Hesarin artikkeli köyhistä lapsista - mielipiteitä?

Vierailija kirjoitti:

Monissa vähävaraisissa perheissä yksi suurimmista ongelmista on, että ostetaan elintarvikkeita (vaikka sitten nk punaisella lapulla), joita ei tarvitsisi ostaa lainkaan. Ja tämän vuoksi rahaa ei jää riittävästi lihaan, kalaan, kasviksiin ja hedelmiin. Helppo ohje ostosreissuille on, että jos elintarvikkeen pakkausselosteessa on yksikin E-koodi, jätä tuote ostamatta. En tarkoita, että E-koodit olisivat jotenkin huono  juttu, mutta jos rahaa on vähän, niin ostosten laatu paranee, kun jättää E-koodilliset ostamatta. 

Piti ne E-koodit tähänkin keskusteluun tuoda. Sulla ei nyt ole aavistustakaan, mistä täällä keskustellaan, joten ole hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhät hankkivat lapsia? Ilmeneekö köyhyys myös empatian ja harkintakyvyn puutteena?

En tiedä sun rahatilannetta, miksi ilmenee...

Minusta kysymykseni on ihan aiheellinen, Köyhä lapsuus on jotakin, mitä kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan, ja silti osa käyhistä haluaa altistaa toisen ihmisen sille, kenties omia lyhytnäköisiä himoja toteuttaakseen.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ihan ymmärrä. Asun helsingissä yhden aikuisen ja kahden koululaisen kanssa. Palkkani on 2400 € / kk ja ihan omasta vapaasta tahdostani, koska teen 80 % työaikaa. Tietysti siihen päälle tulevat lapsilisät.

Me emme ole köyhiä, vaikka tietysti rahankäyttö pitää suunnitella tarkaan. Lapsilla on kivat harrastukset, kerran kesässä päästään Linnanmäelle ja välillä Tallinnaan, kylpylään tms. Itselleni löydän nettikirppareilta tyylikkäistä vaatteita, lapsille ostan kaupasta tai saan kavereilta käytettyjä. Jääkiekkoilijatyttöni tosin kulkee ihan mielelläänkin poikamaisissa vaatteissa ja hänen sukupuoltaankin välillä kysytään. En tajunnutkaan, että tämäkin on joku merkki huono-osaisuudestamme.

Ruokaa on myös kuun lopussa, koska jemmaan palkasta jokaisen _viikon_ ruokarahat omaan kuoreensa. Uusi kuori korkataan perjantaine, joten myönnettäköön, että torstaina saattaa olla pöydässä hernekeittoa. (Toki on mitakin hyviä ja halpoja ruokia, kuten peruna, juurekset kananmuna, puurot ym.). Muutenkin varaan jokaiselle kuukaudelle tietyn määrän bensarahaa, matkalippurahaa ym. Huvittelurahaakin sen verran, että pääsemme kerran kuussa vaikka yhdessä leffaan.

Elämme onnellista ja maailmanlaajuisesti katsottuna jopa etuoikeutetun yltäkylläistä elämää. Urheilemme, ulkoilemme, luemme paljon, pelaamme lautapelejä ja nautimme ystävien seurasta. En käsitä, miksi pitäisi luuhata kahviloissa tai uhriutua, kun ei ole varaa uusimpaan puhelinmalliin. Aika moni vaihtaisi mielellään osia Riikka-paran kanssa.

Te olette henkisesti rikkaita, tuo henkinen köyhyys on ulkoista vaarallisempaa. Noissa perheissä näköalattomuus tappaa kaiken yrittämisen, lasten itsetunto lytätään ihan vanhempienkin toimesta jo lapsena. Joskus seurasin tällaista perhettä jossa vanhemmat siirsivät pahaa oloaan ja osattomuuden tunnetta tehokkaasti lapsiinsa. Yksi selvisi, tosin joutui ottamaan pesäeroa vanhempiinsa, opiskelee nykyään yliopistossa ja on opiskeluajan köyhyydestä huolimatta varmaankin sukunsa ainut luottotiedot omaava. Olen todella onnellinen hänen puolestaan, hän teki sen itse, no thanks to parents.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ihan ymmärrä. Asun helsingissä yhden aikuisen ja kahden koululaisen kanssa. Palkkani on 2400 € / kk ja ihan omasta vapaasta tahdostani, koska teen 80 % työaikaa. Tietysti siihen päälle tulevat lapsilisät.

