Konmaritus-miten olette toteuttaneet? Ja "ärsyttävä" facebook-ryhmä.

Kyllä näen, että tähän hurahtaneissa yhdistyy usein kontrollifriikkiys, ei haittaisi, jos eivät yrittäisi muitakin ojentaa, mutta tavaraa karsivat myös valittavat muiden läskeistä, muiden tavaroista, ja yleensäkin kaikkien pitäisi olla kuin heidän.

Sehän tämä meuhkaaminenkin osoittaa.

Eivät "hamstraajat" yritäkään tehdä kirjaa tai julistaa, miten kaikilla on oltava tavaraa, vaan puolustelevat muodin vastaisesti omaa elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen kykenee tekemään näin merkityksettömästä ja yksinkertaisesta asiasta ongelman suuntaan tai toiseen.

Sanoo joku random mies, jonka autotalli on kuin hamsterin ja sian jälkeläisen hamsterilätti.

hukassakoolen kirjoitti:

Jos on monta taloa, niin tarvitaanko niitä kaikkia? tuhansia kiinteistöjä, näillä maailman rikkaimmilla. Satoja firmoja. Nyt siivoamaan?

Jos ne tuottavat iloa, ne ovat tarpeen. Todennäköisesti tuottavat iloa, joten miksi karsia? Et ole oivaltanut sitä ydintä tästä ideasta.

Vierailija kirjoitti:

Aivojen uudelleen kouluttamista.. my ass. Kaikkea ihmiset uskovatkin, kun se kirjoihin ja kansiin painetaan.

Ja sinä uskot, että kirjoihin ja kansiin, tässä tapauksessa konmari-kirjaan, on painettu tasan se, mitä HEL-NYC täällä paasaa. Ottamatta asiasta itse selvää.

Vierailija kirjoitti:

Pidän ajatuksesta, että tavarat käydään läpi kategorioittain eikä esim. huone kerrallaan. 

Keskimäärin tavarat on kodissa järjestetty kategorioittain samaan huoneeseen. 

en ymmärrä kirjoitti:

kyllähän jo maalla maatalousvaltaisessa yhteiskunnissa ihmisillä oli paljon tavaraa. Varastoissa. Mitään ei voi tehdä ilman tavaraa. Paitsi käydä luonnossa.

Kyllä se on eri asia tehdä käsitöitä, kun on 100 kangassävyä kuin että jos on 3.

Tai että kaikki värit pitää laittaa samaan paikkaan. Miten? siis öljyvärit, akryylivärit, puukynät, pastellivärit, vahavärit, tussit, stabilot, lyijykynät kaikki samaan? Häh?

Kaikkia värejä ei laiteta samaan paikkaan. Vain järjestelyvaiheessa koko kodin kynät ja värit (tai vaatteet, tai astiat) kerätään samaan "läjään" ja viedään sen jälkeen omille paikoilleen.

Ajatellaan, että olisit innokas piirtäjä, jolla on paljon erilaisia kyniä. Niitä olisi askarteluhuoneessa, olohuoneen hyllyssä, yöpöydän laatikossa ja varastossa vielä laatikko ylimääräisiä. Jos siivoaisit kaapin tai laatikon kerrallaan, saattaisit ajatella jokaisen niistä kohdalla että kyniä on sopiva määrä, kun jokaisessa kynälaatikossa olisi puuvärit, vahaliidut, tussit, hiilikynät, kalligrafiakynät ja pari varapakettia suosikkikyniäsi. Yhteensä kyniä olisi silloin seitsemän pakettia jokaisessa säilytyspaikassa.

Jos todella olisit innokas piirtäjä ja asuntosi olisi järjestyksessä, ei näistä kynävarastoista olisi mitään haittaa. Monella Konmarista hyötyneellä on kuitenkin ollut "kynien" lisäksi monia muutakin ylimääräisiä tavaroita ja tarvikkeita siellä täällä ympäri asuntoa. Vaikka tavaraa ei olisi ollut niin pahasti liikaa että kaapit olisivat pursuilleet tai ystävät kutsuneet hamstraajaksi, se on voinut silti tuntua kaaokselta.

Kun koti on raivattu kategoria kerrallaan ja kaikille tavaroille löydetty oikea paikka, voi konmarittajalla olla sen jälkeen kynille ja papereille yksi kaunis laatikosto, josta on miellyttävää ottaa ne kynät ja tarvikkeet joita sillä hetkellä tarvitsee. Ei tarvitse miettiä olivatko ne paremmat tussit sittenkin varastossa tai mihin keskeneräinen työ jäi viimeksi, eikä enää kaipaa kynävarastoa joka kaapissa. 

