Munasin täydellisesti treffeillä
Mulla oli eilen treffit erään todella kivan ja nätin naisen kanssa. Tulimme loistavasti hyvin juttuun ja meillä oli hauskaa, mutta siinä treffien loppupuolella hän kertoi lukevansa paljon kirjoja. Kun hän kysyi minulta, että luenko mitään, vastasin huumorilla, että "joo, mulla on vielä aapinen kesken ;))". Hän jatkoi keskustelua kirjoista ja mainitsin taas huumorilla, että yksi karseimmista muistoistani kouluvuosilta on se, kun piti lukea tuntematon sotilas. Hän katsoi vähän kummastuneena minua ja siinä hetkessä tajusin, että hän ei vitsaillutkaan tästä lukemisharrastuksestaan. En ajatellut että omasta ikäluokastani kukaan oikeasti lukee jotain romaaneja.. Loppuilta menikin sitten vähän huonommin tämän insidentin jälkeen emmekä oikeen löytäneet yhteistä säveltä. Harmin paikka.:(
M23
Kommentit (146)
Eihän tuo ollut varsinainen munaus,tulipa vain selväksi,ettei ap:lla ja naisella ole eikä tulekaan olemaan yhteistä säveltä.Ei se,että myös toinen lukee paljon ole välttämättä edellytys suhteelle,mutta olisi minunkin korvaani särähtänyt ap:n "vitsi" "joo, mulla on vielä aapinen kesken ;))" Alkaisin miettiä,onko mies oikeasti tyhmä vai onko hänellä vain omituinen huumorintaju.(Yksi kumppanin tärkeimmistä piirteistä on,että hänen kanssaan on hauskaa,en ymmärtäisi tuollaista vitsiä vitsikisi ylipäätään,saati sitten pitäisi heittoa hauskana).Samoin ap:n kapea maailmankuva olisi todellinen turn off:"En ajatellut että omasta ikäluokastani kukaan oikeasti lukee jotain romaaneja." Se,että ei lue kirjoja,ei haittaa,lukemattomalla voi olla muita hyviä harrastuksia.Se,että ajattelee "kun minä teen näin,niin kaikki tekevät näin" on uskomattoman typerää.
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen on yleissivistävä harrastus. Voisi tehdä sinullekin hyvää vähän raottaa kirjan kantta.
Minulle myös kirjat ja lukeminen ovat hyvin tärkeitä asioita ja kertovat jotain miehen henkisestä sivistyksestä ja kasvamisesta. En osaa kuvitella kumppaninani miestä, joka ei lue kirjoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en lue kun Aku Ankkaa kirja muodossa. Kirjoja olen lukenut 2 jotain Pertin tai Petrin päiväkirjoja, jossa finninaamanen rillipäänörtti sai vaikka kenet(erittäin realistista) sen jälkeen luin pokerista pari kirjaa Gus Hansenin ja jonkun suomalaisen ei niin menestyneen pokerinpelaajan kirjan. Kaiken tämän lisäksi löytyy korkeakoulututkinto, joten jos ei näillä kirjoilla kelpaa jollekkin eukolle, niin tuskinpa se eukko kelpais minullekkaan ja jos yhdestä asiasta voi saanoo, että on täys turn off niin vaikeeta tulee semmosen kanssa tulemaan. Alapeukuttakaa vaan Haters gonna hate.
Onkohan tällä tavalla kirjoittavan ihmisen pään sisältö yhtä sekavaa kuin teksti?
Tulee mieleen kun sain nettideitissä eräältä mieheltä aloitusviestin jonka sisältö oli jokseenkin:
"Moi!!! täs on sulle hyvä mies oon kyl koulut käyny mutten oo silti mikään kingi your higness kermaperse paviaani rahaa kyl on. Et jos haluut hyvän miehen niin tässon sulle semmonen kirjottele... :)"
Kyseessä 3-kymppinen mies. Ja en kirjoitellut.[/quote]
Miten saatoit päästää tuollaisen saaliin käsistäsi? :D
Kyllähän lukeminen mm.kartuttaa sanavarastoa.Lukemalla ja kirjoittamalla kielelliset lahjat kehittyvät,ehkä jos tuo hyvä mies deittipalstalla olis jäsennellyt ajatuksensa järkevämmin ja käyttänyt muitakin kuvaavia sanoja kuin mitäänsanomaton "hyvä" hän voisi löytää hyvän naisen.
