Lue keskustelun säännöt.
Konmaritus-miten olette toteuttaneet? Ja "ärsyttävä" facebook-ryhmä.
07.07.2016 |
Olisi kiva seurata vinkkejä Konmari-facebook -ryhmästä, mutta ärsyttää se fanaattisuus jos joku uskaltaa olla vähänkin "eri mieltä" tai pohtia eri asioita, tai on tehnyt asioita vähän eri tavalla.
Siellä jopa poistetaan kommentteja ja ketjuja jos ei ole ihan samaa mieltä.
Ja toisaalta myös esim. "kantavat" henkilöt kyllä itse soveltavat esim. säilytystapojen suhteen, mutta sitten taas kun joku on tehnyt eri järjestyksessä tms., ollaan heti "tuomitsemassa" että tuo ei ole konmaria.
Perusidea hyvä ja itsekin haluaisi tuommoisen projektin läpikäydä - omalla tavalla. JOtain jo tehnytkin. Ja olisi kiva seurata muidenkin edistymistä, mutta mietin kyllä jo tuosta ryhmästä eroamista kun henki ei ole hyvä... en vaan tiedä muitakaan Konmari-aiheisia ryhmiä.
Onko joku muu tehnyt "maritusta" jotenkin omalla tavallaan??
Ja oletteko fb-ryhmässä/ryhmissä ja onko niistä apua vai enempi pahaa mieltä?
Kommentit (1255)
Kun joku raivosi täällä noista merkkituotteista, niin itseasiassa merkkituotteen ja laadukkaan tuotteen ostaminen tuottaa loppupeleissä paljon vähemmän sitä tekstiilijätettä. Se nimittäin kestää kauemmin, se myy hyvin kirppiksellä ja löytää uuden omistajan helposti. Eli toisinsanoen se käytetään aina loppuun. Sen sijaan moni joka suosii halpista aiheuttaa enemmän tekstiilijätettä, koska halpiksia on kirpparilla vaikeampi myydä, ne hajoaa muutenkin aiemmin ja päätyvät sinne kaatopaikalle. Esim. H&M -kama, ei sitä kukaan kirppiksellä halua. Ja lisäksi on muutenkin hyvä suosia suomalaista ja parantaa meidän taloutta ja lisätä tänne työpaikkoja, toisin kuin ostaa ulkomailta sitä halpista. Toki ei tarvi ostaa Marimekkoa tai Vallilaa jos ne inhottaa, kyllä Suomessa tuotetaan paljon vähemmän tunnettujakin merkkejä, jotka on takuulla laadukkaampia kuin joku ulkomainen halpatuote. Ja toki se on aina tärkeää että se tuote miellyttää itseä eikä siitä tarvi olla heti luopumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käyttäjä-8607 kirjoitti:
On kurja olla köyhä ja tuntea valtavaa syyllisyyttä siitä että on niin monen tuotteen loppukäyttäjä eli joutuu lähes kaikki maritettavat tavaransa heittämään suoraan roskiin (h&m jne). Vaatteet on jo ties kuinka monella olleet, verhot ja vanhat lastulevyhuonekalut dumpattu köyhälle jonka on pakko tyytyä kun ei ole varaa uusiakaan ostaa. Paras oli kun rikki mennen pesukoneen tilalle lahjoitettiin uusi. Hommasin kyydin ja apulaiset. Paikanpäällä odotti 80-luvun kone joka kuulemma kyllä toimi. Kotona ei inahtanutkaan vaikka minkäännäköistä kuljetusvaurioo tai edes kallistusta ei tullut tehtyä. No, siitä lisää kustannuksia että sain kotoani sen pois. Olisi tehnyt mieli viedä se sen kalliin talon pihalle jossa uudet omistajat tekivät remppaa ja hävittivät vanhan asukkaan kodinkoneita.
Ja täältä saa lukea kuinka huono ihminen ja luonnonvarojen tuhlaaja on. Sori ettei minulla kertakaikkiaan ole mitään mitä myydä kirpparilla jolloin maailma voisi pelastua.
Köyhälläkin on kyllä varaa viedä vaatteet lumppukeräykseen. Köyhänkään ei tarvitse olla niin tyhmä, että laittaa tekstiilit roskiin.