Me emme ole köyhiä, vaikka tietysti rahankäyttö pitää suunnitella tarkaan. Lapsilla on kivat harrastukset, kerran kesässä päästään Linnanmäelle ja välillä Tallinnaan, kylpylään tms. Itselleni löydän nettikirppareilta tyylikkäistä vaatteita, lapsille ostan kaupasta tai saan kavereilta käytettyjä. Jääkiekkoilijatyttöni tosin kulkee ihan mielelläänkin poikamaisissa vaatteissa ja hänen sukupuoltaankin välillä kysytään. En tajunnutkaan, että tämäkin on joku merkki huono-osaisuudestamme.

Ruokaa on myös kuun lopussa, koska jemmaan palkasta jokaisen _viikon_ ruokarahat omaan kuoreensa. Uusi kuori korkataan perjantaine, joten myönnettäköön, että torstaina saattaa olla pöydässä hernekeittoa. (Toki on mitakin hyviä ja halpoja ruokia, kuten peruna, juurekset kananmuna, puurot ym.). Muutenkin varaan jokaiselle kuukaudelle tietyn määrän bensarahaa, matkalippurahaa ym. Huvittelurahaakin sen verran, että pääsemme kerran kuussa vaikka yhdessä leffaan.

Elämme onnellista ja maailmanlaajuisesti katsottuna jopa etuoikeutetun yltäkylläistä elämää. Urheilemme, ulkoilemme, luemme paljon, pelaamme lautapelejä ja nautimme ystävien seurasta. En käsitä, miksi pitäisi luuhata kahviloissa tai uhriutua, kun ei ole varaa uusimpaan puhelinmalliin. Aika moni vaihtaisi mielellään osia Riikka-paran kanssa.

Asun siis yhden aikuisen ja kahden koululaisen _taloudessa_. Meitä on siis 1+2 eli 3. Anteeksi! Köyhyys vienyt laskutaidonkin?

Terv. Onnellinen "köyhyydestä" ja tyhmyydestä huolimatta

Vierailija kirjoitti:

Monissa vähävaraisissa perheissä yksi suurimmista ongelmista on, että ostetaan elintarvikkeita (vaikka sitten nk punaisella lapulla), joita ei tarvitsisi ostaa lainkaan. Ja tämän vuoksi rahaa ei jää riittävästi lihaan, kalaan, kasviksiin ja hedelmiin. Helppo ohje ostosreissuille on, että jos elintarvikkeen pakkausselosteessa on yksikin E-koodi, jätä tuote ostamatta. En tarkoita, että E-koodit olisivat jotenkin huono  juttu, mutta jos rahaa on vähän, niin ostosten laatu paranee, kun jättää E-koodilliset ostamatta. 

No niin taas. Kahta työtä tekevä perheenäiti tihrustamassa kaupassa E-koodeja ja tekemässä ostopäätöksiä sen perusteella. Taitais loppua kärsivällisyys, aika ja rahat, ennenkuin olis soossiainekset koossa.

Olis ihan helkkarin kiva, jos nää "keskustelijat" yrittäis edes jotenkin pysyä tässä todellisuudessa. Jos taas äly ei riitä, niin vois olla sanomatta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ihan ymmärrä. Asun helsingissä yhden aikuisen ja kahden koululaisen kanssa. Palkkani on 2400 € / kk ja ihan omasta vapaasta tahdostani, koska teen 80 % työaikaa. Tietysti siihen päälle tulevat lapsilisät.

