Miksi köyhät hankkivat lapsia köyhyyteen?
Ihmetyttää kerran toisensa jälkeen, miksi jotkut köyhät haluavat väkisin altistaa lapsen sille nöyryytykselle ja kärsimykselle, jota köyhä lapsuus on. Tietenkin tyhjän päälle voi pudota, mutta puhun nyt ihmisistä, jotka ovat köyhiä ilman valoisia tulevaisuudennäkymiä ja silti lisääntyvät. Minusta tuo on moraalisesti vielä kyseenalaisempaa kuin normaali lisääntyminen.
Kommentit (141)
Jotkut ymmärtävät ja haluavat opettaa tulevalle sukupolvelle muitakin arvoja kuin raha. Maailmassa on niin paljon aineettomia rikkauksia joita köyhilläkin on lapsilleen annettavaa. Moni köyhä on rikkaampi kuin yksikään maailman rikkaista.
Rahaton rikas.
Vierailija kirjoitti:
Kautta maailman historian ovat köyhät tehneet lapsia. Miltä maailma näyttäisi, jos vain rikkaat olisivat lisääntyneet?
Sellaiselta, jossa on vähämmän kärsiviä lapsia ja köyhyyden traumoja kantavia aikuisia. Missä empatiakykysi? -ap
Erittelit kysymyksen koskemaan köyhiä ilman valoisia tulevaisuudennäkymiä. Tuli mieleen, että osalla näistä köyhistä voi olla kyse epärealistisista tulevaisuudennäkymistä. Ei pystytä arvioimaan tulevaisuuden menoja oikein (eihän vauva juurikaan kuluta, mutta isot lapset vievät jo yllättävän ison siivun). Kuvitellaan, että voidaan elellä somasti ja yhteisöllisesti siellä ahtaassa, edullisessa kerrostalokämpässä, kun neljä lasta niin tykkää nukkua samassa huoneessa. Ei ymmärretä etukäteen kokematta, miten sellainen oikeasti laskee elämänlaatua lasten kasvaessa neljäksi teiniksi. Saatetaan ajatella omia työllistymismahdollisuuksia liian optimistisesti, pelisilmää voi puuttua. Harva varmaan haaveilee siitä, että olisi neljä lasta, joille ei olisi varaa ostaa koskaan puhelimia tai joiden pitäisi elää pelkällä makaronilla ja perunalla. Päin vastoin, tuo näyttää tulevan monille sellaisille yllätyksenä, joiden tilanteen ulkopuoliset olisivat voineet ennustaa. Kyse lienee paljon virheestä arvioitaessa tulevaisuuden menoja ja tuloja.
Joku voisi sanoa, ettei pidä hankkia lapsia, ellei ole jo asiat valmiiksi mainiosti ja rahaa mukavasti. Itse en ole ihan näin ehdoton, mutta kehotan toki käyttämään järkeä arvioitaessa juuri noita tulevaisuudennäkymiä. Tunnen esimerkiksi naisen, joka sai lapsia kesken opintojensa suht vähävaraisena, mutta toisaalta vauvat eivät paljoa rahaa kuluta, ja hän opiskeli lääketieteellisessä. Eli lasten ollessa isompia hän toimii nyt lääkärinä. Mielestäni tuo on oikein ok. Mutta tietysti itsensä ja oman tilanteensa objektiivinen tarkasteleminen on monille hyvin vaikeaa.
Kun tuet lakkaavat niin ihmeitä tapahtuu ja köyhät eivät lisäännykään yhtä hanakasti.
Vierailija kirjoitti:
ne järkevät ihmiset jotka ovat aikoinaan ajatelleet että he eivät lapsia huonoihin oloihin tee, no heidän geeninsä eivät sitten meidän päiviimme edes selviytyneet.
Epäilen, että aika vähän on tuollaisia ihmisiä ollut ennen kunnon ehkäisyvälineitä. Kehitysmaissa taitaa moni vieläkin ajatella, että köyhän kannattaa tehdä paljon lapsia, jotta edes joku jää henkiin ja auttaa vanhempiaan.