Vierailija kirjoitti:
mites kirjoitti:
Tavaran poistaminen sujuu varmasti lapsettomalta konmarilta, mutta miten perheellinen voisi toisten tavaroita läpikäydä edes?
Lähes kaikki ostokset mitä tehty aikoihin, on muille, eli lapsille.
Aloitat itsestäsi ja todennäköisesti muut seuraavat.
Ja kun lapset ovat isoja ja lähtevät kotoa, sinä et arkistoi heidän tavaroitaan vaan heidän pitää ottaa haluamansa mukaan. Loput kierrätykseen/roskiin.
Minä muutin pois kotoani rinkka selässä. Onpa ihanaa, että vanhempani olivat epäitsekkäitä eivätkä heittäneet kaikkia tavaroitani mäkeen.
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt sanon ennen kaikkea tämän: minusta tämä koko konmari on niin länsimainen hyvinvointikouhotus kuin ikinä mikään.
Ensin huhkitaan vuositolkulla shoppaillakseen lisää ja aina vaan lisää tavaraa ja sitten tehdään elämänsisältö siitä, miten siitä tavarasta hankkiudutaan eroon.
Pahimmillaan konmaria harrastavat ihmiset jopa oikeasti shoppailevat lisää samalla kun toisesta päästä heittävät tavaraa pois. Kalliitakin merkkituotteita kannetaan kotiin, katsellaan heti, kyllästytään ja todetaan, että "ei tee mua onnelliseksi, heitänpä sittenkin pois".
Miksi hitossa minkään tavaran pitäisi tehdä ihminen ONNELLISEKSI? Haittaako sen säilyttäminen sitten onnellisuutta? Tai eteenpäin myyminen? No ei.
Ei mitään järkeä. T
Ylipäätään länsimaisen elämänmuodon ongelma on se, että tavara on nostettu liian korkeaan asemaan. Joko sitä haalitaan liikaa tai sitten sen säilyttäminen tai poisheittäminen vie hurjasti ajatusenergiaa.
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Komppi tälle. Outo "uskonto" tämä, ja kiva huomata, että useimmat osaavat olla tällaisia kohtaan terveen kriittisiä. Turhan tavaran karsiminen on ollut ok aina, nyt sille on trendipelleillä nimikin.
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Vierailija kirjoitti:
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Ilmeisesti jotkut ovat sen tulkinneet näin, mutta minun mielestäni kirjan ajatus on ihan jotain muuta. Ei ole tarkoitus, että loppuelämä raivataan pää punaisena tai metsästetään mahdollisimman paljon iloa säkenöivää vessaharjaa, vaan kirjahan nimenomaan lupaa, että raivaaminen on kertarysäys, jonka jälkeen siisteyden ylläpito on helppoa, eikä samanlaista raivausurakkaa tarvitse enää tehdä. Sen kertaraivauksen ideana on päästä kaikesta arkea haittaavasta tai ahdistavasta tavarasta eroon, jotta jatkossa aikaa ja energiaa vapautuisi asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä (...mikä jollekin voi toki olla vaikkapa se täydellisen vessaharjan metsästys). Konmari ei neuvo pelkästään raivaamaan, vaan tavarat on tarkoitus järjestellä tietyllä tavalla, jotta järjestyksen ylläpito jatkossa olisi helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mites kirjoitti:
Tavaran poistaminen sujuu varmasti lapsettomalta konmarilta, mutta miten perheellinen voisi toisten tavaroita läpikäydä edes?
Lähes kaikki ostokset mitä tehty aikoihin, on muille, eli lapsille.
Aloitat itsestäsi ja todennäköisesti muut seuraavat.
Ja kun lapset ovat isoja ja lähtevät kotoa, sinä et arkistoi heidän tavaroitaan vaan heidän pitää ottaa haluamansa mukaan. Loput kierrätykseen/roskiin.
Niinpä. Jätin tavaroitani lapsuuskotiin poismuuttaessani, koska huonettani ei heti purettu (olen ainoa lapsi). Äiti sitten oli heittänyt kaikki teiniaikaiset kirjeenvaihtoni ja valokuvani roskiin. Tosi hieno juttu. Eli jos haluaa olla varma siitä, ettei mitään tärkeää katoa, kannattaa pitää siitä huoli.
