Mistä huomasit että työkaveri on ihastunut sinuun?

Kertokaa lisää

Kollegani alkoi tulla huoneeseeni aina milloin milläkin verukkeella. Siitä huomasin että on ihastumista ilmassa. Hän alkoi myös pyytää kahville, lounaalle ja sitten illanviettoihin. Hän oli naimisissa, minä olin naimisissa. Se, miten tarinta päättyy, sitä en halua kertoa. 

Mutta sen voin kertoa että ihastuminen kollegaan ei tarkoita mitään siivouskomerossa naiskentelua. Se on suuria tunteita ja myöskin suunnatonta ahdistusta - siis jos on tahollaan varattu.

Ei kylläkään kertonut, mutta esitteli paljaita rintojaan minulle.

Katsoin ihastuneena hänen seksikästä lantiotaan. Hymyhän sieltä tuli heti. Ikäeron ja jne takia en uskaltanut lähestyä. Vähän hävettää vieläkin vuosien jälkeen saamattomuus.

Se samankaltaisuus oli hämmentävää. Häpeä, nolostumista, itseinhoa, koska toinen varattu.

Vierailija kirjoitti:

Kollegani alkoi tulla huoneeseeni aina milloin milläkin verukkeella. Siitä huomasin että on ihastumista ilmassa. Hän alkoi myös pyytää kahville, lounaalle ja sitten illanviettoihin. Hän oli naimisissa, minä olin naimisissa. Se, miten tarinta päättyy, sitä en halua kertoa. 

 

Mutta sen voin kertoa että ihastuminen kollegaan ei tarkoita mitään siivouskomerossa naiskentelua. Se on suuria tunteita ja myöskin suunnatonta ahdistusta - siis jos on tahollaan varattu.

Arvaan. Pussailitte ja puhuitte tunteistanne. Silloin työkaveri innostui liikaakin. Hän jätti kumppaninsa. Sinä tulit katumapäälle, sillä et ollut arvannut, että työkaveri oli niin tosissaan. Ja ajattelit pientä lastasi. Ja kumppaniasi... et sittenkään halunnut rikkoa perhettäsi. Jätit työpaikkasi ja samalla tuon työkaverisi. Terapeuttisi sanoi, että teit oikein ja kannusti sinua. Kipuilit silti pitkään. Roikuit tunteessa, kunnes tuo ex-työkaverisi löysi uuden kumppanin. Silloin sydämesi särkyi hänen suhteensa lopullisesti. Myöskään parisuhteesi ei kestänyt sinun tunnepoukkoilusi takia. Pilasit kaksi parisuhdetta ja itkit itsesi kuivaksi, mutta selvisit. Löysit uuden. Onnea.

En mistään. Ajattelin jopa, että ei pidä seurastani, koska oli niin välinpitämätön. Kännissä sitten avautui illanvietossa. 

Enhän minä itse mitään huomannut,  avokonttorin lähikollegat huomauttivat asiasta. Hän kävi luonani monta kertaa päivässä kysymässä milloin mitäkin. Alkoi siitä, kun olin hänen luonaan työnkierrossa ja hän perehdytti minua. Ihan kiva tyyppi, mutta minä olen aviossa, enkä lähtenyt mukaan. Rakastan vain aviomiestäni.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka uskaltaa enää nykyään työpaikalla minkäänlaista tunnetta ilmaista naiselle?

Heti saisi pelätä jonkinlaista ahdistelusyytettä tms. Itse en ainakaan uskalla. En edes anna itselleni mahdollisuutta ajatella mitään sellaista työkavereista, työkaveri on työkaveri. 

Tätä minäkin olen mieltä, mutta silti yks mies on yrittänyt lähestyä. Mitään vastakaikua en ole antanut.

Yhdestä en huomannut mitään. Vuosien päästä hän joskus juovuksissa kertoi asiasta. Sittemmin olemme lähentyneet, mutta lähinnä vain ystävinä.

Yhden työparin kanssa kasvoimme yhteen. Ei ollut mitään epäselvää, koska olimme koko ajan yhdessä.

