Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hesarin artikkeli köyhistä lapsista - mielipiteitä?
07.07.2016 |
http://www.hs.fi/elama/a1467778820314
Mitä mieltä?
Itse toivon Riikalle mahdollisimman hyvää elämää. Toivottavasti hän opiskelee työllistävää alaa ja pääsee hyvään työhön valmistuttuaan.
Karua, mutta totta artikkelissa kerrotut asiat.
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi äidin jutella suoraan kaverien vanhempien kanssa. Olen ihan varma että kaverin mökille esim pääsisi, jos vain kertoisi tuon tilanteen. Meille ainakin voisi tulla! Eikä maksaisi mitään. Samaten voisi ottaa selvää auttaisiko joku harrastusten kanssa ja että voisiko olla jotain pientö "kotityötä" jolla ansaita kahvirahaa.
Kyllä se kynnys köyhälläkin on melko korkealla, että alkaisi ihan kerjäämään mökkilomia lapsilleen parempiosaisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos luottotiedot menneet, eikä ole kahdesta työstä huolimatta ostaa penaalia, ongelma on elämänhallinnassa, kuten joku jo totesi. Nykyisin saa käytettynä hyvä vaatteita ja kaikkea muutakin, kun näkee vain vaivaa. Meilläkin teineille hankitaan paljon käytettynä, vaikka tulotaso on hyvä. Kerran kun on oppinut säästeliääksi, siitä on vaikea luopua.
Äiti on käynyt kahdessa työssä, ilmeisesti voidakseen pitää asuntonsa tai saadakseen velat lyhenemään. Koska hän on ollut ulosotossa, rahaa ei kahden (tai kolmenkaan) työpaikan jälkeen ole jäänyt yhtään enempää kuin ilman työtä. Penaaleita ei ole varmastikaan vain kerinnyt ostelemaan, kun on ollut kahdessa työssä.
Yhtä hyvin voisit syyllistää tyttöä, kun ei kerännyt pulloja ja tölkkejä lähimaastosta ja ostanut niillä penaalia. Ei sitä jaksa ponnistella, jos syö päivästä toiseen ravintoköyhää ruokaa ja odottelee yksin kotona, milloin äiti pääsee töistä. Köyhillä yleensäkin koti on se ainoa turvapaikka, jossa oma köyhyys ei näy ja tunnu niin kipeästi. En minäkään enää mielelläni kaupungilla liiku, ehkä se on sitten elämänhallinnan puutetta tai saamattomuutta, mutta miksi menisin? Ei siellä minulle mitään ole.
Monesti vähävaraisilla on terveyskin rempallaan. Ei näe kunnolla, kun ei ole silmälaseja. Sossu voisi niihin maksusitoumuksen antaa, mutta se on oma nöyryytyksensä mennä maksavien asiakkaiden kuullen optikkoliikkeeseen pyytämään kustannusarviota sossua varten. Hampaat voi olla huonot, kun ei kunnan ajanvarausnumeroon ole varaa jonotella ikuisuuksia, vaikka maksaakin vain paikallisverkkomaksun verran. Joka asiassa on seinä vastassa, joten miksi yrittää.
No niin. Tässä aletaan olla asian ytimessä. Autenttinen kokemus köyhyyden vaikutuksesta ihmisen elämään ja olemiseen. Kiitos siitä!
Vierailija kirjoitti:
Olisi Riikan äiti vaan jäänyt suosiolla pois töistä, niin sossu olisi kustantanut kaiken. Vertaa somalit. Eiväthän hekään töissä käy, mutta lapsilla on parhaimmat merkkivaatteet, kännykät yms. Ruokakaupasta ostetaan kärrykaupalla tavaraa.