Tiedän, ettei mielipiteestäni pidetä, mutta mielestäni yhteiskunta elättää liiaksi köyhiä/köyhäileviä. Liikaa tukia, liikaa mahdollistetaan se kokotona olo. Puhun nyt elämäntapaköyhistä, joita ei edes kiinnosta työhön meno, mutta lapsia tekevät. En haluaisi verorahoistani elättää näitä ihmisiä lapsineen. Lasten vika ei toki ole syntyä köyhään perheeseen, mutta jo valmiiksi köyhät vanhemmat eivät herätä sympatiaani tekemällä lisää lapsia ja olettamalla, että saavat tukiaisia.
Me teimme lapset vasta päälle 30v:na. Syy: opiskelimme, olimme pätkätöissä, ei vakituisia tuloja. Vasta kun molempien opinnot oli tehty ja molemmilla oli kunnon työ, aloimme miettiä lasten saamista, koska oli varaa ostaa lapsiperheelle sopiva asunto ja elättää ne lapset. Jos olisimme olleet köyhyysloukussa, olisimme tuskin lapsia tehneet. Mutta nyt ottaa päähän se, että maksamme kaikesta täydet maksut. Hoitomaksu on kokonainen, jotkut saa sen kokonaan maksutta. Asumisen maksamme itse, emme saa asumistukia. Muun elämisen maksamme itse, emme saa sosiaalitukia. Ainoa tuki on lapsilisä. Lapsiluku on meillä 2, koska sen verran meillä on varaa elättää. Kolmas tai neljäs lapsi vaatisi jo isomman asunnon, isomman auton, lisää harrastusmaksu ja vakuutusmaksuja, lomille lisähuoneen jne, mihin ei ole varaa. Joten järkipäätöksellä emme tee kolmatta lasta.
Se on ok, että kaksi työssäkäyvää maksaakin kaiken itse eikä yhteiskunta osallistu. Jos toinen jää työttömäksi, on meillä vakuutus esim. asuntolainassa ja hätävara potti kerättynä, joten emme kaatuisi suoraan ojaan. Tämän olemme kaikki itse keränneet työtä tekemällä, mitään perintöjä emme ole saaneet ja olemme molemmat duunariperheistä lähtöisin. Menin kesätöihin lukion ekalla ja sen jälkeen en pitänyt yhtäkään kesää vapaana. Opintojen ohessa myöhemmin tein samalla keikkatöitä ja kesät olin töissä, maksoin opinnot itse, perheeltä ei herunut mitään. Toki sain opintorahaa kuten muutkin, mutta koska kävin töissä samalla, ei sen pienentäminen olisi elämääni kaatanut. Osa kavereista alkoi hakemaan ekaa kesätyöpaikkaansa vasta lähdettyään kotoa opiskelemaan lukion jälkeen ja piti aina muutaman viikon lomaa opintojen aikanakin, ihmisten asenne työntekoon on tällöin jo hyvin erilainen.
Mutta se ei ole oikein, että ne elämäntapaköyhäilijät jatkavat hommaansa, tekevät lapsia ja nostavat verovaroin kerättyjä tukia.
Vaikkei siitä pidetä, niin kannatan tukien vähentämistä. Ja lapsilisät voisi lopettaa esim. kolmanteen lapseen. Suomessa paapotaan liikaa. Lapsia voi tukea, mutta tällöin tuet ei saa mennä vanhempien käsien kautta, vaan esim. suoraan lapsen harrustoiminnan pitäjälle. Tai lapsille järjestettyyn ilmaiseen ruokailupaikkaan (esim. kesällä, kun ei saa kouluruokaa, pitäisi olla paikka, josta lapsi saisi mahan täyteen). Mutta niille vanhemmille en soisi käteen niitä rahoja.
No ehkä niissä lapsissa ajatellaan vähän olevan lyyrisesti sanottuna "toivoa paremmasta" ja tulevaisuutta. Luin joskus jutun siitä, että tästä syystä sodan jälkeiset ikäluokat ovat suurempia kuin edeltävät tai jälkeen tulleet. Kovien ja ankarien vuosien jälkeen haluttiin lapsia luomaan toivoa tulevaisuudesta.
Kertoo jo kaiken kun asiasta puhutaan "kenellä on OIKEUS tehdä lapsia".
