Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä kenelläkään minimalismi elämäntapana?
Miten se näkyy arjessasi, miksi valitsit minimalismin?
Erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostavat.
Kommentit (835)
Minä en ole seurannut mitään trendi-ilmiöitä, joissa kerrotaan ihmisille yksinkertaisia asioita, joita nämä eivät jostain syystä muuten saisi ikinä päähänsä. Olen luonnostaan ollut aina minimalistinen. Turhaan materiaan ei kannata kiintyä, kaikki turha roju armotta vaan menemään. Autoa ei ole, enkä matkustele kun se ei kiinnosta. Mattoja en pidä, ne vain keräävät pölyä. Huonekaluja on muutenkin hyvin askeettisesti. Sellaista kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.
hah :) Laaja kirjakokoelma on yhtä hölmö kuin levykokoelma. Sen voi todentaa matemaattisesti. Voit ihan laskea, kuinka monta kertaa ehdit keskivertoelämän aikana kuunnella/lukea jonkin teoksen ja mikä on todennäköisyys, että ehdit inhimillisesti ottaen tehdä sen.
eKirjat ja kirjasto ovat ratkaisu. Vain hamstraaja haluaa sen kosketeltavan tavaran joka tuo turvaa.
Vierailija kirjoitti:
E-kirjoista: en ole valmis maksamaan niistä niin kauan, kun niitä ei saa pdf:nä, joka säilyisi lukukelpoisena aina itse uudelleen varmuuskopioituna. Alustoja on liikaa, enkä tod. ala ostamaan samaa kirjaa monesti.
Et siis tiedä eKirjoista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.
hah :) Laaja kirjakokoelma on yhtä hölmö kuin levykokoelma. Sen voi todentaa matemaattisesti. Voit ihan laskea, kuinka monta kertaa ehdit keskivertoelämän aikana kuunnella/lukea jonkin teoksen ja mikä on todennäköisyys, että ehdit inhimillisesti ottaen tehdä sen.
eKirjat ja kirjasto ovat ratkaisu. Vain hamstraaja haluaa sen kosketeltavan tavaran joka tuo turvaa.
Ja vain pakkomielteeseen hurahtanut ihminen luopuu kaikista kirjoistaan siksi, että kirjojen omistamisessa on jotakin pahaa.
Järkevämpää on pitää vanhat tärkeät kirjat ja hankkia uudet sähköisessä muodossa. Vaikka toki kapitalisti rikastuu enemmän kun ihmiset ostavat uutta, vaikka sitten vanhoja kirjoja uusina bitteinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tiedä miten tälle yhdelle jankkaajalle on tullut käsitys ettei tehdä töitä? Vähintään toinen tekee aina töitä. Ja usein molemmat, toinen vaan jotain kevyttä osa-aikatyötä. Kokopäiväisestikö pitäisi olla vaikka ei rahan puolesta tarvitse?
Jos pidät tätä jankkaamisena tai jos sinun on vaikea ymmärtää kirjoitettua tekstiä, ei ehkä kannata yrittää osallistua keskusteluun.
No mutta sanot ettei osallistuta yhteiskunnan palveluiden rahoittamiseen koska downshiftataan. Maksamme tuloistamme veroja kuukaudessa lähes 2500e. Sillä voi käydä kerran vuodessa neuvolassa ja osallistua esiopetukseen.
Kyllä me töitä tarvitaan ihan henkisen hyvinvoinninkin kannalta. Vähän.
Olen koettanut ainoastaan valottaa kansantalouden hyvin yksinkertaisia lainalaisuuksia. Yksinkertainen kysymys on, halutaanko yhteiskunnan hyvinvointipalvelut säilyttää edes tällä tasolla. Jos halutaan, se edellyttää työnteon lisäämistä. Työnteon vähentäminen on myrkkyä sosiaaliturvalle. Mutta jos olemme sitä mieltä, että työttömyysturva, sairaanhoito, vanhusten palvelut, koulut ym ovat tarpeettoman korkeatasoisia ja että tasoa voi laskea, niin siitä vaan työn tekoa vähentämään. Maailmassa on paljon maita, joissa ihmisen hyvinvointi riippuu vain hänen omasta työpanoksestaan ja varallisuudestaan. Verotus on kevyttä, ja ne jotka eivät pärjää, saavat olla oman onnensa nojassa. Kysymys on siitä, halutaanko Suomesta tällainen yhteiskunta.