Ottamatta kantaa siihe, miten paljon somalit saavat sossusta rahaa, mutta eri kulttureissa ulkoisilla asioilla on enemmän merkitystä kuin suomalaisessa kulttuurissa. Näin esim vaikka Aasiassa. On tärkeämpää (ei tietenkään kaikille, mutta pääsääntöisesti) että kädessä on hyvä kello, puhelin on laadukkaampi ja pihalla seisoo hieno auto
Minä annan täyden arvostukseni tälle äidille. Hienosti hän on saanut tyttärensä aikuisuuteen ja opikelun tielle. Ei lähestulkoonkaan onnistu sama kaikilta, vaikka kuinka olisi rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos luottotiedot menneet, eikä ole kahdesta työstä huolimatta ostaa penaalia, ongelma on elämänhallinnassa, kuten joku jo totesi. Nykyisin saa käytettynä hyvä vaatteita ja kaikkea muutakin, kun näkee vain vaivaa. Meilläkin teineille hankitaan paljon käytettynä, vaikka tulotaso on hyvä. Kerran kun on oppinut säästeliääksi, siitä on vaikea luopua.
Äiti on käynyt kahdessa työssä, ilmeisesti voidakseen pitää asuntonsa tai saadakseen velat lyhenemään. Koska hän on ollut ulosotossa, rahaa ei kahden (tai kolmenkaan) työpaikan jälkeen ole jäänyt yhtään enempää kuin ilman työtä. Penaaleita ei ole varmastikaan vain kerinnyt ostelemaan, kun on ollut kahdessa työssä.
Yhtä hyvin voisit syyllistää tyttöä, kun ei kerännyt pulloja ja tölkkejä lähimaastosta ja ostanut niillä penaalia. Ei sitä jaksa ponnistella, jos syö päivästä toiseen ravintoköyhää ruokaa ja odottelee yksin kotona, milloin äiti pääsee töistä. Köyhillä yleensäkin koti on se ainoa turvapaikka, jossa oma köyhyys ei näy ja tunnu niin kipeästi. En minäkään enää mielelläni kaupungilla liiku, ehkä se on sitten elämänhallinnan puutetta tai saamattomuutta, mutta miksi menisin? Ei siellä minulle mitään ole.
Monesti vähävaraisilla on terveyskin rempallaan. Ei näe kunnolla, kun ei ole silmälaseja. Sossu voisi niihin maksusitoumuksen antaa, mutta se on oma nöyryytyksensä mennä maksavien asiakkaiden kuullen optikkoliikkeeseen pyytämään kustannusarviota sossua varten. Hampaat voi olla huonot, kun ei kunnan ajanvarausnumeroon ole varaa jonotella ikuisuuksia, vaikka maksaakin vain paikallisverkkomaksun verran. Joka asiassa on seinä vastassa, joten miksi yrittää.
Seli, seli ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkoko oli asua pk-seudulla? Muutto pikkukylään jossa on halvempaa asua ja elää.
Kuulehan nyt, hyvä Einstein ja aikamme suurin ajattelija. Siellä pikkukylässä ei varmaan löydä sitä ensimmäistäkään työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti tässäkin tapauksessa ollut ongelmaa elämänhallinnan kanssa. Jos kerran luottotiedot menneet. Laskuihin saa aina maksuaikaa. Ei ole osattu suunnitella elämää.
Joskus aina tulee voittamaton halu toivottaa näille "kunnon ihmisille" peräsuolisyöpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä yksinhuoltajana tiedän köyhyyden. Mutta aina rahat riittäneet esimerkiksi lasten vaatteisiin. Ostan kirppareilta ja joskus uutenakin. Itseeni ei tosin jää rahaa, mutta lapset etusijalla. Minäkään en omista autoa. Tässä lähellä asuu yh, joka avoimesti valittaa köyhyydestä. Silti ostoskärrystä löytyy valmisruokaa ja siideriä :(
Surullisin ilmiö köyhyydessä on juuri tämä, kun köyhät alkavat sitten kyttäämään toisia köyhiä .
Sen sijaan poliitikot saavat rauhassa kiristää kaikesta köyhiltä, sairaanhoidosta ja lääkkeistä alkaen -- mutta köyhät vaan tappelevat keskenään niistä muruista joita pöydältä tippuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi Riikan äiti vaan jäänyt suosiolla pois töistä, niin sossu olisi kustantanut kaiken. Vertaa somalit. Eiväthän hekään töissä käy, mutta lapsilla on parhaimmat merkkivaatteet, kännykät yms. Ruokakaupasta ostetaan kärrykaupalla tavaraa.