Kun kysymyksen pitäisi olla "onko minulla riittävät resurssit lapsen kasvattamiseen, henkisesti ja taloudellisesti".
Lapsen kohdalla jos koskaan pitäisi luopua niistä omista "minä haluan!" -mentaliteetista ja keskittyä ajattelemaan lapsen parasta. Haluaisin minäkin toisen lapsen, mutta tämänhetkisillä tuloilla pärjätään yksilapsisena perheenä (ja pärjäämisellä tarkoitan sitä, että ruoan lisäksi on varaa ostaa lapselle tarvittavat vaatteet ja varusteet, sen lisäksi tehdä välillä jotain kivaakin).
Lapset on rikkaus. Köyhäkin voi onnistua kouluttamaan lapsensa hyvin ja tämä sitten huolehtii vanhemmistaan kun nämä ovat vanhoja. Mieti nyt vaikka Mika Häkkistä. Sen vanhemmilla kävi hyvä munkki kun niiden poika ponkaisi maailman maineeseen. Eli huonommin niiden käy, jotka jättävät vaan vanhuuden omaan varaansa. Jos ei itseä onnaa niin sitten ei ole lapsiakaan pitämässä huolta. Yhteiskunnan tukeenkin on Suomessa voinut luottaa vasta vähän aikaa ja kohtahan sekin viedään pois. Joten juurikin köyhien kannattaa hankkia paljon lapsia. Taas on ne ajat, että lapsia kannattaa hankkia varmuuden vuoksi.
Pisti silmään kommenteissa että lapsille pitää ostaa puhelimet. Sekö se on ihmisarvoa mittaava asia, puhelimen osto?
Ei ole ihmekään että lapset kiusaavat toisiaan jos aikuiset viitsivät nillittää jostain puhelimesta.
Vierailija kirjoitti:
Kautta maailman historian ovat köyhät tehneet lapsia. Miltä maailma näyttäisi, jos vain rikkaat olisivat lisääntyneet?
Totta. Mutta nyt on maailma muuttunut siten, että enää pienituloiset eivät todellakaan johda lastensaannissa. Eniten lapsia syntyy nykyään hyvätuloisille, varsinkin hyvätuloisille isille (toinen ja kolmas kierros menossa...).
Tilastojen mukaan pienituloisten lapstenteko on tyssännyt. Ei tehdä lainkaan lapsia tai sitten vain se yksi.
Päättäjillemme tämä on ongelma, koska näinollen tulevaisuudessa tulee pula työntekijöistä ja eläkkeen maksajista.
Sittenpä taas saamme tänne lisää halukkaita maahanmuuttajia.
Vierailija kirjoitti:
Kun tuet lakkaavat niin ihmeitä tapahtuu ja köyhät eivät lisäännykään yhtä hanakasti.
Köyhät lisääntyvät eniten niissä maissa joissa ei ole mitään tukia.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ymmärtävät ja haluavat opettaa tulevalle sukupolvelle muitakin arvoja kuin raha. Maailmassa on niin paljon aineettomia rikkauksia joita köyhilläkin on lapsilleen annettavaa. Moni köyhä on rikkaampi kuin yksikään maailman rikkaista.
Rahaton rikas.
Tiedätkö, sitä voi opettaa lapselle ihan siinäkin tilanteessa, että on tarpeeksi rahaa ruokaan, lapsen vaatteisiin ja varusteisiin ja ehkä johonkin harrastukseenkin.
Tuo "Jotkut ymmärtävät ja haluavat opettaa tulevalle sukupolvelle muitakin arvoja kuin raha." - on niin tyhmä perustelu, anteeksi nyt.
Kyllä itsekin opetan lapsen kunnioittamaan ja arvostamaan aineettomia asioita. Etelän lomien sijaan mielessä kiitää jo ajatus siitä, miten tehdään telttaretki metsään kun tuo on vähän vanhempi. Ja miten syksyllä mennään sienestämään, eväät mukaan ja tehdään oikein kunnon retki siitä samalla.
Ei kun tulorajat tuohonkin, ketkä lapsia saa hankkia. Eihän tästä tarvitse mennä kuin -70 luvulle vai oliko -60 luku, kun naiselta leikattiin johtimet poikki, jos sairasti esim. epilepsiaa.