Yhden tiedän olevan minuun ihastunut. Hänestä en pidä lainkaan. On todella rasittavaa, kun hän tulee niin usein juttelemaan. 

Yhteen olen itse ollut ihastunut heti alusta asti. Näen hänen katseesta, että hän pitää minusta, ja kuulen sen hänen äänestään puhelimessa.

Tuli erään "ihastuminen" selväksi todellakin. Olo on ollut pelkästään epämiellyttävä ja epämukava sen jälkeen.

Toinen on jossain omassa likaisessa mielikuvituksessaan yksinään pyöritellyt jotain unelmia minusta yksipuolisesti. Itse en ole sanalla tai eleilläkään ikinä vihjaissut olevani kiinnostunut hänestä. En ole tyypin kanssa ollut edes missään tekemisissä vuosiin, ainoastaan ohimennen nähnyt hänet pari kertaa, eikä olla edes tervehditty, kun olemme nähneet.

Luulin, että tällaista sontaa tapahtuu vaan keksityissä elokuvissa tai jossain Amerikassa. Mutta ei. Tapahtui minun elämässäni.

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa, miten itse toimin. 

Olen ihastunut mieheen työpaikalla. Hän on minua nuorempi ja ulkonäöllisesti tasokkaampi. En siis usko, että hän voisi ikinä ihastua minuun. Siksi minua nolostuttaa oma ihastumiseni. 

Ajattelen häntä usein, fantasioinkin.

Mutta en halua, että hän saa tietää tunteistani. En halua, että häntä ällöttäisi tms. Moikkaan häntä samalla lailla kuin muitakin. Jos hän tulee paikalle esim. saman pöydän ääreen, minulle tulee tosi vaivautunut olo ja poistun, jos se on jollain syyllä tai tekosyyllä mahdollista.

Kyn olen jossain avoimessa tilassa, etsin häntä katseellani ja jos huomaan hänet, välttelen katsomasta. Joskus kuitenkin vahingossa tulen ajatuksissani katselleeksi häntä pitkään.

Joskus puhun hänelle jotain. Yritän olla normaali, mutta sekoilen joskus sanoissani. Pyrin aina olemaan jotenkin kiireinen ja menossa johonkin suuntaan, kun hänet kohtaan.

Jos olet vapaa, miksi toimit näin. Ihan hirveälle kuulostaa tuo taso juttu. Jos hän ei ole ihastunut se käy kyllä ilmi. Ymmärrän huolesi jos pelkäät että hän torjuu sinut törkeästi. Miksi arvelet ettet kelpaisi hänelle.

Minä olin sinkku kun astuin erään naisen työhuoneeseen katsomaan korjauskohdetta. Minulla meinasi tipahtaa silmät päästä ja niin myös hänellä. Puhe takersi molemmilla ja hän punasteli. Hänellä oli sormus. Työmaalla kierrellessämme sydän jätti lyönnin väliin. En halunnut mitään kolmiodraamaa ja välttelin häntä. Vuosikymmenen jälkeen tapasimme uudestaan sattumalta. Tällä kertaa minulla on sormus ja hänellä ei. Taas katseet viipyili. Elämä on epäreilua.

Naiset ei tajua sitä että minä miehenä sanon hyvin helposti olevani ihastunut vaikka en todellakaan ole. Sanon asioita mitä te haluatte kuulla päästäkseni panemaan.

Työkaveri alkoi seurata somessa. Tykkäili vähän väliä mun kuvista. Kommentoi kokoajan mun julkaisuja ja tarinoita. Naivina en tajunnut mitään pidin tätä ystävällisyytenä. Oltiinhan me molemmat varattuja. Vähän ajan päästä alkoi koskettelu ohimennen. Mun haistelu siis käveltiin vaikka ohitse hän nuuhkaisi hiuksiani tai tuli pöydässä taakse ja nuuhkaisi. Kerroin hänelle ettei kiinnosta ja olen onnellinen avoliitossani. Mut eihän tämä mies enää suostunut uskomaan vaan alkoi vainota ja lopulta homma eskaloitui niin pahaksi että hän irtisanoutui töistään. Koska ei ollut muuta vaihtoehtoa.

