmin.

Olin teininä vaihtari-kaverin, eli siis isäntäperheensä luona. Heillä ei ollut kovinkaan hyvät välit ja pian vaihtari jo vaihtoikin perhettä. En tiedä kuinka suuri painoarvo allekirjoittaneen vierailulla oli tälle perheenvaihdos-päätökselle, mutta lievähkösti hävetti kun sieltä lähdettyäni huomasin että valkoinen pyöränsatulani oli punaisena verestä ja tarkemmin mekkoani katsoessani havaitsin että ei ollut ihan pelkästään äsken vuotaneita veriä siinä. Eli olin tn. värjäillyt siinä käynnilläni heidän kuuden keittiöntuolin plus parin nojatuolin kankaat (vaihdeltiin koko ajan paikkaa)... Vieläkin punastuttaa muistella. Mut silti sympatiani #15:lle, kauheaa jos noin nuorena alkaa menkat ja ihan kamala täti sulla!

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävin kokemus: tyttärelläni yöllä ollut 1,5 tunnin kipukohtaus ja aamulla sama. Soitin terveysasemalle, voiko saada kipupiikin tai jotain muuta apua, kun särkylääke ei auttanut tyrmääviin kipuihin.

Vastaus: kannattaa kokeilla lämpötyynyä. Ja liikunta voi myös auttaa.

Sillä hetkellä unohdin kaikki äitini neuvot hyvästä käytöksestä.

Helpottiko tk:n työntekijälle raivoamisesi tyttäresi kuukautiskipuja?

Vierailija kirjoitti:

Sinnitelkää vaihdevuosiin. Edelliset kuukautiset 1.4.16. Niukat.

N51

Juuri kuuntelin työkavereiden kauhukertomuksia vaihdevuosien alkamisesta, kun koko ajan hikoiluttaa ja menkat tulevat miten sattuu, pahimmilla saattaa ihan yllättäen tulla kuin härän kurkusta.

Sille yhdelle kirjoittajalle joka ihmetteli hemoglobiinin suuruutta vaikkei verta meinannut enää riittää edes kokeeseen; en muuten anatomiaa tunne, mutta hemoglobiini voi näyttää tosikin hyvää ja silti elimistön rautavarat ihan lopussa. Tämän vuoksi pitäisi mitata varastoarvo eli ferritiini, mutta tätä ei useimmat lääkärit tajua/älyä/osaa/ymmärrä, joten lähetettä voi olla vaikeaa saada

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalia kuukautisia monilla. Aivan järkyttävää, jos pitää kärsiä vuosikymmenet. Hakekaa ihmiset apuja, jos kärsitte. Itsellä ei muuta kamalaa ole ollut, kun järkyttävät kivun ensimmäisenä vuotopäivänä teinivuosina. Ne oli kuin synnytyssupistuskivut, mutta jatkuvat. Ei hellittäneet. Semmoiset 8 tuntia hirveää kouristusta, että tuskanhiki iholla, oksentelua ja ripulointia. Huh.

Ei mulle ainakaan mitään apua ole tullut siitä, että ole kertonut useammallekin lääkärille, että on todella runsaat kuukautiset ja kivut. Särkylääkkeet (burana, mutta yliannosteltuna) riittää pitämään mut työkykyisenä ja lääkärien mielestä se riittää. Rautakuuria lääkärit on määränneet, että kannattaa silloin tällöin ottaa.

Rajoittaa elämää, mutta tätä se naiseus sitten on, 11-vuotiaan mun huoleton elämä loppui, sen jälkeen menkat on aina vähän mielessä olleet (onks suojia mukana? Matkoille tai vaikka illanviettoon mennessä miettii, että kai siellä on kunnon vessoja?), oli menkat tai vaikka vasta tulossa olevat. Jopa riparin jätin käymättä, koska olis pitänyt ilmoittautua niin ajoissa, etten voinut tietää, onko silloin menkat.

Jep, mulla sama toi riparihomma, joten kävin päiväriparin.

Loistava ketju! Ihanaa miten tutun kuuloisia juttuja.