Pannaan tulorajaksi vaikka € 9000.-/kk/talous bruttona. Köyhät älkööt vaivautuko.
Me ajateltiin juuri tukien kannalta. Ensimmäinen lapsi syntyi 1 opiskeluvuoden aikana, mies armeijassa, valtio maksoi vuokran, lapsi, perässä toinen ja kolma syntyi kun opiskelimme. Ei ollut yhtään hoitomaksuja, lapset kun olivat pieniä, ei kulujakoon ollut, asuttiin kaksiossa 5 henkeä ja oli ihanaa.
Valmistuttiin, kummallakin todella vähän työkokemusta, loppui tuet, piti saada isompi asunto, ei yhtään säästöjä. Kummatkin päästiin alan töihin harjoittelijapalkalla, vanhemmat takasivat ja saatiin ostettua kolmio kun vanhin lapsi meni kouluun. Nyt pitäisi ostaa isompi mutta todella niukasti eletään nytkin.
Päivääkään en vaihtaisi, mutta suosittelen ensiksi opiskelu, työt, ollaan vähän aikaa kaksi, sitten lapsi ja lapset niin että jokaiselle lapselle riittää aikaa.
Minun palkkani tuskin nousee,meillä asuu lapsia vähintään seuraavat 12-15 v. Jos lisähuone maksaa 20 000, saan asua niin kauan olohuoneessa kunnes ensimmäinen lapsista muuttaa pois kotoa.
Ylimääräiseen ei ole hirveesti varaa, käymme mm laivalla muulloin kuin kesäisin.
Esim jos lainojen korot nousee, voi korttitalo sortua. Siksi mm lyhennän 100 e extraa joka kk. Eihän se paljoa ole, mutta sen verran että vuodessa tulee 13 lyhennystä 12 sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on rikkaus. Köyhäkin voi onnistua kouluttamaan lapsensa hyvin ja tämä sitten huolehtii vanhemmistaan kun nämä ovat vanhoja. Mieti nyt vaikka Mika Häkkistä. Sen vanhemmilla kävi hyvä munkki kun niiden poika ponkaisi maailman maineeseen. Eli huonommin niiden käy, jotka jättävät vaan vanhuuden omaan varaansa. Jos ei itseä onnaa niin sitten ei ole lapsiakaan pitämässä huolta. Yhteiskunnan tukeenkin on Suomessa voinut luottaa vasta vähän aikaa ja kohtahan sekin viedään pois. Joten juurikin köyhien kannattaa hankkia paljon lapsia. Taas on ne ajat, että lapsia kannattaa hankkia varmuuden vuoksi.
En nyt sen paremmin tiedä, mutta luulisin, että vanhempien tulee sponssata rahallisesti paljonkin jotta lapsesta tulee maineikas formulakuski.
Vai menikö Häkkinen joku kaunis päivä ihan vaan kokeilemaan kaverin formula-auto ja totesi, että vitsi mä oon hyvä tässä, voisinki mennä kisoihin1
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kerran toisensa jälkeen, miksi jotkut köyhät haluavat väkisin altistaa lapsen sille nöyryytykselle ja kärsimykselle, jota köyhä lapsuus on. Tietenkin tyhjän päälle voi pudota, mutta puhun nyt ihmisistä, jotka ovat köyhiä ilman valoisia tulevaisuudennäkymiä ja silti lisääntyvät. Minusta tuo on moraalisesti vielä kyseenalaisempaa kuin normaali lisääntyminen.
Lapsia eivät hanki ainoastaan köyhät vaan usein muutenkin ihmiset, joilla on ongelmia omassa elämässä ja sen hallinnassa. Vastaavasti ihmiset, joilla on eniten resursseja, hankkivat vähiten lapsia. Se voi toisaalta kertoa myös jostain muusta kontrollista omassa elämässä.