Ottamatta kantaa siihe, miten paljon somalit saavat sossusta rahaa, mutta eri kulttureissa ulkoisilla asioilla on enemmän merkitystä kuin suomalaisessa kulttuurissa. Näin esim vaikka Aasiassa. On tärkeämpää (ei tietenkään kaikille, mutta pääsääntöisesti) että kädessä on hyvä kello, puhelin on laadukkaampi ja pihalla seisoo hieno auto
Kyllä. Somaliystäväni sukulainen on mm. ulosotossa kun kaiken ulkoisen piti olla niin vimpan päälle. Ei myöskään viitsi käydä töissä kun suuri osa palkasta menisi velkoihin. Ja veronmaksajat kiittävät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joopajoo1 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ne rahat jonnekin menevät. Me olemme nelihenkinen perhe ja vuokran jälkeen elämiseen jää 1000 euroa. Hyvin riittää! Lapsilla on siistit vaatteet ja lelujakin kohtuudella. Tosin meillä ei ole autoa. Asumme vuokralla. Ja luottotiedot kunnossa. Lähes aina näissä "rahat eivät riitä ruokaan" -perheissä on ongelmaa elämänhallinnassa. Surullista, että lapset kärsivät eniten.
Meidän ongelma elämänhallinnassa on mun opiskelu. Auto on pakollinen ja arkipäivänä tulee kilometrejä 130. Asutaan kaksiossa opiskelija-asunnossa, jotta voidaan nipistää edes jostain muusta ruuan sijaan. Nukutaan mielummin olkkarissa miehen kanssa, kuin laitettaisiin lapsi samaan tilanteeseen kuin molemmat itse ollaan pieninä oltu. Vanhoissa vaatteissa, naapurinkoiran omistajan kaiman kummilapsen 10 vuotta vanhoissa lenkkareissa ja repussa kouluun. Välillä on kuukausia, kun joutuu todella laskemaan ruokakaupassa, mitä voi ostaa ja mitä ei. Yritetään ennakoida mahdollisimman paljon isoja laskuja ja säästää, mutta välillä tulee yllätyksiäkin, joille ei vain voi mitää.
Töstöhön tööllö kiistellään: kannattaako tehdä ne lapset ihan nuorena kun opinnot on kesken vai vasta kun taloudellinen tilanne on parempi. Yllä kirjoitti sinkku (?) opiskelija ihan tyytyväisenä, tiukkaa on mutta henkisesti vapaata. Elämä on valintoja täynnä. Yksi ongelma köyhyydessä on juuri näköalattomuus: ei tiedetä paremmasta, seuraava sukupolvi alkaa pukata lapsia ilman koulutusta jne. Onneksi tuo HS:n haastattelema tyttö teki toisin.
"Ala-asteen loppupuolella Riikka alkoi vältellä tilanteita, joissa joutui kohtaamaan kavereiden uudet lelut, kesälomasuunnitelmat tai harrastukset."
Tajusin, että olen tuossa tilanteessa nyt aikuisena(kin). Muut puhuvat "uusista leluistaan", kesälomasuunnitelmistaan ja harrastuksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monissa vähävaraisissa perheissä yksi suurimmista ongelmista on, että ostetaan elintarvikkeita (vaikka sitten nk punaisella lapulla), joita ei tarvitsisi ostaa lainkaan. Ja tämän vuoksi rahaa ei jää riittävästi lihaan, kalaan, kasviksiin ja hedelmiin. Helppo ohje ostosreissuille on, että jos elintarvikkeen pakkausselosteessa on yksikin E-koodi, jätä tuote ostamatta. En tarkoita, että E-koodit olisivat jotenkin huono juttu, mutta jos rahaa on vähän, niin ostosten laatu paranee, kun jättää E-koodilliset ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Veronmaksaja kirjoitti:
Säälittää perhanasti tämän nuoren naisen tarina. Eikä ole ainutlaatuinen tilanne.
Miksi köyhät ihmiset tekevät lapsia? Miksi? "En osta uutta vaatetta/puhelinta/what ever, koska ei ole varaa" , mutta lisääntymiseen ei tunnu olevan minkäänlaista kynnystä. Miksi?
Ihan saman kaavan mukaan kuin rikkaammatkin. Ja vahinkoja sattuu molemmille...