Konmari varoittaakin jättämästä omia tavaroita toisten taakaksi. Ei se kovin tärkeää ollut, jos et mukaasi ottanut, eihän? Sua vaan harmittaa, kun joki teki päätöksen sun puolesta. Mutta niin kauan kun jätät tavaroitas ympäriinsä, niin ei oikein voi olla sun päätettävissä sekään mitä niille tapahtuu.
Vähän niinku ne sukulaiset jotka raijaa kuluneita huonekaluja "lahjaksi" ettei joudu maksamaan kaatopaikkamaksuja. Ja jotka sitten myöhemmin alkavatkin kaipailemaan niitä takaisin, kun ne tulee uudestaan muotiin... lahjoitus olikin vain yksipuolinen sanaton laina.
Vallila ei ole laadukas ja Marimekon kanssa täytyy olla tarkkana, joskus on laatua joskus ei. Ulkomaalainen ei tarkoita samaa kuin halpatuote, ihan yhtälailla moni suomalainen tuote on tehty huonoista materiaaleista kovasta hinnasta huolimatta. Suomalsien tuotteen ostaminen ei myöskään välttämättä auta suomalaisia mitenkään. Sen suomalaisen laatutuotteen" myyntihinta saattaakin mennä loppujen lopuksi ulkomaille riippuen sen tekijän ostotottumuksista ja siitä mistä hän hankkii tarvikkeensa. Jos siis suomalaisen työn mainostaja kantaa olallaan Louis Vuittonia niin se raha ei auta suomalaisia vaan yrittäjä itse panostaa ulkomaalaisiin tuotteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mites kirjoitti:
Tavaran poistaminen sujuu varmasti lapsettomalta konmarilta, mutta miten perheellinen voisi toisten tavaroita läpikäydä edes?
Lähes kaikki ostokset mitä tehty aikoihin, on muille, eli lapsille.
Aloitat itsestäsi ja todennäköisesti muut seuraavat.
Ja kun lapset ovat isoja ja lähtevät kotoa, sinä et arkistoi heidän tavaroitaan vaan heidän pitää ottaa haluamansa mukaan. Loput kierrätykseen/roskiin.
Niinpä. Jätin tavaroitani lapsuuskotiin poismuuttaessani, koska huonettani ei heti purettu (olen ainoa lapsi). Äiti sitten oli heittänyt kaikki teiniaikaiset kirjeenvaihtoni ja valokuvani roskiin. Tosi hieno juttu. Eli jos haluaa olla varma siitä, ettei mitään tärkeää katoa, kannattaa pitää siitä huoli.
Miksi et ottanut tavaroitasi mukaan?
Koska huone jäi ennalleen ja ymmärsin sen saavan toistaiseksi olla niin. Siellä oli sitten konmaroitu ilman minua. Vuotta myöhemmin, kun olin saanut asuntoni laitettua ja oli sopiva hetki, siivosin itse ja olisin ottanut ne mukaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt sanon ennen kaikkea tämän: minusta tämä koko konmari on niin länsimainen hyvinvointikouhotus kuin ikinä mikään.
Ensin huhkitaan vuositolkulla shoppaillakseen lisää ja aina vaan lisää tavaraa ja sitten tehdään elämänsisältö siitä, miten siitä tavarasta hankkiudutaan eroon.
Pahimmillaan konmaria harrastavat ihmiset jopa oikeasti shoppailevat lisää samalla kun toisesta päästä heittävät tavaraa pois. Kalliitakin merkkituotteita kannetaan kotiin, katsellaan heti, kyllästytään ja todetaan, että "ei tee mua onnelliseksi, heitänpä sittenkin pois".
Miksi hitossa minkään tavaran pitäisi tehdä ihminen ONNELLISEKSI? Haittaako sen säilyttäminen sitten onnellisuutta? Tai eteenpäin myyminen? No ei.
Ei mitään järkeä. T
Ylipäätään länsimaisen elämänmuodon ongelma on se, että tavara on nostettu liian korkeaan asemaan. Joko sitä haalitaan liikaa tai sitten sen säilyttäminen tai poisheittäminen vie hurjasti ajatusenergiaa.