Me emme ole köyhiä, vaikka tietysti rahankäyttö pitää suunnitella tarkaan. Lapsilla on kivat harrastukset, kerran kesässä päästään Linnanmäelle ja välillä Tallinnaan, kylpylään tms. Itselleni löydän nettikirppareilta tyylikkäistä vaatteita, lapsille ostan kaupasta tai saan kavereilta käytettyjä. Jääkiekkoilijatyttöni tosin kulkee ihan mielelläänkin poikamaisissa vaatteissa ja hänen sukupuoltaankin välillä kysytään. En tajunnutkaan, että tämäkin on joku merkki huono-osaisuudestamme.

Ruokaa on myös kuun lopussa, koska jemmaan palkasta jokaisen _viikon_ ruokarahat omaan kuoreensa. Uusi kuori korkataan perjantaine, joten myönnettäköön, että torstaina saattaa olla pöydässä hernekeittoa. (Toki on mitakin hyviä ja halpoja ruokia, kuten peruna, juurekset kananmuna, puurot ym.). Muutenkin varaan jokaiselle kuukaudelle tietyn määrän bensarahaa, matkalippurahaa ym. Huvittelurahaakin sen verran, että pääsemme kerran kuussa vaikka yhdessä leffaan.

Elämme onnellista ja maailmanlaajuisesti katsottuna jopa etuoikeutetun yltäkylläistä elämää. Urheilemme, ulkoilemme, luemme paljon, pelaamme lautapelejä ja nautimme ystävien seurasta. En käsitä, miksi pitäisi luuhata kahviloissa tai uhriutua, kun ei ole varaa uusimpaan puhelinmalliin. Aika moni vaihtaisi mielellään osia Riikka-paran kanssa.[/quot

Eli asut toisen aikuisen kanssa? Eiköhän tuossa ole juuri se keskeinen ero.

Hölmöilin ilmaisussani, olen siis sinkkuäiti kahden lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että joku tekee lapsia. Suomesta loppuu kohta suomalaiset. Ihme syyllistämistä köyhien suomalaisten lisääntymisestä. Ennemminkin pitäisi heitä kannustaa, ja auttaa siinä elämänhallinnan haltuunotossa.

Ei mutta sehän olisi aivan liian positiivista. Yritetään nyt vain pitää tätä toimivaa, negatiivista kierrettä yllä kun on se kerran saatu aikaan. Onhan köyhän lasten hyvä lukea palstoilta, että kaikki muutkin ihmiset kuin omat vanhemmat ovat sitä mieltä, ettei heitä olisi pitänyt tehdä tähän maailmaan.

joku tässä jutussä mättää, niinkuin jo aiemmin todettiin. 

Olen yh ja yksi teini-ikäinen elatettavana.

Nettotulot noin 1700 - 1800 e/kk ja hyvin pärjätään!

Ei olla köyhiä eikä kipeitä (omasta mielestäni) toki asutaan kaupungin vuokrakämpässä, eikä ole autoa.

Usein en käytä kuukaudessa rahaa muuhun kuin ruokaan ja satunnaisesti johonkin tarpeelliseen, joten ehkä tästä tulee sitä säästöä? Osaan ostaa kivannäköisiä mutta edullisia tavaroita ja vaatteita esim. netistä ja alennuksista. Joten ei ole lapsella eikä itsellä edes vaatteista pulaa. Mulla salikortti ja lapsellakin harrastus. En koe laskevani pennejä mutta olen säästäväinen, kiitos pitkien nälkävuosien kun olin opiskelija.

Leffaan mennään joka toinen kuukausi ja nyt kesällä oltiin viikko etelässä, lintisti ym vielä käymättä mutta niidenkin aika tulee ja ihan itse yksin kaiken tämän kustannan.

Laskelmien mukaan mun pitäisi siis olla köyhyydestä voivotteleva huono-osainen ja lapseni köyhä ja masentunut, mutta meidän todellisuus ei onneksi ole tätä. 