Klassiset ohivuodot ja patjojen sotkemiset on koettu myös täällä. Se oli kyllä niin hirveä tunne, kun tajusi koulussa että nyt on mennyt läpi housuissa. Niin ahdistavaa! Töissä kassalla on myös monesti äärettömän epävarma olo, kun tuntuu että menkat alkoivat ja sit odottelet seuraavaa taukoa jalat ristissä ja kylmä hiki otsalla - yleensä kyseessä on väärä hälytys...

Ei niin kamala, mutta hauska juttu kävi yläasteella. Seurustelin yhden pojan kanssa ja oltiin oltu meillä. Lähdin saattelemaan poikaa bussille. Oli talvi ja istuin jossain vaiheessa lumihangessa, mulla oli kollarit jalassa. Takamus vähän kastui, mut ei haitannut kun tiesin että menen sisälle ihan pian.

Bussipysäkille tuli vanhempi nainen, joka näytti vähän vaikealta. Hän seisoskeli takanani ja hyvän tovin siinä pyöriskeli vähän neuvottomana näköisenä. Minä siinä halailin poikaystävää. Lopulta nainen rykäisi ja aukaisi suunsa: "tota, öö, sulla on...sulla on jotain tuolla...takamuksessa." Hän viittoi takapuoltani kohti vaivaantuneena. Minä ajattelin että hän tarkoitti hangessa kastuneita housujani, joten totesin vaan iloisesti että "Juu tiedän kyllä, ei se haittaa!" Nainen näytti vähän hämmentyneeltä mutta jätti asian sikseen.

Bussin lähdettyä menin sisälle. Karsea veriläikkä takamuksessa. Naisparka ei halunnut sanoa suoraan asiaansa, kun varmaan aavisti että mua ois nolottanut suunnattomasti noin nuorena teinityttönä poikaystävän ollessa läsnä. Jos luet tätä, sinä nainen, niin kiitos hienotunteisuudesta ja anteeksi, jos aiheutin hämmennystä! :D

Olin treffannut erään miehen kanssa muutaman kerran. Sitten mies pyysi minua luokseen päivälliselle. Istuessani hänen valkoisella sohvallaan tunsin, kuinka verta solisee housuihin. Minulla oli tosin suoja. Lähdin siitä nopeasti vessaan ja jouduin tunkemaan suuren määrän vessapaperia housuihin. Tullessani takaisin olohuoneeseen, vilkaisin hermostuneena sohvaa. Onneksi se oli yhtä valkoinen kuin ennenkin. Minulla oli onneksi jalassa punaiset housut. En enää muista, missä istuin loppuajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö joku mieslääkäri tms sanonut joskus, että kuukautiskivut tuntuvat "pieneltä nipistelyltä"? Teki mieli potkaista arkaan paikkaan ja kysyä, tuntuuko nyt pientä nipistelyä.

Tämä on nyt ot mutta:

Eläköön sukupuolten ero :) Jostain nettikeskustelusta muistan, miten joku mies yritti selittää, miltä palleille potkiminen tuntuu. Keksi vertauksena, että on vähän saman tyylinen kipu kuin iskee kyynärpään - tiedätte sen erityisen aran kohdan siinä nivelen vieressä - vaikka pöydän kulmaan. Itse ainakin sain edes pienen aavistuksen tunteesta, koska kunnon mojaus juuri tuohon kohtaan melkein kyllä pistää oksentamaan.

Mutta miten selittäisitte tai olette selittäneet miehelle, miltä paha kuukautiskipu tuntuu? Kun miehellä ei ole sitä tiettyä sisätilaa, niin selittäisittekö tyyliin sitruunahappoa virtsarakossa viikon päivät ilman mitään kontrollia ja muutaman kerran tabascoa sekaan. Ideoita :)

Kaikista hankalinta on selittää se, kun ei ole mitään kipuja. Menkat huomaa vain vuodosta. Kun sen sanoo naiselle niin tulee tunne "miksi minä pääsen näin helpolla" ja kun sen sanoo miehelle niin osan silmiin syttyy ajatus "yrittää selitellä, kaikki naisethan on kipeitä silloin ja vaivaisia".