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Komppi tälle. Outo "uskonto" tämä, ja kiva huomata, että useimmat osaavat olla tällaisia kohtaan terveen kriittisiä. Turhan tavaran karsiminen on ollut ok aina, nyt sille on trendipelleillä nimikin.
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
No joo. Oot oikeassa. Eikös siitä joku tehnyt dokkarinkin, kun eli pitkään yksi tavara viikossa -periaatteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Ilmeisesti jotkut ovat sen tulkinneet näin, mutta minun mielestäni kirjan ajatus on ihan jotain muuta. Ei ole tarkoitus, että loppuelämä raivataan pää punaisena tai metsästetään mahdollisimman paljon iloa säkenöivää vessaharjaa, vaan kirjahan nimenomaan lupaa, että raivaaminen on kertarysäys, jonka jälkeen siisteyden ylläpito on helppoa, eikä samanlaista raivausurakkaa tarvitse enää tehdä. Sen kertaraivauksen ideana on päästä kaikesta arkea haittaavasta tai ahdistavasta tavarasta eroon, jotta jatkossa aikaa ja energiaa vapautuisi asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä (...mikä jollekin voi toki olla vaikkapa se täydellisen vessaharjan metsästys). Konmari ei neuvo pelkästään raivaamaan, vaan tavarat on tarkoitus järjestellä tietyllä tavalla, jotta järjestyksen ylläpito jatkossa olisi helppoa.
No mun mielestä näyttää siltä että konmarittajilla tästä marituksesta on tullut taakka eikä ajatuksiin mahdu muuta enää. Jopa siinä määrin että aletaan neuvomaan muita ja kertomaan mitä se opas omasta mielestä kertoo ja miten asioita kuuluu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mites kirjoitti:
Tavaran poistaminen sujuu varmasti lapsettomalta konmarilta, mutta miten perheellinen voisi toisten tavaroita läpikäydä edes?
Lähes kaikki ostokset mitä tehty aikoihin, on muille, eli lapsille.
Aloitat itsestäsi ja todennäköisesti muut seuraavat.
Ja kun lapset ovat isoja ja lähtevät kotoa, sinä et arkistoi heidän tavaroitaan vaan heidän pitää ottaa haluamansa mukaan. Loput kierrätykseen/roskiin.
Niinpä. Jätin tavaroitani lapsuuskotiin poismuuttaessani, koska huonettani ei heti purettu (olen ainoa lapsi). Äiti sitten oli heittänyt kaikki teiniaikaiset kirjeenvaihtoni ja valokuvani roskiin. Tosi hieno juttu. Eli jos haluaa olla varma siitä, ettei mitään tärkeää katoa, kannattaa pitää siitä huoli.
Konmari varoittaakin jättämästä omia tavaroita toisten taakaksi. Ei se kovin tärkeää ollut, jos et mukaasi ottanut, eihän? Sua vaan harmittaa, kun joki teki päätöksen sun puolesta. Mutta niin kauan kun jätät tavaroitas ympäriinsä, niin ei oikein voi olla sun päätettävissä sekään mitä niille tapahtuu.
Vähän niinku ne sukulaiset jotka raijaa kuluneita huonekaluja "lahjaksi" ettei joudu maksamaan kaatopaikkamaksuja. Ja jotka sitten myöhemmin alkavatkin kaipailemaan niitä takaisin, kun ne tulee uudestaan muotiin... lahjoitus olikin vain yksipuolinen sanaton laina.
Olisin kyllä hoitanut ne itse, jos olisi pyydetty. En ottanut niitä mukaani, koska jätin ne turvaan lapsuuskotiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
käyttäjä-8607 kirjoitti:
On kurja olla köyhä ja tuntea valtavaa syyllisyyttä siitä että on niin monen tuotteen loppukäyttäjä eli joutuu lähes kaikki maritettavat tavaransa heittämään suoraan roskiin (h&m jne). Vaatteet on jo ties kuinka monella olleet, verhot ja vanhat lastulevyhuonekalut dumpattu köyhälle jonka on pakko tyytyä kun ei ole varaa uusiakaan ostaa. Paras oli kun rikki mennen pesukoneen tilalle lahjoitettiin uusi. Hommasin kyydin ja apulaiset. Paikanpäällä odotti 80-luvun kone joka kuulemma kyllä toimi. Kotona ei inahtanutkaan vaikka minkäännäköistä kuljetusvaurioo tai edes kallistusta ei tullut tehtyä. No, siitä lisää kustannuksia että sain kotoani sen pois. Olisi tehnyt mieli viedä se sen kalliin talon pihalle jossa uudet omistajat tekivät remppaa ja hävittivät vanhan asukkaan kodinkoneita.