Mihinkähän mun vastaus hävisi??

Sain töihin 40 ruusua ulkomaalaiselta esimieheltäni

Työkaverin veli nauhoitti "rakkauskirjeenä" kappaleita ja jätti työpöydälleni 37v sitten

Sain kuohuviiniä ja mansikoita esimieheltäni kun olin harmissani. Yhdessä jo 27v

Hah. Mun yksi lempiaihe. Tätä olen joutunut opettamaan vaimolle. Koska hän ei ymmärrä vaikka joku antaisi kirjeen missä lukee rakastan sinua..

1. Tikusta asiaa. Analysoikaa onko henkilöllä oikeasti asiaa teille vai sen takia että saa olla kanssanne?

2. Sosiaalinen media kertoo paljon. 

Alkaako epäilty ihastuja laittamaan julkaisuja joissa on yhteisiä kiinnostuksen aiheita.. Esim käyt salilla. Mies laittaa salikuvan someen. (Katsokaa vanhat postaukset onko aiemmin ollut tälläistä).

Millon hän tykkäilee kuvistanne. jos vaikka pe 00.00 tämä tarkoittaa sitä että hän miettii teitä. 

3. Mies reagoi jokaiseen sun kuvaan, tarinaan ym. Hyvin usein kommenteilla, tikusta asiaa.

4. Miehen ulkonäkö paranee.ja hän alkaa puhua dieteistä, urheilusta ym.

5. Hän haluaa kertoa itsestään. 

6. Hän kertoo itsestään ainoastaan positiivisia asioita seurustelun suhteen. korostaa esim uskollisuutta tai omaisuutta.

7. korostuneen kiinnostunut sinusta, historiastasi, nykyisyydestä, harrastuksistasi jne. esim harrastat ratsastusta. Mies alkaa kysellä hirveästi tästä.

8. Tuijotus hymyn kanssa.

9. Aina samaa mieltä kanssasi.

Siinä muutama mistä näkee nopeasti.

Jos työkaveri laittaa sydämen kirjoittamaani Teams-viestiin (työasiaa yhteisellä kanavalla, ei siis privaa) suht myöhään illalla, mitä tuosta pitäisi ajatella? Tämä vain yksi ilmentymä, selkeämpiä merkkejä olen saanut aiemmin mm. yksityisviestien muodossa, pitkinä katseina, jatkoehdotuksina juhlissa yms. 

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaveri laittaa sydämen kirjoittamaani Teams-viestiin (työasiaa yhteisellä kanavalla, ei siis privaa) suht myöhään illalla, mitä tuosta pitäisi ajatella? Tämä vain yksi ilmentymä, selkeämpiä merkkejä olen saanut aiemmin mm. yksityisviestien muodossa, pitkinä katseina, jatkoehdotuksina juhlissa yms. 

No onhan toi ihan älyttömän selvää mitä pitäisi ajatella.

Jättäkää hyvät ihmiset ne työkaverit rauhaan. Olen alalla jossa paljon miehiä ja naisia samassa tilassa. Vuosien varrella nähnyt kymmeniä ja taas kymmeniä työpaikka romansseja ja näitä yhdistää lähes aina se että pieleen menee. 

Lopputulos on kaikkien kannalta todella ikävä ja hyvin usein jopa sellainen ettei samassa työssä jatkaminen ole mahdollista.

Se on kiva kun tää työpaikka muru on sairaan mustasukkainen ja ukon/ akan pitää työnsä puolesta jutella vastakkaiselle sukupuolelle.  Tai vaikka 3 draama, siinä on kaikilla mukavaa. Myös avioero/ lastenhuoltajuus riitojen kera on ihan parasta tiiviissä työyhteisössä.

Mailmassa on joku 8 miljardia ihmistä kuka vaan muu mielummin kuin se yks työkaveri.