Vierailija kirjoitti:

Jokin noissa laskelmissa ei nyt mätsää. Tarinaa kerrotaan ikään kuin Riikka olisi köyhä lapsi. No Riikka on täyttänyt jo 18-v, joten hän on oikeutettu ainakin työttömyysrahaan, jos on työtön. Äidin tulot päälle 2000e. Ongelmalliseksi tuonkin jutun tekee juuri se, että perustiedot eivät mätsää mitenkään. Sitten siihen päälle laitetaan jotain kuvitteellista höttöä "ei pääse lintsille", "ei voi tavata kavereita" jne. Taas näkee kuinka suppeasti hyvätuloiset näkevät köyhien elämän.

Kirjoittakoon aiheista joista tietävät jotain - ei niistä, joista luulevat tietävänsä!

siis Riikka ja iso veli jotka molemmat ovat jo  aikuisia, asuvat äitinsä kanssa, R on opiskelija joka käy töissä, mutta ei ole varaa kahvilaan, käy toisessa kaupungissa jotain lukiota? eli maksaa seutulipun. Voisiko muuttaa soluun opiskelukaupunkiiinsa? 

ainakin kesällä voi harrastaa uimista ilmaiseksi uimarannoilla, juoksua pururadoilla, jne.

Juttu oli koskettava, mutta kyllähän nuo vanhemmat selkeästi pääsyypäitä tilanteeseen olivat. Kumma kyllä isästä ei sanottu mitään? eikö hän voinut avustaa lapsia sitten vaikka suoraan? Oliko jo se alkuperäinen paritalo ollut selvästi yli varojen elämistä, joten ongelmat eivät juontuneetkaan ainoastaan avioerosta, vaan syvemmästä ongelmasta?

Eri asia sitten, että varakkaampienkin vanhempien olisi syytä opettaa lapsensa siihen ettei köyhyydelle lällätellä ja siitä pilkata. Mutta en usko että koskaan päästään siihen että kaikilla on yhtä paljon rahaa, ja miksi pitäisikään.

Itse olin vähemmän köyhästä, mutta hieman samalla tapaa vastuuttomien vanhempien pyörittämästä perheestä. Jo varhain totesin, että minun pitää suorittaa opintoni kunnialla ja hankkia itselleni hyvä ammatti ja työ, jolloin minulla on sitten varaa kaikkiin niihin asioihin, mitä lapsena ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa vähävaraisissa perheissä yksi suurimmista ongelmista on, että ostetaan elintarvikkeita (vaikka sitten nk punaisella lapulla), joita ei tarvitsisi ostaa lainkaan. Ja tämän vuoksi rahaa ei jää riittävästi lihaan, kalaan, kasviksiin ja hedelmiin. Helppo ohje ostosreissuille on, että jos elintarvikkeen pakkausselosteessa on yksikin E-koodi, jätä tuote ostamatta. En tarkoita, että E-koodit olisivat jotenkin huono  juttu, mutta jos rahaa on vähän, niin ostosten laatu paranee, kun jättää E-koodilliset ostamatta. 

Piti ne E-koodit tähänkin keskusteluun tuoda. Sulla ei nyt ole aavistustakaan, mistä täällä keskustellaan, joten ole hiljaa.

Osuiko jotenkin hermoon nuo E-koodit? Sinäkin siis ruokit lapsiasi ravintoköyhällä, prosessoidulla, helposti lihottavalla ruoalla, mutta et ymmärrä asian yhteyttä lastesi heikkoon koulumenestykseen, matalaan energiatasoon ja ehkä ylipainoon. Olet kuitenkin varma että sen, että sinulla ei mene hyvin, on oltava jonkun hyvätuloisen vika. Se helpottaa huonossa jamassa eloa.

Mistä ihmeestä olette saaneet päähänne, että Riikan äiti on saanut käteen 2000 e/ k? Eihän jutussa sitä missään kohti kerrottu. Jutussa kerrottiin mikä on tuollaisen perhekokoonpanon virallinen tuloraja, jonka alapuolella perhe luokitellaan vähävaraiseksi. Jutussa kerrottiin, että Riikan äidin tulot jäävät alle tuon rajan, mutta ei sitä kuinka paljon.

Seutulippu tulee halvammaisille kuin opiskelijasolussa asuminen.