Ja täältä saa lukea kuinka huono ihminen ja luonnonvarojen tuhlaaja on. Sori ettei minulla kertakaikkiaan ole mitään mitä myydä kirpparilla jolloin maailma voisi pelastua.
Köyhälläkin on kyllä varaa viedä vaatteet lumppukeräykseen. Köyhänkään ei tarvitse olla niin tyhmä, että laittaa tekstiilit roskiin.
No onneks tämä köyhä osaa ainakin lukea ja ymmärtää lukemansa, kaikille ei sitäkään taitoa ole näköjään suotu ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Ilmeisesti jotkut ovat sen tulkinneet näin, mutta minun mielestäni kirjan ajatus on ihan jotain muuta. Ei ole tarkoitus, että loppuelämä raivataan pää punaisena tai metsästetään mahdollisimman paljon iloa säkenöivää vessaharjaa, vaan kirjahan nimenomaan lupaa, että raivaaminen on kertarysäys, jonka jälkeen siisteyden ylläpito on helppoa, eikä samanlaista raivausurakkaa tarvitse enää tehdä. Sen kertaraivauksen ideana on päästä kaikesta arkea haittaavasta tai ahdistavasta tavarasta eroon, jotta jatkossa aikaa ja energiaa vapautuisi asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä (...mikä jollekin voi toki olla vaikkapa se täydellisen vessaharjan metsästys). Konmari ei neuvo pelkästään raivaamaan, vaan tavarat on tarkoitus järjestellä tietyllä tavalla, jotta järjestyksen ylläpito jatkossa olisi helppoa.
No mun mielestä näyttää siltä että konmarittajilla tästä marituksesta on tullut taakka eikä ajatuksiin mahdu muuta enää. Jopa siinä määrin että aletaan neuvomaan muita ja kertomaan mitä se opas omasta mielestä kertoo ja miten asioita kuuluu tehdä.
Oma huomioni on,että kirjaa lukemattomat yrittävät lytätä niitä joille kirja ja siivoaminen on tuonut iloa. Heidän täytyy kaikin mahdollisin keinoin saada tuo ilo pois.
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Ilmeisesti jotkut ovat sen tulkinneet näin, mutta minun mielestäni kirjan ajatus on ihan jotain muuta. Ei ole tarkoitus, että loppuelämä raivataan pää punaisena tai metsästetään mahdollisimman paljon iloa säkenöivää vessaharjaa, vaan kirjahan nimenomaan lupaa, että raivaaminen on kertarysäys, jonka jälkeen siisteyden ylläpito on helppoa, eikä samanlaista raivausurakkaa tarvitse enää tehdä. Sen kertaraivauksen ideana on päästä kaikesta arkea haittaavasta tai ahdistavasta tavarasta eroon, jotta jatkossa aikaa ja energiaa vapautuisi asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä (...mikä jollekin voi toki olla vaikkapa se täydellisen vessaharjan metsästys). Konmari ei neuvo pelkästään raivaamaan, vaan tavarat on tarkoitus järjestellä tietyllä tavalla, jotta järjestyksen ylläpito jatkossa olisi helppoa.
No mun mielestä näyttää siltä että konmarittajilla tästä marituksesta on tullut taakka eikä ajatuksiin mahdu muuta enää. Jopa siinä määrin että aletaan neuvomaan muita ja kertomaan mitä se opas omasta mielestä kertoo ja miten asioita kuuluu tehdä.
Oma huomioni on,että kirjaa lukemattomat yrittävät lytätä niitä joille kirja ja siivoaminen on tuonut iloa. Heidän täytyy kaikin mahdollisin keinoin saada tuo ilo pois.
Miksi?