Ja kun elämänhallinta on hukassa niitä vahinkoja sattuu vielä useammin, jotenkin piittaamaton suhtautuminen ehkäisyyn. Näitä tapauksia vaan näyttää kertyvän samaan sukuun, teiniraskauksia, sossun rahoilla eläviä yh:ita. Ja seassa niitä ihan oikeasti älykkäitä lapsia, miten nuo saisi pelastettua suvultaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa "paremmin"vointivaltioon. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.
Kannattaa edelleen miettiä niitä omia äänestysvalintoja.
No ketä sitten pitäisi äänestää? Vasemmisto ja vihreät ovat olleet tekemässä niitä heikennyksiä samoissa hallituksissa oikeiston ja keskustan kanssa. Orjatyölaki 9 e/pvä vieläpä on nimenomaan SDP:n aikaansaannos!
No jotain muuta puoluetta? Idari. Jos 60% kansasta yhtäkkiä sanois äänestävänsä jotain piraattipuoluetta, niin arvatkaa muuttuisko valtapuolueiden linja asiakysymyksissä aika äkkiä?
Mutta kun eeeei, valitaan aina se muka-kompromissi sieltä ja sitten ihmetellään kun mikään ei muutu. Idiootit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pisti silmään samassa lehdessä juttu Ramadanin loppumisesta. Siellä työtön somalipariskunta pystyi laittamaan vain "100-200€"loppujuhliin. Mistä hletistä sitä rahaa riittää niin paljon heillä?
Oisko paaston ajalta säästynyt ruokamenoista? Ja sitten kun ei viinaan mene senttiäkään, niin sekin on kaikki säästöä :)
Ihme oletus että kantasuomalaisten raha menisi aina alkoholiin.
Ja ramadanin aikana syödään yöllä koko päivän ruoat. Ei siinä paljoa säästä. Satuitko esim.käymään Lidlissä ramadanin aikana? Somalirouvilla oli niin täydet kärryt ruokaa että pursuili yli laitojen...
No tilastojen mukaan melko paljon täällä juodaan. Ja jos minä en juo yhtään ja mies 1-2 olutta kuussa joku muu juo meidänkin edestä. Täälläkin palstoilla on paljon niitä, ja monet niistä ovat hyvin köyhiä, siihen kaljaan/siideriin vaan rahaa riittää, peruselintarvike. Samoin kummallista on, että kallista tupakkaa polttaa eniten köyhät. Ja tukkii kolikoita raha-automaatteihin/veikkauksen peleihin. Elämänhallinta on hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi äidin jutella suoraan kaverien vanhempien kanssa. Olen ihan varma että kaverin mökille esim pääsisi, jos vain kertoisi tuon tilanteen. Meille ainakin voisi tulla! Eikä maksaisi mitään. Samaten voisi ottaa selvää auttaisiko joku harrastusten kanssa ja että voisiko olla jotain pientö "kotityötä" jolla ansaita kahvirahaa.
Kyllä se kynnys köyhälläkin on melko korkealla, että alkaisi ihan kerjäämään mökkilomia lapsilleen parempiosaisilta.
Sitten ei varmaan kannata parkua että jää kaikessa ilman ja ulkopuolelle.
Mä en ihan ymmärrä. Asun helsingissä yhden aikuisen ja kahden koululaisen kanssa. Palkkani on 2400 € / kk ja ihan omasta vapaasta tahdostani, koska teen 80 % työaikaa. Tietysti siihen päälle tulevat lapsilisät.
Me emme ole köyhiä, vaikka tietysti rahankäyttö pitää suunnitella tarkaan. Lapsilla on kivat harrastukset, kerran kesässä päästään Linnanmäelle ja välillä Tallinnaan, kylpylään tms. Itselleni löydän nettikirppareilta tyylikkäistä vaatteita, lapsille ostan kaupasta tai saan kavereilta käytettyjä. Jääkiekkoilijatyttöni tosin kulkee ihan mielelläänkin poikamaisissa vaatteissa ja hänen sukupuoltaankin välillä kysytään. En tajunnutkaan, että tämäkin on joku merkki huono-osaisuudestamme.
