Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä kenelläkään minimalismi elämäntapana?
Miten se näkyy arjessasi, miksi valitsit minimalismin?
Erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostavat.
Kommentit (835)
En todellakaan ole, tavaraa on ja paljon, joka paikka täynnä ja lisää tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka hävitätte vanhoja valokuvia ja kirjeitä ja tärkeitä muistoesineitä tulette katumaan, viimeistään eläkeiässä kun muisti heikkenee ja muistojen pulpahtamiseen tarvitsisi lähteeksi jotain konkreettista. Ihminen muuttuu koko ajan ja ei ole enää 70-80-vuotiaana ollenkaan sama ihminen kuin 30-40-vuotiaana, vaikka kuinka kuvittelee nyt tietävänsä mitä vanhana kaipaa ja mitä ei.
Äitini on yli 80-vuotias, raivaa tavaroita kuten minä ja muisti on terävä. Todellakaan kaikki eivät vanhana kaipaa roinaa kaappeihinsa. Päinvastoin, mitä vähemmän tavaraa vanhana on sitä helpompaa on elämä. Muistot eivät katoa minnekään vaikka jokin konkreettinen muistoesine katoaisi. Kaiken voi myös kuvata talteen jos niin haluaa tehdä.
Ihanan naivia. Kyllä ne muistot kuule katoavat muistisairaalta.
Vierailija kirjoitti:
Aika tekopyhää hehkuttaa täällä pelastavansa maailman minimalismilla ja sitten seuraavassa lauseessa hehkuttaa sitä miten on vaihtanut tavaran matkusteluun. Ette taida tietää miten paljon lentäminen saastuttaa ja pahentaa ilmastonmuutosta. Asiantuntijat on sanoneet että jokainen ihminen saisi tehdä elämänsä aikana vain YHDEN pidemmän lentomatkan tai muuten saastuttaa omalta osaltaan enemmän kuin on kohtuullista.
Aika tekopyhää moittia lentäviä, jos on hankkinut yhdenkin lapsen. Saa lentää monta kertaa vuodessa, jos on tehnyt sen ekoteon, että on jättänyt lapset hankkimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka hävitätte vanhoja valokuvia ja kirjeitä ja tärkeitä muistoesineitä tulette katumaan, viimeistään eläkeiässä kun muisti heikkenee ja muistojen pulpahtamiseen tarvitsisi lähteeksi jotain konkreettista. Ihminen muuttuu koko ajan ja ei ole enää 70-80-vuotiaana ollenkaan sama ihminen kuin 30-40-vuotiaana, vaikka kuinka kuvittelee nyt tietävänsä mitä vanhana kaipaa ja mitä ei.
Äitini on yli 80-vuotias, raivaa tavaroita kuten minä ja muisti on terävä. Todellakaan kaikki eivät vanhana kaipaa roinaa kaappeihinsa. Päinvastoin, mitä vähemmän tavaraa vanhana on sitä helpompaa on elämä. Muistot eivät katoa minnekään vaikka jokin konkreettinen muistoesine katoaisi. Kaiken voi myös kuvata talteen jos niin haluaa tehdä.
Ihanan naivia. Kyllä ne muistot kuule katoavat muistisairaalta.
No siinä tilanteessa ei muistoesineetkään kovin pitkälle auta. Oma mummoni ei muistanut edes lapsiaan vaikka oli valokuvia yms esillä koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tekopyhää hehkuttaa täällä pelastavansa maailman minimalismilla ja sitten seuraavassa lauseessa hehkuttaa sitä miten on vaihtanut tavaran matkusteluun. Ette taida tietää miten paljon lentäminen saastuttaa ja pahentaa ilmastonmuutosta. Asiantuntijat on sanoneet että jokainen ihminen saisi tehdä elämänsä aikana vain YHDEN pidemmän lentomatkan tai muuten saastuttaa omalta osaltaan enemmän kuin on kohtuullista.