Minä olen yksi niistä, joiden on varauduttava kalenterin ja kuukupin kanssa, koska menkkoja ei huomaa mistään ennen kuin ne ovat jo housuissa. Olen myös joutunut napit vastakkain jokaisen miesystäväni kanssa siitä, kun olen jossain vaiheessa kieltäytynyt seksistä "ilman mitään syytä" (se syy on siis ollut siellä kuukupissa, mutta kun sitä ei uskota). Ovat olleet suorastaan loukkaantuneita siitä, kun edes mielialani ei heilahtele kuukautisten takia. Outoa.

Mä olisin tuossa kohtaa varmaan tempaissut kiukkuisena haarat auki ja kehottanut tonkimaan itse sen kupin ulos, näkeepähän sitten ettei tässä "ilman mitään syytä" pihtailla. Mutta mä olenkin menkkojen aikaan kiukkuinen kuin perseeseen ammuttu karhu niin sitä aikaa ei meidän perheessä voi olla huomaamatta :D

Ohivuodot yms. ovat jo niin klassisia, etteivät edes nolota. Muutaman kerran töissä (olen leikkaussalissa sairaanhoitajana) kun on ollut pitkä leikkaus, olen tuntenut kun verta valuu ohi. Vaikka näihin tilanteisiin vrustaudun tamponilla JA siteellä. Siinä ei voi tehdä mitään, kun olet pukeutunut steriiliksi. Onneksi työasu on tumma, joten heti vain vessaan ja vaatteen vaihtoon. Tätä tapahtuu muillekin, joten olen voinut ihan hyvin huikata että lähden vaihtaan housut, valui ohi. Ehkä oma ammattini tekee sen, että nää menkkamokat on kuitenkin luonnollisia.

MUTTA, se mikä on itselleni se kaikkein noloin moka, oli kerran nuorempana kun meillä oli kotona illanistujaiset. Mulla oli menkat, ja kävin pikku hiprakassa vaihtamassa siteen. No kaikki tietää, kuinka tiheään vessaa käytetään kun otetaan alkoholia, vieraita ramppasi vessassa kunnes viimein poikaystäväni meni vessaan. Seuraavana päivänä hän sanoi, että mulla oli jäänyt käytetty side aukinaisena pesukoneen päälle. Mua nolotti niin paljon! Vaikka on kuinka luonnollinen asia, mutta se että useat vieraat näki tuon siteen eikä kukaan puhunut mitään..poikaystäväni oli tietysti laittanut sen roskiin..Musta tää on yhtä noloa kuin se, että siinä näytillä olisi ollut likaiset alushousut paskarantu näkyvillä näytillä.. :D

Kerran ajelin autolla kotiin iltahämärissä niin yhtäkkiä kuukautiset hyppäsi metsästä suoraan auton eteen,vain vaivoin pystyin välttämään törmäyksen.

Sinne ne jäi kurkkimaan puun takaa,varmaan raukat säikähtivät kauheasti.

Mulla ei ole koskaan paljoa kipuja, mitä nyt yleensä alaselkään ja alavatsaan sattuu/polttelee jonkin verran, mutta ei sen kummempaa. Kuitenkin kerran 15-vuotiaana tuli joku ihan ihme järkyttävä särky. Olin suihkussa, ja yhtäkkiä tunsin kipua. No ei siinä vielä mitään, ajattelin, että vähän vain sattuu, mutta sitten kipu vain voimistui ja voimistui, ja niin mua alkoi sen kivun myötä pyörryttää ja tuli niin heikko olo, että mun oli pakko istua suihkun lattialle, kun silmissäkin sumeni. Istuin siinä vähän aikaa, kunnes tajusin, että mun on pakko päästä pois, etten vain pyörry kylppäriin. Nousin ylös, suljin suihkun, laitoin kylpytakin päälle ja suorastaan juoksin huoneeseeni (siinä matkalla nappasin vielä siteen mukaani). Mua oksetti niin paljon tuon kivun takia. Oli kamalan huono ja heikko olo. Kellahdin suoraan sängylle kylpytakki päällä, en edes jaksanut laittaa alushousuja ja sidettä, ei kiinnostanut vaikka kylpytakki olisikin mennyt ihan vereen. Makasin kivun vallassa rukoillen, siis kirjaimellisesti rukoilin Jeesusta, että se kamala kipu loppuisi. En pystynyt tekemään mitään muuta kuin makaamaan paikoillani ja rukoilemaan. Puoli tuntia sitä kesti, makasin silmät kiinni sängyllä, kun sitten kipu alkoi lieventyä... Se on edelleen hirvein kipu mitä oon ikinä koskaan tuntenut. En voi millään ymmärtää, että toisilla naisilla on hirveitä kuukautiskipuja joka kuukausi. Järkyttävää.

