Sinä joka kävit terapiassa lapsuutesi takia

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt millaista se terapia on. Mulla olisi ehkä syytä käydä, mutta luulen että kuuteen tuntiin olisin selittänyt kaikki asiat ja ehkä saanut vienon kehotuksen tehdä niin tai näin. Se terapeutti ei ole kuitenkaan elämääni eikä ymmärrä mistä kaikki lähtee. Sis. Alkoholismia, erittäin hyytävää perheväkivaltaa, poliisin kotikäyntejä, ambulanssikäyntejä ja tadaa, kaikki akateemisessa perheessä.

En yhtään muista mitä ensimmäisellä käynillä oli, mutta luultavasti kartoitettiin tilannetta. Siitä pikkuhiljaa puhuttiin äidistä, puhuttiin isästä, kavereista, eilis illasta, ensimmäisestä paniikkikohtauksesta, ihan valehtelematta kaikesta. Yhdestä 20 min tilaneesta voitiin puhua vaikka kolme kertaa putkeen. Niin että, tilanteet avautuivat minulle, ja jouduin pukemaan ne sanoiksi. Kohtaamaan häpeän ja kipeät aiheet, toki siihen meni aikaa, mutta hiljaa hyvä tulee.

Ei terapeutti sinun tilannetta kokemuksen kautta ymmärräkkään, mutta hän laittaa sinut ymmärtämään ja pukemaan kaiken karmeuden sanoiksi. Se on täysin eri kuin pään sisällä tunteiden pohdintaa + olet siellä turvallisessa ympäristössä. Terapeutti ei käske sinun tehdä niin tai näin, hän työstää kipeitä ja ei niin kipeitä asioita kanssasi, laittaa sinut ajattelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten teillä on ollut varaa käydä vuosikausia pari kertaa viikossa tai kuukaudessa terapiassa? Se kun ei mitenkään edullista ole.

Kelan korvaama psykoterapia nuorelle

Up