Aika tekopyhää moittia lentäviä, jos on hankkinut yhdenkin lapsen. Saa lentää monta kertaa vuodessa, jos on tehnyt sen ekoteon, että on jättänyt lapset hankkimatta.
Nyt en enää ymmärrä mitään, puhutteko te lapsista kuin he olisivat turhake tai lemmikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa kiva lukea uuden minimalistin kommenti :) Mulle tuottaa myös iloa löytää esim. vaatteille uusi omistaja. En peri niistä mitään maksua ja saan itselleni ihan vilpitöntä iloa siitä antamisesta. Tää on parempaa kuin joulu, tää elämäntyyli on kuin "ikuinen jatkuva joulu", mikä on hassu vertaus, kun jouluun yhdistyy aina sellainen yltäkylläisyys ja törsääminen.
Kuvitteletko olevasi joku suurikin hyväntekijä, kun annat jonkun käytetyn vaatteesi jollekin tutulle? Lisää turhaa krääsää toisten kaappeihin. Tuskin oikeasti ilahtuvat.
Mä olen yh, olen aina mielissäni, kun joku, työkaveri tai kaveri tai sukulainen laittaa vaatteitaan tai astioitaan tai mattojaan kiertoon. Voin heittää loppuun kuluneen pois ilman että tarvitsee hakea kaupasta kalliilla uutta.
Että puhu vaan omasta puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tekopyhää hehkuttaa täällä pelastavansa maailman minimalismilla ja sitten seuraavassa lauseessa hehkuttaa sitä miten on vaihtanut tavaran matkusteluun. Ette taida tietää miten paljon lentäminen saastuttaa ja pahentaa ilmastonmuutosta. Asiantuntijat on sanoneet että jokainen ihminen saisi tehdä elämänsä aikana vain YHDEN pidemmän lentomatkan tai muuten saastuttaa omalta osaltaan enemmän kuin on kohtuullista.
Aika tekopyhää moittia lentäviä, jos on hankkinut yhdenkin lapsen. Saa lentää monta kertaa vuodessa, jos on tehnyt sen ekoteon, että on jättänyt lapset hankkimatta.
Nyt en enää ymmärrä mitään, puhutteko te lapsista kuin he olisivat turhake tai lemmikki
Jos puhtaan ekologisesti ajatellaan, niin jokaisen ihmisen kohdalla se turhakkeus tai hyödyllisyys selviää yleensä vasta aikuisena. Toiset vain kuluttavat luonnonvaroja, toiset tekevät aktiivisesti paremman maailman eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse valitsisin minimalismin, mutta mieheni in hamstraaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tekopyhää hehkuttaa täällä pelastavansa maailman minimalismilla ja sitten seuraavassa lauseessa hehkuttaa sitä miten on vaihtanut tavaran matkusteluun. Ette taida tietää miten paljon lentäminen saastuttaa ja pahentaa ilmastonmuutosta. Asiantuntijat on sanoneet että jokainen ihminen saisi tehdä elämänsä aikana vain YHDEN pidemmän lentomatkan tai muuten saastuttaa omalta osaltaan enemmän kuin on kohtuullista.
Aika tekopyhää moittia lentäviä, jos on hankkinut yhdenkin lapsen. Saa lentää monta kertaa vuodessa, jos on tehnyt sen ekoteon, että on jättänyt lapset hankkimatta.
Nyt en enää ymmärrä mitään, puhutteko te lapsista kuin he olisivat turhake tai lemmikki
Jos puhtaan ekologisesti ajatellaan, niin jokaisen ihmisen kohdalla se turhakkeus tai hyödyllisyys selviää yleensä vasta aikuisena. Toiset vain kuluttavat luonnonvaroja, toiset tekevät aktiivisesti paremman maailman eteen.