Tietysti olisi ihanteellista, jos ihmiset tajuaisivat, ettei lapsia ole aivan pakko hankkia. Silloin tämä maailma olisi paljon parempi. Ja panostaisivat ehkäisyyn. Harva ihminen on kuitenkaan oikeasti niin jumalan lahja yhteiskunnalle, että juuri se oma lisääntyminen olisi aivan välttämätöntä. Onneksi yhteiskunnan trendit ovat menossa siihen suuntaan, että yhä useampi haluaa jäädä lapsettomaksi. Eihän tähän taloudelliseen kestämättömään kurjuuteen kannata välttämättä tehdä yhtään lasta, kun niiden elämästä tulee niin epävarmaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kerran toisensa jälkeen, miksi jotkut köyhät haluavat väkisin altistaa lapsen sille nöyryytykselle ja kärsimykselle, jota köyhä lapsuus on. Tietenkin tyhjän päälle voi pudota, mutta puhun nyt ihmisistä, jotka ovat köyhiä ilman valoisia tulevaisuudennäkymiä ja silti lisääntyvät. Minusta tuo on moraalisesti vielä kyseenalaisempaa kuin normaali lisääntyminen.
Loistavaa!
Tuolla ajattelumallilla kukaan ei olisi syntynyt sota-ajan jälkeen pula-aikana.
Eli sukusi on vastuuton 😆
Mitähän tässä nyt tarkoitetaan "köyhällä lapsuudella, joka on nöyryytystä ja kärsimystä"? Sitäkö ettei ole varaa hienoon puhelimeen, vaatteet ostetaan pääasiassa kirpparilta ja harrastuksina on korkeintaan ilmainen partio?
Sanoisin, että vanhempien henkinen köyhyys on vaarallisempaa kuin rahallinen köyhyys. Huono kasvatus, paljon poissaoloa, vähän rakkautta, riitelyä ja alkoholismia on paljon pahempi kohtalo lapselle kuin kirpparilta ostetut vaatteet.
Kuka määrittelee kenellä on "eettinen tai moraalinen" oikeus tehdä lapsia ja lisääntyä? Tuohan on ihan natsimeininkiä. Valkoinen rotu paras ja sitä rataa. Tämänkaltainen ajattelu on ollut kautta historian läsnä ja siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Pakkosteriloinnit jne.
Meitä on erilaisia. Fyysisesti rajoittuneita, taloudellisesti tiukilla eläviä, duunareita, akateemikoita, psyykkisesti oireilevia, erilaisilla tukiverkoilla varustettuja ihmisiä...Jos tulee toimeen vähällä ja kykenee olemaan onnellinen, niin miksi ei voisi lisääntyä? Onnellinen lapsuus ei ole kiinni siitä saako uusimman älylaitteen tai onko omakotitalossa jalkapallokentän kokoinen takapiha. Rakkaus ja hyväksyntä ovat lapselle paljon tärkeämpiä. On totta, että köyhästä kodista tuleva lapsi altistuu helpommin kiusaamiselle. En vain osaa ajatella, että mikä olisi kiusaamiselta suojaava tekijä. Kiusata voi siksi, kun on vääränlainen tukka, hörökorvat, epätasaiset hampaat, isi on poliisi, äiti kotona lasten kanssa, siksi kun lukee liikaa, tai harrastaa väärää urheilulajia tai siksi, että nimestä saa sopivasti väännettyä haukkumanimen. Ei se, että ei ole köyhä suojaa kiusaamiselta tai syrjäytymiseltä. Se, että vanhemmat ovat paljon töissä ja ostavat tavaroita halaamisen sijaan, on myös haitallista. Ei ole yhtä mallia olla tai elää. Jos ihminen itse kokee olevansa onnellinen ja tyytyväinen, tulevansa toimeen ja kykenevänsä huolehtimaan lapsesta, ei ole mitään syytä viedä tätä unelmaa pois keneltäkään. Eri asia on, jos todellisuus toisin osoittaa. Silloin puuttuu toki lastensuojelu peliin. Mutta unelma lapsesta, perheestä, on kaikille oikeutettu ja todellinen. Ja sitäpaitsi, mihin sen rajan vetäisi? Samalla tavalla kuin maahanmuuttajille: Pitää tienata vähintään summa x, jotta lapsen saa hankkia? Ja jos saa toisen lapsen tai uusioperheen, niin sitten summa x, tai muuten ei uutta lasta hankita tai uusioperhettä muodosteta? Niikö?