Ruokaa on myös kuun lopussa, koska jemmaan palkasta jokaisen _viikon_ ruokarahat omaan kuoreensa. Uusi kuori korkataan perjantaine, joten myönnettäköön, että torstaina saattaa olla pöydässä hernekeittoa. (Toki on mitakin hyviä ja halpoja ruokia, kuten peruna, juurekset kananmuna, puurot ym.). Muutenkin varaan jokaiselle kuukaudelle tietyn määrän bensarahaa, matkalippurahaa ym. Huvittelurahaakin sen verran, että pääsemme kerran kuussa vaikka yhdessä leffaan.
Elämme onnellista ja maailmanlaajuisesti katsottuna jopa etuoikeutetun yltäkylläistä elämää. Urheilemme, ulkoilemme, luemme paljon, pelaamme lautapelejä ja nautimme ystävien seurasta. En käsitä, miksi pitäisi luuhata kahviloissa tai uhriutua, kun ei ole varaa uusimpaan puhelinmalliin. Aika moni vaihtaisi mielellään osia Riikka-paran kanssa.
Hyvä että joku tekee lapsia. Suomesta loppuu kohta suomalaiset. Ihme syyllistämistä köyhien suomalaisten lisääntymisestä. Ennemminkin pitäisi heitä kannustaa, ja auttaa siinä elämänhallinnan haltuunotossa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan ymmärrä. Asun helsingissä yhden aikuisen ja kahden koululaisen kanssa. Palkkani on 2400 € / kk ja ihan omasta vapaasta tahdostani, koska teen 80 % työaikaa. Tietysti siihen päälle tulevat lapsilisät.
Me emme ole köyhiä, vaikka tietysti rahankäyttö pitää suunnitella tarkaan. Lapsilla on kivat harrastukset, kerran kesässä päästään Linnanmäelle ja välillä Tallinnaan, kylpylään tms. Itselleni löydän nettikirppareilta tyylikkäistä vaatteita, lapsille ostan kaupasta tai saan kavereilta käytettyjä. Jääkiekkoilijatyttöni tosin kulkee ihan mielelläänkin poikamaisissa vaatteissa ja hänen sukupuoltaankin välillä kysytään. En tajunnutkaan, että tämäkin on joku merkki huono-osaisuudestamme.
Ruokaa on myös kuun lopussa, koska jemmaan palkasta jokaisen _viikon_ ruokarahat omaan kuoreensa. Uusi kuori korkataan perjantaine, joten myönnettäköön, että torstaina saattaa olla pöydässä hernekeittoa. (Toki on mitakin hyviä ja halpoja ruokia, kuten peruna, juurekset kananmuna, puurot ym.). Muutenkin varaan jokaiselle kuukaudelle tietyn määrän bensarahaa, matkalippurahaa ym. Huvittelurahaakin sen verran, että pääsemme kerran kuussa vaikka yhdessä leffaan.
Elämme onnellista ja maailmanlaajuisesti katsottuna jopa etuoikeutetun yltäkylläistä elämää. Urheilemme, ulkoilemme, luemme paljon, pelaamme lautapelejä ja nautimme ystävien seurasta. En käsitä, miksi pitäisi luuhata kahviloissa tai uhriutua, kun ei ole varaa uusimpaan puhelinmalliin. Aika moni vaihtaisi mielellään osia Riikka-paran kanssa.[/quot
Eli asut toisen aikuisen kanssa? Eiköhän tuossa ole juuri se keskeinen ero.
Alue: Aihe vapaa
Ei niitä kirppareita ennen edes ollut pienemmillä paikkakunnilla, eikä nettikirppareita ensinkään. Jos sukulaisilta tai tuttavilta jotain sai, niin ne pidettiin vaikkei olisi olleet ihan mieluisia tai sopiviakaan.
Itsellä ei koskaan lapsena ollut uusia vaatteita, kaikki oli isosiskon vanhoja. Isosisko sentään joskus saikin jotain uutta, mutta minä en koskaan. Ehkä se löi leimansa luonteisiimmekin ja sitä kautta menestymiseen elämässä. Sisar on nykyään hyvätuloinen, minä kuljen edelleen toisten vanhoissa vaatteissa, uusia ei ole varaa ostaa.