Nyt ollaan tosi vaarallisilla vesillä, jos ihmisen oikeus elää lasketaan siitä, paljonko hyötyä hän tuottaa versus paljonko kuluttaa. Jos minimalismi on tätä, mä en halua olla sen kanssa kyllä missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää keskustelu on mennyt ihan oudoille radoille. Ei kukaan ole arvokkaampi ihmisenä sen perusteella onko minimalisti tai maximalisti tai vaikka hamstraaja. Minimalisti nauttii selkeästä ja vähätavaraisesta arjesta, ja kyllä suurin osa varmaan kokee shoppailun/jatkuvan sisustamisen uusilla tavaroilla ym aika vieraaksi minimalistiselle elämäntavalle.
Mutta ei minimalisti ole ihmisenä arvokkaampi kuin muut, ehkä useimmat minimalistit päätyvät ekologisesti kestävämpään elämäntapaan kuin keskivertoihminen, joka lääkitsee stressiä shoppailureissuilla ketjuliikkeisiin, mutta ei sillä nyt kenenkään ihmisarvon kanssa ole mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tekopyhää hehkuttaa täällä pelastavansa maailman minimalismilla ja sitten seuraavassa lauseessa hehkuttaa sitä miten on vaihtanut tavaran matkusteluun. Ette taida tietää miten paljon lentäminen saastuttaa ja pahentaa ilmastonmuutosta. Asiantuntijat on sanoneet että jokainen ihminen saisi tehdä elämänsä aikana vain YHDEN pidemmän lentomatkan tai muuten saastuttaa omalta osaltaan enemmän kuin on kohtuullista.
Aika tekopyhää moittia lentäviä, jos on hankkinut yhdenkin lapsen. Saa lentää monta kertaa vuodessa, jos on tehnyt sen ekoteon, että on jättänyt lapset hankkimatta.
Nyt en enää ymmärrä mitään, puhutteko te lapsista kuin he olisivat turhake tai lemmikki
Jos puhtaan ekologisesti ajatellaan, niin jokaisen ihmisen kohdalla se turhakkeus tai hyödyllisyys selviää yleensä vasta aikuisena. Toiset vain kuluttavat luonnonvaroja, toiset tekevät aktiivisesti paremman maailman eteen.
Nyt ollaan tosi vaarallisilla vesillä, jos ihmisen oikeus elää lasketaan siitä, paljonko hyötyä hän tuottaa versus paljonko kuluttaa. Jos minimalismi on tätä, mä en halua olla sen kanssa kyllä missään tekemisissä.
Se oli ironinen jatke sille, jonka mielestä lemmikit tai lapset ovat turhake... Elämä ylipäätään on aika ankeaa, jos siinä tehdään vain "järkeviä" asioita... Mutta joo, ihan joka asiasta saadaan tällä palstalla riita, loukkaantuminen ja paha mieli aikaiseksi, vaikka niistä perskarvoista. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä aina jotenkin yllättyy siitä, miten jonkun tapa elää ja nauttia elämästä voi suututtaa niin kovasti jotain toista ihmistä. Jos ei kiinnosta minimalismi niin mitä sitten? Tarvitseeko sitä tulla huutamaan pää punaisena niille, joita se innostaa?
Ei ole, mutta vaistomaisesti karsastan kaiken turhan tilpehöörin keräämistä.
Lasten lelut tietenkin täyttävät tilan.
Ihanne kodissa ei olisi liikaa sälää.
Kodikkuus kuitenkin tärkeä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
No ei. Sinällään tavarapaljous käy helposti valtavaksi rasitteeksi elämässä, mutta lopulta suurimmalla osalle kyllä löytyy syynsä miksi on olemassa. Kirjat siksi, että niistä oppisi jotain. Työkalut siksi, että niillä voisi tehdä jotain. Muistoesineetkin siksi, ettei unohtaisi jotain oleellista. Tietenkin, jos pään sisällä ei liiku mitään, ei myöskään tarvitse mitään tavaroita.