Vierailija kirjoitti:

Hesarilta kerrankin juttu suomalaisesta vähävaraisesta. Hyvä asia. Alkaa  jo tässä vuosien mittaan tulla korvistakin ulos tää maahanmuuttajien glorifioiminen.

Tosin tässäkin jutussa oli se onnelinen loppu jolla voidaan pyyhkiä pois vuosien ahdistus - yliopistoon pääsy. Siis todella paljon onnea siitä Riikalle! Ihan mahtavaa! Mutta kuten lehdessäkin sanottiin, noin käy harvalle. Useampi Riikka ajautuu esim. vääriin piireihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pisti silmään samassa lehdessä juttu Ramadanin loppumisesta. Siellä työtön somalipariskunta pystyi laittamaan vain "100-200€"loppujuhliin. Mistä hletistä sitä rahaa riittää niin paljon heillä?

Oisko paaston ajalta säästynyt ruokamenoista? Ja sitten kun ei viinaan mene senttiäkään, niin sekin on kaikki säästöä :)

Ihme oletus että kantasuomalaisten raha menisi aina alkoholiin.

Ja ramadanin aikana syödään yöllä koko päivän ruoat. Ei siinä paljoa säästä. Satuitko esim.käymään Lidlissä ramadanin aikana? Somalirouvilla oli niin täydet kärryt ruokaa että pursuili yli laitojen...

No tilastojen mukaan melko paljon täällä juodaan. Ja jos minä en juo yhtään ja mies 1-2 olutta kuussa joku muu juo meidänkin edestä. Täälläkin palstoilla on paljon niitä, ja monet niistä ovat hyvin köyhiä, siihen kaljaan/siideriin vaan rahaa riittää, peruselintarvike. Samoin kummallista on, että kallista tupakkaa polttaa eniten köyhät. Ja tukkii kolikoita raha-automaatteihin/veikkauksen peleihin. Elämänhallinta on hukassa.

Tilastojen mukaan eniten alkoholia ja tupakkaa Suomessa kuluttavat pienituloisimmat ja heikoimmin koulutetut. Paradoksaalista sinänsä, sillä nuo molemmat ylellisyystuotteet ovat Suomessa todella kalliita, eikä niitä Virostakaan enää puoli-ilmaiseksi saa. Mutta nämä ovat niitä valintoja, joita niin pieni- kuin suurituloisetkin tekevät elämässään päivittäin, valintojen seurauksista on turha valittaa.

Kaikki on suhteellista ja riippuu mihin vertaa. Lapsi tottakai vertaa itseään kavereihinsa. Itse en koskaan lapsena päässyt ulkomaanmatkoille ja käytin paljon isoveljieni vaatteita. Ei tietenkään ollut kiva tyttönä käyttää poikien vaatteita, joskus toki sain myös uusia vaatteita kaupasta. Sain harrastaa vain kaikkein halvimpia harrastuksia, olisin aina halunnut aloittaa tanssin, mutta siihen ei ollut varaa. Kuitenkin jotain hyvää tästäkin seurasi: opin rahan arvon ja sen, ettei raha todellakaan kasva puussa ja sitä myötä olen erittäin toimelias ja ahkera ihminen. Aloitin työt 14-vuotiaana jakelemalla mainoksia. Ajattelin aina, että haluan opiskella, jotta saan itse hyväpalkkaisen ammatin. Vanhempani eivät missään vaiheessa opiskeluja pystyneet tukemaan rahallisesti. Itse olen pärjännyt ja opiskelin korkeakoulussa itselleni hyvän ammatin. Nyt 2 lapsen äitinä menee taloudellisesti hyvin. Lapsuuden perheeni oli kuitenkin tavallinen perhe, vaikka rahaa ei ollut, ei ollut mitään alkoholiongelmaa tms. joten tuskin pelkkä rahan puute aina on syy syrjäytymiseen. 