Jos kotisi on sinulle sopivassa järjestyksessä ja kaikki toimii, et varmaankaan tarvitse Konmaria. Ei se kaikille sovi.

omituista kirjoitti:

katoaako muilta viestejä tästä? ehkä taas palautuvat. tulenarka aihe?

Alusta ei toimi, viestit tipahtelevat näkyviin viiveellä. 

Vierailija kirjoitti:

hukassakoolen kirjoitti:

Jos on monta taloa, niin tarvitaanko niitä kaikkia? tuhansia kiinteistöjä, näillä maailman rikkaimmilla. Satoja firmoja. Nyt siivoamaan?

Jos ne tuottavat iloa, ne ovat tarpeen. Todennäköisesti tuottavat iloa, joten miksi karsia? Et ole oivaltanut sitä ydintä tästä ideasta.

Hamsterillehan kaikki tuottaa iloa ja karsintaprosentiksi tulee nolla. 

nohhh kirjoitti:

Kyllä näen, että tähän hurahtaneissa yhdistyy usein kontrollifriikkiys, ei haittaisi, jos eivät yrittäisi muitakin ojentaa, mutta tavaraa karsivat myös valittavat muiden läskeistä, muiden tavaroista, ja yleensäkin kaikkien pitäisi olla kuin heidän.

Sehän tämä meuhkaaminenkin osoittaa.

Tässäkin ketjussa on painotettu, että se on konmarin mukaan jokaisen ihan oma asia tietää ja päättää, mitkä esineet hänelle tuottavat iloa ja mitä tarvitsee. Ei sitä voi kukaan ulkopuolelta tulla sanomaan. 

Kaikissa opeissa on se ongelma, että muutama niihin hurahtaa aina meuhkaamiseen asti. Muut sitten muodostavat asiasta käsityksen näiden meuhkaajien perusteella. Rauhallisemmin asian ottavilla ei ole tarvetta meuhkata, niinpä ulkopuoliset eivät aina edes tiedä, että hekin ovat opin mukaan asiansa järjestäneet.

Nuo, jotka haluavat puuttua muiden elämän yksityiskohtiin, tekevät sen joka tapauksessa, ihan sama mikä on taustalla vaikuttava ideologia. Ja ne, joilla ei ole tarvetta ojentaa muita, eivät tee sitä. Ihan sama onko kysymys konmarista vai karppaamisesta vai juttaamisesta vai veganismista vai ekohippiydestä vai kristinuskosta vai islamista vai new agesta vai fitnessistä vai... (jatka itse seuraavalla opilla).

Minua ovat jotkut konmari-ajatukset auttaneet tavarakaaoksen selättämisessä. Ei se sitä tarkoita, että olisin tyrkyttämässä asiaa työkavereille, tai sujauttelisin salaa mainoksia naapurien postiluukusta, saati että saarnaisin heille heidän ylipursuavista häkkivarastoistaan.

Miksi metodi, jonka tarkoitus on lisätä iloa elämässä, tuottaa harjoittajissaan niin paljon raivokkuutta? Haistan monen kommenteissa lievää pakkomielteisyyttä, joka liittyy Kondon omaankin persoonaan, minkä hän myöntääkin suht avoimesti (ja olen itsekin OCD-persoona, joten tunnistan ongelman kun sellaisen näen).

Mä luulin, että tässä oli kyse kommareista :D

Mä nyt sanon ennen kaikkea tämän: minusta tämä koko konmari on niin länsimainen hyvinvointikouhotus kuin ikinä mikään.

Ensin huhkitaan vuositolkulla shoppaillakseen lisää ja aina vaan lisää tavaraa ja sitten tehdään elämänsisältö siitä, miten siitä tavarasta hankkiudutaan eroon.

Pahimmillaan konmaria harrastavat ihmiset jopa oikeasti shoppailevat lisää samalla kun toisesta päästä heittävät tavaraa pois. Kalliitakin merkkituotteita kannetaan kotiin, katsellaan heti, kyllästytään ja todetaan, että "ei tee mua onnelliseksi, heitänpä sittenkin pois".

Miksi hitossa minkään tavaran pitäisi tehdä ihminen ONNELLISEKSI? Haittaako sen säilyttäminen sitten onnellisuutta? Tai eteenpäin myyminen? No ei.

Ei mitään järkeä.

Ylipäätään länsimaisen elämänmuodon ongelma on se, että tavara on nostettu liian korkeaan asemaan. Joko sitä haalitaan liikaa tai sitten sen säilyttäminen tai poisheittäminen vie hurjasti ajatusenergiaa.

Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.