Minimalismi vaikuttaakin jonkinlaiselta köyhien keksimältä rationalisaatiolta sille, ettei heillä ole kamalasti mitään. Onhan tavara sentään yleensä jonkinlainen merkki statuksesta, vaikka toisaalta avara ja koruton koti voi olla myös merkki siitä, että on varaa isoon kotiin, jossa tavarat voivat olla piilotettuina pois näkyviltä – ehkä toisessa asunnossa tai salaoven takana! Ehkä tuolla minimalismilla yritetään antaa vaikutelma sellaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Miten minimalisti vähentää esimerkiksi kirjoja tai askarteluesineitä? Minua kiinnostaa minimalismi kovasti, mutta aina tuntuu, että se siivoaminen kaatuu siihen että "ei raaski luopua" hyvistä kirjoista jne. Pahinta on, että ammatiltani ja harrastuksiltani minulla on hurjat määrät käsityö- ja maalaustarvikkeita, sekä kokonainen kokoelma taidekirjoja. Olen joskus miettinyt erillistä studiotilaa, jonne kyöräisin kaikki nuo tavarat. Muut tavarat kuten vaatteet minulla pysyvät joten kuten hallinnassa, enkä hirvesti ostele uutta.
Minä rakastan kirjoja ja olen luopunut perinteisistä kirjoista. Ostan nykyisin amazonista kirjat sähköisessä muodossa ja luen padilta. Jos taidekirjat ovat rakkaita niitä voi tutkia myös isommalta näytöltä. Kuvien yksityiskohtien katseluun nykymedia antaa itse asiassa paremmat mahdollisuudet.
Ennen minua kummastutti joidenkin ihmisten kodeissa kirjahyllyt, joilta puuttuivat kirjat. Nykyisin en kummastele, koska kirjattomuus ei kerro vielä mitään.
> Onhan tavara sentään yleensä jonkinlainen merkki statuksesta
Millä vuosikymmenellä elät?
Vierailija kirjoitti:
No ei. Sinällään tavarapaljous käy helposti valtavaksi rasitteeksi elämässä, mutta lopulta suurimmalla osalle kyllä löytyy syynsä miksi on olemassa. Kirjat siksi, että niistä oppisi jotain. Työkalut siksi, että niillä voisi tehdä jotain. Muistoesineetkin siksi, ettei unohtaisi jotain oleellista. Tietenkin, jos pään sisällä ei liiku mitään, ei myöskään tarvitse mitään tavaroita.
Minimalismi vaikuttaakin jonkinlaiselta köyhien keksimältä rationalisaatiolta sille, ettei heillä ole kamalasti mitään. Onhan tavara sentään yleensä jonkinlainen merkki statuksesta, vaikka toisaalta avara ja koruton koti voi olla myös merkki siitä, että on varaa isoon kotiin, jossa tavarat voivat olla piilotettuina pois näkyviltä – ehkä toisessa asunnossa tai salaoven takana! Ehkä tuolla minimalismilla yritetään antaa vaikutelma sellaisesta.
Olipa kerrassaan hassu ajatus :)
E-kirjoista: en ole valmis maksamaan niistä niin kauan, kun niitä ei saa pdf:nä, joka säilyisi lukukelpoisena aina itse uudelleen varmuuskopioituna. Alustoja on liikaa, enkä tod. ala ostamaan samaa kirjaa monesti.
Mun appivanhemmat ovat mielestäni aitoja minimalisteja. Eivät ole sisustaneet asuntoaan vuosikymmeniin, siellä on edelleen 70-luvun tummat puukalusteet. Olohuoneessa parketti, makkareissa muovimatot, joista pidetty todella hyvää huolta. Tavaraa on, mutta se mahtuu kaappeihin.
Jos jotain tavaraa tarvitsevat, ostavat parasta laatua. Mutta lähinnä käyttävät rahojaan hyvään ruokaan, kulttuuriin ja välillä hotelliöihin. Ylimääräisellä rahalla ostavat osakkeita lapsenlapsille.