Itse olen joutunut kasvamaan köyhyydessä. Uusia vaatteita sain harvoin, siskon vanhat vaatteet oli kelvattava jotka oli todella vanhoja ja kulahtaneita. Olin myös kiusattu vanhojen vaatteideni vuoksi. Emme myöskään asuneet ns. Hyvällä alueella ja kavereita ei ollut, koska asuin ns. Köyhien alueella.

Ruokaa saatiin leipäjonoista. Ruoaksi oli makaronivelliä.

Kyllä on jäänyt köyhyys mieleen, enkä edelleenkään pysty ostamaan liian kalliita tuotteita ilman omantunnontuskia.

Toivon, että jos joskus saisin oman lapsen, ei tarvitsi miettiä onko vara ostaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä olette saaneet päähänne, että Riikan äiti on saanut käteen 2000 e/ k? Eihän jutussa sitä missään kohti kerrottu. Jutussa kerrottiin mikä on tuollaisen perhekokoonpanon virallinen tuloraja, jonka alapuolella perhe luokitellaan vähävaraiseksi. Jutussa kerrottiin, että Riikan äidin tulot jäävät alle tuon rajan, mutta ei sitä kuinka paljon.

Samaa ihmettelin, kukaan ei näytä jaksavan lukea artikkelia, mutta armoton himo tulla kommentoimaan. Jutussa kävi ilmi, että äidillä on ulosottovelkaa, joten ei ne tulot varmaan lähelläkään 2000e kun otetaan huomioon, että lyhentää niitä velkoja ulosottoon.

Kun ma mietin omaa lapsuuttani, niin me ollaan oltu varmaan koyhempia kun mita ma sillon tajusin. Toki sellasiakin tilanteita oli, ettei yksinkertasesti vaan ollu varaa johonkin, eika me esim. tehty mitaan laivareissuja isompia matkoja tai kayty ulkona syomassa kun ehka muutaman kerran vuodessa. Onneksi, mummi ja aidin veli autto aina sillon tallon. Mummi esim. autto harrastusten maksamisessa ja eno sponssas just noita laivareissuja sun muita. Ehka sekin autto, ettei esim. mun luokalla kukaan ollu mitenkaan erityisen rikas. Muistan kylla kerran, kun yhen kaverin synttareilla mentiin leffaan (sen kaverin vanhemmat makso ne liput) ja ennen sita leffaa sitten kaytiin kaupassa hakemassa karkkia (niiden vanhempien piikkiin) ja miten kivalta se tuntu, kun sai valita ihan minka tahansa karkkipussin. :D Meilla myos syotiin "hyvin", aiti (ja isakin) onneks laitto ruokaa (ihan kotiruokaa, ei mitaan hienoa, mutta kuitenkin), ja varmaan just sen takia makin oon ruuanlaittaja. 

Kesatoita ja sun muita pienempia keikkoja on tullu tehtya hyvin nuoresti asti. Ekat saastokohteet oli ulkomaanmatkat ja esim. autokoulun maksoin ite. (Siina vaiheessa olin jo lukiossa ja siella olin selvasti se koyha, mutta eipa kukaan sita sen kummemmin kommentoinu.)

Sellasena lisatietona, etta nykyisin oon aika rento rahankayttaja jos ja kun sita rahaa on. Musta tuntuu, etta se tulee tosta vahan koyhemmasta lapsuudesta. Kylla ma saastankin, mutta jos ei tarttee laskea penneja niin en kylla laske. Toisaalta se koyhailykin on tuttua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi äidin jutella suoraan kaverien vanhempien kanssa. Olen ihan varma että kaverin mökille esim pääsisi, jos vain kertoisi tuon tilanteen. Meille ainakin voisi tulla! Eikä maksaisi mitään. Samaten voisi ottaa selvää auttaisiko joku harrastusten kanssa ja että voisiko olla jotain pientö "kotityötä" jolla ansaita kahvirahaa.

Kyllä se kynnys köyhälläkin on melko korkealla, että alkaisi ihan kerjäämään mökkilomia lapsilleen parempiosaisilta.

Mökkiloman kerjääminen ja itsensä kutsuminen kaverin mökille pariksi päiväksi on kaksi eri asiaa.