Nämä talousteoriat ovat menneestä maailmasta ja niiden aika on ohi. Sen takia tässäkin maassa ollaan nyt kusessa. On uuden murroksen aika ja me elämme nyt sen alkuvaiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E-kirjoista: en ole valmis maksamaan niistä niin kauan, kun niitä ei saa pdf:nä, joka säilyisi lukukelpoisena aina itse uudelleen varmuuskopioituna. Alustoja on liikaa, enkä tod. ala ostamaan samaa kirjaa monesti.
Et siis tiedä eKirjoista mitään.
No, kerro toki. Saako ne pdf:nä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.
hah :) Laaja kirjakokoelma on yhtä hölmö kuin levykokoelma. Sen voi todentaa matemaattisesti. Voit ihan laskea, kuinka monta kertaa ehdit keskivertoelämän aikana kuunnella/lukea jonkin teoksen ja mikä on todennäköisyys, että ehdit inhimillisesti ottaen tehdä sen.
eKirjat ja kirjasto ovat ratkaisu. Vain hamstraaja haluaa sen kosketeltavan tavaran joka tuo turvaa.
Entäpä kun kirjaa ei ole kirjastossa tai ekirjana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.
hah :) Laaja kirjakokoelma on yhtä hölmö kuin levykokoelma. Sen voi todentaa matemaattisesti. Voit ihan laskea, kuinka monta kertaa ehdit keskivertoelämän aikana kuunnella/lukea jonkin teoksen ja mikä on todennäköisyys, että ehdit inhimillisesti ottaen tehdä sen.
eKirjat ja kirjasto ovat ratkaisu. Vain hamstraaja haluaa sen kosketeltavan tavaran joka tuo turvaa.
Lukunopeus vaihtelee. Minulla oli jo alakouluikäisenä satoja kirjoja (joskus aloin laskemaan,lopetin 500 kohdalla), olin lukenut ne kaikki. Lisäksi käytin jo silloin ahkerasti kirjastoa, mutta eihän siellä kaikkia kirjoja ole saatavilla, ei myöskään sähköisessä muodossa. En tiedä montako kirjaa olen näiden 40 lukutaitoisen vuoden aikana ehtinyt lukea, mutta tuhansia niitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E-kirjoista: en ole valmis maksamaan niistä niin kauan, kun niitä ei saa pdf:nä, joka säilyisi lukukelpoisena aina itse uudelleen varmuuskopioituna. Alustoja on liikaa, enkä tod. ala ostamaan samaa kirjaa monesti.
Et siis tiedä eKirjoista mitään.
No, kerro toki. Saako ne pdf:nä?
Saahan niitä. Vanhoja e-kirjoja saa ladattua myös ihan ilmaiseksi, ei tarvitse edes maksaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. täältä ilmaisia e-kirjoja. Samoin Elisalla on yli 300 ilmaiseksi ladattavaa kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.
hah :) Laaja kirjakokoelma on yhtä hölmö kuin levykokoelma. Sen voi todentaa matemaattisesti. Voit ihan laskea, kuinka monta kertaa ehdit keskivertoelämän aikana kuunnella/lukea jonkin teoksen ja mikä on todennäköisyys, että ehdit inhimillisesti ottaen tehdä sen.
eKirjat ja kirjasto ovat ratkaisu. Vain hamstraaja haluaa sen kosketeltavan tavaran joka tuo turvaa.
Lukunopeus vaihtelee. Minulla oli jo alakouluikäisenä satoja kirjoja (joskus aloin laskemaan,lopetin 500 kohdalla), olin lukenut ne kaikki. Lisäksi käytin jo silloin ahkerasti kirjastoa, mutta eihän siellä kaikkia kirjoja ole saatavilla, ei myöskään sähköisessä muodossa. En tiedä montako kirjaa olen näiden 40 lukutaitoisen vuoden aikana ehtinyt lukea, mutta tuhansia niitä on.