Kyllä kaikkien pitäisi lukea edes sitä Aku Ankkaa,olen pienestä asti ollut innoissani siitä lehden kielestä,oppii aina uusia sanoja,sanontoja ja yleissivistykseen kuuluvia asioita ihan vain lukemalla Akun ja sukulaisten seikkailuita.
En ymmärrä vapaaehtoisesti tyhmiä ihmisiä.
Pejns kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kestä urpoja, jotka eivät lue, sori vaan, mutta tyhmä mies on ehdoton turn off!!!!!!
Miehenä sun kannttais lukea se Tuntematon sotilas ihan kunnolla!
Urpointa mitä tiedän ihmiskunnan tekevän on merkityksettömien keksittyjen satujen lukeminen. Satujen lukeminen on ok jos on lapsi mutta aikuisena touhu on urpoilua. Todellisuudesta kertovat kirjat ovat toki asia erikseen.
Juuri saduissa on takana elämän todellisuus, usein opetuksen muodossa. Sadut ovat hyvin kehittäviä aikuisellekin ja yleensä luovat ihmiset rakastavatkin satuja. En tiedä mitään ihanampaa kuin satuja lukeva mies!
Lukeminen on kuin maailmankuvan laajentamista ilman fyysistä reissuun lähtöä. Parhaimpia harrastuksia ellet sitten lähde sinne reissuun.
Mulla onkin mies, joka lukee vapaalla paljon ja työkseen suunnittelee sitä elektroniikkaa.
Mutta vielä lukemista sellainen näkökulma, että kyllähän lukiessa väkisinkin oppii perusoikeinkirjoitussäännöt, joten lukemattomuus näkyy helposti myös ulospäin.
Enkä väitä olevani kovin pro kieliopissa, mutta paljon perusasioita tiedän. Ja joo, voi joku olla opiskellut äikän hyvin, eikä silti lue, mutta aivan varmaa on se, ettei palo auto - tasoinen kirjoittaja ainakaan lue kuin seiskaa.
Ongelma on se että suhtauduit väheksyvästi lukemisharrastukseen, ei välttämättä se että et itse lue.
Itse pidän outona aikuista ihmistä, joka ei ole lukenut yhtäkään romaania.
N23
Vierailija kirjoitti:
Pejns kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kestä urpoja, jotka eivät lue, sori vaan, mutta tyhmä mies on ehdoton turn off!!!!!!
Miehenä sun kannttais lukea se Tuntematon sotilas ihan kunnolla!
Urpointa mitä tiedän ihmiskunnan tekevän on merkityksettömien keksittyjen satujen lukeminen. Satujen lukeminen on ok jos on lapsi mutta aikuisena touhu on urpoilua. Todellisuudesta kertovat kirjat ovat toki asia erikseen.
Juuri saduissa on takana elämän todellisuus, usein opetuksen muodossa. Sadut ovat hyvin kehittäviä aikuisellekin ja yleensä luovat ihmiset rakastavatkin satuja. En tiedä mitään ihanampaa kuin satuja lukeva mies!
Haittaako jos sillä ei ole kikkeliä. Tiedän yhden sellaisen.
Onko lukeneisto jotenkin osoittanut sivistystään erityisesti?
Täällähän korkeasti kouluttautuneet naiset ylvästelevät oppineisuudellaan vähätellen amismiehiä.
Onko taustalla huonon itsetunnon pönkkäys? Vai eikö niistä kirjoista ole kuitenkaan saanut sitä mainostettua valaistumista?
Öö miksi se olisi vitsi jos joku sanoo lukevansa. Varmaan ihan hyvä että sössit tässä vaiheessa. Tuskin olisi ollut paljoa yhteitä muutenkaan.Joten lohduttaudu sillä :)
En lue kirjoja, koskaan lukenut juurikaan. Mun keskittymiskyky on luokkaa 0 ja ylivilkkauden takia puoleenväliin päästyäni alku unohtuu tai aina joutuu palaamaan sivun parikin taaksepäin, kun ei ole lukemaansa sisäistänyt. On sanottu, että lukemalla oppii lukemaan, mutta kokeilkoon itse adhd:na lukea 600 sivuista romaania...Varsinkaan, kun ei sellaset nappaa. Aion Game Of Thronesit lukea vielä joskus. Muutama hyvä elämänkerta on tullut luettua ja paras oli (David Pelzer: Pimeän poika) riipaisee tarpeeksi lähelle omaa vaikeaa lapsuuttani.