Joku kysyi että miten miehille voisi selittää kuukautiskivut. 

Itse olen selittänyt näin: miehellä on laktoosi"vamma" ja joskus vahingossa syö jotakin missä on laktoosia. Riittää ihan se, että paketissa lukee laktoositon, mutta kun katsoo ravintosisältö taulukkoa, siellä lukeekin laktoosia 0,1g tmv, niin miehelle tulee kamalat vatsanväänteet ja ramppaa vessassa, tuskan hikeä pukkaa pintaan jne.

Siinä on ollut hyvä vertailukohde, kun kerroin tuon aikanaan, mies on siitä asti säälinyt minua kuukautisten aikaan :D Minä joudun sentään joka kuukausi kestämään tuota, mies sentään vain ehkä kerran kaksi vuodessa, nyt ei ole pitkään aikaan kun muistaa katsoa oikein tarkkaan kaikki paketit läpi.

Tämä ei ole kamala juttu ainakaan itselleni, mutta kerron nyt kuitenkin.

Olin koko yläasteen ajan koulukiusattu, ja eräs suosittu tyttö teki elämästäni sellaista helvettiä, että kouluun meneminen tosissaan pelotti. Minulla oli teininä todella runsaat kuukautiset, ja ohivuotoja sattui jatkuvasti. Kerran istuin koulun tietokoneluokassa, kun kuukautiset alkoivat,  ja tunsin kun housuihin valahti todella iso möykky verta ja limakalvoa. Jalassani oli onneksi tummat farkut, joten kukaan ei huomannut, mutta sotkin tuolin vereen, se oli vielä sellainen pehmeä ja kankaalla päällystetty työtuoli. Kangas oli mustaa, joten verta ei nähnyt. Näin kiusaajatytön odottavan vuoroaan päästä tietokoneelle, joten poistuin tietokoneelta ja päästin hänet paikalleni. Tytöllä oli jalassaan todella vaaleansiniset farkut, ja koko farkkujen takamus muuttui verenpunaiseksi hänen istuttuaan tuoliin. Tämän seurauksena tyttöä kutsuttiin "veriperseeksi" koko yläasteen ajan, ja eipähän enää kiusannut minua, kun joutui itse kiusatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on ollut muutama kerta kun kivut ovat olleet niin järkkyjä, että olen vain istunut vessassa vuoroin itkemässä ja vuoroin ripuloimassa ja siinä välissä meinannut oksentaa. Viimeisin kerta oli tähänastisesti kaikkein kamalin. Tunnin ajan hyppäsin pöntölle muutaman minuuntin välein ja kivut olivat niin kovat että siinä istuessa hikoilin jäätävästi ja meni aina jaloista hartioihin asti. Välillä sitten sikiöasennossa lattialla itkemässä ja yritin taistella ettei menisi taju. Oli aika lähellä etten jo meinannut ambulanssia soittaa kyllä ne tuskat oli sen verran kovat:O

Juu, juuri tuo kuulostaa hyvin tutulta. Olen se joka tuossa aiemmin endometrioosikivuistaan kirjoitteli. En tunne ketään muuta, jolla olisi tällaiset kivut, joten on jotenkin lohduttavaa lukea samanlaisia kokemuksia täältä. Vatsa aivan sekaisin ja se yhdistettynä hirveisiin kramppeihin, kylpyhuoneen lattialla sitten makoillaan ja kouristellaan kivuissa, välillä yritetään oksentaa ja välillä p*skoa, ja tuntuu aina että vain pahenee. Se on niin kamalaa. Viimeisen kohtauksen jälkeen päätin että syön vain niin paljon lääkkeitä kuin mahdollista aina menkkojen aikaan. Pillerit auttais, mutta me yritetään lasta. 