Koska itse ei siivota, tykätä järjestyksestä ja koska joka vuotinen suursiivo nyt vaan kuuluu tehdä. Ja tällainen innostus, missä tavaroista saakin halutesaaan luopua, se se vasta kamala onkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mites kirjoitti:
Tavaran poistaminen sujuu varmasti lapsettomalta konmarilta, mutta miten perheellinen voisi toisten tavaroita läpikäydä edes?
Lähes kaikki ostokset mitä tehty aikoihin, on muille, eli lapsille.
Aloitat itsestäsi ja todennäköisesti muut seuraavat.
Ja kun lapset ovat isoja ja lähtevät kotoa, sinä et arkistoi heidän tavaroitaan vaan heidän pitää ottaa haluamansa mukaan. Loput kierrätykseen/roskiin.
Niinpä. Jätin tavaroitani lapsuuskotiin poismuuttaessani, koska huonettani ei heti purettu (olen ainoa lapsi). Äiti sitten oli heittänyt kaikki teiniaikaiset kirjeenvaihtoni ja valokuvani roskiin. Tosi hieno juttu. Eli jos haluaa olla varma siitä, ettei mitään tärkeää katoa, kannattaa pitää siitä huoli.
Konmari varoittaakin jättämästä omia tavaroita toisten taakaksi. Ei se kovin tärkeää ollut, jos et mukaasi ottanut, eihän? Sua vaan harmittaa, kun joki teki päätöksen sun puolesta. Mutta niin kauan kun jätät tavaroitas ympäriinsä, niin ei oikein voi olla sun päätettävissä sekään mitä niille tapahtuu.
Vähän niinku ne sukulaiset jotka raijaa kuluneita huonekaluja "lahjaksi" ettei joudu maksamaan kaatopaikkamaksuja. Ja jotka sitten myöhemmin alkavatkin kaipailemaan niitä takaisin, kun ne tulee uudestaan muotiin... lahjoitus olikin vain yksipuolinen sanaton laina.
Olisin kyllä hoitanut ne itse, jos olisi pyydetty. En ottanut niitä mukaani, koska jätin ne turvaan lapsuuskotiini.
Pyysitkö sinä lähtiessäsi lupaa pitää yhtä kokonaista huonetta varastona? Muistitko sanoa, että olet ottamassa tavarat kyllä itsellesi heti kun mahtuvat vai jäikö sekin sanomatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mikää lisää inspiraatiota ja johtaa työn touhuun on hyväksi! Sitä mielestäni tuo Konmari -ryhmä aikaansaa, ja itse olen tyytyväinen. Jos täällä av:lläkin vetäisi jokaisesta mielipiteestä herneen nenääns. eihän siitä mitään tulisi. Eiköhän joka fb-ryhmässä ole enemmän tai vähemmän kirjoituksia, jotka itseä ärsyttävät, tai jotka eivät ainakaan ole omaan makuun. Tuolla Konmari-ryhmässä niitä on mielestäni harvinaisen vähän. Jos ei metodi kiinnosta, eikä sitä halua noudattaa edes niiden keskeisten teesien kohdalla, niin pakkoko siihen on osallistua ja marmattaa? Muitakin ryhmiä on pilvin pimein.
No esitä sinä nyt sitten ne 'keskeiset opit ja teesit' sitten tässä oikein pähkinänkuoressa purtavaksi.
Mikä on mielestäsi kirjan perussanoma?
Tämä ei ole minullekaan valjennut.