Minäkin olen 4-vuotiaana lukemaan opetellut kirjoja ahmiva kirjatoukka. Ja minulla ei ole enää muita kuin eKirjoja. Suosittelen, että alat lukea kirjoja alkuperäiskielellä niin et ole kirjaston valikoiman varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se kirja mihinkään katoa vaikka "alusta" vaihtuisi. Esim. olen ostanut kirjan amazonista padilleni. Padi menee rikki. Vaihdan alustaa. Voin yhä ladata sen saman kirjan tunnuksillani uudelle alustalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.
hah :) Laaja kirjakokoelma on yhtä hölmö kuin levykokoelma. Sen voi todentaa matemaattisesti. Voit ihan laskea, kuinka monta kertaa ehdit keskivertoelämän aikana kuunnella/lukea jonkin teoksen ja mikä on todennäköisyys, että ehdit inhimillisesti ottaen tehdä sen.
eKirjat ja kirjasto ovat ratkaisu. Vain hamstraaja haluaa sen kosketeltavan tavaran joka tuo turvaa.
Entäpä kun kirjaa ei ole kirjastossa tai ekirjana?
Annatko esimerkkejä, niin voidaan etsiä ratkaisuja. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kolmas kotimainen kieli taittuu, niin täältä saa yli 56 000 ilmaista e-kirjaa:
Nin, kukapa ei haluaisi 56 000 kirjaa ja vielä ilmaiseksi. Ei mitään väliä vaikka haluaisin lukea uutta kirjallisuutta suomeksi, kun nyt saa läjäpäin vanhaa englanniksi. Eläköön minimalismi jee jee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.
hah :) Laaja kirjakokoelma on yhtä hölmö kuin levykokoelma. Sen voi todentaa matemaattisesti. Voit ihan laskea, kuinka monta kertaa ehdit keskivertoelämän aikana kuunnella/lukea jonkin teoksen ja mikä on todennäköisyys, että ehdit inhimillisesti ottaen tehdä sen.
eKirjat ja kirjasto ovat ratkaisu. Vain hamstraaja haluaa sen kosketeltavan tavaran joka tuo turvaa.
Lukunopeus vaihtelee. Minulla oli jo alakouluikäisenä satoja kirjoja (joskus aloin laskemaan,lopetin 500 kohdalla), olin lukenut ne kaikki. Lisäksi käytin jo silloin ahkerasti kirjastoa, mutta eihän siellä kaikkia kirjoja ole saatavilla, ei myöskään sähköisessä muodossa. En tiedä montako kirjaa olen näiden 40 lukutaitoisen vuoden aikana ehtinyt lukea, mutta tuhansia niitä on.
Ja monetko niistä viidestä sadasta olet lukenut uudestaan? Siitähän tässä oli kyse, että kannattaako niitä lukemiaan kirjoja säilyttää, koska hyvin harvaa niistä enää lukee uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.
hah :) Laaja kirjakokoelma on yhtä hölmö kuin levykokoelma. Sen voi todentaa matemaattisesti. Voit ihan laskea, kuinka monta kertaa ehdit keskivertoelämän aikana kuunnella/lukea jonkin teoksen ja mikä on todennäköisyys, että ehdit inhimillisesti ottaen tehdä sen.
eKirjat ja kirjasto ovat ratkaisu. Vain hamstraaja haluaa sen kosketeltavan tavaran joka tuo turvaa.
Lukunopeus vaihtelee. Minulla oli jo alakouluikäisenä satoja kirjoja (joskus aloin laskemaan,lopetin 500 kohdalla), olin lukenut ne kaikki. Lisäksi käytin jo silloin ahkerasti kirjastoa, mutta eihän siellä kaikkia kirjoja ole saatavilla, ei myöskään sähköisessä muodossa. En tiedä montako kirjaa olen näiden 40 lukutaitoisen vuoden aikana ehtinyt lukea, mutta tuhansia niitä on.
Ja monetko niistä viidestä sadasta olet lukenut uudestaan? Siitähän tässä oli kyse, että kannattaako niitä lukemiaan kirjoja säilyttää, koska hyvin harvaa niistä enää lukee uusiksi.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta minun kirjahyllyssäni ovat nimenomaan ne kirjat, joita luetaan yhä uudelleen. On monia romaaneja, jotka olen lukenut 5-10 kertaa.
