Pitäisittekö tälläisestä piirittämisestä miehen taholta?
Vai kokisitteko hänet moukkamaiseksi tmv?
Mies on tarjoutunut avukseni muutamissa pieneissä asioissa. Oletin hänen haluavan paremminkin kaveriksi. Otin avun vastaan ja kiitin kovin. Annoin vastineeksi itselleni tarpeetonta ja hänelle tarpeellista eli pyrin auttamaan takaisin jotenkin.
Sitten tämä alkoikin ilmestyä ovelleni tyyliin "tulin nyt kokoamaan sulle huonekaluja" tai mitä milloinkin.
Jonkun ajan päästä hän kertoi ihastuneensa minuun. En ole ajatellut aloittavani seurustelua ja kerroin, etten osaa nyt äkkiseltään oikein sanoa mitään (paljon muutoksia elämässä).
Hän vaan ilmestyy ovelle ja tepastelee sisälle silloinkin jos lapset avaavat oven. Ei mitään tapoja, että kysyisi minua ovelle ja kysyisi sopiiko tulla! Minullahan voisi olla mitä vaan kotonani kesken (olla tai tulla suihkusta, minulla voisi olle seuraa. Ihan mitä vaan! Emme tapaile emmekä seurustele).
Tulee vaan sisälle ja huhuilee, että olenko kotona ja jää kylään.
Hänellä on numeroni muista syistä ja voisi hyvin kysyä puhelimellakin, että voisimmeko nähdä ja milloin.
Laittaa viestiä kaikesta muusta ja siitä miten paljon minut haluaa.
Paha tapa myös ujostella, mutta muutaman olusen otettuaan rohkaistuu lähestymään radikaalimmin. Itse kunnioitan enemmän sitä, että ylittää oman ujoutensa ja lähestyisi enemmän selvänä, vaikkei nyt varsinaisesti kännissä olekaan.
Eniten nyt mietityttää tuo röyhkeä tyyli lähestyä, vaikka sinänsä ystävällisesti kohteleekin.
Mitä itse ajattelisitte vastaavasta ja huomauttaisitteko asiasta suoraan, mutta ystävällisesti vai olisiko totaalinen turn off?
Kommentit (4)
Ihan ensimmäiseksi tekisin selväksi, että aina pitää ensin kysyä puhelimella sopiiko vierailu. Ihan vain toteamalla, että "ottaisitko kuule tavaksi ensin varmistaa, että käyntisi sopii, ennen kuin tulet".
Sen jälkeen sitten riippuen omista tunteistasi. Jos tiedät, ettet voisi kuvitellakaan hänen kanssaan mitään suhdetta tai läheisyyttä, niin reiluinta olisi sanoa se hänelle suoraan ja ottaa etäisyyttä. Itse ahdistuisin tunteenpurkauksista tulivat ne sitten kännissä tai selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäiseksi tekisin selväksi, että aina pitää ensin kysyä puhelimella sopiiko vierailu. Ihan vain toteamalla, että "ottaisitko kuule tavaksi ensin varmistaa, että käyntisi sopii, ennen kuin tulet".
Sen jälkeen sitten riippuen omista tunteistasi. Jos tiedät, ettet voisi kuvitellakaan hänen kanssaan mitään suhdetta tai läheisyyttä, niin reiluinta olisi sanoa se hänelle suoraan ja ottaa etäisyyttä. Itse ahdistuisin tunteenpurkauksista tulivat ne sitten kännissä tai selvinpäin.
Kiitos. Näin hieman ajattelinkin. On vaan inhottavaa kun lasten kaverit hakee lapsia ulos ja kohta uskalla ovea avata kun pelästyn jos hän onkin ovella enkä ole esim.pukenut päivävaatteita tmv. Ovisilmää mulla ei ole eikä summeria ovessa.
Muuten tyyppi vaikuttanut siltä, että voisi kiinnostaakin. Tämä ajattelemattomuus vaan on laskenut kiinnostusta enkä ole siksi osannut vastata juuta enkä jaata. Pohdin vaan, että jos sanon asian hänelle suoraan niin olenko nipo vai harmittaisiko muitakin vastaava toiminta ja tyyli. Vastauksista päätellen en olisi ainoa ketä vastaava häiritsisi, joten ota asian puheeksi.
Ap
Ahdistaisi todella paljon, että tulee kotiin ilman lupaa. Parhaat ystäväni ja läheisimmät sukulaisetkin kysyvät etukäteen.
Ärsyttäisi hienovaraisuuden ja kunnioituksen puute.