Itse käsitin asian siten, et sanoman ydin on luopuminen ja tilan tekeminen uudelle. Ihmisen pitää opetella luopumaan vanhoista ajatusmalleista ja sen konkreettinen ilmeneminen on luopuminen vanhoista tavaroista, joihin liittyy vanhoja muistoja ja ajatusmalleja. Mitä enemmän ihminen on takertunut tavaran luomaan valheelliseen turvallisuudentunteeseen, sitä suurempi henkinen muutos konmarituksesta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Ilmeisesti jotkut ovat sen tulkinneet näin, mutta minun mielestäni kirjan ajatus on ihan jotain muuta. Ei ole tarkoitus, että loppuelämä raivataan pää punaisena tai metsästetään mahdollisimman paljon iloa säkenöivää vessaharjaa, vaan kirjahan nimenomaan lupaa, että raivaaminen on kertarysäys, jonka jälkeen siisteyden ylläpito on helppoa, eikä samanlaista raivausurakkaa tarvitse enää tehdä. Sen kertaraivauksen ideana on päästä kaikesta arkea haittaavasta tai ahdistavasta tavarasta eroon, jotta jatkossa aikaa ja energiaa vapautuisi asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä (...mikä jollekin voi toki olla vaikkapa se täydellisen vessaharjan metsästys). Konmari ei neuvo pelkästään raivaamaan, vaan tavarat on tarkoitus järjestellä tietyllä tavalla, jotta järjestyksen ylläpito jatkossa olisi helppoa.
No mun mielestä näyttää siltä että konmarittajilla tästä marituksesta on tullut taakka eikä ajatuksiin mahdu muuta enää. Jopa siinä määrin että aletaan neuvomaan muita ja kertomaan mitä se opas omasta mielestä kertoo ja miten asioita kuuluu tehdä.
Oma huomioni on,että kirjaa lukemattomat yrittävät lytätä niitä joille kirja ja siivoaminen on tuonut iloa. Heidän täytyy kaikin mahdollisin keinoin saada tuo ilo pois.
Miksi?
Koska Suomessa nyt vaan on tapana lytätä kaikki muiden onnistumiset. Ihan sama, jos vaikka joku ylipainoinen löytää itselleen sopivan tavan pudottaa painoa. Heti on kymmenen ihmistä haukkumassa, että väärin teet ja neuvomassa miten pitäisi tehdä. Ilmeisesti Suomessa ei saa olla onnellinen, jos on löytänyt itselleen sopivan tavan toimia. Kaikkien pitää vain rypeä siinä samassa kurjuudessa.
Ja sille jalallisen kakkuvadin omistajalle: miksi ihmeessä hilloat sitä selvästi iloa tuottavaa kakkuvatia kaapissa? Ota se käyttöön ja ala arvostaa sitä (tarjoa vaikka vieraille siitä pullaa tai laita sille kynttilöitä ym...). Sehän se on konmarin idea, ettei tavaroita säilötä vaan niitä käytetään ja arvostetaan (samalla voi toki miettiä joutaisiko joku vähemmän kiva pullalautanen kiertoon).
Vittu näitä ihmisten pieniä elämiä. Sori. Kiehui taas yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt sanon ennen kaikkea tämän: minusta tämä koko konmari on niin länsimainen hyvinvointikouhotus kuin ikinä mikään.
Ensin huhkitaan vuositolkulla shoppaillakseen lisää ja aina vaan lisää tavaraa ja sitten tehdään elämänsisältö siitä, miten siitä tavarasta hankkiudutaan eroon.
Pahimmillaan konmaria harrastavat ihmiset jopa oikeasti shoppailevat lisää samalla kun toisesta päästä heittävät tavaraa pois. Kalliitakin merkkituotteita kannetaan kotiin, katsellaan heti, kyllästytään ja todetaan, että "ei tee mua onnelliseksi, heitänpä sittenkin pois".
Miksi hitossa minkään tavaran pitäisi tehdä ihminen ONNELLISEKSI? Haittaako sen säilyttäminen sitten onnellisuutta? Tai eteenpäin myyminen? No ei.
Ei mitään järkeä. T
Ylipäätään länsimaisen elämänmuodon ongelma on se, että tavara on nostettu liian korkeaan asemaan. Joko sitä haalitaan liikaa tai sitten sen säilyttäminen tai poisheittäminen vie hurjasti ajatusenergiaa.
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Komppi tälle. Outo "uskonto" tämä, ja kiva huomata, että useimmat osaavat olla tällaisia kohtaan terveen kriittisiä. Turhan tavaran karsiminen on ollut ok aina, nyt sille on trendipelleillä nimikin.
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ai sinä raivasit turhat tavarat kodistasi jo 80-luvulla ja nyt sitten ärsyttää, että muutkin keksii tehdä niin ja sinun aikanaan keksimästä tavasta tulee trendi?
Hipsteri.
Miksi et ottanut tavaroitasi mukaan?