Sellaiset, joista tiedän tai arvelen etten palaa niihin, hankin kirjastosta tai sähköisessä muodossa.
Meillä on myös paljon lastenkirjoja, runoja, haku- ja kuvateoksia, käsityökirjoja.
320 jatkaa. Tällä palstalla usein kysellään, miten lapset saa lukemaan. Ja voin sanoa, että paras keino on se, että niitä kirjoja on saatavilla.
Meillä käydään kirjahyllyillä monta kertaa päivässä, sekä lapset että aikuiset. Jos kaikki kirjat korvattaisiin sähköisillä, tarvitsisimme viisi tablettia/lukulaitetta voidaksemme lukea yhtä aikaa.
Ei ole tavatonta, että illalla keräilen pelkästään eskarilaisen pojan jäljiltä 5-10 kirjaa. Enimmäkseen sarjakuvia ja isoja kuvitettuja tietokirjoja. Jos sen ikäisellä pojalla olisi käytössä oma tabletti, saattaa olla että häntä kiinnostaisivat ihan muut asiat kuin lukeminen.
Vierailija kirjoitti:
Nin, kukapa ei haluaisi 56 000 kirjaa ja vielä ilmaiseksi. Ei mitään väliä vaikka haluaisin lukea uutta kirjallisuutta suomeksi, kun nyt saa läjäpäin vanhaa englanniksi. Eläköön minimalismi jee jee!
Sinä nyt et ole lukenut edes tätä ketjua. 😛 Ainakin kymmenen vuotta kirjat on julkaistu myös e-kirjoina, joten sitä uutta kirjallisuutta voit ongelmitta ostaa ihan millä tahansa kielellä. Tässä ketjussa ongelmana oli, ettei vanhoja klassikoita löytynyt e-kirjoina - ja siihen vastattiin että löytyy ja vielä ilmaiseksi.
Minua taas aina kummastuttavat ihmiset, jotka tarjoavat e-kirjoja kokonaisen huolella kuratoidun kirjahyllyn korvikkeeksi. Erityisesti taidekirjojen kohdalla e-kirja on heikko korvike. Samoin kirjailijan itsensä signeeraama ensipainos on vaan kiva omistaa.
Voi myös laskea, paljonko maksaa tuhannen kirjan vaihtaminen e-kirjoiksi. Varovaisella viiden euron kappalehinnalla kirjahyllystä eroon pääsemiselle tulee hintaa 5000 euroa, eikä mitään takuuta ole olemassa sille, kuinka kauan laitteet ja formaatit ovat käytössä. Puhumattakaan siitä, että monia kirjoja ei edes saa e-versioina.
Itsekin luen uutuuksia e-kirjoina, mutten ikinä väittäisi, että voisin korvata niillä omaa kirjahyllyäni. Koska en voi.
Mitä tulee tuon edeltävän kirjoittajan pohdintoihin, minimalismia voi soveltaa eri elämänalueilla. Jos rakastaa maalausta ja käsitöitä, ei tietenkään pidä luopua näihin liittyvistä tarvikkeista. Sen sijaan voi vaikka yksinkertaistaa keittiörutiineitaan, jotta jää enemmän aikaa näille tärkeille harrastuksille.
Kannattaa myös tutkailla, onko oikeasti tyytyväinen niihin kättensä tuotoksiin, eli menevätkö ne käyttöön/esille. Jos eivät, kannattaa miettiä, miten voisi toimia toisin. Itse ostan nykyään vain ohuita neulelankoja, koska paksut neuleet valmistuvat liian nopeasti, eikä niille juurikaan ole käyttöä. Jos en ole 100 % tyytyväinen työhön, puran sen ja pesen langat. Mieluummin yksi todella hieno, ohut kirjoneule, jota teen vuoden, kuin viisi vähän sinnepäin sutaistua.
Yksi aineeton taiteen muoto on musiikki. Esimerkiksi viulu vie mitättömän vähän tilaa, mutta sen parissa ei riitä ihmisikä.