Turhinta tossa facebook -ryhmässä on kyselyt siitä, että onko joku esine kiva ja kannattaako se säästää vai heittää pois. Jos koko pointti on siinä, että tavaran pitää tuoda iloa itselle, niin miksi kysyä muiden mielipidettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hukassakoolen kirjoitti:

Jos on monta taloa, niin tarvitaanko niitä kaikkia? tuhansia kiinteistöjä, näillä maailman rikkaimmilla. Satoja firmoja. Nyt siivoamaan?

Jos ne tuottavat iloa, ne ovat tarpeen. Todennäköisesti tuottavat iloa, joten miksi karsia? Et ole oivaltanut sitä ydintä tästä ideasta.

Hamsterillehan kaikki tuottaa iloa ja karsintaprosentiksi tulee nolla. 

Ei. Ei todellakaan! Hamsterilla on mt-ongelma, hän kärsii. Tavaroiden hamstraus on suojakeino, panssari, turvatyynny, keino. Jollain toisella se on vaikkapa alkoholi.

jaavainii kirjoitti:

Enemmän ihmetyttää marin ja muide asenne, että kaikkien elämänlaatu paranisi karsimalla tavaraa. Jokuhan voi tuntea itsensä niin hyvin, että ei tee virheitä kaupassa ja pitää ja tarvitsee kaikkea mitä on haalinut.

Jos ei muista kirjoja, jotka on lukenut, jos ne eivät ole hyllyssä. Jos nihin voi palata.

Jos koko vaihtelee ja joskus menee 36 ja välillä 38? 

Miksi halpa kinderlelu on krääsä ja joku varjostinhäkkyrä on design?

Mitä jos alamittaisen mielestä ilo ja arvo onkin ihan toisinpäin? Ja me aikuisetkin van olemme oppineet että kuuluu arvostaa kalliimpaa.

Enemmän ihmetyttää näiden konmarien tarve tuomita muut hamstraajiksi, joilla on enemmän tavaraa. Jos ne tavarat ovat ihan kaapissa tasoilla ja varastossa ja siivoaminen onnistuu ihan hyvin ja tavaran määrän kasvu on normaalia lapsiperheen tarpeista johtuvaa. Kuten että lapsi on saanut jouluna ja syntärinä leluja ja kasvaessaan vaatteita ja osa niistä on jäänyt vähemmälle pidolle eikä vain ole nin rahantarpeessa tai pää niin sekaisin että kokisi ne ongelmaksi.

Näytäpä, missä kohtaa Marie Kondo itse väittää, että kaikkien elämänlaatu paranisi tavaraa karsimalla?

Minä ainakaan ei väitä, että niin kävisi. Varmasti on ihmisiä, jotka tulevat tavaroittensa kanssa ihan hyvin toimeen. Minulla ei ole tarvetta nimitellä sellaista ihmistä hamstraajaksi tai pyrkiä opettamaan hänelle yhtään mitään.

Konmari on tarkoitettu meille, joilla on tavaranhallinnan kanssa ongelmia.

Kalliimman arvostamista konmari ei opeta. Tavaran arvo tulee arvioida ihan oman fiiliksen pohjalta vain.

Vierailija kirjoitti:

Mä nyt sanon ennen kaikkea tämän: minusta tämä koko konmari on niin länsimainen hyvinvointikouhotus kuin ikinä mikään.

Ensin huhkitaan vuositolkulla shoppaillakseen lisää ja aina vaan lisää tavaraa ja sitten tehdään elämänsisältö siitä, miten siitä tavarasta hankkiudutaan eroon.

Pahimmillaan konmaria harrastavat ihmiset jopa oikeasti shoppailevat lisää samalla kun toisesta päästä heittävät tavaraa pois. Kalliitakin merkkituotteita kannetaan kotiin, katsellaan heti, kyllästytään ja todetaan, että "ei tee mua onnelliseksi, heitänpä sittenkin pois".

Miksi hitossa minkään tavaran pitäisi tehdä ihminen ONNELLISEKSI? Haittaako sen säilyttäminen sitten onnellisuutta? Tai eteenpäin myyminen? No ei.

Ei mitään järkeä.

Ylipäätään länsimaisen elämänmuodon ongelma on se, että tavara on nostettu liian korkeaan asemaan. Joko sitä haalitaan liikaa tai sitten sen säilyttäminen tai poisheittäminen vie hurjasti ajatusenergiaa.

Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.

Muuten samaa mieltä, mutta varmasti lähes jokaisella on jotain itse ostettuja tai saatuja esineitä, jotka aiheuttavat negaatiota. Joko niistä ei pidä tai sitten ne assosioituvat johonkin ikävään. Niistä on hyvä hankkiutua eroon hyvällä omalla tunnolla. Hyvät voi myydä tai antaa eteen päin ja huonokuntoiset heittää pois. Neutraalista tavarasta en näe mitään itseisarvoa hankkiutua eroon, paitsi jos on syntynyt tilaongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi hitossa minkään tavaran pitäisi tehdä ihminen ONNELLISEKSI?