N30
Tätä palstaa lukemalla sivistyy enemmän kuin mitään satukirjoja lukemalla.
Satukirjalla sivistyy siis enemmän kun teeman ja jimin dokkareilla. Sanoisinko, että melko jännää.
Mielestäni tuo stereotyyppinen ajattelumalli: "lukevat on paljon fiksumpia ja sivistyneempiä, kuin lukemattomat." On kaikista eniten älyköyhintä bullshittiä mitä tiedän. Monet kerrat vääräksi todistettu ja lukevat silti inttävät vastaan. No, kai se niitä ny vituttaa, kun on vuosia luullut sivistävänsä itseään kirjoilla ja vastaan kävelee avarakatseinen, ketään lokeroimaton ja älykäs lukematon ihminen. En muutenkaan voi ymmärtää mitään stereotyyppistä lokerointia, koska harvoin osuvat kohdalleen, vain joitain piirteitä saattaa kuvastaa. Ihmeellistä ahdasmielisyyttä. Ajatellaan aina niin "avarakatseisesti" että ihmiset on niin erilaisia ja se on rikkaus ja plääplääplää, mutta silti samat ihmiset ajattelevat tiettyjen joukkojen ajattelevan kaikesta samalla tavalla. Kuten uskontovaisten yksimieliset ajattelumallit, homot tykkää pinkistä ja huiveista, kaikki lapset tykkää karkista ym ym.
Minäkin olen kokenut rasismia lukemattomuuteni takia. Tuli eräs tuttu (tietysti lukevana minua viisaampi) sanomaan että " sullakin on sitten joskus se asia vielä edessäsi." Juttelimme siis jostain omasta kokemuksestani ja mahdollisista asiaanliittyvistä seurauksista, jotka hän oli jo kokenut ja lukenut. Lisäsi vielä: "kannattaa lukea aiheesta." Ja antoi kirjan nimen paperille. Oma kokemukseni todellakin poikkesi tuttavani kokemuksesta ja piruuttani lukemani kirjanviisaus osui vähintään yhtä metsään, kuin kokemukseni seuraukset. Ja näitä esimerkkejähän riittäisi äärettömästi, mutta olen fiksusti vaiennut ja antanut tietoviisaiden vouhottaa ja neuvoa meitä vähä-älyisempiä... ;)
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei oikein raksuta miten se älykkyys tai yleistieto paranee jos lukee jotain fiktiivisiä kirjoja joita suurinosa on? Sen enempää kenenkään lukuharrastusta dissaamatta.
Luen tällä hetkellä Jane Austenin kirjaa Ylpeys ja ennakkoluulo englanniksi. Tähän mennessä se on parantanut sanastoani, koska olen joutunut tarkastamaan tuntemattomia sanoja. (and I have done this with alacrity!) :)
Sen lisäksi jouduin ottamaan selvää miksi 1800-luvulla kirjoitetussa kirjallisuudessa sensuroidaan nimiä. Rykmentti oli --shiressä. Tämä johtui mm. siitä, että lukija olisi voinut tuntea nimetyn alueen ja lukukokemuksen realismi olisi kärsinyt, koska hän olisi tiennyt, että sen nimisiä henkilöitä ei asu alueella. Siten myös saatiin aitouden tuntua teokseen, koska se vaikutti siltä, että nyt puhutaan oikeista ihmisistä.
Lisäksi olen vielä tutustunut naisen asemaan 1800-luvun Englannissa ja siitä miten tärkeää naisen oli löytää aviomies.
Olen siis tuhlannut aikaani lukemalla rakkaushömppää enkä osaa ohjelmoida sen paremmin kuin aiemminkaan, mutta en sanoisi, että olen tuhlannut aikaani täysin. :)
Sellainen joka ei lue kirjoja, on kuin sellainen joka EI OSAA lukea lainkaan.
Miettikääpä sitä.
Lukekaa raamattua sieltää löytyy historiaa,profetiaa ja viisaita neuvoja fiksuun käytökseen....
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa raamattua sieltää löytyy historiaa,profetiaa ja viisaita neuvoja fiksuun käytökseen....
Joo! Saako kivittää kaikki keitä sielä käsketään? :D
Urpointa mitä tiedän ihmiskunnan tekevän on merkityksettömien keksittyjen satujen lukeminen. Satujen lukeminen on ok jos on lapsi mutta aikuisena touhu on urpoilua. Todellisuudesta kertovat kirjat ovat toki asia erikseen.