Inhottavaa on myös se, ettei koskaan voi tietää missä kipu voi iskeä. Pystyn kyllä arvioimaan kuukautiseni päivän tarkkuudella, yleensä. Kerran tuli tosi huono olo bussia odotellessa. Oli pakko mennä pysäkin penkille makaamaan :D Siinä oli sellainen vanhempi rouva, jolle totesin että pyörryttää. Hän sitten jutteli bussia odotellessa ja kyseli mikäs vaivaa. Kertoi että itselläkin oli nuorena kovat kuukautiskivut. Oli mukavaa kun tuntematon osoitti sellaista huomaavaisuutta, olin jotenkin tosi liikuttunut siitä. Nauratti myös tuo pysäkin penkillä makoilu :D On tullut makoiltua vaikka missä työpaikan lattiasta kaverin häihin. Ihmiset varmaan pitää mua tosi laiskana...!

Tämän ketjun lukeminen on samanlaista kuin katsoisi luontodokunenttia jostain ällöttävistä ötököistä. Puistattaa, yököttää ja ihmettelee miksi oikein katson. Silti on vain pakko katsoa.

T: Mies

Ps. jatkakaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on ollut muutama kerta kun kivut ovat olleet niin järkkyjä, että olen vain istunut vessassa vuoroin itkemässä ja vuoroin ripuloimassa ja siinä välissä meinannut oksentaa. Viimeisin kerta oli tähänastisesti kaikkein kamalin. Tunnin ajan hyppäsin pöntölle muutaman minuuntin välein ja kivut olivat niin kovat että siinä istuessa hikoilin jäätävästi ja meni aina jaloista hartioihin asti. Välillä sitten sikiöasennossa lattialla itkemässä ja yritin taistella ettei menisi taju. Oli aika lähellä etten jo meinannut ambulanssia soittaa kyllä ne tuskat oli sen verran kovat:O

 

Minulla oli juuri tuollaista teinivuosina. Sitten kun lopulta kuukautiset oli kerran kestäneet kuukauden, oli uskomattomat kivut ja runsaus, menin yksityiselle (kun julkisella vaan lässytettiin kipulääkkeistä) minulta löytyi pienehkö munasarjakysta. Se poistui omia aikojaan, ja sain pillerit. Ne tosin alkoivat tepsiä jäätäviin kipuihini vasta 2 vuotta sitten, kun vaihdoin merkkiä toista kertaa. Lisättäköön vielä, että minulta ei meinattu siellä yksityisellä saada verikoetta otteua, kun suonet oli niin tyhjinä sen jumalattoman vuodon takia. Kun hoitaja oli 4 kertaa yrittänyt molemmista käsistä, hän joutui ottamaan jonkun imulaitteen ja sillä sai sen verikokeen sitten otettua. Mistä lie johtuu, että hemoglobiini oli tuolloin kuitenkin 157(!), vaikka yleensä se on minulla jotain 135. 

tän ketjun jälkeen muistan taas olla kiitollinen siitä, ettei raskauden aikana ole kuukautisia. Siis minulla, joillainhan sitäkin ilmenee. Sattuu vielä olemaan helppo raskaus, sata kertaa mieluummin tämä kuin menkat joka kuukausi! Täytyy nauttia vielä jäljellä olevasta parista kuukaudesta :D

Kaikkien kokemusten lisäksi vielä ne mielialavaihtelut. Mä olen ihan hirviö erityisesti pari päivää ennen menkkoja. Miehen kanssa ei juuri muuten riidellä, mutta hirveimmät kriisit ajoittuvat aina tiettyyn aikaan kuuta. Itkettää, masentaa, raivostuttaa. Itsesäälissä kieriskelyä. Kriisikilarit lähtee niin helposti että jälkikäteen hävettää hulluna. Jos olen töissä, en näytä sitä pinnalle päin, mutta sisäisesti näytän keskaria suunnilleen kaikille.

Siihen kun lisätään turvonnut olemus, kivut, vuoto ja maailman rumin olo yleisestikin, niin ei kyllä ole naisena olo aina herkkua.

Olen kuullut että jotkut ovat raskaana hormonihirmuja, mutta minä olen kyllä ollut huomattavan tyynen tasainen, jos vertaa siihen vuoristorataa, mitä menkkojen kanssa käyn läpi.

Taidan olla jatkossa aina raskaana.