Totta hitossa ihmisen pitäisi olla onnellinen sen ajan kun täällä viettää? Miksi kerätä tavaraa, josta saa syyllisyyttä ja tuntee vain huonoja tunteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hukassakoolen kirjoitti:

Jos on monta taloa, niin tarvitaanko niitä kaikkia? tuhansia kiinteistöjä, näillä maailman rikkaimmilla. Satoja firmoja. Nyt siivoamaan?

Jos ne tuottavat iloa, ne ovat tarpeen. Todennäköisesti tuottavat iloa, joten miksi karsia? Et ole oivaltanut sitä ydintä tästä ideasta.

Hamsterillehan kaikki tuottaa iloa ja karsintaprosentiksi tulee nolla. 

Ei. Ei todellakaan! Hamsterilla on mt-ongelma, hän kärsii. Tavaroiden hamstraus on suojakeino, panssari, turvatyynny, keino. Jollain toisella se on vaikkapa alkoholi.

Näitä kuitenkin on aika vähän. Itse en tunne yhtäkään hamsteria. Kaksi ystävistäni on tunnustanut konmaroineen kotinsa. Toisen luona en ole käynyt jälkeen, mutta ei ollut ennenkään mikään paha. Toinen näyttää melkolailla samalta edelleen, joten varmaan kyse on lähinnä komeroiden sisällöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä nyt sanon ennen kaikkea tämän: minusta tämä koko konmari on niin länsimainen hyvinvointikouhotus kuin ikinä mikään.

Ensin huhkitaan vuositolkulla shoppaillakseen lisää ja aina vaan lisää tavaraa ja sitten tehdään elämänsisältö siitä, miten siitä tavarasta hankkiudutaan eroon.

Pahimmillaan konmaria harrastavat ihmiset jopa oikeasti shoppailevat lisää samalla kun toisesta päästä heittävät tavaraa pois. Kalliitakin merkkituotteita kannetaan kotiin, katsellaan heti, kyllästytään ja todetaan, että "ei tee mua onnelliseksi, heitänpä sittenkin pois".

Miksi hitossa minkään tavaran pitäisi tehdä ihminen ONNELLISEKSI? Haittaako sen säilyttäminen sitten onnellisuutta? Tai eteenpäin myyminen? No ei.

Ei mitään järkeä.

Ylipäätään länsimaisen elämänmuodon ongelma on se, että tavara on nostettu liian korkeaan asemaan. Joko sitä haalitaan liikaa tai sitten sen säilyttäminen tai poisheittäminen vie hurjasti ajatusenergiaa.

Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.

Muuten samaa mieltä, mutta varmasti lähes jokaisella on jotain itse ostettuja tai saatuja esineitä, jotka aiheuttavat negaatiota. Joko niistä ei pidä tai sitten ne assosioituvat johonkin ikävään. Niistä on hyvä hankkiutua eroon hyvällä omalla tunnolla. Hyvät voi myydä tai antaa eteen päin ja huonokuntoiset heittää pois. Neutraalista tavarasta en näe mitään itseisarvoa hankkiutua eroon, paitsi jos on syntynyt tilaongelma. 

Minulla esimerkiksi äidin kuolinvuoteella pitämäni pusero on sellainen, etten ole pitänyt sitä kertaakaan sen jälkeen. Pitäisikin heittää se kiertoon. Sen sijaan hautajaisvaatteista taas pidän kovasti, valitsin ne erityisen tarkkaan. Eli näistäkin tulee keskenään eri fiilis, vaikka assosioituvat samaan ikävään asiaan. Samaten pidin huolen, etten osta suruaikana mitään isoa (huonekalut, asunto, auto), jotta en aina ne nähdessäni muistaisi sitä elämäntilannetta. Kun taas erosin eksästä, en halunnut mukaan yhteiseksi kokemiani astioita, verhoja tms. ja annoin tappeluitta eksän pitää valokuvat yhteisistä lomista (aika ennen digikameroita). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hukassakoolen kirjoitti:

Jos on monta taloa, niin tarvitaanko niitä kaikkia? tuhansia kiinteistöjä, näillä maailman rikkaimmilla. Satoja firmoja. Nyt siivoamaan?

Jos ne tuottavat iloa, ne ovat tarpeen. Todennäköisesti tuottavat iloa, joten miksi karsia? Et ole oivaltanut sitä ydintä tästä ideasta.

Hamsterillehan kaikki tuottaa iloa ja karsintaprosentiksi tulee nolla. 

Sitten se on onnellinen hamsteri ja marittanut kotinsa onnistuneesti. Eli vielä iloa tuttavat tavarat tulee pitää. ☺